Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Hallintojohtajan viran täyttäminen Varsinais-Suomen liiton viraston pitäminen suljettuna Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vuosiloma Talousarvion 2017 käyttösuunnitelma Liite: Käyttösuun17MH Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämän väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamista koskevien neuvottelujen käynnistäminen AIKO -rahoitus, valtion ja Turun kaupunkisedun välinen kasvusopimus Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenmuutokset CPMR:n ilmastoasioiden työryhmä Lausunto poliisin lupapalveluita koskevasta muutossuunnitelmasta Varsinais-Suomessa Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja eräiksi siihen liittyviksi la Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Liite: Matkaraportti_Saarento Heikki_Saksa Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Liite: Heinonen_Matkaraportti Kokouksen päättäminen... 74

2 -1, MH :00 Sivu 1

3 -1, MH :00 Sivu 2 Maakuntahallitus Esityslista 2/2017 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-18 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Jori Talvikki Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Virtanen Petri Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Leppänen Laura Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Mari Saario ja Hanna Vuola. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 HALL: 146/2016 Sivu 6 HALLINTOJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Asia Nykyinen hallintojohtaja Markku Roto ilmoitti kirjeellään jäävänsä eläkkeelle alkaen. Roton viimeinen työpäivä ennen vuosilomia ajoittuu kesäkuun 2017 alkupuolelle. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että uusi hallintojohtaja aloittaa viransijaisena jo toukokuussa Maakuntahallitus (mh ) päätti: 1) että hallintojohtajan virka julistetaan haettavaksi julkisella haulla marraskuussa 2016, 2) että hallintojohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, 3) että viran palkkaus määritellään KVTES:n mukaan (tehtäväkohtainen palkka 5 193,72 euroa/kk) ja 4) että hallintojohtajan valinnan valmisteluun osallistuvat poliittisten ryhmien edustajat puheenjohtajanaan maakuntahallituksen puheenjohtaja. Hallintojohtaja johtaa Varsinais-Suomen liitossa yhteisten toimintojen ja hallinnon vastuualuetta. Vastuualue huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atkpalveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät.. Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulun loppututkintoa sekä tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta sopivaa työkokemusta. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon ja liiton toimintaympäristön laaja-alaista tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Hallintojohtajan virka oli haettavana julkisella haulla klo mennessä ja siihen saatiin 43 hakemusta. Hakuilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä työvoimatoimiston verkkosivuilla. Haastatteluryhmä valitsi haastatteluihin seuraavat viisitoista henkilöä: Domander Minna, FM, hallintopäällikkö Grandell Hanna-Maria, HTM, hallintojohtaja Heinonen Jarkko, VTT, johtaja Hietamies Anette, varatuomari, johtava yleinen edunvalvoja Kouki Sami, varatuomari, lainsäädäntöneuvos Kärkkäinen Marja, HTM, hallintojohtaja Lindén Jarmo, VTM, johtaja Luotio Riitta, FM, hallintojohtaja Löfstedt Maija, HTM, hallintojohtaja Maaninka Rauno, OTM, hallinto- ja talousjohtaja, toimialajohtaja Muurinen Anne, HTM, lehtori Määttänen Petra, OTM, kaupunginsihteeri Rinta-Jouppi Juha, HTM, hallintojohtaja Saarni Hanna, OTK, hallintojohtaja Turpela Nina-Mari, varatuomari, Senior Legal Council Rinta-Jouppi ( ), Maaninka ( ) ja Saarni ( ) peruuttivat hakemuksen edellä mainituilla sähköpostipäivämäärillä. Haastatteluryhmä haastatteli hakijat 9., 16. ja ja päätti lähettää soveltuvuustesteihin seuraavat neljä henkilöä: Kouki, Muurinen, Määttänen ja Turpela sekä kuuli PsM Rainer Carpelanin selostuksen soveltuvuustestien tuloksista. Haastatteluihin ja edelleen soveltuvuustesteihin valittiin hakijat. jotka koulutukseltaan ja työkokemukseltaan parhaiten vastaavat hakuilmoituksen valintakriteerejä. Kaikki hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa.

8 4, MH :00 HALL: 146/2016 Sivu 7 Valmistelija KH/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. valita kaksi ääntenlaskijaa ja suorittaa hallintojohtajan virkavaalin 2. että valittu toimii nimikkeellä vs. hallintojohtaja ja sen jälkeen hallintojohtajana. 3. että viran loppupalkka on euroa/kk ja koeaika on neljä kuukautta Lisätietoja Maakuntajohtaja Kari Häkämies p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 5, MH :00 HALL: 31/2007 Sivu 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIRASTON PITÄMINEN SULJETTUNA Asia Valmistelija Toiminnan tehostamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi Varsinais-Suomen liiton virasto on pidetty kesällä suljettuna aikaisempina vuosina. Tällöin henkilöstön keskinäiset sijaisuudet jäävät lyhyemmiksi ja samalla tullaan toimeen ilman ulkopuolisia sijaisia. MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää pitää Varsinais-Suomen liiton viraston suljettuna aikavälillä Kiireelliset päivystysasiat ohjataan aluekehitysjohtaja Tarja Nuotiolle. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 6, MH :00 HALL: 25/2017 Sivu 9 MAAKUNTAJOHTAJA KARI HÄKÄMIEHEN VUOSILOMA Asia Asian esittelijänä toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Maakuntajohtaja Kari Häkämiehelle on lomanmääräytymisvuodelta kertynyt vuosilomaa yhteensä 38 päivää. Maakuntajohtajan vuosiloman ajankohdasta päättää maakuntahallitus. Valmistelija KH/ml Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää vahvistaa vuonna 2017 maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vuosiloman ajaksi , , ja eli kesälomakauden aikana yhteensä 25 päivää. Maakuntahallitus oikeuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan vahvistamaan maakuntajohtajan kesälomakauden ulkopuolella pidettävän vuosiloman 13 päivää. Lisätietoja Johdon assistentti Minna Lempinen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 7, MH :00 HALL: 117/2016 Sivu 10 TALOUSARVION 2017 KÄYTTÖSUUNNITELMA Asia Käyttösuunnitelmassa vuodelle 2017 asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja maakuntahallitus vahvistaa kuntarahoituksen tiliryhmätasolla sekä ohjelma- ja hankerahoituksen toimintakatetasolla (0 euroa). Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi 1) Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman ) että talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja 3) että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan Talousarvion 2017 alijäämä euroa suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Toimintakatteen alijäämä on euroa. Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia, jolloin niiden suunniteltu toimintakate on 0 euroa. Talousarvion 2017 investointiosaan on varattu euron määräraha. Oheismateriaali: Talousarvion 2017 käyttösuunnitelma Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso 2. Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa) Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 11 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus TALOUSARVION 2017 KÄYTTÖSUUNNITELMA

13 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 12 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttösuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

14 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 13 SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO KÄYTTÖTALOUS KESKEINEN TOIMINTA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU LIITE 1 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA LIITE 2 OHJELMA JA HANKETOIMINTA LIITE 3 KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ

15 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 14 4

16 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu JOHDANTO Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Talousarvio 2017 Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman että talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. 3. että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Valonia toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta ja toiminnot rahoitetaan erillisellä rahoituksella, jolloin sen kustannuspaikat ovat liiton kirjanpidossa omakatteisia. Tietopalveluryhmä toimii pääosin hankerahoituksella edunvalvonnan ja kuntapalvelun vastuualueella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä mm. viestintätiimi ja kumppanuustiimi.

17 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu KÄYTTÖTALOUS Kuntarahoitteinen toiminta Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi euroa alijäämää, jolloin toimintakatteeksi muodostui euroa alijäämää. Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelma 2017 tiliryhmätasolla. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2017 TA2016 TA 16/17 %TA 16/17 TUOTOT Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Ohjelma ja hanketoiminta Central Baltic ohjelman hallinnointikulut katetaan teknisen tuen rahoituksella, jolloin ko. talousarvio on liiton tilinpidossa omakatteinen. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja. 1. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. 2. Ohjelma- ja hanketoiminnan päätöksissä nimetään vastuuhenkilöt sekä määritellään vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 3. Liiton sitoumukset suunnitteilla oleviin hankkeisiin vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä, kun omarahoitusosuus on enintään euroa. Maakuntahallitus vahvistaa yli euron omarahoitusosuudet. 4. Maakuntajohtaja vahvistaa vuosittain teknisten tukien ja hankkeiden käyttösuunnitelmat. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso 2. Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa)

18 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu KESKEINEN TOIMINTA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (101) T ARKAST USLAUT AKUNT A (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Valtuustokauden vaihtuminen saattaa tuoda muutoksia jaosto- ja toimikuntarakenteeseen. Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous kutsutaan koolle kuntavaalien jälkeen elokuussa Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 3 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat. Syykuussa uusi maakuntavaltuusto kokoontuu päättämään maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten sekä JHTT -yhteisön valinnoista. Joulukuussa asialistalla ovat talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2016 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Vanha tarkastuslautakunta kilpailuttaa JHTT -yhteisön ja esittää kesäkuun maakuntavaltuustolle JHTT yhteisön valinnan.

19 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 18 8 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Vanha maakuntahallitus ja sen valitsemat luottamustoimielimet ovat toimivaltaisia siihen saakka kunnes uusi on valittu. Uusi maakuntahallitus päättää lokakuussa jaostojen ja toimikuntien asettamisesta sekä mm. maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten nimeämisestä. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syys-lokakuussa 2017 Vaalikauden vaihtumisen vaikutukset talouteen Valtuustokauden vaihtuminen vuonna 2017 edellyttää normaalivuoteen verrattuna mm. kahden ylimääräisen suurkokouksen koollekutsumista. Edustajainkokous kokoontuu elokuussa ja syyskuussa kokoontuu maakuntavaltuusto maakuntahallituksen valintaa varten. Tällöin vuoden 2017 luottamushenkilö- ja kokouskustannukset ovat normaalivuoteen verrattuna noin euroa suuremmat. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja.

20 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman päivitys vuosille Muutostuki ja -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasaarvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Maakuntauudistuksen valmistelu Maakuntauudistuksen toimenpanon rinnalla edelleen kehitetään liiton riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle Väliaikaisen valmistelutoimielimen (väliaikaishallinto) järjestelytehtävät Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit. Toimitilajärjestelyt sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt Tietohallinnon toimintojen ja ICTpalvelujen ratkaisut

21 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) päivittäminen ja toimenpiteiden ja alueelle kohdistuvan rahoituksen toteutumisen seuranta. Maakuntauudistusprosessista johtuen strategian päivitys laaditaan kevennetyllä menetelmällä (ns. muutosmaakuntaohjelma). Tuetaan päivitetyn maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymistä. Sisällöllisinä painopisteinä ovat erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina ovat hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään 90 % toimenpiteistä on käynnistynyt/toteutunut. Seurataan maakuntaohjelman toteuttamiseen aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Maakuntastrategiaa tukevien, maakunnan sisällä toteutettavien hankkeiden osalta seurataan myös alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen, erityisesti EU:n suorista rahoituslähteistä saatavan rahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). Uuden Central Baltic Interregohjelmakauden tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Edellisen ohjelmakauden asianmukainen sulkeminen. Maakuntauudistuksen valmistelu Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, kolmannen hakukierroksen avaaminen ja sujuva hankearviointiprosessi. Toiminnallisena painopisteenä erityisesti hankkeiden tukeminen ja tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen. Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö ja valmistautuminen ohjelman väliarviointin Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Rahoitushakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 90 % rahoituksesta on sidottu v loppuun mennessä. Hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk). Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

22 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan maakuntastrategian päivitykseen. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Pyydetään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lausunnot, asetetaan ehdotus nähtäville ja viedään se edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Asetetaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto nähtäville. Aloitetaan uusi lakisääteinen merialuesuunnittelu. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Valmistellaan alueellinen kiertotalouden tiekartta yhdessä Valonian kanssa. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä

23 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 22 Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. tarpeisiin. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakunnan kestävää kehitystä, ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet ja merialuesuunnitelu. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. 12 Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute Alueellisen kiertotalouden sivuston avaaminen ja ylläpito sekä lisätiedon kerääminen yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen. Maakuntauudistuksen valmistelu. Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

24 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU 13 Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maa-kuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Lounais-Suomen aluetietopalvelu, on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maa-kunnan muille toimijoille. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Maakuntastrategian toteuttaminen edunvalvonnan keinoin Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut, erityisesti tietopalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Maakuntauudistuksen valmistelu Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoden toiminta ja sen koordinointi Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä tehtäviä yhteistyössä muiden viranomaisten, mm. ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja kuntien kanssa. Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Sidosryhmäpalaute Tietopalvelujen kehittyminen ja tunnettuuden lisääntyminen, tietopalvelujen käyttö, toimintojen ja palvelujen määrä, avointa dataa hyödyntävän liike- ja tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta markkinointiyhteistyön laadullinen ja määrällinen arviointi Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta, Suomi 100 -juhlavuoden määrällinen ja laadullinen toteutuminen Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

25 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu Liite 1 Kuntarahoitteinen toiminta KÄYTTÖTALOUS 2017 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2017 TA 2016 TA 16/17 %TA 16/17 Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT 0 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE ,

26 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 25 Liite 2 Ohjelma ja hanketoiminta 15 KÄYTTÖTALOUS 2017 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2017 TA 2016 TA 15/16 %TA 15/16 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset ,0 0 Muut tuotott ,0 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) ,0 0 Muut toimintakulut ,0 0 TOIMINTAKATE 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut ,0 0 Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE 0 TA = talousarvio Central Baltic ohjelman käyttötalousarvio pohjautuu seurantakomitean päätöksiin. Valonian toimintojen ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uudet hankkeet käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

27 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu Liite 3 Konkreettisia toimenpiteitä 2017 ALUEKEHITTÄMINEN Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. 1) Maakuntauudistukseen liittyen osallistutaan aktiivisesti erityisesti aluekehitys-, elinvoima- ja rahoitusryhmän toimintaan, pääfokuksena on erityisesti luoda kasvupalvelujen järjestämisestä toimiva ja tehokas varsinaissuomalainen malli. Osallistutaan aktiivisesti myös muiden maakunnallisten ja osin myös valtakunnallisten valmisteluryhmien toimintaan. 2) Maakuntaohjelman päivitystyön käynnistäminen ja lopullisen ohjelman hyväksyminen uuden valtuuston joulukuun 2017 kokouksessa. Päivitystyössä käytetään hyväksi kumppanuusbarometrin tuloksia sekä palautetta v toteutetusta vertaisarvioinnista. Työssä ovat tiiviisti mukana jo edellisellä strategian valmistelukierroksella nimetyt työryhmät. Voimassa olevan 3) Osallistuminen aktiivisesti Pore-työryhmän (Positiivinen rakennemuutos) toimintaan ja erityisesti koulutukseen ja osaamiseen sekä työvoiman rekrytointiin liittyvien tavoitteiden edistäminen laajassa yhteistyössä asianosaisten organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa 4) Ennakoinnin päivitetyn yhteistyömallin toimeenpano olemassa olevien resurssien puitteissa, Painopiste on kokoavilla, ELY:n ja liiton yhdessä järjestämillä laajemmilla ennakointi/tulevaisuusfoorumeilla. Toimialakohtaiset ennakointifoorumit jatkavat itsenäisinä. 5) Opetushallituksen aikuiskoulutuksen ennakointihankkeen (ESR) alueellisen pilotin toteutus 6) Järjestetään päävastuisena tahona laajassa yhteistyössä valtakunnalliset alue-ennakoinnin teemapäivät teemalla Teollinen ja kulttuurinen murros- haaste alueille. 7) Älykkään erikoistumisen (ÄE) strategian päivitys osana maakuntastrategian päivitysprosessia ja eurooppalaisten yhteistyöalustojen lisäarvon selkeyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien selvittäminen 8) Osallistuminen Varsinais-Suomen matkailuohjelman päivitykseen 9) Osallistutaan Baltic Sea Tourism Forumin järjestelyihin Turussa yhdessä Visit Turun kanssa 10) Toimeenpannaan kansallisen AIKO-rahoituksen (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) haku ja valmistellaan siihen liittyvät rahoituspäätökset 11) Järjestetään Inno Aura- kilpailu, painopisteenä erityisesti julkisen sektorin muutosprosessia tukevat innovaatiot (Suomi 100-hengessä) 12) Eurooppa-toimiston uuden päällikön tutustuttaminen maakunnan asioihin. Tutustumiskierros seutukunnissa tavoitteena Eurooppa-toimiston palveluiden markkinointi kunnille. 13) CPMR:n Itämerikomission meriasioiden työryhmän kokous Varsinais-Suomessa. 14) Europe Direct-toiminnan viimeinen sopimusvuosi, painopisteenä erityisesti EU-rahoituksesta tiedottaminen tiiviissä yhteistyössä liiton kumppanuustiimin kanssa. Päätös uuden 5-vuotisen sopimuskauden hakemisesta tehdään kesän 2017 aikana. 15) Maaseudun kehittämiskentän verkostointi maakunnallisesti ( verkostotapaaminen ) 16) Saaristotoimikunnan näkyvämpi rooli kuntakentässä; läsnäolo kentällä 17) Saaristomatkailun uusi avaus seminaarin puitteissa (lähtökohtana matkailijavolyymin radikaali nosto kvmarkkinoinnilla)

28 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 27 18) Kielellisten palvelujen toimikunnan miniseminaari; kielelliset palvelut ja maakuntauudistus, kotimaisten kielten asema maakunta-ja sote-uudistuksessa 19) Osallistutaan aktiivisesti partnerina Itämeren Interreg-ohjelman kautta rahoitettuun Smart Specialisation and Blue Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) hankkeen sekä ESR-rahoituksella toteutettavaan maakunnalliseen Kesäduunaa2017 -hankkeeseen. Osallistutaan myös Tampereen yliopiston tutkimushankkeeseen (KAITSE). Hankkeen tavoitteena on selvittää suurten kaupunkiseutujen ja uuden maakunnan välisiä rajapintoja. 20) Kansallisen rakennerahasto-ohjelman viides hakukierros saatetaan loppuun ja valmistellaan siihen liittyvät rahoituspäätökset. Etelä-Suomen maakuntien yhteisenä ylimaakunnallisena painopisteenä rahoituskierroksella on digitaalinen uudistuminen ja avoin data liiketoimintamahdollisuuksien edistäjänä. 17 Central Baltic ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. 21) Central Baltic-ohjelman kansallinen rahoitusprosessi kolmannen kierroksen osalta valmistellaan yhteistyössä Suomen ohjelma-alueen maakunnan liittojen ja ELY:jen kanssa ja tehdään rahoituspäätökset. 22) Central Baltic-ohjelman osalta kolmannen hakukierroksen loppuun saattaminen ja hyväksyttyjen pienhankkeiden ehtojen täyttäminen sekä sopimusten valmistelu. Erityisenä tavoitteena on, että kolmannen hakukierroksen jälkeen rahoituksesta on sidottu vähintään 90 %, ruotsalaispartnereiden aktivointi on myös toimenpiteiden kohteena. sitoa ohjelman rahoituksesta vähintään 23) Ohjelmasta ja rahoitetuista hankkeista tiedottaminen mm. tilaisuuksien (erityisesti Euroopan yhteistyön päivän tilaisuudet ), aineistojen (erityisesti esite Together around the Baltic Sea) ja projektitietokantojen kautta (ohjelman oma, Interactin KEEP, sekä mahdollisten muiden ylläpitämät tietokannat) 24) Hankkeiden maksatukset hoidetaan säädetyn aikarajan puitteissa eli 3 kk:n kuluessa maksatushakemuksen saapumisesta.. 25) ems-järjestelmää, ja erityisesti sen raportointi- sekä muutoksenhakuosioita, kehitetään yhteistyössä Interactohjelman kanssa 26) Ohjelmakauden valmisteluun osallistuminen

29 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Osallistutaan maakuntastrategian toteutumisen edistämiseen ja päivitykseen. - Tuotetaan päivityksessä tarvittavia tietoja ja sisältöjä valmistelusta vastanneissa työryhmissä (Osaaminen, Arvot ja ilmapiiri, Ympäristö, Talous) mm. kumppaanuusbarometrin tuloksia hyödyntäen ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin (mm. positiivinen rakennemuutos) peilaten. Pyydetään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lausunnot, asetetaan ehdotus nähtäville ja viedään se edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. - Valmistellaan maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus. Pyydetään ehdotuksesta lausunnot huhtikuussa maankäyttö- ja rakennuslain mm. kaupan sijainninohjausta koskevien muutosten tultua voimaan ja asetetaan ehdotus viranomaisneuvottelun jälkeen nähtäville syksyllä. Viedään vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa. Asetetaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto nähtäville. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. - Järjestetään vuoden aikana useita kaavan valmistelua tukevia, eri teemasisältöisiä sidosryhmille suunnattuja luonnonvarafoorumeita. Pyydetään syksyllä teemakarttamuotoisesta valmisteluaineistosta sidosryhmien lausunnot ja mielipiteet. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. - Järjestetään vuoden 2017 aikana useita laaja-alaisia teemakohtaista, sektorirajat ylittäviä kumppanuusfoorumeita, joilla seurataan ja edistetään maakuntakaavan sektorikohtaisten strategioiden, mm. Varsinais-Suomen liikennestrategian toteutumista. - Varsinais-Suomen liiton vetämässä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä vuoden 2017 toiminnan tavoitteena on mm. liikennejärjestelmäsuunnitelman ja MAL-sopimuksen seuranta ja edistäminen, MAL-hankeohjelman toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen seuranta ja ohjaus, liikenteen tilan seuranta ja Kaupunkiseudun liikenteen visio työn ohjaus, alatyöryhmien toiminnan tukeminen sekä liikkumisen ohjaustoimintaan osallistuminen. Lisäksi osallistutaan valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimuksen seudullisen lisäotannan kustannuksiin (osallistumisesta päätetty 2014). - Osallistutaan tunnin junan ja muiden isojen liikennehankkeiden suunnitteluun. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Valmistellaan alueellinen kiertotalouden tiekartta yhdessä Valonian kanssa. - Osallistutaan maakuntakaavayhteistyöhön ja kuntakaavoituksen ohjaus- ja kehittämistehtäviin (viranomaisneuvottelut). - Kehitetään kuntien kanssa suunnitteluyhteistyömalleja. - Kiertotalouden tiekartan julkistus helmikuussa Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakunnan kestävää kehitystä, ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet (ks. erikseen Valonia) ja merialuesuunnittelu. - Osallistutaan em. toimenpiteitä ja maakunnan suunnittelua tukeviin hankkeisiin ja niiden valmisteluun. - Aloitetaan rannikon maakuntien uuden lakisääteisen merialuesuunnittelun nelivuotinen prosessi (määräaika ). Varsinais-Suomen liitto on merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliitto. Palkataan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hankerahoituksella merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori (Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja yhteistyö -hanke). - Hankkeet, joissa liitto partnerina: Plan4Blue, SmartBlueRegions, Circwaste, CivitasEccentric. - Hankkeet, joissa liitto liitännäispartnerian: Bemine, BalticUrbanLab, URMI.

30 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. - Seurataan ja edistetään strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien toteutumista. - Tuetaan kuntien ja muiden sidosryhmien toimintaa tietoa jakamalla ja tuottamalla. - Edistetään toimijoiden verkostoitumista. Valonia Ohjelma2020: Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Vuoden 2017 painopisteet ja teemat: - Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Passi Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen - Virtavesien kunnostus - Vesihuoltoyhteistyö laajeneminen kattamaan jätevesineuvonnan lisäksi luonnonvesien suojelu- ja kunnostuspalveluita mm. kartoituksia ja selvityksiä - Haja-asutuksen jätevesineuvonta - Hakku 2016 jatkuu, Hakku hankkeelle on haettu rahoitusta - Kuntien ja yritysten välisten vuoropuhelun lisääminen esimerkiksi markkinavuoropuhelua edistämällä - Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekarttaan liittyvän sidosryhmätyön käynnistäminen - Opettajien ympäristökasvatuskoulutusta uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton tueksi - Uudenlaisten energianeuvontamallien kehittäminen ja uusiutuvan energian potentiaalien kartoittaminen Varsinais-SuoVarsinais-Suomen virkistysalueiden kartoittaminen liiton kanssa yhteishankkeena - Osallistuminen Circwaste- ja Eccentric -hankkeisiin Maakuntauudistuksen valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. - Määritellään 2016 lopussa valmistuneen nykytilakartoituksen pohjalta, maakuntauudistusprosessia seuraten uuden maakunnan po. toimialan tehtävät ja resurssitarpeet. - Tuetaan henkilöstöä muutosprosessissa.

31 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Maakuntastrategian toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta - Edunvalvontatavoitteiden asettaminen yhdessä sidosryhmien kanssa. - Vaikuttamistyö edunvalvontatyössä. - Edunvalvonnan erityiset painopisteet positiivisen rakennemuutoksen, Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja tunnin junan edistämisessä. - Edunvalvontatyön kehittäminen yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. - Varsinais-Suomen kansanedustajista muodostuvan maakunnallisen kansanedustajaryhmän toiminta: sidosryhmätapaamiset ja vaikuttamistyö ryhmän kautta. - Yhteydenpito nuorisojärjestöihin toteutetaan jatkamalla vaikuttajakoulua. Vaikuttajakoulun toinen kurssi järjestetään varsinaissuomalaisille nuorille. Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntatoiminta jatkuu. Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut, erityisesti tietopalvelut - Monella tasolla tapahtuva yhteistyö Varsinais-Suomen kuntien kanssa. - Kuntajohdon säännölliset tapaamiset. - Tietopalveluryhmän strategian ja toimintasuunnitelman laatiminen. - Tilastoseurannan ja aluetietopalvelu Lounaistieto.fi:n jatkuva kehittäminen. - Avoimen datan toimintojen vakiinnuttaminen ja uuden dataportaalin käyttöönotto. - Lounaispaikka-verkoston ja sen ylläpitämien tietopalvelujen uudistamisen valmistelu. Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen. - Liiton viestintä on avointa, osallistavaa ja selkokielistä. Viestintä kohdistuu ensisijaisesti liiton keskeiseen toimintaan. - Viestintäkanavat: verkkoviestintä, tiedotteet, sosiaalinen media, blogit ja videot, julkaisut. - Kaikissa julkaisuissa, sivupohjissa, tuotteissa sekä verkkokanavissa on yhtenäinen visuaalinen ilme. - Tapauskohtaisen harkinnan mukaan osallistuminen yhteistyökumppanina tapahtumiin, joiden kanssa tehdään markkinointiyhteistyötä. Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä - Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alueellinen toteutus, koordinointi ja viestintä. - Alueellisen tuen jako ja hallinnointi Suomi 100 -maakunnallisille hankkeille. - Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen ja siitä viestiminen. - Kulttuurin asema maakuntauudistuksessa aktiivinen seuraaminen. - Aurora-mitalin myöntäminen tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Maakuntauudistuksen valmistelu - esivalmisteluvaiheen suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhdessä sidosryhmien kanssa - Väliaikaishallinnon valmistelu ja toteuttaminen

32 7, MH :00 / Liite: Käyttösuun17MH Sivu 31 21

33 8, MH :00 HALL: 164/2016 Sivu 32 LIEDON KUNNAN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENEN VALINNASTA Asia Liedon kunnanhallitus on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston jäsenen Mira Katajamäen tilalle. Liedon kunnanhallitus on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Raimo Lankilan ja varajäseneksi Veikko Mörskyn jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Liedon kunnan ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Liedon kunnanhallitus on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Raimo Lankilan ja varajäseneksi Veikko Mörskyn jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

34 9, MH :00 EDUNV: 66/2017 Sivu 33 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLYTTÄMÄN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN ASETTAMISTA KOSKEVIEN NEUVOTTELUJEN KÄYNNISTÄMINEN Asia Maakuntien perustamisesta säädetään laissa maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta. Lakiluonnoksen mukaan maakunnat perustetaan Ensimmäisiin maakuntavaaleihin ja uuden maakuntavaltuuston sekä -hallituksen järjestäytymiseen saakka maakunnan puolesta päätöksiä tekee väliaikainen valmistelutoimielin. Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja. Maakuntahallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Jos toimielintä ei ole asetettu kahden kuukauden kuluessa lain voimaan tulosta, valtioneuvosto asettaa valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta. Valitut henkilöt pysyvät virkasuhteessa edellä mainittuihin organisaatioihin. Toimielimen jäsenet käyttävät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he ole tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaavat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta. Väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata henkilöstöä avustamaan sen tehtävien hoitamisessa. Väliaikainen valmistelutoimielin voi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen siten, että määräaika päättyy viimeistään ja tehdä muita maakuntaa sitovia sopimuksia asti. Valmistelija KH/LL/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää käynnistää neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamiseksi. Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, puh ,

35 10, MH :00 ALUEK: 63/2016 Sivu 34 AIKO -RAHOITUS, VALTION JA TURUN KAUPUNKISEDUN VÄLINEN KASVUSOPIMUS Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kasvusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin. Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuosille 2016 ja Varsinais-Suomen liitto sai Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta yhteensä euroa. Vuoden 2018 rahoituksen jaossa voidaan käyttää perusteena mm. vuosien tuloksellisuutta. Liiton tulee rahoittaa kasvusopimushankkeet, jos ne ovat kasvusopimuksen ja lain mukaisia. Tästä johtuen hankerahoitusjaoston kokouksessa sovittiin, että Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettava rahoitus voidaan viedä suoraan maakuntahallituksen päätettäväksi ilman hankerahoitusjaoston erillistä käsittelyä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti marraskuussa 2015 kilpailun pääsemisestä AIKO-rahoitteiseen valtion ja kaupunkien kasvusopimusmenettelyyn. Haku kasvusopimusmenettelyyn päättyi tammikuussa Työ- ja elinkeinoministeriö päätti, että valtion ja kaupunkiseutujen väliset kasvusopimukset tehdään seuraavien hakijatahojen kanssa: Joensuu, Lappeenranta-Imatra, Oulu, pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Vaasa. Valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Sopimuksen tavoitteena on Turun kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimuksella edistetään kasvua kahden strategisen teeman avulla: 1. Kansainvälisesti vetovoimainen innovaatioympäristö 2. Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Kasvusopimusta toteuttava ja hallinnoiva Turku Science Park Oy sitoutuu käyttämään AIKOrahoitusta sopimuksen mukaisesti. Rahoittaja voi tehdä rahoituspäätöksiä sen jälkeen, kun hakija on toimittanut sille ja työ- ja elinkeinoministeriölle täsmennetyn käyttösuunnitelman. Oheismateriaalina oleva täsmennetty käyttösuunnitelma on toimitettu Varsinais-Suomen liittoon ja työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuussa Turun kaupunkiseudun kasvusopimus sisältää 11 osatoteutusta: - Smart Chemistry Park - Kaupunkiympäristö kehitysalustana - Korkeakoulu-yritys -yhteistyö ja opiskelijayrittäjyys - Merelliset kehitysalustat - Biohautomo Invest in -toiminnan kehittäminen - Materiaaliteknologian hyödyntäminen - Alueen aloittaville yrityksille suunnattujen palvelujen virtaviivaistaminen (SparkUp) - Työllistymisen polku maahanmuuttajille - Kilpailukykyisen audiovisuaalisen alan ekosysteemi - Innovatiiviset julkiset hankinnat Tiiviit kuvaukset osatoteutusten sisällöstä on oheismateriaalina olevassa käyttösuunnitelmassa. Hankkeen kuvaus: Kasvusopimuksella vauhditetaan kriittisten menestystekijöiden toteutumista ja varmistetaan uusilla hankkeilla ja toimintamalleilla paremmat edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle ja liiketoiminnan kasvulle. Kaupunkiseudun tavoitteet perustuvat alueen osaamiskeskittymien elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osaamiseen ja tukevat hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteena on kasvu elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön hyödyntämisen kautta. Turun kaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä vahvistetaan toimintatapoja uudistamalla.

36 10, MH :00 ALUEK: 63/2016 Sivu 35 Valmistelija TN/PP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Perustelut päätösesitykselle: Hanke on kesäkuussa 2016 allekirjoitetun valtion ja Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukainen. Varsinais-Suomen maakuntastrategian päätoimenpiteenä on kumppanuusfoorumi, jonka läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden yhdessä tekeminen. Kasvusopimus linkittyy kaikkiin kumppanuusfoorumin teemakokonaisuuksiin (vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus) ja edistää suoraan useaa maakuntastrategian toimenpidettä. Hankkeen toteutusaika on Hanke on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Maakuntahallitus päättää, että Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeeseen Valtion ja Turun kaupunkiseudun kasvusopimus (63/2016) alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 50,0 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

37 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 36 Valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus TARKENNETTU TOIMENPIDESUUNNITELMA Turku Science Park Oy

38 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 37 Tausta Valtion ja Turun kaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen alkuperäiset neuvotteluteemat pohjautuivat kesäkuussa 2014 korkeakoulujen ja Turun kaupungin sekä seutukunnan välillä allekirjoitettuun innovaatiopalvelujen järjestämistä koskevaan sopimukseen. Neuvotteluteemat olivat 1. Innovaatioympäristön ja tiedepuistoalueen rakentaminen osaamisen hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi ja 2. Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit. Kaupunkiseudun kärkialojen kasvua tukevien toimenpiteiden kuvaamisen lisäksi, työ- ja elinkeinoministeriö pyysi neuvottelumenettelyn ensimmäisessä vaiheessa kaupunkiseuduilta vastaukset myös seuraaviin temaattisiin kysymyksiin: Miten kaupunki aikoo hyödyntää aineellisia tai aineettomia investointejaan innovaatioiden edistämisessä? Miten kaupunki aikoo hyödyntää julkisia investointeja puhtaiden ratkaisujen edistämisessä? Miten kaupungissa on määritelty innovatiiviset julkiset hankinnat ja miten niitä seurataan? Onko kaupungissa asetettu tavoitetta innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämiselle? Miten kaupunki pyrkii aktivoimaan maahanmuuttajien osallistumista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyödyntämään heidän osaamistaan kasvun ja innovaatioiden tueksi? Miten kaupunki on yleisemmin varautunut lisääntyvään maahanmuuttoon, kuten asumisen ja kotoutumisen, osallisuuden ja työllisyyden edistämiseen? Neuvotteluiden aikana strategiset teemat täsmentyivät ja itse kasvusopimus solmittiin seuraavien strategisten teemojen varaan: 1. Kansainvälisesti vetovoimainen innovaatioympäristö ja 2) Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit. Näiden strategisten teemavalintojen taustalla ovat Turun kaupunkistrategian kilpailukykyohjelman tavoitteet luoda pohjaa ja laajentaa oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, kaupungin ja elinkeinoelämän tutkimus- ja työelämäyhteistyötä sekä tuottaa yleisten innovaatiopalvelujen lisäksi erityispalveluja ja kehitysalustoja muun muassa meriteollisuudelle, biotekniikalle, lääketieteelle, kemialle, soveltavalle ICT:lle ja terveys-, materiaali- ja logistiikka-aloille. Kaiken kaikkiaan aikaa neuvottelumenettelyn alusta siihen, kun varsinaisia toimenpiteitä päästään käynnistämään, on kulunut noin puolitoista vuotta. Näin osa alkuperäisten neuvotteluteemojen sisältämistä toimenpiteistä on jo käynnistetty muulla rahoituksella ja siksi tässä esitetyt toimenpiteet poikkeavat sisällöiltään hieman aiemmin esitetyistä. Kaikki toimenpiteet tukevat edelleen voimakkaasti valittuja strategisia teemoja sekä vastaavat työ- elinkeinoministeriön esittämiin temaattisiin kysymyksiin kokonaisuudessaan. Kaikista toimenpiteistä on toimitettu tarkemmat hankesuunnitelmat Varsinais-Suomen liittoon joulukuussa Suunnitelmista käy ilmi osatoteutusten tärkeimmät tavoitteet, keskeiset toimenpiteet, tulokset sekä kustannusarviot. Kaikkiaan Turun kaupunkiseudun kasvusopimus pitää sisällään 11 osatoteutusta, joista tässä yhteydessä esitetään vain niiden tärkeimmät tavoitteet. Smart Chemistry Park Smart Chemistry Park on yritysten kasvualusta Raisiossa, ja kansainvälistä huippua edustuva kansallinen teollisuutta tukeva ekosysteemi, jossa yhdistyvät kasvuyritysten, startup-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden toiminta. Se on kansallisen biokiertotalousekosysteemin sydän, josta jalostuu innovaatioita ja ratkaisuja hyvinkin erilaisille teollisuuden aloille. Smart Chemistry Park tuo Varsinais-Suomen osaamisen mukaan kansallisiin teemoihin kuten Cleantech, Bio- ja Kiertotalous, Teolliset Symbioosit ja Resurssiviisaus. Hankkeen tavoite on edelleen kehittää Smart Chemistry Parkin palveluja siten, että ne tukevat entistä paremmin Turku Science Park Oy

39 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 38 siellä toimivien yritysten keksintöjen skaalautumista ja kaupallistumista ja siten kasvattaa alueen korkeaan teknologiaan perustuvaa vientitoimintaa, työpaikkoja ja talouskasvua. Hankkeen tavoitteena on myös kasvattaa Smart Chemistry Parkin kansallista ja kansainvälistä yritys- ja tutkimusverkostoa, kehittää siitä kiinteä toimiva yhteisö ja luoda siten parhaat edellytykset yritysten ja tutkimuslaitosten monilaisten yhteistyökuvioiden ja arvoketjujen synnyttämiseksi. Tämä onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä bio- ja kiertotalouden innovaatioiden kehittämiseen, tuottamiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan yhteistyötä monen eri toimijan ja osaajan kanssa. Hanke on vahvasti kytköksissä Sitran julkaisemaan kansalliseen tiekarttaan, joka perustuu Euroopan unionin kiertotalousstrategiaan. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: kunnat, korkeakoulut, Varsinais-Suomen liitto/ Valonia/ Luonnovaraforum, Loura-verkosto, Smart Chemistry Parkin verkostoyritykset, Teollisuusyritykset Suomessa, Bastuverkosto, Sitra, Kemianteollisuus ry, Vesiverkosto, Topinpuiston kehittämistiimi, Turku Future Technologies. Kaupunkiympäristö kehitysalustana Tavoitteena on luoda Turun kaupunkiseudusta houkutteleva uusien älykkäiden kaupunkiratkaisujen kokeilu- ja käyttöönottoympäristö. Tässä tavoiteasetannassa painottuvat erityisesti suurten veturiyritysten kytkeminen kehitystyöhön sekä kansainvälinen yhteistyö kehitysalustaprosessien terävöittämiseksi ja parhaiden toteutustapojen aikaan saamiseksi. Veturiyritysten houkuttelussa ja prosessien kehittämisessä panostetaan voimakkaasti ennen kaikkea Pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen. Edellä mainitut tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviksi selkeiksi pyrkimyksiksi: 1. Luodaan selväpiirteinen, läpinäkyvä ja helposti viestittävä yhteistoimintamalli, joka perustuu asetelmaan, jossa veturiyritys toimii päävastuullisena toteuttajana kaupunkiratkaisussa, johon pk-yritykset, tutkimuslaitokset, kaupunki ja loppukäyttäjät voivat kytkeytyä omalla osaamisellaan. 2. Kartoitetaan muissa Pohjoismaissa kaupunkikehitysalustoista saadut kokemukset, hyödynnetään niitä oman osaamisen kehittämisessä ja pyritään aikaansaamaan yhteispohjoismainen kehittämishanke. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: alueen yritykset ja korkeakoulut, 6Aika-srategia ja sen toteuttajakaupungit, pohjoismaiset teknologiakeskukset, kehittäjäyhteisöt, VTT. Korkeakoulu-yritys -yhteistyö ja opiskelijayrittäjyys Turun kuudessa korkeakoulussa opiskelee noin opiskelijaa, joka on uutta luova, monialainen ja kansainvälinen osaamispotentiaali kaupunkikehitykselle ja alueen elinkeinoelämälle. Korkeakoulu-yritys - yhteistyön ja opiskelijayrittäjyyden osaprojekti pohjautuu Turun kaupunkistrategian kilpailukykyohjelmaan ja sen tavoitteeseen laajentaa korkeakoulujen, kaupungin ja elinkeinoelämän tutkimus- ja työelämäyhteistyötä. Osaprojekti tukee myös korkeakoulujen, Turun kaupungin ja seutukunnan välillä allekirjoitettua sopimusta innovaatiopalvelujen järjestämisestä. Kokonaisuuden tärkeimpänä tavoitteena on valjastaa opiskelijat ja opiskelijatiimit Turun seudulla toimivien yritysten avuksi edistämään niiden kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Samalla edistetään opiskelijoiden mahdollisuutta työllistyä alueelle sekä kehitetään korkeakoulujen ja Turun seudun yrityspalveluiden palveluprosessia opiskelijatoimeksiannoissa. Elinkeinorakenteen murroksen myötä suuret yhtiöt ovat menettäneet merkitystään työllistäjinä, joten erityisesti pkyritysten mahdollisuutta työllistää korkeakouluista valmistuvia pyritään tukemaan. Tavoitteena on tukea korkeakoulujen mahdollisuutta toteuttaa nykyistä enemmän ja laajemmalla rintamalla opiskelijalähtöisiä yritysprojekteja. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä toimintaa tulee lähentää, jotta eri alojen opiske Turku Science Park Oy

40 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 39 lijat pääsevät toimimaan monialaisissa projektiryhmissä ja saavat paitsi kattavampaa projektiosaamista, myös ymmärrystä muista aloista. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: turkulaiset korkeakoulut ja niiden yrittäjyysasiamiehet, maakunnan yritysneuvojat, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja sen paikallisyhdistykset, Turun kauppakamari, YESverkosto, Nuori Yrittäjyys ry, alueen yritykset. Merelliset kehitysalustat Blue Industry Park -suunnitelmaa täsmennetään niin, että verkostosta muodostuu korkean tason osaamisen kehitysalusta, joka koostuu kaikista meriteollisuuteen suoraan vaikuttavista tekijöistä: yritysten kehitystarpeista, Turku Future Technologies -verkoston korkeakouluista, tukiorganisaatioista, kiinteistä toimipisteistä, tutkimuksen rahoittajista ja yksittäistä vaikuttajista. Tästä kokonaisuudesta synnytetään alusta, jossa TScP:n rooli on merellisen, teollisen ja ympäristöystävällisen tutkimus- ja innovaatioverkoston koordinaatio Lounais-Suomen meriklusterissa. Tässä painottuu mm. meri-, avaruus-, valmistus-, tieto-, energiatekniikka sekä uudet liiketoimintamallit, sekä vihreä Unmanned ship -kehitystyö. Osatoteutuksessa viedään läpi myös business-transaktioviestinnän jaetun tietomallin käyttöönotto, joka mahdollistaa tuottavuusloikan sekä uudenlaisia tapoja toimia liiketoimintaekosysteemissä. Tämä uudenlainen tekninen alusta edistää merkittävästi valmistavan teollisuuden digitalisaatiota. Tähän hankkeeseen sisällytetään skenaariotyö siitä, miten laivateollisuus voi taloudellisesti notkahtaa ja miten siihen voi ekosysteemitasolla varautua. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: Suomen teknilliset korkeakoulut ja yliopistot, Blue Industry Park, Turun ja Rauman seutukunnat, Tekesin HILLA-aloite, yrittäjät, kauppakamarit. Biohautomo 2.0 Hankkeen tavoite on nykyisen yhdessä paikassa sijaitsevan, tila- ja laboratoriokeskeisen biohautomotoiminnan infrastruktuurin laajentaminen, kehittäminen ja tuotteistaminen uudenlaiseksi ja avoimemmaksi laboratoriokokeiluympäristöksi, jossa yhdistetään joustavat ja hajautetut tilaratkaisut, kustannustehokas laboratoriolaitteiden käyttömahdollisuus sekä kaupallistamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja yritystoiminnan ylläpitämiseen liittyvät palvelut. Vastaavaa tutkimus- ja kehitysintensiivistä biohautomokonseptia ei ole tällä hetkellä tarjolla muualla Suomessa. Tavoitteena on myös vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia rakentamalla kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto uuden hautomotoiminnan ympärille hyödyntäen mm. eurooppalaisia life sciences -alan verkostoja. Uudistetulla Biohautomokonseptilla on myös vahva linkki kansalliseen Life Science -kiihdyttämöön, Team Finland Healthiin sekä TEMin Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tavoitteisiin. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: korkeakoulut, TScP:n bioalan verkostoyritykset, pääomasijoittajat, FIBAN, Teknologiakiinteistöt Turku Science Park Oy

41 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 40 Invest in -toiminnan kehittäminen Osatoteutuksen toimenpiteillä edistetään kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittymistä Turun seudulla. Tavoitteena on suorien ulkomaisten investointien määrän kasvattaminen kehittämällä ulkomaisten investointien houkutteluun tarkoitettuja toimenpiteitä ja prosesseja. Tavoitteena on myös edistää toimintatapoja, joiden avulla vaikutetaan suoraan ulkomaisten yritysten alueelle sijoittautumiseen liittyviin päätöksiin. Ulkomaisten investointien hankintatyöstä tehdään siitä suoraan ja epäsuorasti vastaavan organisaation sekä seudullisen elinkeinopolitiikan läpileikkaavaa yhteistoimintaa, joka huomioi proaktiiviset ja reaktiiviset asiakastarpeet nykyistä nopeammin ja täsmällisemmin. Läpileikkaavaan yhteistoimintaan rakennetaan prosessi, jonka sisältämillä toimenpiteillä varmistetaan saatujen investointien ja syntyneen yritystoiminnan pysyminen ja edelleen kehittyminen menestyväksi liiketoiminnaksi alueella. Kehitämme myös ns. lähettilästoimintaa opiskelijalähettilästoiminnan ja liikemieslähettilästoiminnan lisäksi laajentamalla sitä uusille kohderyhmille vuoden 2016 pilottikierroksen hyvien tulosten pohjalta. Uuden, 2017 joulukuussa valmistuvan vierailukeskuksen erityisenä tavoitteena on Turun alueen vetovoiman nostaminen ja Invest in -toiminnan tehostaminen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan laadukas markkinointi- ja viestintäsuunnitelma, jonka kautta luomme yhteisen viestin alueen Invest in -työkaluksi. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: Turun kaupunki, Turun alueen kunnat, Turun konserniyhtiöt, Turun yliopisto, Turun AMK, Åbo Akademi, Aboa Mare/Novia, Turun Teknologiakiinteistöt Oy, LOURAverkosto, vierailukeskuksessa esillä olevat yritykset, Visit Turku, Turun yliopiston kongressikeskus, verkostoyritykset. Materiaaliteknologian hyödyntäminen Materiaalitekniikan alalla tapahtuva kehitys tuottaa jatkuvasti uusia materiaaleja, pinnoitteita ja ratkaisuja, joita voidaan käyttää eri kohteissa. Mahdollistavana teknologiana materiaalitekniikkaa käytetään apuna valmistavassa- ja prosessiteollisuudessa niin uusissa tuotteissa kuin tuotannon välineissäkin läpileikkaavasti kaikilla aloilla lääke- ja elintarviketeollisuudesta laivojen tai elektroniikan valmistukseen. Projektin tavoitteena on tukea alueen yrityksiä materiaali- ja prosessitekniikkaan liittyvissä asioissa sekä tuoda esille uusia tutkimustuloksia ja tekniikoita materiaalialalla. Lisäksi tavoitteena on alueen yritysten keskinäisen ja tutkimusyhteisöjen kanssa tapahtuvan yhteistyön lisääminen. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: korkeakoulut, seutukuntien yrityspalvelukeskukset, Turun yliopiston kehittämispalvelukeskus Brahea, Suomen fotoniikan seura ry. Alueen aloittaville yrityksille suunnattujen palvelujen virtaviivaistaminen (SparkUp) Turun seudun kehittämiskeskuksen ja Turku Science Park Oy:n yhdistyminen on luonut uusia mahdollisuuksia virtaviivaistaa ja kehittää alueen aloittavien yritysten palveluita. Yrityspalveluiden keskittyminen Turku Science Park -tiedepuistoalueelle sekä startup-yhteisö SparkUpin perustaminen ovat tuoneet toimijat ja toiminnan selkeämmin löydettäväksi yrittäjyydestä kiinnostuneille asiakkaille. Seuraava tehtävä on kehittää alkaville yrityksille tarjottavia palveluja SparkUpin ensimmäisen toimintavuoden kokemusten pohjalta sekä virtaviivaistaa yrityspalvelupiste Potkurin sekä startup-yhteisö SparkUpin yhteistyötä ja viedä palveluja entistä vahvemmin seudullisesti koko Varsinais-Suomen alueelle Turku Science Park Oy

42 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 41 Mentorointi, sparraus, korkeakouluyhteistyö sekä verkostot, erityisesti kansainväliset verkostot, ovat olennainen apu kasvua ja kansainvälistymistä hakevalle yritykselle. Näiden toimintojen kehittäminen on yksi vuosien 2017 ja 2018 aloittavien yritysten palveluiden painopisteistä. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: Korkeakoulut, rahoittajat, Boost Turku, Creve, NY, Yrityskummit, yksityiset konsultit, Neogames, kansainväliset verkostot. Työllistymisen polku maahanmuuttajille Hankkeen tavoitteena on tehokas kotouttaminen, jolla maahanmuuttajat integroidaan ja saadaan suomalaisen ja turkulaisen elinkeinoelämän voimavaraksi. Samalla parannetaan huoltosuhdetta sekä vastataan teknologiateollisuuden ja muiden alojen alkaneeseen työvoimapulaan. Osatoteutus muodostuu kolmesta osiosta, jotka yhdessä muodostavat työllistymisen polun maahanmuuttajille: 1. Edellytykset innovaatiotoimintaan ja työllistymiseen, 2. Suomen kieli ja kulttuuri ja 3. Osaamisen hyödyntäminen paikallisessa elinkeinoelämässä. Hankkeeseen palkattava työntekijä toimii vuorovaikutuksessa muiden alueen työllisyystoimijoiden sekä työnantajien ja hankkeiden kanssa helpottaen maahanmuuttajien pääsyä palveluihin ja työelämään. Hanke tullaan ottamaan mukaan Turun seudulla käynnistyvän elinkeino- ja työllisyyskokeilun kehittämisprosessiin. Hanke madaltaa maahanmuuttajien kynnystä päästä mukaan Turun seudun työvoimahautomo-hankkeen työvoimahautomoihin. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä ja täydentäen muita käynnistyneitä maahanmuuttajahankkeita, kuten Baana ja Vertaista vailla -hankkeet. Hanke tuo lisäarvoa erityisesti madaltamalla työnantajien kynnystä työllistää juuri maahanmuuttaja. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: maahanmuuttajayhdistykset ja muu järjestökenttä, Varsinais- Suomen TE-toimisto ja Ely-keskus, alueen oppilaitokset, muut työllisyys- ja maahanmuuttohankkeet, alueen työnantajat ja työnantajajärjestöt. Kilpailukykyisen audiovisuaalisen alan ekosysteemi Suomessa toimii vuoden 2017 alusta av-alan tuotantokannustinjärjestelmä. Tuotantokannustin on maksimissaan 25 prosentin maksuhyvitys Suomessa toteutuneista kustannuksista, jotka kohdistuvat tuotannon valmisteluun, tuotantoon tai jälkituotantoon. Tuotantokannustimen tavoitteena on houkutella Suomeen kansainvälisiä tuotantoja ja tätä kautta edistää audiovisuaalisen kulttuuria ja alan osaamista, yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Turulle tämä tarkoittaa mahdollisuuksia työpaikkojen ja yritystoiminnan määrään sekä kasvuun, kansainvälistymiseen, uusiin investointeihin ja muuhun taloudelliseen vaikuttavuuteen. Haasteena on kokemattomuus kansainvälisistä isoista tuotannoista, yritysten ja osaajien pieni määrä, sekä palvelutuotannon riittämättömyys ja riskit toimitusvarmuudessa (määrä ja palveluiden sisältö). Hanke vastaa näihin haasteisiin ja mahdollisuuteen. Osatoteutuksen tavoitteet ovat: 1. Alueelle syntyy ja sijoittuu av-alan yrityksiä ja osaajia 2. Kansainväliset tuotannot mahdollistava osaaminen kasvaa ja 3. Alueelle syntyy uusia innovatiivisia palveluita ja tuotteita. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: Alueelliset elokuvakomissiot, SES, Av- ja pelialanjärjestöt, yrittäjäjärjestöt, WTC, GameTurku, Suomen elokuvasäätiö, Satu ry, Akek, SEF, Afci, EAVE, Yrittäjäjärjestöt Turku Science Park Oy

43 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 42 Innovatiiviset julkiset hankinnat Innovatiiviset julkiset hankinnat määritellään valtakunnallisella tasolla 6Aika-projektissa. 6Aika-projektissa tehtyjä valtakunnallisia linjauksia ja hyviä käytäntöjä tuodaan tällä osatoteutuksella osaksi kaupungin omaa hankintastrategiaa ja hankintaohjeistusta. Osatoteutuksen tavoitteena on hankintojen mittaroinnin ja raportoinnin osalta kytkeä yhteen 6Aika-projektin tuotokset (top-down -periaatteella) kaupungin ja kaupungin sidosryhmien tarpeisiin (bottom-up). Osatoteutuksessa huomioidaan erityisesti Verohallinnon kanssa käynnistyvä yhteistyö harmaan talouden torjumiseksi. Projektilla tavoitellaan myös uuden hankintalain mahdollistamien uusien toimintamallien hyödyntämistä kilpailutuksissa ja kestävän kehityksen kaupunkitason standardointia ja liittämistä osaksi kaupungin kaikkia kilpailutuksia. Kaupunki laatii strategian ja tavoitteet innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan kaupungin omista lähtökohdistaan laatiman mittariston avulla. Seurattavat tavoitealueet ovat: 1. Hankintojen strategisen johtamisen kehittyminen, 2. Hankintojen mittaaminen; mittareiden luonti ja tavoitetason asetanta, 3. Innovatiivisten hankintamenettelyjen soveltamien ja 4. Kestävän kehityksen soveltaminen. Tavoitteena on: 1. Toimiva hankintastrategia ja hankintaohjeistus, 2. Hankintaosaamisen säännöllinen koulutus ja hankinta-yhteyshenkilöverkosto, 3. Hankintojen valmisteluvaiheen toimintamalli sisältäen kaupungin aktiivisen markkinavuoropuheluiden järjestämisen strategisilla toiminta-alueilla on kokeiltu ja arvioitu ja 4. Kestävän kehityksen huomioiminen hankinnoista on kaupunkitasolla standardoitu ja vakiintunut käytännöksi. Yhteistyökumppanit ja keskeiset toimijat: Seudullinen hankintarengas, Varsinais-Suomen yrittäjien hankinta-asiamies, Turun kauppakamari Turku Science Park Oy

44 10, MH :00 / Liite: Kasvusopimustiivistelmä TEMille 1.2 Sivu 43 Vuosien kustannusarvio osatoteutuksittain ja kustannuslajeittain. SCP Kaupunkialustayhteistyö 2.0 teknologia systeemi Korkeakoulu- Merialustat Biohautomo Invest in Materiaali- SparkUp Työllisyys AV-eko- Hankinnat Yhteensä Kasvusopimuskooste Kustannusarvio vuosille Tuotot Turun kaupunki TScP V-S Liitto Muut tuotot Tuotot yhteensä Kustannukset Palkat ja palkkiot (sivukuluineen) Ostopalvelut Flat rate (24%) Kustannukset yhteensä Turku Science Park Oy

45 11, MH :00 ALUEK: 7/2014 Sivu 44 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus asetti kokouksessaan ( 45) maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvisti sen kokoonpanon sekä nimesi uudet kuntajäsenet. Akava on ilmoittanut, että varsinaiseksi jäseneksi Eero Kuparisen tilalle tulee Risto Tolonen. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmään Eero Kuparisen tilalle Risto Tolosen. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Esa Högblom p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

46 12, MH :00 ALUEK: 12/2017 Sivu 45 CPMR:N ILMASTOASIOIDEN TYÖRYHMÄ Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto (CPMR) on perustanut ilmastotyöryhmän (Climate Task Force) valmistelemaan alueiden kannanottoja ilmastokysymyksiin liittyen. CPMR on kutsunut alueilta edustajia ryhmän työhön (1 luottamushenkilö + 1 virkamies). Ryhmän tehtävinä on mm. sitouttaa alueita toteuttamaan Pariisin ilmastosopimusta, lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista perifeerisille ja merellisille alueille, jakaa kokemuksia hyvistä käytännöistä, varmistaa synergiahyödyt käynnissä olevien projektien osalta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden jalkauttaminen. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Ensimmäinen kokous pidetään Brysselissä Maakuntahallitus päättää nimetä Mari Saarion edustamaan Varsinais-Suomea CPMR:n ilmastotyöryhmässä. Lisätietoja Luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

47 13, MH :00 EDUNV: 13/2017 Sivu 46 LAUSUNTO POLIISIN LUPAPALVELUITA KOSKEVASTA MUUTOSSUUNNITELMASTA VARSINAIS- SUOMESSA Asia Poliisihallitus on määrännyt poliisilaitosten lupahallinnolle uuden resurssimallin. Uuden resurssimallin mukaiset henkilötyövuosimäärän (htv) tavoitetasot on asetettu vuodelle Uudessa resurssimallissa Lounais-Suomen poliisilaitoksen lupahallinnon henkilötyövuosimäärä on 72 htv, kun se aikaisemmin oli 92 htv. Vähennys on yhteensä 20 htv. Lounais-Suomen poliisilaitos on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa asiasta mennessä. Paikallispoliisin lupahallinnon uuden resurssimallin taustalla on oleskelulupa-asioiden siirtyminen Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 alusta. Lisäksi lupahallinnon resurssimallissa on huomioitu toteutuneet lupa-asioiden käsittelyn kehittämistoimet. Lounais-Suomen poliisilaitoksen henkilöstöä on siirtynyt Maahanmuuttoviraston palvelukseen 11 htv. Uuden resurssimallin mukainen 72 htv:n tavoitetaso vaatii tämän lisäksi 9 htv:n vähentämistä. Palveluja kehittämällä ja sähköisiä palveluja lisäämällä Lounais-Suomen poliisilaitos arvioi suoriutuvansa tehtävistään vähemmällä lupahenkilöstöllä. Tällä hetkellä noin 2/3 passihakemuksista jätetään poliisilaitokselle jo sähköisesti ja noin ¼ kaikista passihakemuksista voidaan käsitellä ilman käyntiä poliisilaitoksella. Sähköisiä palveluita on suunniteltu laajennettavaksi tulevaisuudessa myös muihin hakemustyyppeihin. Lounais-Suomen poliisilaitos tarjoaa lupapalveluja 10 paikkakunnalla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa arkipäivisin klo välisenä aikana. Poliisilaitos suunnittelee kysynnän perusteella jatkavansa aukioloaikoja viitenä päivänä viikossa Varsinais-Suomen osalta Salossa ja Turussa. Lupapalveluiden tarjontaa on suunniteltu vähennettäväksi Loimaalla ja Uudessakaupungissa 4 päivään ja Paraisilla 3 päivään viikossa. Kemiönsaaren poliisiaseman lupapalveluiden on tarkoitus jatkaa toistaiseksi nykyisellään. Valmistelija JV/MR-L/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Poliisin lupapalveluita koskeva muutossuunnitelma pitää sisällään uuden resurssimallin Lounais- Suomen poliisille. Muutos on jo toteutettu Maahanmuuttovirastoon siirtyvien ulkomaalaislupien osalta. Palvelujen kehittäminen ja lupapalvelujen sähköistyminen on perusteltua huomioida asiointipalveluja suunniteltaessa. Sähköistymistä kannattaa hyödyntää ottamalla käyttöön uudenlaisia palvelumuotoja varsinkin, kun kyse lupa-asioissa on vain harvoin kiireellisistä asioista. Vaikka Lounais-Suomen poliisilaitos on arvioinut pystyvänsä suoriutumaan tehtävistään vähemmällä lupahenkilöstöllä, on asiointipalvelujen kattavaan saatavuuteen kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Olemassa olevan palvelutason heikennys ei edistä poliisin lupapalvelun alueellisesti tasapuolista saatavuutta. Poliisilaitoksen suunnitelmat vähentää aukioloaikoja Loimaan ja Uudenkaupungin lupapalveluissa viidestä neljään päivään viikossa heikentävät olemassa olevaa asiointipalvelun tasoa. Paraisilla muutos on vielä merkittävämpi, kun palvelutaso heikkenee viidestä kolmeen päivään viikossa. Vaikka sähköiset palvelut sopivat monille käyttäjäryhmille hyvin, henkilökohtaisen asioinnin tarve erityisesti iäkkään väestön kohdalla on merkittävä. Jos aukioloaikoihin kuitenkin tehdään suunniteltuja muutoksia, tulisi niissä huomioida väestön ikärakenne ja sähköisen palvelujen käytön riittävä tuki sekä neuvonta. Erityisesti kaksikielisen palvelun saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Paraisten palvelujen mahdollinen vähentäminen kahdella arkipäivällä viikossa tulee kompensoida lisäämällä kaksikielisen palvelun tarjontaa Turun pääpoliisiasemalla. Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että Salon, Turun ja Kemiönsaaren poliisiasemien on tarkoitus jatkaa nykyisellään. Poliisihallituksen suunnittelema uusi resurssimalli Lounais-Suomen poliisi-

48 13, MH :00 EDUNV: 13/2017 Sivu 47 Päätös laitokselle kattaa Varsinais-Suomen lisäksi myös Satakunnan poliisiasemat. Liitto muistuttaa, että henkilöstöresurssien vähentäminen on kohdistettava tasapuolisesti molempien maakuntien alueille. Maakunnan liitto katsoo, ettei palvelutason heikennyksiä toimipisteverkkoon tule tehdä. Jos lupapalveluiden aukioloaikoja maakunnassa kuitenkin vähennetään, tulisi muutosten toteuttamisessa huomioida palvelujen saatavuuteen, väestön ikärakenteeseen ja kaksikielisyyteen liittyvät lähtökohdat. Henkilöstön kannalta on hyvä, että mahdolliset henkilöstövähennykset tehdään eläköitymisten kautta tai toisiin tehtäviin siirtämällä. Lisätiedot Suunnittelija Malla Rannikko-Laine, p ,

49 14, MH :00 EDUNV: 7/2017 Sivu 48 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASTIETOJEN SÄHKÖISESTÄ KÄSITTELYSTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Asia Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto on pyydetty mennessä. Lausuntopyynnön materiaalit ovat saatavilla osoitteessa: Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, asiakastietolaki). Samalla kumottaisiin vanha asiakastietolaki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lakia sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) ja lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) sekä muita asiakastietolakiin liittyviä lakeja. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan lakiin muutoksia, jotka loisivat edellytykset valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotolle sosiaalihuollossa sekä asiakastiedon joustavalle käsittelylle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esityksessä ehdotetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden sisällön laajentamista siten, että palveluihin voidaan tallentaa asiakasasiakirjojen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, ohjaukseen, valvontaan, toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tietohallintaan liittyviä tietoja tai asiakirjoja sekä hyvinvointitietoa. Esityksen keskeisiä ehdotuksia ovat sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston sisällyttäminen osaksi valtakunnallista tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuutta ja yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon rekisterin muodostaminen. Ehdotuksen tavoitteena on myös suostumus- ja kieltokäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja perussuostumuksesta luopuminen. Esityksellä lisätään lakiin säännökset, jotka mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen ja asiakkaan itsensä tuottamien hyvinvointitietojen tietoturvallisen käsittelyn ja hyödyntämisen eli niin sanotun kansalaisen omatietovarannon luomisen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan kokonaislääkityksen hallintaan liittyvän palvelun toteuttamista Kanta-palveluihin nykyisen reseptikeskuksen pohjalta. Palvelun on tarkoitus helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työtä lääkityksen hallinnassa ja yhtenäistää tietojen näkymistä asiakkaalle. Ehdotuksessa ei ole määritetty ajankohtaa, jolloin lain on tarkoitus astua voimaan. Osa lakien muutoksista on tarkoitus tulla voimaan vasta siirtymäkauden jälkeen. Valmistelija JV/MR-L/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto katsoo, että hallituksen esitysluonnoksessa laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä esitetyt asiakastietolain muutokset tukevat sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistusta. Uudistus parantaa asiakas- ja lääkintätiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella tavoiteltava noin 3 miljardin euron säästö valtion talouteen voidaan saavuttaa, jos palveluintegraatiossa onnistutaan. Soten palveluintegraation toteuttaminen vaatii asiakastiedon nykyistä avoimempaa ja saumattomampaa liikkumista organisaatioiden välillä. Toiminnallisen palveluintegraation toteutus ei ole mahdollinen ennen kuin tietojärjestelmät ja tietosuojaa koskeva lainsäädäntö muutetaan tulevaan palvelumalliin sopivaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuus edellyttää ICT-ratkaisuja, joilla asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatioista, hallinto- ja aluerajoista riippumattomasti. Maakunnan liitto kuitenkin huomauttaa, että esitetyt ICT-järjestelmien muutokset tulevat vaatimaan merkit-

50 14, MH :00 EDUNV: 7/2017 Sivu 49 Päätös tävää muutosvaiheen resursointia. Erityisesti yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon rekisterin muodostamiseen tulee osoittaa maakunnissa riittävästi resurssia. Asiakkaan näkökulmasta ehdotetuilla säännöksillä parannetaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Myös asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja palveluntuottajien vertailumahdollisuudet paranevat. Henkilön mahdollisuus tallettaa hyvinvointitietoja omatietovarantoon parantaa osallistumista omasta terveydestä huoliehtimiseen. Ehdotetussa esityksessä luovuttaisiin asiakkaalta pyydettävästä niin sanotusta perussuostumuksesta tietojen käsittelyyn. Asiakastietojen käsittelyn perustana olisi jatkossa asiakas- tai hoitosuhde tai lakiin perustuva oikeus. Ehdotuksen mukaan asiakas voisi kuitenkin kieltää itseään koskevien asiakastietojen luovuttamisen rekisterinpitäjältä toiselle. Maakunnan liitto katsoo, että kieltoon perustuvaan malliin siirtyminen keventää järjestelmän hallintoa ja tuo säästöjä. Lakiesityksessä ei ole määritelty ajankohtaa, jolloin lain on tarkoitus tulla voimaan. Aikataulun osalta mainitaan kuitenkin, että osaa lakien muutoksista sovellettaisiin vasta siirtymäajan jälkeen. Erityisesti asiakastiedon rekisterin muodostaminen kytkeytyy järjestämislain kautta suoraan sote- ja maakuntauudistukseen, joten voimaantulo on ajoitettava uudistuksen yhteyteen. Lisätiedot Suunnittelija Malla Rannikko-Laine, p ,

51 15, MH :00 Sivu 50 MAANKÄYTTÖJAOSTON ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja : Lausunto Turun Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksesta, (osayleiskaavatunnus 13/2007) (M184/ )Lausunto Someron kaupungille Ruunalan kauppa- ja yrityslalueen asemakaavaehdotuksesta (M198/ ) Lausunto Someron kaupungille Valimontien asemakaavan valmisteluaineistosta (M197/ ) Lausunto Raision kaupungille Raision Etelä-Kuninkojan liikealueen asemakaavan muutosluonnoksesta (M166/ ) Lausunto Kemiönsaaren tekniselle lautakunnalle Kemiön keskustan asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksesta (M165/ ) Lausunto Loimaan kaupungin tekniselle ja ympäristöpalvelukeskukselle Loimaan torin ympäristön asemakaavanmuutosluonnoksesta (M159/ ) Lausunto Ruskon kunnanhallitukselle Ketunluolan asemakaavaluonnoksesta (M167/ ) Lausunto Ruskon kunnalle Matti Suovasen maa-aineslupahakemuksesta (M188/ ) Lausunto E18 Turun kehätien välillä Naantali Raisio parantamista koskevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (M180/ ) Valonian asiantuntijalausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (M189/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Kemiönsaaren kunta: Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavanmuutos (M179/ ) 2. Kemiönsaaren kunta: Brinkkullan asemakaavan luonnos (M178/ ) 3. Kosken Tl kunta: Kirkonseudun asemakaavan muutos kortteli 18 (M181/ ) 4. Kosken Tl kunta: Kirkonseudun asemakaavan muutos Ikkarmäki kortteli 72 Herastuomarintie "Päiväkodin liikennealue" (M182/ ) 5. Kosken Tl kunta: Asemakaavan muutos ja laajennus kortteli 60 "Tehtaantie" (M183/ ) 6. Liikenne- ja viestintäministeriö: Hallituksen esitysluonnos laajakaistatukilain muuttamisesta (M168/ ) 7. Maskun kunta: Luukan asemakaavan laajennus; luonnosvaihe (M170/ ) 8. Mynämäen kunta: Nihattulan asemakaavan korttelin 54 kaavamuutoksen kaavaehdotus (M171/ ) 9. Mynämäen kunta: Raimelan asemakaavan laajennuksen kaavaluonnos (M172/ ) 10. Paraisten kaupunki: Kirjalansaaren osayleiskaavanmuutos (M186/ ) 11. Paraisten kaupunki: Sandön ranta-asemakaava (M196/ ) 12. Someron kaupunki: Hannu Kesäniemen maa-aines- ja ympäristölupahakemus Viuvalan kylän tilalla Kumuni (M174/ ) 13. Taivassalon kunta: Kulon ranta-asemakaavan muutos (M169/ ) Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

52 16, MH :00 Sivu 51 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntahallituksen puheenjohtajan päätökset 1 Maakuntajohtajan päätökset: - muut B kokemuslisät F 2 - CB valtion vastinraha N 1 Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q 2 Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB valtion vastinrahan maksatuspäätökset X Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z 2 Head of Managing Authorityn päätökset A Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

53 17, MH :00 Sivu 52 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 JUKON LUOTTAMUSMIEHET Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ilmoittaa, että luottamusmiessopimuksen mukaiseksi JUKOn luottamusmiehiksi ovat ajalle valittu seuraavat henkilöt: pääluottamusmies varapääluottamusmies luottamusmies Esa Högblom Lasse Nurmi Sanna Erkko.2 MATKARAPORTIT Saarento Heikki Scandinavian-Mediterranean Core Network Corridor Urban Nodes IDEAS LABORATORY München, Saksa Saarento, Juvonen, Äijö Baltic Scope -merialuesuunnittelufoorumi Latvia Heinonen Sami Pohjoismaisen saaristoyhteistyön hallituksen kokous Tukholma, Ruotsi Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

54 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Heikki_Saksa Sivu 53

55 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Heikki_Saksa Sivu 54

56 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Heikki_Saksa Sivu 55 EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL FOR MOBILITY AND TRANSPORT Scandinavian-Mediterranean Core Network Corridor The European Coordinator IDEAS LABORATORY: SCANMED URBAN NODES Good practices of Core Urban Nodes along the ScanMed Corridor Date: 17/18 November 2016 Place: München Participants: Heads of units of transport planning departments in the municipalities of all 19 ScanMed Core Urban Nodes and the European Commission ScanMed Ideas Laboratories The aim of the ScanMed Ideas Laboratories (SMIL) is to bring forward good practices of activities along the ScanMed Corridor and to stimulate dialogue all in order to develop a more efficient and effective corridor. This will strengthen the corridor as such and the operations that gives the physical corridor a value. All dimensions of the concept of sustainability are important in creating the corridor and the service of tomorrow meeting high expectations from direct and indirect users of the corridor and the services. This Ideas Laboratory can be considered being a tool contributing to the ambitious goals of ScanMed Corridor through: Encouraging ScanMed participants to share knowledge and learn from each other; Being a basis for dialogue, experience exchange and outreaching hopefully long lasting contacts of mutual benefit will be a result; Aiming at improving the characteristics of the Corridor, and ultimately providing recommendations for future policies. Dedicated Break-out sessions There are up to two parallel topics dealt with in the break-out sessions. The topics to be dealt with in Break-Out sessions will be selected by the participants according to the replies received with the registration form. The break-out sessions, typically consisting of persons, will start with short (5 min) inspiring/provocative speeches. Most of the time is spent discussion hot topics, sharing best practices/good examples or mistakes to be avoided. As a participant you choose the topics you would prefer to join. We will distribute which session you should go to respectively. Place of the meeting The meeting takes place in München. The detailed places are indicated in the agenda (next page) Commission européenne/europese Commissie, 1049 Bruxelles/Brussel, BELGIQUE/BELGIË - Tel

57 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Heikki_Saksa Sivu 56 IDEAS LABORATORY: SCANMED URBAN NODES Good practices of Core Urban Nodes along the ScanMed Corridor Final Agenda (Version ) 17 November 2016 Place: Flughafen München, Pressezentrum/press center, München Airport Center, MAC-Forum, level/ebene Plenary session Welcome by European Coordinator, Pat Cox Welcome by the hosts Flughafen München GmbH & Oberste Baubehörde Introduction urban Nodes and Core Network Corridors, Uwe Sondermann Rapid Feedback and First Discussion Demonstration Technical Presentation of satellite building, new passenger transport system S-Bahn ride to the center of München (approx. 50 Minutes) Possibility to check-in at individual hotels in the center of München Joint Dinner in the Schneider Bräuhaus, Im Tal 7, München 18 November 2016 Place: Oberste Baubehörde im Bayerischen Staatsministerium des Innern, für Bau und Verkehr, Lazarettstraße 67, München Plenary session Rapid Feedback on the first day and the Visit Break-Out sessions I (with dedicated moderation) Coffee Break Break-Out sessions II (with dedicated moderation) Lunch Break Plenary session Summaries from the Break-Out Sessions (Rapporteurs) Conclusions and follow-ups, European Coordinator Pat Cox 2

58 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento Heikki_Saksa Sivu 57 IDEAS LABORATORY: SCANMED URBAN NODES Good practices of Core Urban Nodes along the ScanMed Corridor Proposed Hotels near the meeting place in the center of München Hotel Ibis Dachauerstraße München Tel: or any other Hotel New Orly Gabrielenstraße München Tel: Mercure Hotel München am Olympiapark Leonrodstraße München Tel.: Further Ideas Laboratories The Ideas Laboratories are a new concept in the context of the Trans-European Network for Transport, and the Scandinavian-Mediterranean Core Network Corridor in particular. It is foreseen to have dedicated Ideas Laboratories on: Ports, , Copenhagen Malmö Port Rail-road terminals, 19/ , Consorzio ZAI Verona Quadrante Europa Urban Nodes, 17/ , (Flughafen München and Oberste Baubehörde) Road issues, ITS, financing, maintenance etc. (tbc) Aviation / Airports (tbc) Logistics / Demand side (tbc) The exact timing and subjects for these future Ideas Laboratories are to be defined. Welcome to join us! If you would like to join our ideas lab on Urban Nodes, representation at senior management level is highly appreciated. Please note that all proceedings will be held in English, and no interpretation will be provided. Please inform us in case of any particular need resulting from a disability, so that we may take it into account when organizing the meeting. Travel cost will not be reimbursed. Like in the corridor forum meetings and for organisational reasons the participation will be limited to one two persons per invited stakeholder. Register by sending the completed registration form attached to: Mr. Uwe Sondermann (usondermann@kombiconsult.com) no later than 21 October We are looking forward to meeting you! 3

59 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 58

60 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 59

61 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 60 DAY 1 / 23 NOVEMBER :00 9:30 REGISTRATION (wake-up coffee) WELCOME & OPENING SPEECHES Moderator: Axel Wenblad, Senior advisor and independent MSP expert 9:30 10:00 Jacek Zaucha, Chairman of VASAB Committee on Spatial Planning and Development of the Baltic Sea Region Thomas Johansson, Head of Marine Spatial Planning and Maritime Affairs, Swedish Agency for Marine and Water Management Haitze Siemers, Head of Unit for Maritime Policy in the Baltic and North Sea, EC Directorate General for Maritime Affairs and Fisheries PLENARY SESSION Moderator: Axel Wenblad, Senior advisor and independent MSP expert 10:00 11:15 Marine Spatial Planning in support of a sustainable ocean based economy Alejandro Iglesias Campos, Programme Specialist at Intergovernmental Oceanographic Commission of UNESCO Maritime Spatial Planning process Leo de Vrees, Senior Advisor at Ministry of Infrastructure and the Environment of Netherlands Environmental aspects in MSP: the art of the possible Rhona Fairgrieve, Manager, Scottish Coastal Forum WWF s experiences of MSP across Europe lessons and common themes Alec Taylor, Marine Governance Programme Manager, WWF-UK Maritime Spatial Planning and Offshore Wind Development Per Hjelmsted Pedersen, Independent Senior Advisor at Hjelmsted Consulting PANEL DISCUSSION Transforming borders into solutions 7 things we improved by working together Moderator: Axel Wenblad, Senior advisor and independent MSP expert 11:15 12:00 Ingūna Urtāne, Head of Spatial Planning Department, Ministry of Environmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia Kai Trümpler, Head of Unit Maritime Spatial Planning, Federal Maritime and Hydrographic Agency, Germany Thomas Johansson, Head of Marine Spatial Planning and Maritime Affairs, Swedish Agency for Marine and Water Management Katarzyna Krzywda, Director of Maritime Economy Department, Ministry of Maritime Economy and Inland Navigation, Poland Tiina Tihlman, Ministerial Adviser at Department of the Built Environment, Ministry of Environment of Finland Anni Konsap, Adviser of the Planning Department, Estonian Ministry of the Finance Peter Dam, Nautical Adviser, Danish Maritime Authority 12:00 12:30 COFFEE BREAK 12:30 14:00 PARALLEL WORKING SESSIONS THE LIST OF PARTICIPANTS

62 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 61 JOIN US at the Expo Lounge to display your achievements and latest developments to the stakeholders and participants of the Forum EXPO LOUNGE Read more ENJOY RIGA If you have a free time during your stay take a chance to discover Riga EVENTS IN RIGA Read more W 1/1 Recommendations on transboundary planning from Baltic SCOPE

63 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 62 Room Beta 2 Moderator: Axel Wenblad, Senior advisor and independent MSP expert Recommendations for four sectors energy, shipping, environment and fishery for two cases and for six countries for intensively and less intensively used sea areas these are only some of the challenges that have been discussed under the frame of BalticSCOPE project. How to maintain active cooperation between countries in the Baltic Sea region, where are no borders that can be seen? What is the necessary/minimum knowledge base for fruitful cross-border maritime planning exercise and who can build and maintain it? BalticSCOPE team has developed not only important planning proposals/next steps but also practical recommendations which are applicable right now. This session will be devoted for the discussion of the main outcomes of both cases Southwest Baltic and Central Baltic and for the demonstration on how MSP solutions vary in cases depending on the national planning objectives and scales. This session invites all the policy makers and practitioners to discuss and evaluate the perspectives and the next steps for the integration of sectorial and maritime spatial planning at transnational and cross border level. Presentations and speakers: What is BALTICSCOPE? by Ingela Issakson, Project Manager and Coordinator Baltic SCOPE, Swedish Agency for Marine and Water Management Findings and recommendations from Central Baltic case by Ingūna Urtāne, Director of Spatial Planning Department of the Ministry of Environmental Protection and Regional Development Findings and recommendations from Southwest Baltic case by Tomas Andersson, Senior Analyst at Swedish Agency for Marine and Water Management Better evidence for MSP in BSR by Manuel Frias Vega, Project Manager at HELCOM Panel discussion: TBC, EC Directorate General for Maritime Affairs and Fisheries Kai Trümpler, Head of Section Maritime Spatial Planning, Federal Maritime and Hydrographic Agency Jacek Zaucha, Chairman of VASAB Committee on Spatial Planning and Development of the Baltic Sea Region Ingela Issakson, Project Manager and Coordinator Baltic SCOPE, Swedish Agency for Marine and Water Management W 1/2 What are the research needs for planning in 21st century? Room Gamma Moderator: Alda Nikodemusa, Deputy Head of VASAB Secretariat Due to more intensive usage of the sea space there is a growing demand to know resources of ecosystems as well as social, cultural and economy aspects we are dealing with. All these topics are crucial for sustainable MSP. The working session will focus on forward looking adaptive planning of marine space, transnational MSP, bottom up marine management, marine protected areas, coastal planning and MSP geography, process and governance from the researchers perspective. Presentations and speakers:

64 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 63 Geography, Process, and Governance: future needs for MSP by Helena Colado, University of the Azores Research Center in Biodiversity and Genetic Resources Towards adaptive planning of marine space from theory to practice by Robert Aps, University of Tartu Setting the scene for transnational MSP Conceptions in the Baltic Sea and North Sea Region by Malena Ripken, Centre for Environment and Sustainability Research University of Oldenburg Findings of Baltic Coast project! by Gerald Schernewski, Head of Coastal and Marine Management group, Leibniz-Institute for Baltic Sea Research Genetic biodiversity in Baltic Sea Marine Protected Areas: a study of policy, implementation and platforms for knowledge transfer by Annica Sandström and Carina Lundmark, Luleå University of Technology Supporting marine management from the bottom up by Jacqueline F Tweddle, MarCRF Research Fellow in Marine Spatial Management at the University of Aberdeen and Marine Scotland Scienc W 1/3 Past two years all over the Europe: case studies 1 Room Sigma Moderator: Talis Linkaits, Head of VASAB Secretariat Two working sessions are dedicated to very practical examples of how maritime spatial planning is applied in practice in the Baltic Sea region countries and in other European sea basins. High level practitioners will share their experience from cases all around the Europe covering various topics e.g. imbedding MSP in the national planning system, strategic approaches, transboundary challenges, stakeholder involvement, achievements and failures so far. Presentations and speakers for the 1st session: Social network analysis and possibilities for transboundary MSP. Case of Adriatic Sea by Marija Lazić, Maritime Spatial Planner, MSc, Waterway Transportation Organisation and Infrastructure Planner, B/MSc MSP activities in Black sea area and achievements of MARSPLAN-BS project by Bogdan Ghinea, Adviser at Ministry of Regional Development and Public Administration General Directorate of Regional Development and Infrastructure Policies and Strategies Department Belgium case by Steven Vandenborre, Attaché senior Jurist Marien Milieu The past two years of MSP in Estonia: the good, the bad, the ugly by Anni Konsap, Adviser of Spatial Planning Department at Ministry of Finance, Estonia W 1/4 Defence and maritime spatial planning Room Lambda Moderator: Johanna Egerup, Senior Adviser at Swedish Agency for Marine and Water Management Maritime Spatial Planning sets a new order for how planning issues are dealt with. Instead of only single-sector planning, a holistic perspective and an open process of dealing with all interests at sea are introduced. Defence is an established use of the sea claiming vast areas that are well known, but also classified areas, and defence requirements can be difficult to handle within the long-term time horizon of MSP. In this working session we will discuss the pros and cons of MSP in a defence perspective: The open process of MSP versus the secrecy need of national defence.

65 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 64 From separate planning issues at sea to the holistic perspective of MSP how does it affect the interest of national defence? Presentations and speakers: From separate planning issues at sea to the holistic perspective of MSP how does it affect the interest of national defence? by Camilla Bramer, Urban planner, team leader of spatial planning at Swedish Armed Forces Headquarters, Infrastructure department Defence interests in MSP context by Ilona Ekmane, Deputy Head of Civil-military Cooperation Section at Ministry of Defence of the Republic of Latvia and by Vera Solovjova, Ministry of Defence of the Republic of Latvia Issues arising in ongoing MSP processes by Eva Rosenhall, Senior Adviser at Swedish Agency for Marine and Water Management and by planner from another country s MSP process e.g. DE The open process of MSP versus the secrecy need of national defence and how national defence has been handled in a MSP process by Nerijus Blažauskas, Senior researcher, Coastal Research and Planning Institute, Klaipeda University 14:00 15:00 15:00 16:30 LUNCH BREAK PARALLEL WORKING SESSIONS W 1/5 Obstacles and enablers in a transboundary planning collaboration (Baltic SCOPE) Room Beta 2 Moderator: Johanna Egerup, Senior Adviser at Swedish Agency for Marine and Water Management This session provides an opportunity to learn about and discuss obstacles and enablers for planning across national borders as identified in the first project bringing together authorities in charge of MSP working in the Baltic Sea Baltic SCOPE. You will get acquainted with planners experiences from concrete transboundary collaboration. You will also find out what researchers and planners in the project have learned about how to monitor and evaluate transboundary planning collaboration, in order to follow and improve transboundary processes. Invited practitioners and researchers from different European sea areas and from outside of the EU will critically comment and reflect on our findings. Warmly welcome to become an active part of up-scaling Baltic Scope findings beyond the Baltic Sea region! Speakers: Michael Kull and Andrea Morf, Baltic SCOPE lessons learned, Senior Research Fellows at Nordregio (Nordic Centre for Spatial Development) Riku Varjopuro, Baltic SCOPE monitoring & evaluation framework, Head of unit at the Finnish Environment Institute, Environmental Policy Centre, Interactive Governance Unit Hannah Thomas,Senior Programme Officer of the Marine Programme, United Nations Environment Programme World Conservation Monitoring Centre Anni Konsap,Advisor of the Planning Department at the Estonian Ministry of Finance Jan Schmidtbauer Crona, Senior Analyst at Swedish Agency of Marine and Water Management

66 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 65 Wesley Flannery, Lecturer in the School of Planning, Architecture and Civil Engineering (SPACE) and Institute of Environmental and Spatial Planning (ISEP) at Queen s University, Belfast W 1/6 Working with culturally significant areas in maritime spatial planning (ICES) Room Gamma Moderators: Kira Gee and Andreas Kannen, Helmholtz Zentrum Geesthacht, ICES Working Group for Marine Planning and Coastal Zone Management Understanding what is valued by people in a marine context is important to mitigate potential conflicts between uses. The ICES Working Group for Marine Planning and Coastal Zone Management has developed a method for identifying places of cultural importance on the coast and in the sea. Termed the culturally significant areas (CSA) concept, this approach establishes what is valued by people, where these values are located, when in time they are relevant and to whom. Once identified, CSAs can be subjected to a risk management approach, based on establishing the key qualities that are needed to sustain each CSA and the risks that various developments might pose to these qualities. This workshop will present the concept of CSAs as well as some pilot applications, with the intention of discussing whether and how the approach might be incorporated into actual MSP processes and decision-making. The aim is to discuss the opportunities and constraints of the CSA approach as perceived by practitioners, helping to develop the concept further and move it towards an operational phase. The works session will have short initial presentations followed by guided group discussions and a summary plenary discussion. Work session structure: The CSA concept origins and key principles Applying the CSA concept in practice a case study from the UK Mapping Cultural Ecosystem Services and CSA a case study from Sweden Group discussion round 1: Practical opportunities and constraints of the CSA concept from the perspective of planners Group discussion round 2: How would the application of the CSA concept work in MSP practice? Presentation to the plenary and summary discussion. Presenters and facilitators: Kira Gee, Andreas Kannen, Christian Fischer W 1/7 Past two years all over the Europe: case studies 2 Room Sigma Moderator: Talis Linkaits, Head of VASAB Secretariat Two working sessions are dedicated to very practical examples of how maritime spatial planning is applied in practice in the Baltic Sea region countries and in other European sea basins. High level practitioners will share their experience from cases all around the Europe covering various topics e.g. imbedding MSP in the national planning system, strategic approaches, transboundary challenges, stakeholder involvement, achievements and failures so far. Presentations and speakers for the 2nd session:

67 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 66 MSP approaches in the Basque Country (Bay of Biscay, NE Atlantic) by Kemal Pinarbasi, Marine Spatial Planner, PhD Scholar in AZTI, Spain Cross-border cooperation in the Celtic Sea area and intended activities of the SIMCelt project by Joseph Ansong Onwona and Celia Le Lievre, Marine and Renewable Energy Ireland Centre, University College Cork Croatian spatial planning system and strategic approach to MSP by Vesna Marohnić- Kuzmanović, Head of Department at Croatian Institute for Spatial Development Latvian case by Ingūna Urtāne, Director of Spatial Planning Department of the Ministry of Environmental Protection and Regional Development W 1/8 European Union Maritime Spatial Planning Platform Room Lambda Moderator: Angela Schultz-Zehden, Contract lead manager Funded by DG MARE, the EU MSP Platform is a service for Member States to share relevant knowledge and experiences on MSP. It acts as the central exchange forum for MSP processes and projects. The working session will present opportunities provided on the EU MSP Platform website and the additional services that the Platform offers. The website features extensive searchable databases on MSP practices, projects, and funding programmes, as well as training opportunities and a continuously updated events page. You will also find comprehensive information on the status and content of MSP in the Member States and a description of MSP in the European sea basins. The Platform is based on a personal approach and operated via a dedicated team of experts with offices in all European sea-basins. Platform experts from the various sea-basins will present the status MSP in their sea basins with focus on what those can offer as good practice to the MSP processes in the Baltic Sea Region as well as vice versa would be interested to gain from the Baltic Sea Region. Participants from the MSP Forum will in the following be asked to reflect on this by asking on what they see as additional good practices the Baltic Sea region can offer to other sea basins; what they would like to learn from others respectively and how they can make optimal use of the MSP Platform service to share those in future. Presentations and speakers: Introduction into the MSP Platform and the related service offer by Angela Schultz-Zehden, Contract lead manager Resources on MSP from the Baltic Sea by Susanne Altvater, s.pro sustainable projects GmbH MSP in the North Sea and Atlantic Ocean by Stephen Jay, University of Liverpool and Lucy Greenhill, Scottish Association for Marine Science MSP in the Black Sea by Laura Alexandrov, NIMRD MSP in the Mediterranean Sea by Emiliano Ramieri, Thetis and by Javier Fernandez, Ecorys Madrid 19:00 NETWORKING RECEPTION 22:00 DAY 2 / 24 NOVEMBER :00 9:30 9:30 11:00 REGISTRATION FOR DAY 2 PARALLEL WORKING SESSIONS

68 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 67 W 2/1 Catching fish and fisheries in planning (Baltic SCOPE) Room Beta 2 Moderator: Didzis Ustups, Head of Laboratory at Marine Division, Institute of Food Safety, Animal Health and Environment Fishing constitutes a traditional activity at sea and is likely to be affected by other new or expanded uses of the sea demanding space. Fishery in the Baltic Sea is transboundary while most of the fish stocks are located in Pan-Baltic level. In the session fishery biologists, marine planning experts and stakeholders will discuss national and Pan-Baltic level planning experience and challenges to illustrate fishery interest in MSP. Different approaches (logbook, Vessel Monitoring System (VMS) data) will be presented from previous studies and recommendations for the Baltic Sea MSP will be discussed. Presentations and speakers: Latvian, Estonian and Swedish approach to catch fish and fishery in national MSP by Didzis Ustups, Roberts Aps, Terje Selnes, BalticSCOPE project VMS a tool to illustrate a fishing activities by Maksims Kovšars, Member of ICES WG on Spatial Fisheries Data (WGSFD) Fisheries as integral part of MSP first steps by Jochen Lamp, WWF-Germany W 2/2 Applying ecosystem approach (HELCOM-VASAB) Room Gamma Moderator: Jan Schmidtbauer Crona, Senior Analyst at Swedish Agency of Marine and Water Management The session will give inspiration, methods and examples of how you can implement the ecosystem approach (aka ecosystem based approach) in maritime spatial planning. After a brief background on the roots of the approach the tools developed in the Baltic SCOPE project will be presented. Concrete examples will also be given from the national level including presentations from Latvian and Swedish MSP. Input to the discussion on the application of the ecosystem approach will be provided from a German research project. The aim is to develop a deeper understanding and prepare for action. Presentations and speakers: Introduction and background to the Ecosystem Approach in MSP by Jan Schmidtbauer Crona, Senior Analyst Swedish Agency for Marine and Water Management The Ecosystem Approach made simple Ecosystem Approach-checklists from the Baltic SCOPE project by Jan Schmidtbauer Crona, Senior Analyst Swedish Agency for Marine and Water Management The Ecosystem Approach in Latvian MSP by Anda Ruskule, Senior MSP Practitioner at Baltic Environmental Forum (BEF) Symphony- a cumulative assessment tool for MSP by Linus Hammar, Senior Analyst Swedish Agency for Marine and Water Management The Ecosystem Approach in MSP: options and challenges by Kerstin Schiele, Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde Biological Oceanography W 2/3 Integration in Baltic Sea MSP: What role does it really play?

69 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 68 Room Sigma Moderator: Michael Gilek, Professor at Södertörn University MSP implementation in the Baltic Sea is diverse! One sea nine countries different geo-physical conditions, planning cultures, time-horizons, sea use situations, national interests, extents of power decentralisation and institutional arrangements. Within this diverse sea basin wide context a key ambition of MSP is to work towards greater cooperation to support more coherency of sea use in pursuit of sustainable marine use. This is harder said than done and will require different types of collaboration among a wide range of actors to ensure a cohesive approach. In BONUS BALTSPACE project we call these integration challenges. The following types of integration challenges have been identified: Transboundary / cross-border integration, sector & policy integration, stakeholder integration and knowledge integration. Project partners explore in five case studies in what way integration manifests itself in MSP processes as well as what are the enablers and constraints for integration. When thinking about these particular cases also reflect on the relationships between the integration challenges and how they affect prospects for sustainable development (ecological, social and economic) of the sea: MSP cooperation at a pan-baltic sea-basin level Lithuanian-Latvian cross-border MSP interactions Federalism and MSP in Germany Transboundary and cross-sector MSP interactions in the Sound, Sweden and Denmark Fisheries stakeholders and conflicts linked to MSP in Poland Findings on a selection of important integration challenges will be presented to the audience. Subsequently, the work session participants will be given the opportunity to provide comments, share their own experiences as well as discuss implications of the integration challenges in an interactive manner. Speakers: Anne Luttmann, Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde (IOW) Nerijus Blažauskas, Coastal Research and Planning Institute (CORPI) Kira Gee, Helmholtz-Zentrum Geesthacht Andrea Morf, Swedish Institute for the Marine Environment Jacek Zaucha, Chairman of VASAB Committee on Spatial Planning and Development of the Baltic Sea Region Jakub Turski, Maritime Institute in Gdansk W 2/4 The role of the maritime spatial planning to safeguard the underwater cultural heritage Room Lambda Moderator: Angela Schultz-Zehden, SUBMARINER & EU MSP Platform Maritime cultural heritage (MCH) is often seen as an obstacle for regional or sectorial development instead of perceiving it as a common resource for Blue Growth. The Maritime Spatial Planning (MSP) processes create a new opportunity for facilitating a joint understanding among stakeholders. At the same time this requires MCH experts to learn how to express their needs in spatial terms and to find adequate planning criteria. Within this session, the EUBSR flagship project MCH-MSP is presented,

70 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 69 which is in the 2nd stage of the BSR Interreg Programme application. The project shall lead to the provision of quality information and planning evidence on MCH assets and areas for MSP processes. Presentations and speakers The presentations will provide an introduction into the topic and present an overview of the current integration of MCH into the ongoing MSP processes in all European sea basins, followed by a case study from Finland. Before involving the participants into discussion, the objectives, activities as well as expected outputs of the MSP-MCH INTERREG project will be presented: Welcome and introduction by Angela Schultz-Zehden, SUBMARINER & EU MSP Platform Update on MCH and MSP what is going on in the European sea basins? by Susanne Altvater, s.pro sustainable projects GmbH Underwater cultural heritage opportunities to use synergies and current political framework by Sallamaria Tikkanen, National Board of Antiquities, Finland Case Study in Finland by Frank Hering, Regional Council of Kymenlaakso The MCH-MSP INTERREG project: Project objectives, related activities and expected outputs by Matthias Maluck, State Archaeological Department of Schleswig-Holstein, Germany After each presentation, participants are encouraged to raise questions and make comments. The presentations will be followed by a discussion round with participants (jointly or in small groups) guided by these questions: Why are you interested in this topic? What is your view on integrating MCH into MSP? Can you provide examples for MCH related MSP? What is specific MCH related from a planners view? What kind of studies /projects / etc. shall we consider in our project work? 11:00 11:30 11:30 13:00 COFFEE BREAK PARALLEL WORKING SESSIONS W 2/5 Linking maritime spatial planning with marine protected areas (Baltic SCOPE) Room Beta2 Moderator: Anda Ruskule, Environmental expert, Spatial Planning Department, Ministry of Environmental Protection and Regional Development (MoEPRD) Marine protected areas (MPA) network is the core mechanism for protection of marine biodiversity through designating suitable areas for protection of nature values and by managing human activities within those areas. The coherence of MPA network is characterised by its connectivity (i.e. functional interconnection between the sites and conditions for spreading of species) as well as the representativeness of species and habitat coverage. MSP can serve as important tool for improving the connectivity through regulation of the sea uses activities as well as identification of areas of high ecological value to be included in the network. The topics for discussion: The role of MSP in development of a coherent MPA network

71 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 70 Potentials for pan-baltic co-operation on building common evidence base for extending of the MPA network and ensuring environmental interests within MSP Co-ordination of the management requirements between MPAs and MSP Presentations and speakers: Introduction to session and key findings from the Baltic Scope project on preconditions for building coherent MPA network in the Baltic Sea by Anda Ruskule, MoEPRD, Latvia HELCOM work on development of Baltic MPA network by Markku Viitasalo, Research Professor at SYKE, Finland Development of MPA network in Latvia role of MSP and plans for further investigations by Ingrīda Puriņa, Senior researcher, Latvian Institute of Aquatic Ecology Swedish interlinks between MPA development and MSP by Jan Schmidtbauer Crona, Senior Analyst Swedish Agency for Marine and Water Management Planning for implementation roles of MSP and sectoral management of MPAs in a planning process by Jochen Lamp, WWF, Germany W 2/6 Is maritime spatial planning in the Baltic Sea Region up to the challenge of coordinating marine activities and policies? Room Gamma Moderators: Áslaug Ásgeirsdóttir, associate professor, Bates College, Politics Michael Gilek, Professor at Södertörn University, School of Natural Science, Technology and Environmental Studies Centre for Baltic and East European Studies Riku Varjopuro, Head of Interactive Governance Unit, Finnish Environment Institute, Environmental Policy Centre Maritime spatial planning process aims at coordinating human activities at sea with objectives to foster growth of marine economies, prevent conflicts and protect the health of marine ecosystems. A maritime spatial plan that is an output of the process expresses in spatial terms the decisions reached in the process. Research on spatial planning on land has shown that effectiveness of spatial planning, especially of the more general and strategic types of planning, is prone to several uncertainties. To reach the objectives MSP process and its outputs should steer decision-making of public and private actors in various sectors of economy and administration. In other words, the effectiveness of spatial planning comes from the ability of the participants to coordinate activities through the interaction of different bureaucracies, while there seldom is one actor with direct means to ensure implementation. There are also limitations on what sort of decisions can be expressed in spatial terms. This working session will explore how MSP can influence decision making procedures to facilitate coordination of marine activities. We invite both academics and practitioners to come and share their insights and to engage in discussion on how MSP can enhance coordination of marine activities and policies. The working session is organised on two parts. Each part starts with as short presentation that is followed by a moderated group work and discussion. Presentations and speakers: MSP as part of broader marine governance by Dr.Katrine Soma, University of Wageningen, LEI Wageningen Joint findings on institutional integration from the Baltic Sea MSP cases, by Riku Varjopuro, Head of Interactive Governance Unit, Finnish Environment Institute, Environmental Policy Centre and by Michael Gilek, Professor at Södertörn University, School of Natural Science, Technology and Environmental Studies Centre for Baltic and East European Studies

72 17, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Saarento_Juvonen_Äijö Latvia Sivu 71 W 2/7 Towards joint understanding of data exchange Room Sigma Moderator: Elina Veidemane, VASAB Secretariat, project manager Successful implementation of MSP depends on good quality data and information, as this has already widely acknowledged at the EU and Baltic Sea Region policy and project level. Data quality, accessibility and availability are crucial when considering transboundary context where consistent use of data is an important prerequisite for creating a coherent network of maritime spatial plans. Data workshop will present to wider audience the findings of MSP Data Study within the EU MSP Platform framework, as well as the first outcomes of BSR MSP Data group. The workshop will be concluded by examples of current practice and discussions about what would be the relevant solution for data harmonisation in the Baltic Sea region. Presentations and speakers: European sea basin perspectives on MSP data issues by Bronwyn Cahill, s.pro sustainable projects GmbH Towards Improved Data Availability in the Baltic Sea Region by Katarzyna Krzywda, Chair of BSR MSP Data Expert group National Approach in Data Exchange Danish Maritime Spatial Data Infrastructure by Jens Peter W.Hartmann, Danish Geodata Agency We have a dream: a common MSP Data Infrastructure Baltic LINes project by Manuel Frias Vega, HELCOM Secretariat W 2/8 Master class on maritime spatial development Room Lambda Moderator: Lodewijk Abspoel, Senior policy advisor MSP and EU IMP, Netherlands ministry for Infrastructure and the Environment, DG spatial development and water affairs Activities at sea are 10 times more expensive than on land. Below the water surface: a 100 times. Time to take this into consideration when using maritime spatial planning (MSP) for tapping into blue growth potentials. In particular when looking at the energy transition. Maritime spatial development is of course sustainable and looks at the business side of the use of our seas. Best way to get a feel is to get your feet wet and hands out of the pockets. This working session therefore features a MSP challenge game to help you discover more about maritime spatial development and its potential for sustainable blue growth. Lodewijk Abspoel will give an introduction (presentation) and act as moderator of the hands on game. 13:00 14:00 14:00 15:00 CONCLUDING PLENARY LIGHT LUNCH