Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Liite: TP2016MH... 8 Liite: Tkliiteosa Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen nykytilaselvitys, hankinta Lausunto maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi Varautuminen LIFE IP -hankkeen toteuttamiseen Lausunto hallituksen esityksestä yksityistielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi Suomi 100 toisen hakukierroksen myönnetyt alueelliset hanketuet Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Kokouksen päättäminen... 91

2 -1, MH :00 Sivu 1

3 -1, MH :00 Sivu 2 Maakuntahallitus Esityslista 3/2017 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-14 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Jori Talvikki Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Virtanen Petri Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Leppänen Laura Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Stefan Wallin ja Juuso Alatalo. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 HALL: 136/2015 Sivu 6 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Tiivistelmä Asia Varsinais-Suomen liiton toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on vastuualueittain selostettu maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä liiton talouden ja tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut. Tilikauden 2016 tulos osoittaa ylijäämää ,62 euroa. Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto (mh ) päätti: 1) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman , 2) että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja 3) että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Maakuntahallitus lisäsi käyttösuunnitelmaan tehtäväksi työhyvinvointitutkimuksen.. Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi euroa ylijäämää ja poisti talousarviosta investointivarauksen euroa. Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Valmistelija MR/EP/MK Maakuntajohtajan ehdotus Tilikauden 2016 tulos osoittaa ylijäämää ,62 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on ,62 euroa. Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2016 Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2016 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä tiedoksi käyttötalouden toteutumisvertailun

8 4, MH :00 HALL: 136/2015 Sivu 7 Päätös 2. esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2016 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän ,62 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3. allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016

10 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 9 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Faksi. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

11 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 10 3 SISÄLTÖ 1. VARSINAIS-SUOMI EGENTLIGA FINLAND MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TILIKAUDEN TULOS KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TIIVISTELMÄ LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 26 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HANKKEET

12 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 11 4

13 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu VARSINAIS-SUOMI 2016 Varsinais-Suomen vuotta 2016 väritti lukuiset myönteiset uutiset. Turun telakka uutisoi uusista risteilijätilauksista, joiden ansioista telakan tilauskanta ulottuu jo pitkälle 2020-luvulle. Lisäksi Meyer Turku ilmoitti kymmenien miljoonien arvoisista investoinneista telakkaan. Myös Vakka-Suomesta kuului myönteisiä uutisia Uudenkaupungin autotehtaan ilmoittaessa syksyllä jättimäisistä rekrytoinneista ja yli tuhannesta uudesta työpaikasta. Vuoden lopussa puolestaan Sandvik ilmoitti tuplaavansa tuotantonsa ja aloittavansa mittavat rekrytoinnit. Myönteisten uutisten virta käynnistikin Varsinais-Suomessa harvinaisen ongelman: uusia työpaikkoja syntyy niin kiivaasti, että työvoiman saatavuus aiheuttaa kysymyksiä. Jotta Varsinais-Suomen talouden nopea kasvu ei pysähtyisi osaavan työvoiman saatavuuteen, päätettiin maakunnassa perustaa Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä. Työryhmässä selvitetään yhteistyössä yli sektorirajojen tuhansien ihmisten rekrytointeihin liittyviä haasteita, joista suurimmat ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen, liikennejärjestelyt ja työmatkaliikenne sekä erityisesti Vakka-Suomessa vuokra-asuntojen saatavuus. Positiivinen rakennemuutos alkoi viime vuonna näkyä myös tilastoissa. Vuoden 2016 aikana Varsinais-Suomen työttömyysasteen pitkään jatkunut kasvu pysähtyi ja kääntyi vuoden loppua kohti nopeutuvaan laskuun. Kun joulukuussa 2015 maakunnassa oli työtöntä, oli työnhakijoiden määrä pudonnut vuoden 2016 loppuun mennessä lähes kahdella tuhannella. Vastaavasti työllisyysaste kasvoi vuoden aikana nopeasti. Vuoden 2015 lopussa Varsinais-Suomen työllisyysaste oli 65 prosentin pohjalukemissa, mutta vuotta myöhemmin työllisyysaste oli kasvanut lähes kolmella prosenttiyksiköllä. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, 72 prosentin valtakunnalliseksi tavoitteeksi asetettu raja rikkoutuu vuoden 2018 aikana. Teollisuuden pullistelevat tilauskirjat konkretisoituvat yritysten liikevaihtoon pääosin vasta tulevaisuudessa. Teollisuusyritysten tuotanto ei vielä vuoden 2016 aikana kääntynytkään kasvuun, vaikka pitkään jatkunut lasku pysähtyikin. Sen sijaan palvelualoilla ja erityisesti rakentamisessa liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa, ja myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Varsinais-Suomen yritysten usko tulevaisuuteen kasvoi vuoden aikana selvästi, mistä kertoo muun muassa pk-yritysbarometrin suhdannenäkymien selvä kasvu. Myönteinen talouskehitys heijastuu myös lentoliikenteeseen. Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vuoden 2016 aikana selvästi, ja Turku olikin viime vuonna kirkkaasti maan toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Kansainvälisen liikenteen määrällä mitattuna eroa kolmanneksi vilkkaimpaan Tampereen lentoasemaan oli Turun hyväksi yli matkustajaa. Myös matkailulla meni vuonna 2016 hyvin, sillä yöpymisten määrä Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kääntyi kasvuun muutaman vuoden alamäen jälkeen. Varsinais-Suomessa asui vuoden 2016 lopussa noin asukasta. Väestö kasvoi reilulla tuhannella uudella asukkaalla, mikä on jonkin verran vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Väestönkasvun hidastuminen juontuu syntyvyyden vähentymisestä, sillä muuttoliikkeessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. On kuitenkin odotettavaa, että talouden myönteiset uutiset tulevat näkymään Varsinais-Suomen väestökehityksessä erityisesti muuttoliikkeen vilkastumisena.

14 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 13 6 EGENTLIGA FINLAND 2016 Käännetään valtuustoon

15 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna Luottamushenkilöorganisaatio (suluissa jäsenmäärät) JÄSENKUNNAT (27) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (101) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla Talousarvion vastuualueet (virasto-organisaatio) MAAKUNT AJOHT AJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue.

16 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 15 Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh ) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh ) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Rahoitussopimus kuntien kanssa ulottuu vuoden 2020 loppuun. Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Vuonna 2016 perustettiin tietopalveluryhmä, joka toimii edunvalvonnan ja kuntapalvelun vastuualueella. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä. Toimintaa ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallinnoinnin, joka jatkui vuoteen Liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden: 1) Suomi, ml. Ahvenanmaa, 2) Ruotsi, 3) Viro ja 4) Latvia toimeksiannosta, joka jatkuu vuoteen Maakuntahallitus (mh ) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat liiton yhteyteen. Valonian toiminta voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille myytäviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kaupunkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais- Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas.

17 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu 16 9 Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR (maakunnan yhteistyöryhmä); osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa. edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. koordinoi sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua ja käynnistämistä. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui mm. elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu asti, 2) väliaikainen valmistelutoimielin , 3) maakunnan käynnistymisvaihe ja 4) uuden maakunnan toimintakausi alkaen. Sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan

18 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS Talousarvio 2016 Maakuntahallitus (mh ) päätti: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman , 2) että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja 3) että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa) Maakuntahallitus lisäsi käyttösuunnitelmaan tehtäväksi työhyvinvointitutkimuksen. Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi euroa ylijäämää ja poisti talousarviosta investointivarauksen euroa. Tilikauden 2016 tulos TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen TP2016 TA2016 TA/TP2016 TA/TP2016 TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio % euroa _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden 2016 tulos osoittaa ylijäämää ,62 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on ,62 euroa.

19 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Maakuntavaltuuston (mv ) hyväksymän talousarvion 2016 tarkistuksen ( euroa) perusteina olivat seuraavien tiliryhmien toteutuminen alle suunnitellun. 1. Palvelujen ostot euroa 2. Aineet ja tarvikkeet euroa 3. Muut kulut euroa Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2016 tarkistetun (mv ) talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutuminen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta. Alkuperäinen (mv ) talousarvio on oikeapuoleisessa sarakkeessa. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ulkoinen/sisäinen mv mv KÄYTTÖTALOUS TA2016 TP2016 TP/TA 2016 TP/TA2016 TA2016 Talousarvio Tilinpäätös % Talousarvio TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Käyttötalouden toimintakate osoittaa euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (ylijäämää euroa) verrattuna euroa yli suunnitellun. Tiliryhmän Muut tuotot arvioitua suurempi toteutuma johtuu pääosin toimistopalvelujen laskutuksesta Central Baltic teknisen tuen, Valonian ja hankkeiden kustannuspaikoilta sekä KELAN korvauksista. Aikaisemmin kuntarahoitteisen henkilöstön osallistuminen ko. tukipalveluihin on hyvitetty palkkakustannuksiin tuntiseurannalla. Tiliryhmän Palvelujen ostot menojen ylitys talousarvioon verrattuna johtuu henkilöstön sairaslomien ja muiden tilapäisten poissaolojen aikana käytetystä vuokratyövoimasta, mikä näkyy säästönä tiliryhmässä henkilöstökulut.

20 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat Central Baltic -ohjelman teknisen tuen käyttötalousarvio perustuu seurantakomitean päätöksiin. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot muodostuvat maakuntahallituksen hankepäätöksistä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. OHJELMA- JA HANKETOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TA2016 TP2016 TP/TA 2016 TP/TA2016 TUOTOT Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , , KULUT Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut ,67 66, YHTEENSÄ , Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei ole vaikutuksia tilikauden tulokseen.

21 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu Tilinpäätöksen tunnusluvut Henkilöstön tunnusluvut Henkilöstökulut/henkilötyövuosi Henkilötyövuosimäärä (htv) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas 7,99 8 Vuosikate euroa/asukas 0,39 0 Vuosikate/Poistot % Taseen tunnusluvut Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 2) 1,98 2 Vieras pääoma % :a omasta pääomasta Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 % ) Rahoitusvarallisuus /asukas 2,32 2 Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % ) Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 1,61 1 Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2016 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2016 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän ,62 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3) allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi

22 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4.1 TIIVISTELMÄ Aluekehitys Maakuntastrategian ja erityisesti maakuntaohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden käynnistymistä ja toteutusta seurattiin kumppanuusbarometrin ja strategiatyössä mukana olleiden asiantuntijoiden arviointeihin perustuen. Älykkään erikoistumisen strategian päivitystä koskeva taustaselvitys käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden lakisääteinen väliarviointi laadittiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja -ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnitteluprosesseissa. Prosessi oli erinomainen oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on selkeästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen ja menetelmien arviointiin. Ennakointiin liittyen tulevaisuusfoorumien toteutus käynnistettiin syksyllä 2016 Digi- ja robotisaatiota koskevalla tapahtumalla. Klusteriperusteiset foorumit jatkoivat työtään erityisesti rakennus -ja kiinteistöalan, elintarvike -ja matkailualan ja meri -ja valmistavan teknologian aloilla. Valmisteltiin Varsinais-Suomen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Se oli yhtenä perusteena työja elinkeinoministeriön jakaessa uutta kansallista alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusta. Varsinais-Suomi sai ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoitusta euroa. Syksyllä järjestetyssä haussa saatiin kahdeksan hakemusta, joista tehtiin neljä myönteistä ja neljä kielteistä päätöstä. Liitto osallistui aktiivisesti CPMR:n Itämerikomission toimintaan. Liitto isännöi yhteistyökokousta Mecklenburg-Vormpommerin kanssa ja kesällä osallistuttiin Mecklenburg-Vorpommer-päiville Güstrowissa. Puolan Pommerin kanssa järjestettiin toimittajavierailut lentoyhteyden tukemiseksi. Järjestettiin kunnille kv-asioiden keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi kuntien ja muiden sidosryhmien odotuksia kv-toiminnasta ja sen painopisteistä. Europe Directin toiminta jatkui toimintasuunnitelman mukaisesti sisältäen perustietopalvelujen ohella yleisökeskusteluja, messuosallistumisia ja tehokkaamman EU-rahoitusviestinnän valmistelua. Saaristotoimikunta terävöitti työtään ottamalla käyttöön ns. vuosikellon ohjamaan ja tarkentamaan vuotuista toimintaa. Toimintasuunnitelmaan lisättiin myös jokavuotinen kunta- ja sidosryhmäkysely valitusta teemasta, jolla tarkoitus on saada validia tieto saariston tilasta kyseisen teeman osalta. Kansallisen rakennerahasto-ohjelman (EAKR) kolmannella hakukierroksella rahoitettiin neljä hanketta, joista yksi ylimaakunnallinen. Hankkeiden teemat tukivat vahvasti maakuntastrategian toimeenpanoa ja haun yleisiä painopisteitä. Central Baltic-ohjelman toinen hakukierros saatettiin loppuun. Yhteensä vuoden loppuun mennessä hankkeita on käynnistynyt 67 kpl ja rahoitusta sidottu 68 miljoonaa euroa. Ohjelmasta ja rahoitetuista hankkeista tiedottaminen mm. eri tilaisuuksien (mm. Annual Forum , Ruotsi) ja projektitietokantojen kautta on ollut erittäin aktiivista. Hankkeille tehtiin vuoden 2016 aikana ensimmäiset maksatukset yhteissummaltaan n. 3 miljoonaa euroa. Maksatusprosessia ja sen käytäntöjä kehitettiin käytännön kokemusten perusteella.

23 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu Maankäyttö ja ympäristö Maakuntastrategian toteutumista on edistetty mm. järjestämällä useita maankäytön suunnittelun, liikenteen ja luonnonvarojen kumppanuusfoorumeita sekä osallistumalla aktiivisesti maakuntaohjelman toimenpiteitä toteuttavien hankkeiden valmisteluun. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava eteni kohti ehdotusvaihetta. Kevään aikana laadittiin ja käsiteltiin vastineet luonnoksesta saatuun palautteeseen. Vuoden aikana valmistellun maakuntakaavaehdotuksen aikataulua ja käsittelyä jouduttiin viivyttämään valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain mm. kaupan säädöksiä koske-van muutoksen vuoksi. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö on edennyt suunnitellusti laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja järjestämällä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Lisäksi kuluvan vuoden aikana on laadittu kaavan teemoihin liittyviä selvityksiä. Luonnonvarafoorumin kokoontumisissa pääaiheena on ollut kiertotalouden alueellisten erityispiirteiden ja vahvuuksien määrittäminen Työllä on tuettu sekä vaihemaakuntakaavatyötä että Valonian, Turun kaupungin ja Sitran yhteistyöllä laadittua alueellisen kiertotalouden tiekarttaa ( Liikennejärjestelmätyössä on keskitytty liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä-suunnitelman edistämiseen. Varsinais-Suomen liitto vastaa Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön vetämisestä ja on osallistunut mm. kesäkuussa allekirjoitetun MAL-sopimuksen (Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ) valmisteluun. Loppuvuodesta laadittiin Varsinais-Suomen liikennestrategian toteutumisen seurantaraportti. Kesäkuussa 2016 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa merialuesuunnittelu on kirjattu rannikon maakuntien liittojen uudeksi tehtäväksi. Liitot yhdessä ympäristöministeriön kanssa valitsivat Varsinais-Suomen liiton merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliitoksi. Suunnitteluyhteistyölle ja lähtötietojen keräämiselle on haettu rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Valoniassa keskityttiin edellisvuosien tapaan julkiselle sektorille sekä asukkaille suunnattuihin palveluihin. Kehittämistyötä, toimintaa ja tapahtumia oli runsaasti. Vuoden aikana valmisteltiin useita mm. energia-aiheisia hankesuunnitelmia, jotka keskittyivät energiatehokkuuden edistämiseen ja uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseen. Loppuvuonna käynnistyi kaksi isoa hankekokonaisuutta, joissa Varsinais-Suomen liitto ja Valonia ovat yhdessä hankekumppaneina: Life IP Circwaste kohti kiertotaloutta ja Civitas Eccentric kestävä kaupunkiliikenne. Kansallista hankerahoitusta Valonia sai seuraaville hankkeille: HAKKU2016 kiinteistökohtainen jätevesineuvonta, Liikkumisen ohjaustoiminta Varsinais-Suomessa Virtavesi-hanke jatkui vuonna Leader -rahoitteinen PASSI-hankkeessa kehitetään Pöytyän ja Auran asiointiliikennettä ja edistetään kuntalaisten tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia. Lisäksi on toteutettu useita vesiensuojelun selvityshankkeita yhteistyössä kuntien kanssa. Vastuualueen henkilöstö on lisäksi osallistunut maakuntauudistusta valmistelevan suunnittelun, liikenteen ja ympäristön alatyöryhmässä nykytilan kartoituksen laatimiseen.

24 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu Edunvalvonta ja kuntapalvelu Toimintavuonna onnistuttiin maakunnan edunvalvonnassa erinomaisesti. Huhtikuun kehysriihestä saatiin päätös 40 milj. euron määrärahasta Tunnin junan suunnitteluun. Samoin päätös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksesta oli meille myönteinen. AIKO-rahoitus sisälsi rahoitusta pohjoiselle kasvu-vyöhykkeelle, joka aktiivisen edunvalvonnan tuloksena menestyi TEM:in kasvuvyöhykekilpailussa. Lisäksi yksi edunvalvontatavoitteistamme, määräraha Pidä Saaristo Siistinä ry:lle alushankintaan sisältyi valtion 2017 talousarvioon. Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja vahvistettiin perustamalla edunvalvonnan ja kuntapalvelujen alle tietopalveluryhmä. Tietopalveluryhmä vastaa liiton päätöksenteon tietoperustasta ja siihen on koottu yhteen tiedonhallintaan ja avoimeen dataan liittyvät hankkeet. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaohjelmaa suunniteltiin liiton toimiessa aluekoordinaattorin roolissa. Alueellisella hanketuella avustettiin paikallisia toimijoita toteuttamaan pienimuotoisia juhlavuoteen liittyviä hankkeita. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu eteni Varsinais-Suomessa vuoden 2016 aikana. Maakunnan liitto kutsui maakuntauudistuksen esivalmistelua varten henkilökuntaa ja tehtäviä luovuttavat osapuolet koolle ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheesta laadittiin projektisuunnitelma. Maakuntauudistusta valmistelevat työryhmät perustettiin ja ne ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden 2016 aikana. Maakuntahallitus asetti uudistusta ohjaamaan sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän..

25 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta Luottamustoimielimien pöytäkirjat löytyvät sivulta Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous ei kokoontunut vuoden 2016 aikana. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) Tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat ja 2) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti ja kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Tarkastuslautakunta laati arviointikertomuksen ja tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Marja Jalli. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakuntahallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Ilkka Kanerva. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta.

26 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät. Tavoitteet Toimintasuunnitelma Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen sekä työympäristön ja siihen liittyvien tekniikkojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito Keinot/toimenpiteet Tulokset Käyttösuunnitelma Toimintakertomus Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön Keskeiset henkilöstöä koskevat seurantaindikaattorit tulokset raportoidaan henkilöstökerto- terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiinmuksessa. Kehityskeskustelut on käyty ja purettu vastuualueittain kesäkuussa sekä työyhteisöpäivillä. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin Työhyvinvointitutkimus Parempi työyhteisö tehtiin yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa syyskuussa Tulokset on raportoitu maakuntahallitukselle ja henkilökunnalle Viraston toiminnan kehittämisessä on entistä enemmän kuultu henkilöstöä mm. asettamalla eri toimintoja pohtimaan ideointiryhmiä. Uusien työntekijöiden työpisteillä on tehty ergonomiatarkastukset ja toteutettu saadut suositukset. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Maakuntavaltuusto ( ) vahvisti liiton tilinpäätöksen 2015 ja myönsi tarvittavat vastuuvapaudet. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttaminen Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. ALV-tukikelpoisuudesta liiton hankkeissa on saatu asiantuntijoiden myönteiset lausunnot ja maakuntahallituksen päätös (mh ) Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Maakuntauudistuksen liittyen on aloitettu toimitilojen, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon ja ICT-palvelujen esivalmistelut Valmistelu perussopimuksen ja hallintosäännön muutostarpeista on aloitettu yhteistyössä maakunnan liittojen hallintovastaavien kanssa.

27 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Toimintasuunnitelma Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Seuranta- ja toteuttamistyössä käytettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen. Keinot/toimenpiteet Käyttösuunnitelma Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot). Tulokset Toimintakertomus Kumppanuusbarometrin tuloksista saatiin vahva tuki maakunnan kehittämiselle. Kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella kanssa. Vastaajista 75 % piti maakuntastrategian kumppanuusfoorumia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Toisaalta vastauksissa kaivattiin lisää konkreettisia saavutuksia ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä. Maakuntaohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt n. 72 % vähintään kohtalaisesti, Liiton sisäisen kumppanuustiimin ja siihen nimettyjen asiantuntijoiden yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi määriteltiin keskitettyjen (Brysselistä hallinnoitujen) EU-rahoitusohjelmien seuranta ja viestintä sidosryhmille. Maakuntaan kohdistuvan ulkoisen EU-rahoituksen määrän seuraaminen on käynnistynyt alkuvuonna Uuden Central Baltic Interreg -ohjelmakauden tehokas hallinnointi ja toimeenpano Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. Hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa ohjelmakauden kokonaisvolyymiin on hyvällä tasolla, v loppuun mennessä ohjelman rahoituksesta oli sidottu noin 70 % niin, että toimintalinjoissa 1,2 ja 4 sidonta-aste oli 70% ja toimintalinjassa 3 alempi. Uuteen toimintalinjaan 3 on hankkeita saatu vähemmän kuin muihin. Hakemukset käsiteltiin aikataulussa ja maksatusten käsittely (tavoite enintään 90 vrk) on pääosin pysynyt aikataulussa. Loppuvuoden viiveet yksittäisten hankkeiden osalta on saatu kurottua kiinni ja viivästysten syyt ovat tiedossa.

28 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Toimintasuunnitelma Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Keinot/toimenpiteet Käyttösuunnitelma Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Tulokset Toimintakertomus Laadittiin ja käsiteltiin vastineet taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. Valmisteltiin kaavaehdotusta yhdessä kuntien kanssa Ehdotuksen viimeistelyssä on jouduttu odottamaan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Käynnistettiin luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö. Osallistuttiin mm. maankäyttö- ja rakennuslain ja valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muutosvalmistelun sidosryhmätapaamisiin. Osallistuttiin lukuisiin kuntakaavojen viranomaisneuvotteluihin ja työkokouksiin. Järjestettiin maankäytön ja liikenteen kumppanuusfoorumeita. Osallistuttiin Turun kaupunkiseudun MALsopimuksen ( ) ja MAL-hankeohjelman valmisteluun osana Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä-työtä. Laadittiin Varsinais-Suomen liikennestrategian toteutumisen seurantaraportti. Aloitettiin rannikon maakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi tulleen merialuesuunnittelun valmistelu. Varsinais-Suomen liitto valittiin yhteistyön koordinaatioliitoksi. Haettiin rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalous-rahastosta. Luonnonvarafoorumin, Valonian, Turun kaupungin ja Sitran yhteistyöllä laadittiin alueellista kiertotalouden tiekarttaa. Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat käsitelleet yhteensä 70 ( ) osaamisryhmässä valmisteltua lausuntoa/asiaa.

29 4, MH :00 / Liite: TP2016MH Sivu Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Koordinoidaan ja kehitetään alueellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seuranta-menetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Osallistutaan useiden ohjelmakauden hankkeiden valmisteluun. Käynnissä olevat / rahoituspäätöksen saaneet hankkeet on kuvattu erillisliitteessä. Siirrettiin Lounaispaikan aluetietopalvelutoiminta osaksi edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueelle perustettua tietopalveluryhmää (Lounaistieto). Valonian vuoden 2016 viestintä oli laajaa ja monipuolista. Esimerkiksi verkkosivuilla oli kävijää ja istuntoja oli runsaat