Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelu... 7 Liite: Ta 2018_alustava Pienhankintojen kilpailutus ja päätösvalta hankinnoissa Multaa ja mukuloita - ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hanke Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanke Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Baltic Sea Regions-ohjelman siemenrahahankkeeseen Liite: Application Form_ Lausunto luonnokseen liittyen hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3a, 3c ja 3d muuttamisesta Varsinais-Suomen liiton osallistuminen MIPEX Regions -hankkeen pilotointivaiheeseen INNOAURA - luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailu CPMR:n yleiskokoukseen osallistuminen Helsingissä Liite: CPMR_liitteet Varsinaisen jäsenen ja varajäsenen vaihtaminen Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisessa ohjausryhmässä Lausunto laiksi maantielain muuttamisesta Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Liite: Matkaraportti Palhus Liite: Nuotio_Matkaraportti Liite: Partanen_Matkaraportti Kokouksen päättäminen... 96

2 -2, MH :00 Sivu 1 Aika klo Paikka Maakuntatalo, Ratapihankatu 36, TURKU ASIALISTA Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

3 -1, MH :00 Sivu 2

4 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Esityslista 7/2017 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-17 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Jori Talvikki Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Virtanen Petri Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Vs. hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Leppänen Laura Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

5 1, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

6 2, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Lauri Kattelus ja Aimo Massinen. Lisätietoja Vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7 3, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

8 4, MH :00 HALL: 99/2017 Sivu 7 VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU Asia Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen kokouksessaan Taloussuunnitteluun tulevina vuosina vaikuttaa edelleen valmisteilla oleva maakuntauudistus. Varsinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa. Hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Nykyisten maakuntien liittojen toiminta lakkaa ja vuosi 2019 on viimeinen toimintavuosi. Talousarviossa 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa helmikuussa 2018 käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa. Euromäärä on sama kuin talousarvioiden maksuosuustuloarvio. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2018 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämästä euroa on budjetoitu maakuntauudistuksen valmisteluun. Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten vuosien ylijäämätililtä. Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. Tieto sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lisäajasta tuli keskellä kesälomia ja tilannekuva valmistelun jatkosta tarkentuu syksyn aikana. Uudistuksen valmisteluun saatiin valtion lisäbudjetista rahaa tälle vuodelle kesäkuusta alkaen neljän kuukauden jaksolle. Valtion tulevan talousarvion myötä selviää, miten sote- ja maakuntauudistuksen muuttunut aikataulu otetaan rahoituksessa huomioon. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonka kautta esivalmisteluvaiheen valtion rahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Vuoteen 2017 verrattuna vuonna 2018 luottamustoimielinten kokouksia on odotettavissa vaalivuotta vähemmän. Oheismateriaalina on vuoden 2018 alustava talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaluonnos.

9 4, MH :00 HALL: 99/2017 Sivu 8 Päätös Maakuntahallitus hyväksyy Varsinais-Suomen liiton alustavan talousarvion 2018 ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä päättää toimittaa sen jäsenkunnille ja varata kunnille tilaisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi mennessä. Lisätietoja vs. hallintojohtaja Petra Määttänen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 9 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

11 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 10 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

12 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 11 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...4 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA...27 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA

13 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 12 4 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakunnan tila Varsinais-Suomessa on käynnissä voimakas positiivinen rakennemuutos. Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa ja Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 11,6 %, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on viime aikoina vakiintunut jonkin verran alemmalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen liitto markkinoi Varsinais-Suomea houkuttelevana alueena, jossa on töitä sekä hyvä elämä tarjolla. Maakunta- ja soteuudistus Maan hallituksen tavoitteena oli, että ensimmäiset maakuntavaalit olisi pidetty tammikuussa 2018 ja että uudet maakunnat olisivat aloittaneet vuoden 2019 alussa. Uudistus siirtää kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyshenkilökunnan maakunnan palvelukseen ja fuusioi maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot perustettavaan maakuntaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin lausui, erityisesti kaavaillusta sote-mallista, hyvin kriittisesti. Tästä seuraa, että sote-valmisteluun tarvitaan lisää aikaa ja kun hallitus on sopinut, että uudistus etenee kokonaisuutena, siirtyivät maakuntavaalit lokakuulle 2018 ja uudet maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta. Tämä merkitsee myös sitä, että Varsinais-Suomen liiton toiminta tulee jatkumaan vuoden 2019 loppuun. Kun maakunta ja maakunnan liitto ovat kaksi erillistä oikeushenkilöä (toinen on valtion rahoittama, toisen omistavat ja resursoivat VS-kunnat), on alueellamme toista vuotta kaksi maakuntahallitusta ja maakuntavaltuustoa, mikäli uudistus etenee suunnitellusti. Vuoden lisäaika merkitsee maltillisuutta erityisesti uudistusta valmistelevan henkilökunnan rekrytoinnissa. Valtion raha maakuntauudistukseen on kanavoitu tähän saakka maakunnan liiton kautta. Liitto ei kuitenkaan tehnyt laajamittaisia rekrytointeja, koska uudistuksen aikataulu ja rahoitus on koko ajan ollut epävarma. Kokopäivätoimisesti maakuntauudistusta valmistelee liitossa tällä hetkellä kolme henkilöä. Sotea valmistelee Turun kaupungin palkkaama sote-muutosjohtaja. Tämän lisäksi kymmenet henkilöt sulautuvien organisaatioiden palveluksessa ovat mukana työryhmätyössä. Vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmaehdotukseen on merkitty uudistuksen valmisteluun euroa. Kovin tarkkoja arvioita tarvittavan rahan osalta on liiton vaikea tehdä, koska valtion rahoitus ei tätä kirjoitettaessa vielä ratkennut. Perusperiaatteena on, että uudistus on valtion rahoittama. Liitto varautuu omalta osalta määrärahallaan kuitenkin esimerkiksi mahdollisiin rahoituksen omavastuihin. Epäselvää myös on, milloin liiton hallituksen nimeämä väliaikainen toimielin pääsee aloittamaan työnsä. Lakia toimielimestä ei toistaiseksi ole hyväksytty. Kun toimielin aloittaa, siirtyy valmisteluvalta liitolta toimielimelle siirtyäkseen aikanaan uuden maakunnan hallitukselle ja valtuustolle. Liiton toimet 2018 Jos maan hallituksen alkuperäinen tavoite olisi toteutunut, olisi vuosi 2018 ollut liiton toiminnan alasajovuosi. Kun uudistus lykkääntyy ainakin vuodella, ei vuonna 2018 tapahdu vielä oleellisia muutoksia. Toiminta jatkuu normaalina, kuitenkin niin, että ainakin johtavien viranhaltijoiden työpanoksesta osa tulee kohdistumaan maakuntauudistukseen.

14 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 13 5 Erityistä huomiota kuitenkin kiinnitetään henkilökunnan valmiuksiin siirtyä uuden maakunnan palvelukseen jakamalla tietoa uudistuksesta avoimesti ja nopeasti. Varsinais-Suomen talouden kehitys näkyy liiton toimissa. Merkittävä panos suunnataan positiivisen rakennemuutoksen PORE:n valmisteluun myös tulevana vuonna. Selvityshenkilö Esko Ahon mietinnössä esittämien asioiden kehitystyö vaatii myös liiton aktiivista työpanosta. Vuonna 2018 vaihemaakuntakaava etenee, merialuesuunnittelu alkaa, uuteen rakennerahastokauteen valmistaudutaan, kierrätystaloutta edistetään ja liitto on edelleen aktiivinen Varsinais-Suomen kehitystä ja nimeä tunnetuksi tekevissä projekteissa ja tapahtumissa. Erityisesti varsinaissuomalaista infraa koskevissa hankkeissa ollaan aktiivisia. Liiton talous on hyvin vakaalla pohjalla. Siitä huolimatta, että kunnilta tuleva raha on pysynyt vakiona, on kyetty tekemään vuodesta toiseen ylijäämäinen tilinpäätös. Ilman maakunta- ja soteuudistusta, se olisi ollut mahdollista myös vuodelle LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Täydentyy myöhemmin. 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa;

15 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 14 6 osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta; vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomen liitto hoitaa Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Lisäksi Varsinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa.

16 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 15 7 Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh ). Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoimintaalueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Maakuntauudistus Maan hallitus päätti perustuslakivaliokuntaa kuultuaan jatkaa vuodella sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Uuden aikataulun mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan alkaen ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen arvioidaan jatkuvan kesään 2018 saakka. Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin eduskuntakäsittely on alustavasti suunniteltu tapahtuvan eduskunnassa kevätkaudella Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntö valmistellaan ministeriössä uudelleen. Valinnanvapauslainsäädännön tulevasta sisällöstä ei ole vielä tietoa ja se vaikeuttaa uudistuksen valmisteluaikataulun arviointia. Valmistelun päärahoitusvastuu on valtiolla. Uudistuksen valmisteluun on kuitenkin varattava vuonna 2018 merkittävä osa liiton henkilötyöpanoksesta, koska uudistuksen valmistelu tapahtuu pääosin henkilökuntaa ja tehtäviä luovuttavissa organisaatioissa. Maakunnan liiton asema sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa vahvistuu lisäajan myötä, kun esivalmisteluvaiheen rahoitus kanavoidaan pääosin maakunnan liiton kautta alueen valmisteluun. Maakuntahallitus asetti uudistusta valmistelemaan väliaikaisen valmistelutoimielimen maakunta- ja voimaanpanolakiluonnosten mukaisesti. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan perustamiseen liittyvistä talouden ja hallinnon valmistelusta siihen saakka kunnes uuden maakunnan maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa, kun sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti hyväksytään eduskunnassa.

17 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut uusien maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle Maakuntaohjelman laadinnassa ja valmistelussa liitto huomioi tulevan maakuntauudistuksen etenemisen. Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelmaluonnosta pidetyssä kokouksessa. Valmisteltavana oleva maakuntaohjelma viedään hyväksyttäväksi vuoden 2017 viimeiseen valtuustoon. Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi 2.0 Maakuntaohjelma hyväksyttäneen maakuntavaltuustossa joulukuussa Se pohjautuu vahvasti maakuntastrategiaan 2035+, ns. kumppanuusstrategiaan. Sen päätoimenpide on edelleen kumppanuusfoorumi 2.0. Maakuntaohjelman temaattisiksi pääteemoiksi on nostettu älykkääseen erikoistumiseen liittyen sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life sciences ja terveysteknologia. Päätoimenpiteenä edelleen vahvistuu kumppanusfoorumi, joka on ajatus, malli, ideologia. Se on näkökulma maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin. Ihmisten luomat verkostot ja tieto ovat kumppanuusfoorumien perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Kumppanuusfoorumi lisää kohtaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan. Päivitetyssä maakuntaohjelmassa on esitetty 27 toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin ja ohjelmassa kuvattuihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Ne kaikki tukevat kumppanuusfoorumin perusideologiaa.

18 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja - suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Käsittelyaikataulut Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2017 on liitteenä 3.

19 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa. Euromäärä on sama kuin talousarvioiden maksuosuustuloarvio. Vuosien , 2012 sekä tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Maakuntauudistuksen valmistelusta johtuen vuoden 2017 talous- ja lisätalousarvio tehtiin yhteensä euroa alijäämäiseksi. Heinäkuussa 2017 sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua päätettiin jatkaa vuodella ja valtio myönsi maakunnille rahaa uudistuksen valmisteluun. Saadusta rahoituksesta ja valmistelun jatkoajasta johtuen on todennäköistä, että liiton ei tarvitse käyttää vuonna 2017 valmisteluun budjetoitua euroa. Valtion odotetaan rahoittavan maakuntauudistusta myös tulevana vuonna. Maakuntaliiton talousarviossa varaudutaan valmistelun omavastuuosuuteen (10%) eurolla. Vuoden 2018 talousarvio laaditaan yhteensä e alijäämäisenä. Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntaliiton toiminta jatkuu vuosina pääosin ennallaan. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan kuitenkin nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. Uudistuksen etenemisen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan seurataan jatkuvasti. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on nolla euroa. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2018 TA 2017 TS 2019 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TA = talousarvio, TS= taloussuunnitelma

20 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Talousarvio 2018 kulut toimialoittain MAAKUNTAUUDISTU S 12 % TIETOPALVELU + HANKKEET 11 % VALONIA TOIMINNOT 9 % KUNTARAHOITTEINE N TOIMINTA 48 % CENTRAL BALTIC OHJELMA 20 %

21 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Talousarvion vastuualueet MAAKUNTAJOHTAJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonka kautta esivalmisteluvaiheen valtion rahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh ) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh ) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2018.

22 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (102) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous kutsutaan koolle kuntavaalien jälkeen. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat. Joulukuussa asialistalla ovat talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2018 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2017 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

23 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syys-lokakuussa Maakuntahallitus on asettanut sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten poliittisen ohjausryhmän. Sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä jatkaa toimintaansa, kunnes vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja sen asettama maakuntahallitus aloittavat toimintansa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Petra Määttänen.

24 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, it-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittäminen. Tasa-arvosuunnitelmaan sisällytetään yhdenvertaisuussuunnitelma. Kiinnitetään erityisesti huomiota henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Muutostuki ja -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen kehittäminen. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Maakuntauudistuksen toimenpanon rinnalla edelleen kehitetään liiton riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit. Maakuntauudistuksen valmistelu Valmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt.

25 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais- Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Uuden (päivitetyn) maakuntaohjelman ( ) toimeenpano, toimenpiteiden käynnistäminen ja maakunnan alueelle kohdistuvan ulkoisen rahoituksen toteutumisen seuranta. Joulukuussa 2017 käsitellyn/hyväksytyn uuden maakuntaohjelman ensimmäinen toimintavuosi käynnistetään. Toimeenpanossa tuetaan erityisesti älykkääseen erikoistumiseen liittyviä teemoja (sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life science ja terveysteknologia). Panostetaan hankekumppanuuksien alueelliseen tukemiseen tavoitteena ulkoisen EU-rahoituksen maksimaalinen hyödyntäminen maakunnan alueella. Lisäksi hyödynnetään omia rahoitusmahdollisuuksia (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus, AIKO-rahoitus) maakuntastrategian toimeenpanon tukemisessa. Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti vuonna 2016 laaditun kv-toiminnan nykytilan kuvauksessa esille tulleisiin toimenpiteisiin ja edunvalvonnallisiin teemoihin sekä vahvistetaan luottamushenkilöiden osallistumista erityisesti CPMR-yhteistyöhön. Maantieteellisenä painopisteenä ovat erityisesti Itämeren alueet Saksa, Ruotsi, Baltian maat sekä Puola. Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään puolet ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt toimintavuonna. Seurataan myös maakuntaohjelman toteuttamiseen sitoutuneiden toimijoiden määrää. Seurataan alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen (erit. EU:n suorat rahoitukset) määrää (hyväksyttyjen hankkeiden kpl- ja -määrä). Central Baltic Interregohjelmakauden tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Toiminnallisena painopisteenä on erityisesti käynnissä olevien hankkeiden toiminnan tukeminen sekä päättyneiden hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen. Toimintavuoden 2018 aikana laaditaan ohjelman ulkoinen väliarviointi ja järjestetään tarvittaessa täydentävä haku mahdollisesti vielä sitomattomalle ohjelmarahoitukselle. Osallistutaan uuden (2020+) ohjelmakauden valmisteluun yhdessä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Rahoitushakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että ohjelmarahoitus on kokonaisuudessaan sidottua vuoden 2018 aikana. mennessä. Hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk).

26 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Maakuntauudistuksen valmistelu Valmistellaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia (mm. aluekehitysviranomaisen tehtävät, rahoitusohjelmat, kasvupalvelut) yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Osana tätä valmistelua osallistutaan aktiivisesti uuden EU:n ohjelmakauden sisällölliseen ja hallinnolliseen valmisteluun. Valmistellaan toiminnallisesti perusteltu ja tehokas toimintamalliehdotus päätöksenteon pohjaksi. 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Merialuesuunnittelulla luodaan edellytykset merialueiden kestävälle käytölle ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamiselle. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan aktiivisesti maakuntastrategian toteuttamiseen järjestämällä vastuualueen teemojen mukaisia kumppanuusfoorumeita. Viimeistellään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Valmistellaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus viranomaislausunnoille. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä-/työkaluja. Käynnistetään maakunnallinen jatkuva rakennemallityö maakunnan suunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontaprosessien tueksi. Toteutetaan kiertotalouden tiekarttaa yhdessä Valonian kanssa. Laaditaan merialuesuunnitelmaa. Toimitaan merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliittona. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä.

27 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakuntastrategian kärkiteemojen toimenpiteitä edistävät hankkeet ja merialuesuunnittelu. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa (Valonia). Vuonna 2018 jatkuvat liiton kuntarahoitusta sisältävät hankkeet: Circwaste, Civitas Eccentric, Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön, Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys, Plan4Blue sekä Merialuesuunnittelun lähtötiedot- ja koordinaatiohanke. Valonian toiminnan keskeisenä painopisteenä on kuntapalveluiden kehittäminen. Kuntia kannustetaan hiilineutraali maakunta -tavoitteen mukaisiin toimenpiteisiin. Vesihuoltoyhteistyö on laajentunut kattamaan jätevesineuvonnan lisäksi luonnonvesien suojelu- ja kunnostuspalveluita. Laajennettu vesiyhteistyösopimus vuosille on tehty 19 kunnan kanssa. Viisaan liikkumisen suunnittelussa vahvistetaan osallistavia menetelmiä. Yhä useampi kunta on mukana konkreettisissa viisaan liikkumisen pilottihankkeissa. Maakunnallista kiertotaloustyötä edistetään ja hankkeistetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa laaditun tiekartan pohjalta. Syksyllä 2017 on käynnistynyt neljä uutta hanketta. ELLE energiaan liittyvän liiketoiminnan kehittäminen -hanke mahdollistaa mm. uuden- Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueellisen kiertotalouden sivuston ylläpito sekä lisätiedon kerääminen yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

28 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Maakuntauudistuksen valmistelu. laisten energianeuvontamallien kehittämisen. Lisäksi Elle-hankkeessa sekä ruoantuotantoon ja kilpailutuksiin keskittyvässä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa edistetään kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä mm. markkinavuoropuhelua kehittämällä. Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa - hankkeessa tuetaan kouluja uusien opetussuunnitelmien toteuttamisessa ulkona oppimisen keinoin. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat omaan lähiveteen ja sen suojeluun. Multaa ja Mukuloita ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hankkeessa lapset oppivat kiertotalouden konkreettisesti pienimuotoisen viljelyn avulla. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Valmistelussa kartoitetaan, yhteensovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi.

29 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Lounais-Suomen aluetietopalvelu, on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maakunnan muille toimijoille. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Maakuntastrategian toteuttaminen edunvalvonnan keinoin Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut, erityisesti tietopalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen. Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Maakuntauudistuksen valmistelu Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla. tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoden toiminta ja sen koordinointi Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä tehtäviä yhteistyössä muiden viranomaisten, mm. ELY-keskuksen, Aluehallintoviraston ja kuntien kanssa. Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Sidosryhmäpalaute Tietopalvelujen kehittyminen ja tunnettuuden lisääntyminen, tietopalvelujen käyttö, toimintojen ja palvelujen määrä, avointa dataa hyödyntävän liike- ja tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta Markkinointiyhteistyön laadullinen ja määrällinen arviointi Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta, Suomi 100 -juhlavuoden määrällinen ja laadullinen toteutuminen Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

30 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu HENKILÖSTÖ Kaksi henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2018 on 0,8 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto (11 henkilöä) Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2018 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Aluekehittäminen (27 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2018 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Central Baltic ohjelman henkilöstön työsopimukset (17 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen Maankäyttö ja ympäristö (29 henkilöä) Maakunnan suunnittelu, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmätyö edellyttävät henkilöstöltä monialaista asiantuntijuutta ja näkemystä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kytkeytyneisyyksistä. Painopisteen siirtyminen teknisiltä luonnontieteellisille aloille vastaa lainsäädännössä tapahtunutta kehitystä. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi vastuualueella tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Suunnittelutehtävissä oli elokuussa 2017 kahdeksan vakituisessa ja neljä määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoden 2020 loppuun vaihtelevin henkilöstömäärin. Valoniassa oli elokuussa henkilöä. Työsuhteiden pituudet vaihtelevat kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen. Suunnitelmakauden aikana vastuualueella ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä

31 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Edunvalvonta ja kuntapalvelu (17 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Vastuualueen varsinaisessa kuntarahoitteisessa toiminnassa on seitsemän vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua varmistamaan perustettiin vuonna 2016 tietopalveluryhmä, jossa toimii syksyllä 2017 vakinaisten henkilöiden lisäksi neljä määräaikaista hanketyöntekijää. Maakuntauudistuksen esivalmistelua ja uuteen organisaatioon siirtymistä varten palkataan lisäresurssia. Uudistuksen valmistelutyön ensisijainen rahoitusvastuu on valtiolla. Talousarvioon on varattu maakuntauudistuksen valmisteluun vuodelle 2018 yhteensä euroa. Henkilöstö toimialoittain 8/2017 TIETOPALVELU+ HANKKEET; 13 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO; 11 ALUEKEHITTÄMINEN; 8 VALONIA ; 17 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO; 8 CENTRAL BALTIC ; 17 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU; 7 MAAKUNTAUUDISTU S; 3

32 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2018 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2018 TA 2017 TA 17/18 %TA 17/18 TS 2019 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma

33 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu KÄYTTÖTALOUS 2018 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2018 TA 2017 TA 17/18 %TA 17/18 TS 2019 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset , Muut tuotott , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU Tuet ja avustukset , Muut tuotott 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE 0 0 Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan

34 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2018 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2018 TA2017 TA 17/18 %TA 17/18 TS 2019 TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

35 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2018 TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto , OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukse , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot , Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE , Siirrot rahastoon Poistot , Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,

36 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa Tuotot Kulut Netto RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate , Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA ,

37 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet Kunta _16/17 % Aura ,49 Kaarina ,31 Kemiönsaari ,46 Koski Tl ,71 Kustavi ,98 Laitila ,33 Lieto ,73 Loimaa ,47 Marttila ,77 Masku ,89 Mynämäki ,32 Naantali ,90 Nousiainen ,82 Oripää ,36 Paimio ,69 Parainen ,20 Pyhäranta ,13 Pöytyä ,43 Raisio ,43 Rusko ,11 Salo ,47 Sauvo ,33 Somero ,19 Taivassalo ,16 Tarvasjoki Turku ,08 Uusikaupunki ,05 Vehmaa ,88 YHT ,00 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018 lasketaan loka-marraskuun 2017 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2016 kuntakohtaiset verokertymätiedot.

38 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu Liite 2. Maksuosuuksien kehitys Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 TA ,00 TA ,00

39 4, MH :00 / Liite: Ta 2018_alustava Sivu 38 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2017 Nimi Kunnallisv ero Yhteisöv eroosuus y hteensä 2015 kunnan maksuosuuden 2017 maksuosuudet 2016 maksuosuudet muutos > tulov ero-% perusteena olev a kpl- määrä Aura , ,49 % Kaarina , ,31 % Kemiönsaari , ,46 % Koski tl , ,71 % Kustav i , ,98 % Laitila , ,33 % Lieto , ,73 % Loimaa , ,47 % Marttila , ,77 % Masku , ,89 % My nämäki , ,32 % Naantali , ,90 % Nousiainen , ,82 % Oripää , ,36 % Paimio , ,69 % Parainen , ,20 % Py häranta , ,13 % Pöy ty ä , ,43 % Raisio , ,43 % Rusko , ,11 % Salo , ,47 % Sauv o , ,33 % Somero , ,19 % Taiv assalo , ,16 % Turku , ,08 % Uusikaupunki , ,05 % Vehmaa , ,88 % ,00 % Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2018 lasketaan loka-marraskuun 2017 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2016 kuntakohtaiset verokertymätiedot

40 5, MH :00 HALL: 100/2017 Sivu 39 PIENHANKINTOJEN KILPAILUTUS JA PÄÄTÖSVALTA HANKINNOISSA Asia Maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liiton hankintojen kilpailutuksessa ja päätösvallassa noudatetaan seuraavia euromääräisiä (alv 0 %) raja-arvoja: Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus 1. Pienhankinnoista arvoltaan alle euroa varmistetaan kustannusten kohtuullisuus. 2. Pienhankinnoista arvoltaan euroa pyydetään tarjoukset 3-5 toimittajalta sähköpostilla tai kirjeitse. Hintavertailuissa voidaan käyttää myös verkkokauppojen päivähintoja. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös. 3. Pienhankinnat arvoltaan euroa kilpailutetaan (avoin, rajoitettu tai neuvottelumenettely). Tarjoukset pyydetään kirjallisena 3-5 toimittajalta. Tarjouspyynnössä mainitaan valintakriteerit. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, josta käy ilmi hankintamenettely, valinnan perustelut ja hinta. Päätös lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille. 4. Hankinnoista arvoltaan enintään euroa päättää maakuntajohtaja maakuntahallituksen hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman rajojen puitteissa. 5. Hankinnoista arvoltaan yli euroa päättää maakuntahallitus. Edellä mainitun päätöksen jälkeen on tullut voimaan uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) Hankintalain 25 :ssä todetaan, että sitä ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin eikä suunnittelukilpailuihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin euroa. Kansallisen kynnysarvon ( euroa) alittavissa tavara- ja palveluhankinnoissa (jatkossa pienhankinnat) hankintamenettelyjen valinta on hankintayksiköiden harkinnassa. Tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa on kuitenkin perusteltua noudattaa vastaavankaltaisia hankintamenettelyjä kuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankintapäätöksen ei tarvitse kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin hankintalakia sovellettaessa kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja euromääräisten raja-arvojen ajantasaistamiseksi on tarkoituksenmukaista päivittää edellä mainittu päätös pienhankintojen kilpailutuksesta ja hankintojen päätösvallasta. Varsinais-Suomen liiton hankintaohje päivitetään vastaamaan uutta hankintalakia syksyn aikana. Hankintaohjeessa kuvataan tarkemmin liiton hankintaprosessia ja hankintaperiaatteita. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton hankintojen kilpailutuksessa ja päätösvallassa noudatetaan seuraavia euromääräisiä (alv 0 %) raja-arvoja: 1. Pienhankinnoista arvoltaan alle euroa varmistetaan kustannusten kohtuullisuus. 2. Pienhankinnoista arvoltaan euroa arvoiset hankinnat kilpailutetaan dokumentoituna hintakyselynä esimerkiksi sähköpostilla. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös. 3. Pienhankinnat arvoltaan euroa kilpailutetaan (avoin, rajoitettu tai neuvottelumenettely). Tarjoukset pyydetään kirjallisena 3-5 toimittajalta. Tarjouspyynnössä mainitaan valintakriteerit. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, josta käy ilmi hankintamenettely, valinnan perustelut ja hinta. Päätös lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille.

41 5, MH :00 HALL: 100/2017 Sivu 40 Päätös 4. Hankinnoista arvoltaan enintään euroa päättää maakuntajohtaja maakuntahallituksen hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman rajojen puitteissa. 5. Hankinnoista arvoltaan yli euroa päättää maakuntahallitus. Lisätietoja vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p ,

42 6, MH :00 MAANK: 145/2017 Sivu 41 MULTAA JA MUKULOITA RUOAN JA RAVINTEIDEN KIERTO VARHAISKASVATUKSEN OPETUKSESSA - HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN Asia Opetushallitus on päättänyt myöntää valtionavustuksen (Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa 2017) hankkeelle: Multaa ja Mukuloita ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa. Hankkeen hakijana on kahdeksaa yksityistä päiväkotia koordinoiva Sateenkaari Koto ry, jonka päiväkodit sijaitsevat Turussa (7) ja Uudessakaupungissa (1). Valonia on hankkeen pääyhteistyökumppani ja vastaa hankkeen koordinoinnista. Muita yhteistyötahoja ovat Arkea, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sekä Natur och Miljö. Hankkeen tavoitteena on kiertotalouskäsitteen konkretisoiminen osana päiväkotien arkea. Lisäksi tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perustuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille. Hankkeessa tutustutaan ja kokeillaan kasvien pienimuotoista viljelyä sisätiloissa ja opetellaan ruoan elinkaaren eri vaiheita. Lisäksi tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin, pohditaan tulevaisuuden lautasmallia, jossa hyödynnetään mm. villiyrttejä ja hyönteisiä sekä opitaan kompostoinnin merkitys ravinteiden kierrätyksessä. Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä: TP V7: Kehitetään ympäristön lukutaitoa ja TP V1: Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin. Hanke alkaa syyskuussa 2017 ja päättyy kesäkuussa Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta tukiosuus on euroa. Valonian osuus on noin euroa. Valonian omarahoitusosuus hankkeelle on euroa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää Valonian osalta noin 9 henkilötyökuukauden työpanosta. Hanke ei edellytä uusien työntekijöiden palkkaamista. Hankkeen toteutuksesta vastaa erikoissuunnittelija Jaana Itälä-Laine. Valmistelija HS/RL Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. osallistua Multaa ja Mukuloita ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa - hankkeen toteutukseen. 2. perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikka. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. 3. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hankkeen käynnistämiseen liittyvät asiakirjat sekä tekemään hankkeen edellyttämät sopimukset, hankinnat ja rekrytoinnit. Lisätietoja toimialapäällikkö Riikka Leskinen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

43 7, MH :00 MAANK: 146/2017 Sivu 42 TARJOUSOSAAMISTA RUOANTUOTTAJILLE -HANKEEN KÄYNNISTÄMINEN Asia Ympäristöministeriö on päättänyt rahoittaa Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta kansallisesta Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta. Hankkeen päätavoitteena on parantaa ruoantuottajien tarjoajaosaamista ja keskinäistä yhteistyötä tarjousten suunnittelussa ja valmistelussa erityisesti Loimaan seudun ja Mynämäen alueella. Toimenpiteet tähtäävät tuottajien mahdollisuuksien parantamiseen osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Hankkeen keskiössä on tuottajien liiketoiminnan ja yhteistyömuotojen kehittäminen, lähimarkkinoiden elävöittäminen, ravinnekierron tehostaminen lähiruoan avulla, tuotekehitykseen kannustaminen sekä julkisen sektorin asiakkuuden arvostuksen lisääminen. Yhtenä tärkeänä osana alueiden ravinneneutraaliutta nähdään se, että kunnassa käytettäisiin mahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Tämä osaltaan tehostaa ravinteiden kiertoa kunnan sisällä, mutta myös lisää alueen elinkeinojen mahdollisuuksia. Kansallisesti on tarvetta hankkeille, jotka paneutuvat tarjoajaosaamiseen, tuottajien keskinäiseen yhteistyöhön, oheispalveluiden linkittämiseen ja kaupalliseen osaamiseen sekä tuotteistamisosaamiseen kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Hankkeen toteuttaja on Valonia ja hankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen yrittäjät, Ravinneneutraalit kunnat -hanke (VARELY) sekä Ju-Ha Consulting. Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpidettä R2: Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Tarjousosaamisen parantaminen sekä ravinnekierron parempi huomioiminen koko ruokaketjussa toteuttaa myös Varsinais-Suomelle laaditun alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita. Kestävä alueellinen ruokajärjestelmä on yksi kolmesta tiekartan painopistealueesta. Hanke alkaa syyskuussa 2017 ja päättyy joulukuussa Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta tukiosuus on euroa. Valonian omarahoitusosuus hankkeelle on euroa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää Valonian osalta noin 10 henkilötyökuukauden työpanosta. Hanke ei edellytä uusien työntekijöiden palkkaamista. Hankkeen toteutuksesta vastaa toimialapäällikkö Riikka Leskinen. Valmistelija HS/RL Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. käynnistää Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeen. 2. perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hankkeen käynnistämiseen liittyvät asiakirjat sekä tekemään hankkeen edellyttämät sopimukset, hankinnat ja rekrytoinnit. Lisätietoja toimialapäällikkö Riikka Leskinen p ,

44 8, MH :00 ALUEK: 55/2017 Sivu 43 VARSINAIS-SUOMEN LIITON OSALLISTUMINEN BALTIC SEA REGIONS-OHJELMAN SIEMENRAHAHANKKEESEEN Asia Varsinais-Suomen liitto on kutsuttu osallistumaan Itämeriohjelman siemenrahahankkeeseen New joint funding models by alignment of funding, increasing geographical flexibility of ESI-Funds within the BSR (AFM-BSR). Hankkeessa tutkitaan eri rahoitusmahdollisuuksia tulevalla rahoituskaudella, arvioidaan yhteisen älykkään erikoistumisen rahoitukseen liittyvän alustan perustamisen hyötyjä Itämeren alueella sekä valmistellaan mahdollinen jatkohanke näillä teemoilla. Tarkoituksena on myös tutustua ja tukea hallintoviranomaisten verkoston (MA Network) pyrkimyksiä tukea EAKRrahojen käytön joustavuuden lisäämistä, erityisesti kansainvälisiin hankkeisiin. Siemenrahahankkeen aluepartnerit ovat Västerbotten, Mecklenburg-Vorpommern, Pohjanmaa, Uusimaa sekä Brandenburg. Liiton kokonaisbudjetti hankkeessa on 8100 euroa, johon EAKRtukea saadaan 85 %, 6885 euroa. Toteutusaika on yksi vuosi, Hakemuslomake on oheismateriaalina. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää osallistua AFM-BSR siemenrahahankkeeseen. Lisätietoja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, ;

45 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Identification Call S Project name New joint funding models by alignment of funding, increasing geographical flexibility of ESI-Funds within the BSR. 114 / 250 characters 1.2. Project acronym AFM-BSR 7 / 20 characters 1.3. Priority 4. Institutional capacity for macro-regional cooperation 1.4. Programme specific objective 4.1 Seed Money: To increase capacity for transnational cooperation implementing the EU Strategy for the Baltic Sea Region and working on common priorities with the partner countries 1.5. Project duration Contracting start 25/05/2017 Contracting end 31/08/2017 Implementation start 01/09/2017 Implementation end 31/08/2018 Duration of implementation phase (months) 12 Closure start 01/09/2018 Closure end 30/11/ Relation to the EU Strategy for the Baltic Sea Region This application contributes to increase prosperity and co-operation in the BSR. 80 / 100 characters 1/19

46 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Lead Applicant Declaration By signing this application form we on behalf of all project partners confirm that: 1. the project, neither in whole nor in part, has received or will receive any other additional EU funds (except for the funds indicated in this application form) for any of the activities presented in the work plan during the whole duration of the project; 2. all organisations that will receive programme co-financing have been listed as project partners in this application form; 3. the project partners listed in the application form are committed to take part in the project s activities and financing; 4. the project is in line with and the entire project partnership will act according to the relevant EU legislation, rules of Interreg Baltic Sea Region, as well as national/regional legislation and policies; 5. the project respects equal opportunities and non-discrimination and has no harmful impact on the environment; 6. information in this application form is accurate and true to the best of our knowledge. In case of approval of the application by the Interreg Baltic Sea Region Monitoring Committee our organisation will take the role of the lead partner with all the responsibilities assigned to it. Signature of the Leadpartner If applicable, stamp of the Lead Partner Signatory's name Place and date JonasLundström Signatory's position Head of Enterprise, Innovation and Social Development 2/19

47 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Partnership 2.1. Overview: Project Partnership Project Partners Role Organisation (English) Organisation (Original) Country Partner budget in the project Organisation Type PP 1 Region of Västerbotten Region Västerbotten SE 9, Regional public authority PP 2 Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN LIITTO FI 8, Regional public authority PP 3 State Chancellery Mecklenburg- Vorpommern Staatskanzlei Mecklenburg-Vorpommern DE 8, Regional public authority PP 4 Regional Council of Ostrobothnia Pohjanmaan Liitto FI 8, Regional public authority PP 5 HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL Uudenmaan liitto FI 8, Regional public authority PP 6 Ministry for Economic Affairs and Energy of the State of Brandenburg Ministerium für Wirtschaft und Energie des Landes Brandenburg DE 8, Regional public authority 3/19

48 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Project Partner Details - Partner 1 Partner Information Organisation in original language Region Västerbotten 19 / 250 characters Organisation in English Region of Västerbotten 22 / 250 characters Department in original language Innovation och social utveckling 32 / 250 characters Department in English Innovation and social development 33 / 250 characters Localisation Address Box / 250 characters Country Sweden Postal Code / 250 characters NUTS1 code NORRA SVERIGE Town Umeå 4 / 250 characters NUTS2 code Övre Norrland Website 25 / 100 characters NUTS3 code Västerbottens län Organisation identification No / 100 characters Type of register Tax authority 14 / 250 characters Contact Information Legal Representative Contact Person Position Head of Enterprise, Innovation and Social Development Position Head of Enterprise, Innovation and Social Development 53 / 250 characters 53 / 250 characters Given name Jonas Given name Jonas 5 / 250 characters 5 / 250 characters Family name Lundström Family name Lundström 9 / 250 characters 9 / 250 characters jonas.lundstrom@regionvasterbotten.se jonas.lundstrom@regionvasterbotten.se 37 / 250 characters 37 / 250 characters Phone Phone Mobile Mobile /19

49 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 48 Partner Description Legal status Source of contribution Competence a) National (governmental), regional and local public authorities public The main activities of Region Västerbotten are regional development planning, business and entrepreneurship, tourism energy, environment and climate, expertise and training, transport infrastructure and communications, information technology and communication, renewal of public services, international engagement and community work. One important task for Region Västerbotten is also to co-ordinate the regional development plan in the county and the Regional Growth Programme (2014-) for Västerbotten County. Furthermore, Region Västerbotten is member of as well as board member of CPMR, the Conference of Peripheral Maritime Regions, participating actively to the Baltic Sea Commission (BSC). Type of partner Regional public authority regional council, etc. 695 / 1,000 characters 5/19

50 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Project Partner Details - Partner 2 Partner Information Organisation in original language VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 23 / 250 characters Organisation in English Regional Council of Southwest Finland 37 / 250 characters Department in original language Aluekehittämisen vastuualue 27 / 250 characters Department in English Department for regional development 35 / 250 characters Localisation Address Box / 250 characters Country Finland Postal Code / 250 characters NUTS1 code MANNER-SUOMI Town Turku 5 / 250 characters NUTS2 code Etelä-Suomi Website 25 / 100 characters NUTS3 code Varsinais-Suomi Organisation identification No / 100 characters Type of register Register for associations 25 / 250 characters Contact Information Legal Representative Contact Person Position Manager, International Affairs Position Manager, International Affairs 30 / 250 characters 30 / 250 characters Given name Sonja Given name Sonja 5 / 250 characters 5 / 250 characters Family name Palhus Family name Palhus 6 / 250 characters 6 / 250 characters sonja.palhus@varsinais-suomi.fi sonja.palhus@varsinais-suomi.fi 33 / 250 characters 31 / 250 characters Phone Phone Mobile Mobile /19

51 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 50 Partner Description Legal status Source of contribution a) National (governmental), regional and local public authorities public Competence The Regional Council of Southwest Finland functions as an authority for regional development and as an organization for planning and promoting regional interests. 27 municipalities belong to the Council. The Council is also in charge for the regions international relations. The Regional Council is also responsible for international regional cooperation, it is board member of CPMR BSC. Type of partner Regional public authority regional council, etc. 388 / 1,000 characters 7/19

52 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Project Partner Details - Partner 3 Partner Information Organisation in original language Staatskanzlei Mecklenburg-Vorpommern 36 / 250 characters Organisation in English State Chancellery Mecklenburg- Vorpommern 42 / 250 characters Department in original language Referat 170 Gemeinsame Verwaltungsbehörde für den EFRE, ESF und ELER 72 / 250 characters Department in English Department 170 Joint Managing Authority for ERDF, ESF and EAFRD 66 / 250 characters Localisation Address Schlosstr / 250 characters Country Germany Postal Code / 250 characters NUTS1 code MECKLENBURG-VORPOMMERN Town Schwerin 8 / 250 characters NUTS2 code Mecklenburg-Vorpommern Website mv.de/landesregierung/stk/ 42 / 100 characters NUTS3 code Schwerin, Kreisfreie Stadt Organisation identification No / 100 characters Type of register xxxxxxxxxxxy 12 / 250 characters Contact Information Legal Representative Contact Person Position Referatsleiter Position Referatsleiter 14 / 250 characters 14 / 250 characters Given name Michael Given name Michael 7 / 250 characters 7 / 250 characters Family name Mattner Family name Mattner 7 / 250 characters 7 / 250 characters michael.mattner@stk.mv-regierung.de michael.mattner@stk.mv-regierung.de 35 / 250 characters 35 / 250 characters Phone Phone Mobile Mobile /19

53 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 52 Partner Description Legal status Source of contribution Competence a) National (governmental), regional and local public authorities public Management body for ESI-funds. Mecklenburg-Vorpommern has an innovation strategy concentrating on six areas of activity: health and life science, sustainable production technology, information and communication, food industry, energy and climate, mobility. Type of partner Regional public authority regional council, etc. 262 / 1,000 characters 9/19

54 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Project Partner Details - Partner 4 Partner Information Organisation in original language Pohjanmaan Liitto 17 / 250 characters Organisation in English Regional Council of Ostrobothnia 32 / 250 characters Department in original language Aluekehitys 11 / 250 characters Department in English Department for Regional development 35 / 250 characters Localisation Address Sandögatan 6, PB 174, 21 / 250 characters Country Finland Postal Code / 250 characters NUTS1 code MANNER-SUOMI Town Vaasa 5 / 250 characters NUTS2 code Länsi-Suomi Website 14 / 100 characters NUTS3 code Pohjanmaa Organisation identification No / 100 characters Type of register xxxxxxxxxxy 11 / 250 characters Contact Information Legal Representative Contact Person Position County Chief Executive Position International coordinator 22 / 250 characters 25 / 250 characters Given name Kaj Given name Jerker 3 / 250 characters 6 / 250 characters Family name Suomela Family name Johnsson 7 / 250 characters 8 / 250 characters kaj.suomela@obotnia.fi Jerker.Johnsson@obotnia.fi 22 / 250 characters 26 / 250 characters Phone Phone Mobile Mobile /19

55 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 54 Partner Description Legal status Source of contribution Competence a) National (governmental), regional and local public authorities public Implementing body for structural funds relating to S3. Ostrobotnia model of Smart Specialisation, Leader of the LARS initiative and partner in Van Guard initiative. Type of partner Regional public authority regional council, etc. 164 / 1,000 characters 11/19

56 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Project Partner Details - Partner 5 Partner Information Organisation in original language Uudenmaan liitto 17 / 250 characters Organisation in English HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL 33 / 250 characters Department in original language Aluekehitys, EU palvelu 23 / 250 characters Department in English Regional development, EU services 33 / 250 characters Localisation Address Esterinportti 2 B 17 / 250 characters Country Finland Postal Code / 250 characters NUTS1 code MANNER-SUOMI Town Helsinki 8 / 250 characters NUTS2 code Helsinki-Uusimaa Website 32 / 100 characters NUTS3 code Helsinki-Uusimaa Organisation identification No / 100 characters Type of register Finnish Patent and Registration Office, Tax Administration/Business Information System 86 / 250 characters Contact Information Legal Representative Contact Person Position Regional Mayor Position Innovation Adviser 14 / 250 characters 18 / 250 characters Given name Ossi Given name Kristiina 4 / 250 characters 9 / 250 characters Family name Savolainen Family name Heiniemi-Pulkkinen 10 / 250 characters 18 / 250 characters ossi.savolainen@uudenmaanliitto.fi kristiina.heiniemi-pulkkinen@uudenmaanliitto.fi 34 / 250 characters 47 / 250 characters Phone Phone Mobile Mobile /19

57 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 56 Partner Description Legal status Source of contribution Competence a) National (governmental), regional and local public authorities public The Helsinki - Uusimaa Region is one of the most affluent and fastest growing metropolitan areas in Northern Europe. The area has a high level of education, and the investments made in research and development are top - notch. There are four universities and seven universities of applied sciences, as well as several state research institutes in Helsinki - Uusimaa. Within their spheres of influence, several spin - off and start - up businesses are created every year. The utilization of information technology in completely new sectors is one particular strength of new businesses. The Helsinki - Uusimaa Smart Specialisation priorities of the RIS3 strategy are: * Human wellbeing - wellbeing technologies and services * A climate-oriented metropolitan area - cleantech * Technology solutions and services - open data and * digitalisation as a cross - cutting theme. In these areas the region can produce international level innovations, businesses and a high potential for excellence. Type of partner Regional public authority regional council, etc. 999 / 1,000 characters 13/19

58 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Project Partner Details - Partner 6 Partner Information Organisation in original language Ministerium für Wirtschaft und Energie des Landes Brandenburg 61 / 250 characters Organisation in English Ministry for Economic Affairs and Energy of the State of Brandenburg 68 / 250 characters Department in original language Abteilung 11 - Verwaltungsbehörde EFRE 38 / 250 characters Department in English Unit 11 Management authority for the ERDF 43 / 250 characters Localisation Address Heinrich-Mann-Allee / 250 characters Country Germany Postal Code / 250 characters NUTS1 code BRANDENBURG Town Potsdam 7 / 250 characters NUTS2 code Brandenburg Website 22 / 100 characters NUTS3 code Potsdam, Kreisfreie Stadt Organisation identification No / 100 characters Type of register xxxxyxxxxz 10 / 250 characters Contact Information Legal Representative Contact Person Position Leiterin Verwaltungsbehörde Position Projekt Koordinator 27 / 250 characters 19 / 250 characters Given name Vera Given name Jan-Hendrik 4 / 250 characters 11 / 250 characters Family name Viehrig Family name Kathmann 7 / 250 characters 8 / 250 characters vera.viehrig@mwe.brandenburg.de jan-hendrik.kathmann@mwe.brandenburg.de 31 / 250 characters 39 / 250 characters Phone Phone Mobile Mobile /19

59 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 58 Partner Description Legal status Source of contribution Competence a) National (governmental), regional and local public authorities public Brandenburg and Berlin have a joint innovation strategy (innobb) concentrating on five joint clusters (healthcare/power engineering/transport, mobility and logistics/ict, Media creative industries/optics and four Brandenburg specific clusters (food industry, plastics chemistry, metal, tourism). The clusters are sector (not membership) based. Beside strategy development the clusters shall serve as spaces for the acceleration of knowledge and technology transfer including start-ups and facilitate international cooperation. In addition to the cluster management structures innovation is supported through a large variety of consulting and financing tools. However, in addition to these instruments there is a need to bring the relevant actors on the ground together and to assemble the support from these instruments in such a way that they interact as the best framework of conditions for innovation. Type of partner Regional public authority regional council, etc. 905 / 1,000 characters 15/19

60 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Relevance 3.1. Short description of the main project (including the expected outcome) 1. As part of the CPMR Baltic Sea Commission, Region Västerbotten wants to continue working to support joint funding models for matching of regions working on smart specialization strategies. This year it is planned to continue and deepen the dialogue with the newly started MA-Network in the BSR. The ambition is to increase the geographical flexibility of ESI-funds allocated to national and regional Operational Programmes (OPs), in order to better contribute to the implementation of the EU Strategy for the Baltic Sea Region. The transnational co-operation process strengthens the design of the regions RIS3 strategies by comparing and contrasting the triple-helix (quadruple) innovation networks. The comparison is useful when searching for better solutions in avoiding the fragmentation of the innovation process. The underlying reasons for the fragmentation varies from region to region as different industrial strengths also comes with different types of challenges. For this reason a solution may be found in a neighboring region but this may also not be the case. In order to maximize the benefits of the transnational co-operation process the financial instruments supporting it have to take this into account and be equipped with the necessary flexibility. The link between regional development and transnational cooperation is crucial for bringing in more actors from regional and local level into the implementation of the EUSBSR. This proposed process would deepen our already ongoing discussion on how to best involve local and regional stakeholders in the implementation of the EUSBSR and would link up to ongoing discussions that we already have with PA Innovation, HA Capacity and the newly started Managing Authorities Network. 2. The member regions of the CPMR Baltic Sea Commission and partners in this seed-fund application are interested in exploring the possibility of building a macroregional Smart Specialization Financing Platform (SSFP) at cross-regional level. This would build on a process of developing a vision, identifying the place-based areas of greatest strategic potential, developing multistakeholder governance mechanisms, setting strategic priorities and using smart policies to maximize the knowledge-based development potential of a region, regardless of whether it is strong or weak, high-tech or low-tech. The regional economies are the ultimate beneficiaries of such initiatives. Therefore, there needs to be a clear rationale for building inter-regional cooperation. Both within the field of Energy and Blue Growth we have initiatives that would easily fit into an idea of an SSFP. During this seed fund project we will also investigate on other relevant areas of interest in the partner regions. For the main project there is a draft outline of a possible action plan as follows: 1. Start-up conference for establishing the SSFP. 2. Nomination of a management/policy group for the SSFP. 3. Analysis of conditions for increased interregional co-ordination and interaction of private and public funds for additional regions joining the SSFP. 4. Adoption of macro-regional strategies based on identified interregional S3 initiatives. 5. Development of interregional financing instruments providing joint resources by alignment of funding to i.e. S3 initiatives. The main project will cooperate with the S3 identified fields of A) Digital Transformation B) Clean Tech C) Blue Growth. These S3 initiatives have already been contacted and expressed their interest to participate to the AFM-BSR and the development of the main stage project. The main stage project will make use of results, methods and processes developed by S3 initiatives with the adoption of macro-regional S3 strategies Transnational value of the project 3,751 / 6,000 characters Identifying the regional development needs and challenges is key in order to focus the development of the SSFP on those areas that would be best served through inter-regional involvement. In particular, sectors with technological development challenges and large-scale investment needs are potential areas where inter-regional co-operation could support. Once they are defined based on a scoping of the regional economic and sector-specific evidence, the feasibility of an inter-regional SSFP platform should be assessed for the sector. Running in parallel with this process, discussions are underway within the European Commission to reform EU Territorial Cooperation and its programmes (ETC) within Cohesion Policy, and in particular, the relationship between ETC programmes and the development of macro-regional strategies. There is also a wider discussion on the future role of the European Union in promoting co-operation and supporting investment, and on recognising the potential of local and regional authorities as fully-fledged actors. We need to work together on this and between the regions in the Baltic Sea. Our actual transnational partnership consists of 7 regional authorities from 4 different countries and one European platform of the BSR. Our objective for the main project is to include more regional partners, European platforms and flagship initiatives. The proposed process will also utilize the intelligence of CPMR as a pan-european organisation and get insights on what is currently being discussed in the other macro-regions or sea basins Potential sources of funding for the main project 1,569 / 3,000 characters CPMR has released a study on the territorial dimension of the financial instruments for Cohesion Policy. With this seed-money project, we will analyse and test the key conclusions of the pilot of ERDF MA Network. We will also identify ways forward for better alignment of funding between programmes, funding sources at national and regional level and possibly also financial instruments in order to achieve the full potential of joint coordinated actions i.e. for matching of regions working on smart specialisation strategies and the establishment of a macro-regional Smart Specialisation Financing Platform. We believe that a future proposal will align funding from different sources. The regional funds being the basis for interaction. We also believe that we need to find other complememtary funding sources in order to build a strong platform. This will be elaborated on during this project. Possible funding sources for the main project: 1) The transnational component within the ESI-funds. There will be an on-going dialog with MA-networks in the partner countries for allocation of funds to the joint main project. 2) Development of an Interreg application. 3) Development of applications to other sectorial EC-programs. 4) Funding from financial institutions and from private stakeholders Project s contribution to the EU Strategy for the Baltic Sea Region 1,301 / 3,000 characters The EUSBSR offers an appropriate framework to promote progress and to overcome and utilize traditional patterns of co-operation in the Baltic Sea region. Regions at sub-national level play a pivotal role in the macro region (BSR) in the further implementation of the strategy, as they are the center of co-operation patterns. With this project we want to focus on how to create demand-driven cooperation in the field of S3 and Innovation. We foresee that this will link to the current work of PA Inno and the MA Network Level of cooperation 521 / 3,000 characters Joint development Joint implementation Joint staffing Joint financing 16/19

61 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 60 Horizontal principles and cross-cutting issues Horizontal principles Horizontal Principles Level of Influence Description 3.6. Sustainable development 3.7. Equal opportunities and non-discrimination 3.8. Equality between men and women positive neutral positive The creation of an SSFP will have a strong influence on aligning existing funding sources that will support the development of cross-regional smart specialisation areas in the BSR. Main areas that are already prioritized are focusing on sustainable development. This concerns e.g. the "Blue Growth Agenda". n/a 308 / 2,000 characters 3 / 2,000 characters There is a gender imbalance in the allocation of funding between men and women. We will thrive to improve the gender balance in the allocation of funding by defining specific criteria for the development and creation of the SSFP. 230 / 2,000 characters 17/19

62 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu 61 4 Work plan of the seed money project - Activities, outputs and responsibilities 4.1 State of play in the field addressed by the project including an overview of complementary projects Group of activities leader Description of the group of activities PP 1 - Region of Västerbotten WP 1 Analysis of conditions for increased interregional co-ordination and interaction of private and public funds - workshop and partner meeting in Stockholm Activity Activity 1.1 Outline of regional analysis Drafting of workplans for the regional analysis by region Scheduling of country visits and of interviews. Data and information sources: Semi-structured profound interviews with regional authorities and individuals, responsible for reginal development and cohesion policy. Each partner will be responsible to plan and set up a workplan in collaboration with PP1 and prepare for country visits and interviews. Each partner will participate to the workshop and partner meeting. Activity 1.2: Regional analysis in each partner region Mapping of the actual institutional financing structures and funding mechanisms available in each partner region Testing and analysing key conclusions of the CPMR study Report of State of play in "Alignment of funding" (Output 1) Data and information sources: satelite accounts, national statistical data, studies about cohesion policy and territorial funding mechanisms. Each partner will be responsible to provide support, available data and information for the mapping in their region and co-operate with PP1 co-ordinator. Each partner will monitor and be responsible for verifying the State of Play identified for their respective region. 1,426 / 4,000 characters Output 1 Report on the state of play in the field addressed 4.2 Plan for the main stage project Group of activities leader PP 1 - Region of Västerbotten Description of the group of activities WP2: Evaluation of the conditions for establishing a macro-regional Smart Specialization Financing Platform (SSFP) - Workshop and partner meeting in Berlin Activity 2.1: Synopsis from regional analysis - planning of main project work plan: Increasing the flexibility of ESI-funds - conditions and requirements in the regions/countries Identification of different complementary funding sources for alignment of funding Each partner will present a synopsis of their regional mapping. PP1 will be responsible for summary and conclusions of Output 1. Activity 2.2: Potential areas for inter-regional co-operation as a basis for the creation of a SSFP Areas of interest within regional smart specialisation strategies for increased macro-regional co-operation and joint co-ordinated actions Coherence with thematic networks, flagship projects and MA networks Definition of macro-regional strategies providing the logic for the establishment of the SSFP Set-up of main project workplan (Output 2) Together with invited S3 initiatives, representatives from MA networks, CPMR-BSC and other interested regions and financial stakeholders, the partners will start the dialog for setting up the main stage project and the SSFP. PP1 will be responible to realise the main project workplan. (Output 2) 1,329 / 4,000 characters Output 2 Main project work plan (incl. partnership and budget) 4.3 Future funding possibilities Group of activities leader Description of the group of activities PP 1 - Region of Västerbotten WP3: Concept for alignment of funding - mobilisation and final seminar in (XX) Activity 3.1: Mobilize and establish support for new funding mechanisms of the main project Each partner will be responsible for mobilizing and establishing support for identified funding mechanisms in their respective region and country, with guidance of PP1. Activity 3.2: Definition of funding requirements for the SSFP Joint responsibility under the guidance of PP1 to decide on prioritized funding possibilities for the realisation of the main stage project. 546 / 4,000 characters Output 3 Report on funding possibilities 18/19

63 8, MH :00 / Liite: Application Form_ Project Acronym: AFM-BSR Submission Date : 15/02/ :33:37 Project Number: #S013 Project Version Number: 2 Sivu Budget 6. Budget Indicative division of lump sums per partner and output Partner Country Output 1 Output 2 Output 3 Total [in EUR] Cofinancing Rate Programme co-financing [in EUR] Fund PP 1 - Region of Västerbotten SE 3, , , , % 8, ERDF PP 2 - Regional Council of Southwest Finland FI 3, , , % 6, ERDF PP 3 - State Chancellery Mecklenburg- Vorpommern DE 3, , , % 6, ERDF PP 4 - Regional Council of Ostrobothnia FI 3, , , % 6, ERDF PP 5 - HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL FI 3, , , % 6, ERDF PP 6 - Ministry for Economic Affairs and Energy of the State of Brandenburg DE 3, , , % 6, ERDF Total 18, , , , % 42, /19

64 9, MH :00 ALUEK: 39/2017 Sivu 63 LAUSUNTO LUONNOKSEEN LIITTYEN HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI TYÖTTÖMYYSTURVALAIN 14 LUVUN 3A, 3C JA 3D MUUTTAMISESTA Asia Sosiaali- ja terveysministeriö on (STM063:00/2017) pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamiseksi. Luonnos on keskeneräinen ja täydentyy lausuntovaiheen jälkeen. Lausunto on pyydetty mennessä. Luonnos liittyy hallituksen maakuntauudistusta koskevien esitysten kokonaisuuteen, ja sen tavoitteena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukea saaneen kotikunnalle nyt kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta. Esityksessä työmarkkinatuen rahoitusvastuun jakautumisessa on tarkoitus ottaa huomioon kunnilta maakunnille siirtyvät tehtävät. Työmarkkinatuen rahoitusta muutettaisiin esityksen mukaan maakuntien kannustamiseksi tehokkaaseen työllisyyden edistämiseen. Työmarkkinatuen rahoituksessa huomioitaisiin edelleen myös kuntien tehtävä työllisyyden edistämisessä. Esityksessä ehdotetaan, että nykyisin työmarkkinatuensaajan kotikunnalle kohdistuva rahoitusvastuu jatkossa jaettaisiin tasan maakunnan ja henkilön kotikunnan kesken. Valtion rahoitusosuus pysyisi ennallaan. Seuraavassa taulukossa on tiivistetysti esitetty nykytilanteen ja uuden rahoitusvastuun mukaiset kustannusten jakaumat. Nykyinen rahoitusvastuu Uusi rahoitusvastuu Ei muutosta pv yli pv yli pv tm-tukea saaneet tm-tukea saaneet pv tm-tukea saaneet tm-tukea saaneet työmarkkinatuki työllistymistä edistävän palvelun ajalta valtio 50 % 30 % 50 % 30 % 100 % kunta 50 % 70 % 25 % 35 % maakunta 25 % 35 % Lakiesityksen perusteluissa on arvioitu, että uudistuksella ei olisi välittömiä vaikutuksia kansalaisten asemaan. Mahdolliset vaikutukset olisivat välillisiä ja syntyvät ennen kaikkea sen kautta, miten maakunnalle ja henkilön kotikunnalle esitetyn ratkaisun kautta syntyvä kannustinvaikutus ohjaa maakuntia ja kuntia toimimaan alueellaan asuvien työmarkkinatuen saajien työllisyyden edistämiseksi. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti siten, että rahoitusvastuun mukana maakunnille siirrettäisiin valtionosuuksia kompensoimaan nykyisiä työmarkkinatukimenoja. Valmistelija TN/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Lakiluonnos ja erityisesti sen perustelut ja taustoitus on valitettavan keskeneräinen eikä lakiesityksen kaikkia vaikutuksia ole esityksessä kattavasti arvioitu. Erityisesti uuden rahoitusjakomallin kannustavuuden arviointi on jäänyt varsin vajavaiseksi. Uuden maakunnan tehtävänä aiempien lakiesitysten mukaisesti on järjestää mm. yritys-, työ ja elinkeinopalveluja (nykyisin ELY-keskuksille ja työvoimatoimistoille kuuluvia tehtäviä) eli ns. kasvupalveluja. Näiden toimien rahoittamiseksi maakunta saa valtion talousarvion kautta yleiskatteisen rahoituksen. Rahoituksen suuruus määräytyy mm. työttömien määrän (60 %), työttömyysasteen (15 %) ja yritysten toimipaikkojen (25 %) perusteella ja kahta ensin mainittua kriteeriä tarkasteltaisiin suhteessa valtakunnallisiin tekijöihin. On varsin epäselvää, miten tämä yleiskatteisen rahoituksen määräytymisperuste aidosti kannustaa maakuntia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tai mikä on

65 9, MH :00 ALUEK: 39/2017 Sivu 64 Päätös tosiasiallisesti maakunnan kyky vaikuttaa työmarkkinatuen maakunnalliseen määrään (ei taloudellista kannustavuutta). Muutoksen myötä myöskään kuntien kyky vaikuttaa alueellaan työmarkkinatuen saajina olevien työttömyyteen ei ainakaan helpotu. Periaatteessa lakiluonnoksessa esitetty kustannustenjakomalli työmarkkinatuen kustannuksista on sinänsä selkeä. Koska työmarkkinatuen kustannukset maakunnan ja kuntien välillä jatkossa jaetaan tasan molempien osapuolien kesken, on ensiarvoisen tärkeää, että kuntien ja toisaalta maakunnan toimenpiteet aktiivisen työvoimapolitiikan edistämisessä sovitetaan yhteen kannustavan ja aktivoivan työvoimapolitiikan tukemiseksi. Tähän ei kuitenkaan lakiluonnoksessa ole lainkaan otettu kantaa, vaan muutos on lähinnä teknisluonteinen jakoperusteiden muutos ilman toiminnalle osoitettua taloudellista kannustavuutta tai sen huomioimista maakunnan yleiskatteisen rahoituksen määräytymisperusteissa. Lisätietoja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p ,

66 10, MH :00 ALUEK: 41/2017 Sivu 65 VARSINAIS-SUOMEN LIITON OSALLISTUMINEN MIPEX REGIONS -HANKKEEN PILOTOINTIVAIHEESEEN Asia Varsinais-Suomen liitto on kutsuttu CPMR (Conference of Peripheral and Maritime Regions) - yhteistyön puitteissa osallistumaan maahanmuuton indikaattoreita alueellisesti selvittävän MIPEX Regions- hankkeen pilotointivaiheeseen. Hankkeen tavoitteena on käynnistää maahanmuuttajien kotoutumisen mittariston luominen ja seuranta aluetasolla. Projekti-idea pohjautuu menestyksekkääseen MIPEX-hankkeeseen ( Migrant Integration Policy Index) jonka tuloksia on laajasti käytetty Euroopan unionissa ja kansallisesti vaikuttavamman kotouttamistoiminnan tukena. Kun mittaristo kotouttamista tukevista keinoista on luotu, voidaan myös aluetasolla tukea tehokkaita toimia kotoutumisen edistämiseksi, sekä seurata eri toimenpiteiden vaikuttavuutta. Pilotti toteutetaan Suomessa yhdessä Päijät-Hämeen kanssa ja Varsinais-Suomen liiton maksuosuus on yhteensä 6811 euroa. Hankkeen pääpartnerit ovat Katalonian alue ja Barcelona Centre for Interational Affairs. Suomessa käytännön toteutuksesta vastaa Siirtolaisuusinstituutti. Pilotissa on mukana muita aluepartnereita Euroopasta yhteensä kahdeksan. Pilottivaiheessa tehdään kotouttamistoimien ja olemassa olevan mittariston kartoitus, jonka jälkeen tavoitteena on hankkeen käynnistäminen ja sille rahoituksen etsiminen. Valmistelija TN/SP Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää osallistumisesta MIPEX Regions -hankkeen pilotointivaiheeseen. Lisätietoja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, ; etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

67 11, MH :00 ALUEK: 66/2017 Sivu 66 INNOAURA - LUOVAA INNOVOIMAA VARSINAIS-SUOMESTA KILPAILU Asia Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa yhtenä toimenpiteenä oli Myönnetään jokavuotinen julkinen palkinto alueen luovan toimialan parhaista innovaatioista, joiden valintakriteerit tukevat maakunnan elinkeinopoliittisia tavoitteita. Maakuntaohjelman toteutukseen liittyen kilpailu järjestettiin vuosina 2012, 2013 ja Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kilpailu järjestetään myös vuonna Eri maista löytyy erilaisia määritelmiä luoville toimialoille. Suomessa luovilla aloilla tarkoitetaan liiketoimintaa, joka synnyttää aineetonta arvoa, esimerkiksi tuotemerkkejä, patentteja tai tekijänoikeuksia. INNOAURA Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta -kilpailussa valitaan maakunnan alueelta valitsijoiden mielestä eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai nk. luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys (voi olla myös yrityksen yksittäinen projekti / hanke / suuremman yhtiön yksikkö). Kilpailun tarkoituksena on - tehdä luovia toimialoja tunnetuksi ja lisätä niiden arvostusta, sekä sijoittajien että suuren yleisön silmissä, sekä samalla viestittää asian tärkeyttä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia - innostaa alalle uusia yrittäjiä - nostaa esille hyviä esimerkkejä ja innostaa muitakin alan yrityksiä osallistumaan - tarjota julkisuuden kautta palkittaville mahdollisuuksia uusiin hyödyllisiin kontakteihin. Palkittavan yrityksen tulee olla toiminnassa ja ideoiden pitkälle innovoituna käytännön toteutuksina. Yrityksen pitää olla kotipaikaltaan varsinaissuomalainen, vaikka sen markkinat olisivatkin muualla. Maakuntahallitus on ( 198) hyväksynyt kilpailun säännöt. Kilpailun valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Valintaraadissa on ollut mukana edustajat Turun Sanomista, Turku Science Parkista, Yrityssalosta, Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen Yrittäjistä, Turun yliopistosta sekä Ideaura Oy:stä. Palkintona on euroa voittajayritykselle. Tämän lisäksi voidaan antaa kunniamainintoja. Aikaisempina vuosina palkinnon ovat saaneet LPR -arkkitehtien suunnittelema Helsingin Musiikkitalon Aicon -katsomotuoli, Metaverstas Oy:n hanke Virtuaalioppimisympäristö meriturvallisuusharjoitusten tukena sekä NordicEdu Oy:n NordicEdun Oppimispelit. Palkinnon saajat ovat saaneet hyvin julkisuutta mm. Turun Sanomissa. Suomi 100 -juhlavuoden teemaan on sisältänyt monipuolista ja laaja ohjelmaa. Juhlavuoden teemaa tukien INNOAURA-kilpailulla halutaan nostaa esiin ja palkita luovia sekä innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat aktiivisesti mukana tekemässä luovaa varsinaissuomalaista tulevaisuutta. Kilpailun hakuaika on Kilpailun voittaja palkitaan maakuntavaltuuston kokouksessa Valmistelija TN/PP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää järjestää vuoden 2017 INNOAURA Luovaa innovoimaa Varsinais- Suomesta -kilpailun. Lisätietoja Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

68 12, MH :00 ALUEK: 42/2017 Sivu 67 CPMR:N YLEISKOKOUKSEEN OSALLISTUMINEN HELSINGISSÄ Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto CPMR pitää tänä vuonna yleiskokouksensa Helsingissä. Uudenmaan liitto järjestää kokouksen ja Varsinais-Suomen liitto yhdessä muiden suomalaisten jäsenmaakuntien kanssa osallistuu järjestelyihin. Kokouspaikka on Finlandia-talo. Yleiskokouksessa käsitellään järjestön toimintakertomukset, budjetti ja julkilausuma. Keskustelua käydään erityisesti koheesiopolitiikasta, meriasioista, ilmastomuutoksesta, liikenteestä sekä EU:n tulevaisuudesta. Tilaisuuden ohjelma on oheismateriaalina. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n yleiskokouksessa. Lisätietoja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus p ,

69 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 68 CPMR CRPM Asof3July th CPMR General Assembly October 2017, Helsinki (Uusimaa-Helsinki, Finland) Meetingvenue: Finlandia Hall Mannerheimintie 13e, Helsinki : Side meetings (CPMR Working Groups + national delegations) - no interpreting pmvided Working groups and national delegations wishing to meet on the afternoon of 18 October are invited to submit their request to the CPMR Secretariat (secretariat@crom. ora) before l" October After this date, meeting rooms cannot be guaranteed Meeting of the Climate Task Force - Room Meeting of the Macro-Regions Task Force - Room Joint meeting Transport working groups (Baltic and North Sea Commissions) - Room Meeting of the Maritime Working Group - Room Meeting of the Cohesion Core Group - Hall B Meeting on "Vasco da Gama: Youth Mobility Initiative and other projects" - Room Meeting of the Migration Task Force - Room : Coffee available : Pre-meeting of the Final Declaration Overview Group including ali the Executive Secretaries of the CPMRGeographical Commissions - Room : Welcome Reception at Finlandia Hall (meeting venue) Conference of Peripheral Maritime Regions Secretariat@crpm.org; Website: www,c_rpm,prg

70 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 69 Working languages: English, French, Italian, Spanish and Greek. Side meetings - no Executive Committee meeting of the NSC - Room 22. Geographical Commission Meetings Islands Commission (FR, EN, IT, ES, GR) - Hall A (General Assembly Room) Atlantic Arc Commission (FR, EN, ES) - Hall A (General Assembly Room) Baltic Sea Commission (EN) - Room B (no interpreting) Intermediterranean Commission (FR, EN, ES, IT, GR) - Hall A (General Assembly Room) North Sea Commission (EN) - Hall B (no interpreting) Balkan & Black Sea Commission (EN, GR) - Hall A (General Assembly Room) : Coffeebreak : Buffet on site : Meeting of the Final Declaration Overview Group to validate the Final Declaration to present to the Political Bureau meeting - Room th CPMR General Assembly : Coffee break Meeting of the CPMR Political Bureau (members only) : Gala Dinner at Old Students House Great Hall "Vanha ylioppilastalo" Address: Mannerheimintie 3, Helsinki Working languages: English, French, Italian, Spanish and Greek thCPMR General Assembly - Morning session : Coffee break : Buffet Lunch on site thCPMR General Assembly-Afternoon session Conference of Peripheral Maritime Regions 5ecretariat( crpm,org; Website: org

71 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu : Coffee break : Dinner/Buffet at Helsinki City Hall "Helsingin Kaupunki" Address: Helsinki City Hall, Pohjoisesplanadi / Sofiankatu l, Helsinki : Tour-Visit of Porvoo Departure from the hotels to Porvoo Arrival at Porvoo and guided sightseeing tour in Porvoo by bus Guided walking tour in Old Porvoo Transfer from Porvoo to Söderkulla and lunch Departure from Söderkulla and transfer to city of Helsinki via Helsinki airport Conference of Peripheral Maritime Regions Secret3riat@crpm.org: Website: org

72 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 71 Helsinki city centre inctuding hotels, meetinr venue and dinner venyes Q Finlandia Talo Kuset Hall (Congress venue) (i) Crowne Plaza Helsinki hotel W \m S 11. T A S i HAKA Holiday Inn Helsinki City Centre hotel (3) Vanha ylioppilastalo (Gala dinner ) (<t) Q Helsingin kaupunki, city hall (dinner ) (s) Central railway station (6) Temppeliaukion kirkko Tempelplatsens kyrka AH' /ike l Lapinlahden Lähde Finlandia Talo Huset Hait Finlandia-huse^ <-.. ^ ' Musiikkitalo Musikhuset 1(1) Nykytaiteen museo Kiasma Kiasma KAMPPI KAMPEA KAISANiEMI KAJ;>ANIf-MI P) Helsingin '" i^vl yiiapi StO Helsingfors (6) utiiversitet Helsingin tuomiokirkko ra Helsingfors domkyrka Senaatintori. 1(4) '-. Senaistorget Kauppati<ä^;'lB3 Salutorgef Eteläsatama Södra hamnen KOntiEfiGEN Helsingin Satama Oy Helsingfors hamn Conference ofperipheral Maritime Regions SecretariatlScrpm. ore; Website; www. crpm. org

73 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 72 CPMR CRPM October 2017, Helsinki (Uusimaa-Helsinki, Finland) Meetingvenue: Finlandia Hall, Mannerheimintie 13e, Helsinki Contact:Mrs Laura Elovainio Tel: / laura. elovainio(s>hrgworldwide. com Registration for the General Assembly is free of charge for CPMR members. You can register via this link "ONLINE REGISTRATION" yntil 30 September Ifyou encounteranyproblems, please do not hesitate to contact Mrs Hafida Michaud atthecpmr Secretariat, tel. : + 33 (0) /54, hafida. michaud(a)crpm. org. Simultaneous interpreting will, in princiole, be provided in: English, French, Spanish, Italian and Greek. However, we reserve the right to cancel languages ifthere are insufficient registrations. Rooms have been pre-booked in two hotels in Helsinki (referto the list of hotels on paee 2). These hotels are located in the town centre and very close to the meeting venue (8-10 min. maximum walkingdistance). Delegates are invited to make their own hotel booking by using the following code CPMRHELSINK The hotel rooms can be cancelled latest at on the day of arrival. If you need any further information, please contact the reservation Office (Tel , mv. reservation@>restel. fi). Conference of Peripheral Maritime Regions Website: www. crpm. ork / Secretariat@crpm. ore - Page l

74 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 73 (VAT & breakfast included) Bookings / rates / room / njght Hotels Address Before 17/08 Between 17/08 and 26/09 Between 27/09 and 3/10 Af te r 3/10 Crowne Plaza 150 rooms available Mannerheimintie 50, Helsinki Tel. : helsinki. cph@restel. fi Single: 130 Double/twin: 150 Single: 150 Double/twin: 170 Single: 170 Double/twin: 190 Best available rate 9 mins walking distance from venue subject to availability subjectto avaiiability subject to availability subject to availability Holidaylnn Helsinki City Centre Elielinaukio 5, Helsinki Tel. : Single: 138 Double: 158 Single: 158 Double: 178 Single: 178 Double: 198 Best available rate 75 roomsavailable 8 mins walking distance from venue helsinki. hihcc@irestel. fi ht ps://www. ihg. com/holidavinn/hotels/gb/en / hei si n kj/ he te k/hote Idetä i i subject to availability subject to availability subject to availability subject to availability Conference ofperipheral Maritime Regions Website: www. crom. org / Secretariat@>crom. ore - Page 2

75 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 74 TRANSFERS/TRAVEL No transfers will be oreanised between Helsinki airport and your hotel or between your hotel and the meeting venue. How to eet to the hotels from the ajrgort (See mop page 4) Helsinki airport is located about 20 kilometres from Helsinki city centre. The journey time is around 30 minutes. Hotei Crowne Plaza Helsinki is about l km from Helsinki Central Railway Station and 10 minutes walking distance from the city centre. The Finnair City Bus stops directly at the hotel. Hote! Holiday Inn Helsinki City Centre is situated next to the Central Railway Station.. By bus: The Finnair City Bus operates between the airport and Central Railway Station (city centre) every 20 minutes and takes around 30 minutes. The bus stops at Hotel Crowne Plaza. A single ticket (one way) costs when purchased online in advance or from the driver. Finnair airport bus is a convenient way of getting from the airport to the hotels and back. Bus number 615 from the airport to Central Railway Station ("Lentoasema-Rautatientori") is operated by Helsinki Region Transport (HSL) and arrives near Hotel Holiday Inn. A regional ticket costs 5.50 and can be purchased from Helsinki Region Transport (HSL) ticket machines or from the driver with cash. At night, you can also take the night bus number 415N.. Bytrain: Local trains "l" and "P" (Ring Rail Line) operate between Helsinki Airport and the Central Railway Station (city centre). The journey time is approximately half an hour. A regional ticket costs and can be purchased from Helsinki Region Transport (HSL) ticket machines.. By taxi: You can also travel conveniently between the airport and the hotels by taxi, which will cost around How to get from CPMR hotels to the meeting venue/citv centre. CPMR meeting venue, Finlandia Hai Finlandia Hall is located in a park on Töölönlahti Bay in the centre of Helsinki, not far from Central Railway Station (700 m). Tram and bus stops "Kansallismuseo" can be found right in front of the building. The hotel is located 9 minutes walking distance from the meeting venue and 10 minutes walking distance from Helsinki city centre. You can get to the city centre and back easily by taking the tram number 4, 7A or 10. The nearest stop "Hesperian Puisto" is in front of the hotel and you will reach the city centre by getting off at the "Lasipalatsi" stoo.. Hotel Holiday Inn Helsinki City Centre The Holiday Inn Helsinki City Centre is 8 minutes walking distance from the meeting venue and situatedintheheartofthecity, next to the Central RailwayStation. No matterfrom whichdirection you arrive, the hotel is easy to find. Fol[ow the signs directing you to the Central Railway Station. Conference of Peripheral Maritime Regions - Page 3 Website: www^rem_orgj/_ SecretariatlScrpm. ore

76 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 75 Helsinki city Centre including hotels, meeting venue and dinner venues Q Finlandia Talo Huset Hall (Congress venue)(l) Crowne Plaza Helsinki hotel (2) Holiday tnn Helsinki City Centre hotel(3) SILTASAARI OROHOLMF^ li.j ERIHAKA 'S HAGEN Vanha ylioppilastalo (Gala dinner ) (4) Q Helsingin kaupunki, city hall (dinner ) (5) Central railway station (6) Temppeilauklon kirkko ^t Tempeipiatsens kyrkawf a ^-3.,". s LAIITI flket.1 <;. LapinSahden Lähde Finlandia Talo Huset HaEi Flniandta-huse? Mussikkltalo Musikhuset Nykytaiteen museo Klasma' Kiasma.;^'' ;w KAISAIjlEMI KA.ISANIEf.ii Helsingin *''A'! yliopisto Heisingfors universitet Helsingin tuoiniokirkko ^ Helsingfors domkyrka Kauppaa Salutorget^ Senaalintort, Senatstorget A<".^, Eteläsatama SÖdrg hamnen ROnBCCjG!:: Helsingin Satama Oy HeisinQfors hamn Conference of Peripherai Maritime Regions Website: org / Secretariat@crDm.org -Page 4

77 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 76 CPMR CRPM 45m CPMR GENERAL ASSEMBLY October 2017, Helsinki (Finlande) Venue: "Finlandia hall" (Mannerheimintie 13, Helsinki) : Side meetings (CPMR Working Groups + national delegations) - no interpreting provided Working groups and national delegations wishing to meet on the afternoon of 18 October are invited to submit their request to the CPMR Secretariat (secretariatlscrpm. orb) before l" October After this date, meeting rooms cannot be guaranteed Meeting of the Climate Task Force - Room Meeting of the Macro-Regions Task Force - Room Joint meeting Transport working groups (Baltic and North Sea Commissions) - Room Meeting of the Maritime Working Group - Room Meeting of the Cohesion Core Group - Hall B Meeting on "Vasco da Gama: Youth Mobility Initiative and other projects" - Room Meeting of the Migration Task Force - Room : Coffee available : Pre-meeting of the Final Declaration Overview Group including ali the Executive Secretaries of the CPMR Geographical Commissions - Room : Welcome Reception at Finlandia Hall (meeting venue) Conference of Peripheral Maritime Regions Secretanat@crpm. org Website: www_, crpm. org

78 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 77 Working languages; English, French, Italian, Spanish and Greek. Side meetings - no interpretsng provided Executive Committee meeting of the NSC - Room 22. Geographical Commission Meetings (Interpreting providedfor 4 Commissions) Islands Commission (FR, EN, IT, ES, GR) - Hall A (General Assembly Room) Atlantic Arc Commission (FR, EN, ES) - Hall A (General Assembly Room) Baltic Sea Commission (EN) - Room B (no interpreting) Intermediterranean Commission (FR, EN, ES, IT, GR) - Hall A (General Assembly Room) North Sea Commission (EN) - Hall B (no interpreting) Balkan & Black Sea Commission (EN, GR) - Hall A (General Assembly Room) : Coffeebreak : Buffet on site : Meeting of the Final Declaration Overview Group to validate the Final Declaration to present to the Political Bureau meeting - Room OPENING SESSION Address by Mr Vasco Cordeiro, President of the CPMR and President of the Government of the Azores Address by a representative from the Finnish Government Approval of the minutes of the Azores General Assembly (November 2016) Approval of the General Assembly Agenda 15.1 SESSION l: CPMR ACTIVITY REPORTAND OUTLOOK 'Presentation of the Activity Report by Mrs Eleni Marianou, Secretary General of the CPMR 'Debate. Adoption of the Activity Report Conference of Peripheral Maritime Regions Secretariat@crpm.org Website: org

79 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu SESSION 2: TRANSPORT AND ACCESSIBIIITY Chaired and introduced by Mrs Annika Annerby Jansson, Vice-President of Region Skäne and Vice-President of the CPMR in charge of Transport Moderator: Mr Patrick Anvroin, CPMR Director. Address by a Memberofthe European Parliament on perspectivesforthe CEF. Impactofgeopolitical evolutionson European transport trends and policies, by a Nordic expert. Improving islands' accessibility, by Mr Gilles Simeoni, President of Corsica and of the CPMR Islands Commission. Air Connectivity: issuesat stake in EU work, by a representative oftheaviation Industry Debate Conclusions by Mrs Annika Annerby Jansson, Vice-President of Region Skäne and Vice- President of the CPMR in charge of Transport : Coffee break S. 30: MEETING OF THE CPMR POLITICAt BUREAU (Members only) - Examination of and vote on the Final Declaration and amendments - Examination of and vote on the draft budget for 2018 NB: A detailed agenda will be distributed to the Political Bureau Members in Helsinki : Gala Dinner at Old Students' House Great Hall "Vanha ylioppilastalo" Address: Mannerheimintie 3, Helsinki Working languages: English, French, Italian, Spanish and Greek SESSION 3: COHESION POtiCY. Chaired and introduced by Mr Enrico Rossi, President of Tuscany Region and Vice-President of the CPMR in charge of Cohesion Policy Moderator: Mr Nicolas Brookes, CPMR Director Update on the post-2020 Cohesion Policy debate and presentation of the 7th Cohesion Report, by a representative of the European Commission. Presentation of CPMR Technical Note on post-2020 Cohesion Policy. Debate Conclusions by Mr Enrico Rossi, President of Tuscany Region and Mr Nicolas Brookes, CPMR Director Conference of Peripheral Maritime Regions Secretanat@crpm.org Website: www,crpm. org

80 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu : Coffee break SESSION 4: INTEGRATED MARITIME POLICY Chaired and introduced by Mr George Alexakis, Vice-Governor of Crete Region and Vice-President of the CPMR in charge ofmaritime Issues. Representative from DG Mare Moderator: Mr Damien Perisse, CPMR Director. Fisheries and the EMFF: Mr Pierre Karleskind, Vice-President of Brittany Region in charge of maritime affairs and ports. Maritime Technologies: Mrs Tiina Perho, Member of the Board, Southwest Finland Regional Council. Coastal Management: Mr Cees Loggen, Regional Minister of Noord-Holland. Maritime Education: Mr Bruno Retailleau, President of Pays de la Loire Region and President of the CPMR Atlantic Arc Commission (tbc). Debate Conclusions by Mr George Alexakis, Vice-Governor of Crete Region and Vice-President of the CPMR in charge of Maritime Issues, and Mr Damien Perisse, CPMR Director SESSION 5: CLIMATE CHANGE Chaired and introduced by A representative from Brittany Region, and CPMR Task Force Leader Moderator: Mr Renaud Layadi, Officerfor Energy Transition, Brittany Region. Presentation of the draft Policy Position on the review of the EU Strategyon Adaptation to Climate Change. Response from European Commission (DG Climate) «Discussionwiththinktanks/expertsinthefield, e. g. IEEP (which iscarryingouttheevaluationofthe adaptation strategy), Mr Heinrich Böll (thinktank), nrg4sd (NGO). Debate with members including contribution from Mr Cees Loggen, Regional Minister of Noord- Holland, CPMRVice President and rapporteurto thetaskforce. Vote on the draft Policy Position Conclusions by A representative from Brittany Region, and CPMR Task Force Leader and Mr Renaud Layadi, Officer for Energy Transition/ Brittany Region : Buffet Lunch on site (Meeting venue) Conference of Peripheral Maritime Regions Emaif: Secretariat@crpm.org Website: org

81 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu SESSION 6: THE FUTURE OF THE EUROPEAN UNION PROJECT AND EU BUDGET Chaired and introduced by Mr Vasco Cordeiro, President of the CPMR and President of the Government of the Azores Moderator: Mr Gregg Jones, CPMR Directorfor Finance and EU Programmes Presentation of the draft Policy Position on the Future of Europe by Mr Gregg Jones. Mrs Danuta Hubner, Member of the European Parliament (tbc). European Commission representative (DG Budget or General Secretariat). Mr Jean-Charles Leygues, former Director General of DG Regional Policy. Contribution from: Brittany, Catalonia, Noord-Holland. Debate. Vote on the draft Policy Position. Political steer for proposed work on future of Budget: Presentation of the Technical Paper on the potential scenariosfor the future of the EU budget, by IVIr Nicolas Brookes, CPMR Director Conclusions by Mr Vasco Cordeiro, President of the CPMR and President of the Government of the Azores, and Mr Gregg Jones, CPMR Director for Finance and EU Programmes : Coffee break SESSION 7: BUDGET DECISIONS. MrsGunn Marit Helgesen, ls'vice President and Treasurerofthe CPMR: - Presentation and vote on the 2016 annual accounts - Update on the implementation of the 2017 budget - Presentation and vote on the 2018 draft budget. Mr Gregg Jones, CPMR Director for Finance and EU Programmes: - Presentation of the CPMR strategic approach on projects SESSION 8; EXAMINATION OF AND VOTE ON THE FINAL DECLARATION. Presentation by Mr Vasco Cordeiro, President of the CPMR and President of the Government of the Azores, and Mrs Eleni Marianou, Secretary General of the CPMR SESSION 9: PRESENTATION OF NEW CPMR. Flevoland (the Netherlands) FORTHCOMING MEETINGS Political Bureau. February 2018, date and venue to be confirmed. 7 June 2018, Parnumaa (Estonia) ConferenceofPeripheral Maritime Regions Sec,retariat:@crpm. org Website: www. crpm. org

82 12, MH :00 / Liite: CPMR_liitteet Sivu 81 46th CPMR General Assembly. October2018: Madeira (Portugal) Closing address by Mr Vasco Cordeiro, President of the CPMR and President of the Government of the Azores End of proceedings : Dinner/Buffet at Helnsinki City Hall "Helsingin Kaupunki" Address: Helsinki City Hall, Pohjoisesplanadi / Sofiankatu l, Helsinki : Excursion (see Conference of Peripheral Maritime Regions Secretariat@crpm, Qrg Website:. www. crpm. org

83 13, MH :00 HALL: 71/2016 Sivu 82 VARSINAISEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VAIHTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTISESSA OHJAUSRYHMÄSSÄ Asia Maakuntahallitus on kokouksessaan asettanut Varsinais-Suomeen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän ja nimennyt sen jäsenet varajäsenineen puolueiden piirijärjestöjen tekemien esitysten pohjalta. Keskustan edustajana varsinaiseksi jäseneksi on asetettu Annika Saarikko ja hänen varajäsenekseen Teija Ek-Marjamäki. Annika Saarikko on jättänyt sähköpostiviestillään eronpyynnön Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisesta ohjausryhmästä. Keskustan Varsinais-Suomen piiri on kokouksessaan päättänyt esittää Saarikon tilalle sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän varsinaiseksi jäseneksi Teija Ek-Marjamäkeä ja hänen varajäsenekseen Anna Sirkiää. Kyseiset henkilövaihdokset tapahtuvat välittömästi. Valmistelija LL/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus päättää valita sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän varsinaiseksi jäseneksi Annika Saarikon (kesk.) tilalle Teija Ek-Marjamäen (kesk.) ja hänen varajäsenekseen Anna Sirkiän (kesk.). muutosjohtaja Laura Leppänen, puh ,

84 14, MH :00 MAANK: 125/2017 Sivu 83 LAUSUNTO LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA Asia Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta maantielain (503/2005) muuttamiseksi mennessä. Hallituksen esitys liittyy annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaa koskevaan ilmoitukseen (HE 15/2017 vp.) Lausunto pyydetään jaotteleman lausuntopyynnössä annettujen otsikoiden mukaan. Hallituksen esitysluonnos laiksi maakuntalain muuttamisesta toteuttaa maakuntalain 6 :n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettujen liikennettä ja tienpitoa koskevien tehtävien siirtoa valtiolta maakunnille. Esityksellä siirretään myös tehtäviä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Liikennevirastoon. Esityksen mukaan maatielain nimi muutetaan laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Lakiin ehdotetaan sisällytettävän valtakunnallista ja maakunnissa tapahtuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevat säännökset ja maanteiden luokitteluun pohjautuvat palvelutasoa koskevat säännökset. Lisäksi esitys sisältää ehdotukset uudeksi sääntelyksi tienpidon järjestämisestä maakuntien ja valtion yhteistyönä sekä siihen liittyvistä ohjaus-, sopimus- ja muista järjestelyistä. Esitysluonnoksessa maantieverkon omistajana säilyy valtio, jota edustaa Liikennevirasto. Liikenneja viestintäministeriö päättää Liikenneviraston esityksestä maanteiden valta- ja kantatieluokituksesta sekä sen, mitkä tiet kuuluvat jatkossa valtakunnalliseen runkoverkkoon. Valtakunnallisesti merkittävällä runkoverkolla on oltava yhtenäinen ja korkea pitkämatkaisen liikenteen palvelutaso, johon pyritään suunnitelmallisemmin laatimalla valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä siihen sisältyvä rahoitus- ja toimenpidesuunnitelma vuodeksi. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yhdessä maakuntien kanssa. Maakuntiin siirtyviksi liikennealan tehtäviksi on esitetty liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Esityksen mukaan maakunnilla on keskeinen rooli maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma voidaan laatia maakunnittain tai yhteistyöalueittain. Maakunnat voivat hoitaa myös julkiseen henkilöliikenteen suunnitteluun, yksityisteihin, saaristoliikenteeseen ja liikkumisen ohjaukseen sekä lentoliikenteen ostoihin liittyviä tehtäviä, joita tehdään osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Liikennevirasto osallistuu maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Tienpidosta vastaavana viranomaisena toimivat maakunnat tai niiden muodostamat yhteistoimintaalueet sekä Liikennevirasto. Yhteistyöalueita voidaan perustaa enintään 9. Yhteistyöalueiden välilisillä yhteistyösopimuksilla varmistettaisiin tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinen hoitaminen. Alueellisen tienpidon tehtävät toteutetaan sopimuspohjaisesti valtion kanssa. Vuoden 2016 alusta alkaen Varsinais-Suomen ELY-keskus on hoitanut keskitetysti saaristoliikenteen maantielautta- ja yhteysalusliikennettä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan jatkossa maatielauttaliikenteestä vastaisi Liikennevirasto ja saariston yhteysalusliikenteestä maakunnat. Maakuntien järjestämisvastuulla olevan tienpidon rahoitus ja kohdentuminen eriteltäisiin maakunnittain tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja olosuhteisiin perustuen. Liikennevirasto kohdentaa rahoituksen jokaiselle maakunnalle ja tekee rahoitusvaraukset tienpidon yhteistyöalueen käyttöön sopimuksen perusteella. Liikennevirasto varaa osan rahoituksesta perusväylänpidon talousarviomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin ja ennakoimattomiin korjaustarpeisiin. Maakunnat eivät voi käyttää yleiskatteellista rahoitusta tienpitoon. Tienpidon rahoituksen on tarkoitus tulla liikenne-, ja viestintäministeriön hallinnonalan talousarviomomentin erillisrahoituksena. Vuoden 2019 perusväylänpidon rahoituskehys on 915 miljoonaa

85 14, MH :00 MAANK: 125/2017 Sivu 84 euroa. Perustienpidon rahoitus tulee vähenemään nykyisestä 540 miljoonasta 505 miljoonaan euroon. Maakunnille jää Liikenneviraston tehtäväkentän jälkeen jaettavaa 425 miljoonaa euroa. Valmistelija HS/MS/JV/MR-L Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Yleiset huomiot esityksestä Koko esityksen tulisi yleisen tavoiteasettelun osalta olla kunnianhimoisempi. Tavoitteisiin tulisi sisällyttää liikennejärjestelmätyön ja tiesuunnittelun merkitys osana yhteiskunnan monialaisen toimintakentän kestävää kehittämistä. Suunnittelun laadullisten tavoitteiden tulisi näkyä laissa, sillä liikenneympäristön merkitys ja vaikutukset ihmiseen, luontoon, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön (kaupunki- ja taajamakuvaan) ovat pääsääntöisesti muuta rakentamista suuremmat. Suuri osa rakennetusta ympäristöstä on liikenneympäristöä ja suuri osa ihmisten ympäristökokemuksista on liikenneympäristön muovaamaa. Tiemaisema on keskeinen osa suomalaista kulttuurimaisemaa. Lakiesitys ei lainkaan sisällä em. tarkastelunäkökulmaa ja siitä johdettuja liikenneympäristön ja sen suunnittelun laatutavoitetta. Tavoitteisto liikennejärjestelmän ja -verkon roolille aluekehityksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten luojana on myös jäänyt varsin ohueksi. Vrt. (MRL 1, MRL 5 ) Lakiesitys valtakunnallisesta ja maakunnallisista liikennejärjestelmäsuunnitelmista on kannatettava; pitkän aikavälin valtakunnallinen suunnitelma ja palvelutasomäärittely tukevat nykyistä paremmin tasalaatuisen valtakunnallisen liikenneverkon kehittymistä. Lakiesityksessä puhutaan paljon maanteiden palvelutasosta. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulisi huomioida kuitenkin kaikki liikennemuodot ja luoda palvelutasotavoitteet myös muille valtakunnallisille liikennemuodoille, etenkin rataverkolle sekä pitkämatkaiselle joukkoliikenteelle. Liikenneviraston rooli maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa olisi näin pitää huolta siitä, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteelliset palvelutasot kaikkien liikennemuotojen osalta huomioitaisiin. Käytäntö on osoittanut, että eniten liikennejärjestelmän haasteita ja kehittämistarpeita on suurilla kaupunkiseuduilla, kuten Turun kaupunkiseudulla. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on myös parhaimmat edellytykset vastata kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä jättää kuitenkin kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelun tietoisesti lain ulkopuolelle. Seudullisen jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisointi jää siten edelleen vapaaehtoisuuden ja kuntien yhteistyöhalukkuuden varaan. Asian tärkeys tulisi tunnistaa ja nähdä kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyö osana skaalautuvaa maakunnallista liikennejärjestelmätyötä samalla liian useita päällekkäisiä suunnittelutasoja välttäen. Laissa olisi hyvä tuoda esille, että liikennejärjestelmätyön tulee Liikennevirastossa sekä maakunnissa olla jatkuvaa ja resursseja sekä työtä tulee tarvittaessa kohdentaa alueille, joissa haasteet ovat merkittävät ja joissa mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen päästöihin ja toimivuuteen ovat suurimmat. Huomionne lain 1 lukuun Yleiset säännökset Lain tarkoituksen tulisi olla kunnianhimoisempi huomioimalla kokonaisuus, jossa liikenneympäristö toimii. Vrt. kohta Yleiset huomiot esityksestä.

86 14, MH :00 MAANK: 125/2017 Sivu 85 Laki liikennejärjestelmäsuunnitelmasta osana maantielakia on osin harhaanjohtava, sillä liikennejärjestelmäsuunnitelma on monen eri liikennemuodon ja -palvelun kokonaisuus, johon maankäytön kehitys ja suunnittelu erityisesti vaikuttavat. Lakiesityksessä korostuu liikaa maantieliikenteen rooli. Tämä näkyy esimerkiksi kohdassa 1 Lain tarkoitus. Maantiet mainitaan osana lain tarkoitusta, mutta ei muuta liikenneverkkoa tai -palveluja. Lakiesityksessä esitetään, että maantien käyttö on maksutonta (12 ). Maksullisuuden poissulkeminen lakiteitse estää mahdollisuuden käyttää yhtä liikenteen hallinnan keinoa tai kerätä rahoitusta liikenneinvestointeihin esimerkiksi satunnaisilta käyttäjäryhmiltä. Huomionne lain uuteen 1 a lukuun Liikennejärjestelmäsuunnittelu Tavoitteena lailla on todennäköisesti, että liikennejärjestelmää kehitetään käyttäjälähtöisesti (ei liikennejärjestelmäsuunnittelua). Toki myös suunnittelua menetelmineen täytyy kehittää (15b ). Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet (15 b ) tulisi olla kunnianhimoisemmat huomioimalla kokonaisuus, jossa liikenneympäristö toimii. Vrt. kohta Yleiset huomiot esityksestä. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulee huomioida valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, sillä liikennejärjestelmä vaikuttaa merkittävästi valtakunnan, maakuntien ja kaupunkiseutujen alueidenkäyttöön (15 d ). Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja -työn tulee olla monialaista ja jatkuvaa etenkin maankäytön suunnittelijoiden kanssa, ja liikennejärjestelmän suunnittelun tulisi olla yhä tiiviimpi osa maankäytön suunnittelua (15 e ). Lakiesityksestä ei käy ilmi, mitä tietoa maakunnan tulee toimittaa tienpitäjälle (15 g ). Liikennevirasto hankkii nykyisin valtakunnallisesti keskitetysti tiedot maanteiden liikennemääristä ja kunnosta ja tämä käytäntö pitäisi säilyttää, kuten sivun 23 perusteella näyttäisi olevan tarkoituskin. Huomionne lain uuteen 1 b lukuun Valtion ja maakunnan välinen suhde Ehdotuksen mukaan maakuntien järjestämisvastuulla olevan tienpidon rahoituksen kohdentumisesta 18 maakunnan välillä päätetään sopimuksella Liikenneviraston kanssa. Maakunnan liitto korostaa, että maakuntien itsehallinnon toteutuminen edellyttää, että maakunta toimii rahoituksesta sovittaessa todellisena neuvotteluosapuolena valtiolle. Valtaosa koko perustienpidon rahoituksesta kohdennetaan tienpitoon käytännössä valtakunnallisten linjausten sekä maantieverkon kunnon pohjalta. Vain pieni osuus rahoituksesta on sellaista, jonka kohdentaminen jäisi maakuntien vapaasti päätettäväksi. Maakunnille on annettava mahdollisuus käyttää yleiskatteellista rahoitusta alueelliseen tienpitoon näin halutessaan. Huomionne lain 2 lukuun Maantien suunnittelu Maantien suunnittelun tavoitteet tulisi olla kunnianhimoisemmat huomioimalla kokonaisuus, jossa liikenneympäristö toimii. Vrt. kohta Yleiset huomiot esityksestä. Huomionne lain muihin lukuihin (luvut 3-7) ei huomioita Huomionne lain uuteen 9 lukuun Maakuntauudistuksen voimaanpanoon liittyvät siirtymäsäännökset Hallituksen esitysluonnoksen mukaan lain maantielain muuttamisesta on tarkoitus tulla voimaan Maakunnan liitto huomauttaa, että esityksen aikataulu on ristiriidassa maakunta- ja soteuudistuksen voimaanpanon kanssa. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan maakunnat

87 14, MH :00 MAANK: 125/2017 Sivu 86 Päätös aloittavat toimintansa Samalla lakkaavat nykyiset ELY-keskukset, aluehallintovirastot ja maakuntien liitot. Koska hallituksen esitys on vahvasti sidoksissa maakuntalakiin, tulisi lakien valmistelun ja voimaanpanon kulkea käsi kädessä. ELY-keskusten henkilökuntaa ei ole mahdollista siirtää maakuntiin, ennen kuin uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Muut huomiot Hallituksen esitysluonnoksesta ei käy ilmi, miten maakunnat keskenään sopivat tiettyjen maakuntien vapaaehtoisesti hoidettavaksi jäävien tehtävien jaosta. Valtion tämän vuoden talousarviossa saaristoliikenteelle on osoitettu 18,3 miljoonan euron määräraha. Määrärahasta kohdentuu Varsinais-Suomeen noin 90 %, loput Uudellemaalle sekä Kymenlaaksoon. Maakunnan liitto katsoo, että koska saariston yhteisalusliikenne pääasiallisesti sijoittuu Varsinais-Suomeen, tulee Varsinais- Suomen maakunnan hoitaa jatkossa yhteisalusliikenne korvamerkityllä rahoituksella. Maakuntahallitus pitää erittäin tärkeänä, että saaristoliikenteen järjestäjällä taataan riittävät tilaajapuolen henkilöstöresurssit. Lakiesitys asettaa maakunnallisille liikennejärjestelmäsuunnitelmille lisää painoarvoa, mikä lisää todennäköisesti myös resurssitarpeita. Tämä tulee huomioida valtion taholta resursseja suunniteltaessa. Lisätietoja liikennesuunnittelija Mari Sinn, p ,

88 15, MH :00 Sivu 87 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntahallituksen puheenjohtajan päätökset J 2 Maakuntajohtajan päätökset: - muut B Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB valtion vastinrahan maksatuspäätökset X maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z 4-7 Head of Managing Authorityn päätökset A Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

89 16, MH :00 Sivu 88 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS MATKARAPORTIT Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntavaltuuston kokous pidetään Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy, Turku. Alustava ohjelma: 9.30 Ryhmäkokoukset Maakuntavaltuuston kokous Lounas Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Maakuntavaltuuston järjestäytyminen 4. Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen 5. Valtuustoryhmien muodostaminen 6. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 7. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 8. Ääntenlaskijain valitseminen 9. Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan valitseminen 10. Maakuntahallituksen valitseminen 11. Tarkastuslautakunnan valitseminen 12. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 13. JHTT-yhteistön valitseminen 14. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 15. Valtuutetun kyselyt 16. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen Perho, Jori, Partanen, Palhus CPMR:n Itämerikomission yleiskokous, Baltic Development Forum, Itämerikomission meriasioiden työryhmän kokous sekä EU:n Itämeristrategian vuosikonferenssi Berliini, Saksa Nuotio Tarja 7. koheesiofoorumi Bryssel, Belgia Partanen Petteri Steering Committee, Central Baltic Programme Jurmala, Latvia Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

90 16, MH :00 / Liite: Matkaraportti Palhus Sivu 89 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: CPMR:n Itämerikomission yleiskokous, Baltic Development Forum, Itämerikomission meriasioiden työryhmän kokous sekä EU:n Itämeristrategian vuosikonferenssi OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Maakuntahallituksesta Tiina Perho ja Talvikki Jori virastosta Petteri Partanen ja Sonja Palhus PAIKKA: Berliini, Saksa AIKA: Perho , Jori , Partanen ja Palhus ] MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) CPMR:n (Conference of peripheral maritime regions) Itämerikomission Jäsenalueiden edustus, n. 70 henkeä Ja EUSBSR Annual Foorumissa n. 800 henkeä TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Kyseessä oli CPMR:n Itämerikomission vuosittainen yleiskokous. Paikalla oli edustajia Jäsenalueilta sekä muutamia ulkopuolisia organisaatioita. Asialistalla käsiteltiin työryhmien toimintakertomukset sekä suunnitelmat tulevalle vuodelle Ja Järjestön budjetti. Varsinais-Suomen liiton puolesta puheenvuoron käytti maakuntahallituksen jäsen Tiina Perho Lisäksi päätettiin perustaa työryhmä sihteeristön jatkamisen suunnittelemiseksi sekä hyväksyttiin julkilausuma "Connecting Baltic with the Arctic". Kokouksen materiaalit liitteenä. Baltic Development Forum julkaisi raportin Political State of the Region Ja keskustelua käytiin Itämeren Ja Euroopan poliittisesta nykytilanteesta Brexitin ja Trumpin hallinnon vaikuttaessa Itämeren poliittiseen ilmapiiriin. EU Itämeristrategian vuosifoorumin pääteema tänä vuonna oli "Connectivity". Alueen yhteyksiä Ja tulevaisuuden visioita pohdittiin useassa seminaarissa kahden päivän ajan (ohjelma liitteenä). Lisäksi tilaisuudessa Julkaistiin Baltic Sea Sustainable Growth Agenda jonka valmisteluun on osallistunut myös varsinaissuomalaisia asiantuntijoita, ja joka jatkossa tullee ohjaamaan yhteistyötä Ja projekteja Itämeren alueella.

91 16, MH :00 / Liite: Matkaraportti Palhus Sivu 90 TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS s_ PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ lennot n. 420 e/hlö n. 325 e/hlö 402 e 3126 euroa TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. Itämerikomissio hyväksyi toimintasuunnitelman Ja budjetin tulevalle vuodelle. Päätettiin aloittaa kartoitus Ja suunnitelmat sihteeristön jatkosta vuoden 2018 jälkeen. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Liiton vetämän meriasioiden työhryhmän kokous ja työn esittely (Tiina Perho), alueen näkyvyys. Liiton älykkään erikoistumisen Ja Smart Blue Regions -hankkeen esittely Itämerifoorumin seminaarissa (Sonja Palhus). LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Meriasioiden työryhmän puheenjohtajuus ja vetäminen jatkossakin. Seuraava kokous syksyllä Turussa. EUSBSR vuosifoorumi pidetään Tallinnassa LUETTELO LIITTEISTÄ Baltic Sea Commission General Assembly Agenda Ja muut kokousmateriaalit EUSBSR vuosifoorumin ohjelma DG MARE:n Sustainable Blue Grovvth Agend for Baltic Sea Region, executive summary Päiväys ja allekirjoitus ^ö. 6?. <y/,

92 16, MH :00 / Liite: Nuotio_Matkaraportti Sivu 91 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: 7. Koheesiofoorumi OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio PAIKKA: Bryssel, Belgia AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) Varsinais-Suomen liitosta ei muita osallistujia, Suomen delegaatiossa Kaisa-Leena Lintilä, TEM Petri Haapalainen, TEM Annukka Mäkinen, Kuntaliitto Hanna-Mari Heinonen, Suomen yrittäjät Esa Halme, Pirkanmaan liitto Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä muutama Suomen alueiden Brysselin toimistojen edustaja (mm. Saara Nuotio- Coulon Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistosta) TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Tilaisuudessa käsiteltiin monipuolisesti koheesiorahastojen nykytilannetta, merkitystä Ja ennen kaikkea tulevaisuutta ja EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Koheesiovaroilla Suomessa käyttävät mm. kansallinen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä ", sekä rajat ylittävät ohjelmat (mm. liiton hallinnoima Central Baltic Interreg). Puhujajoukko oli poikkeuksellisen arvovaltainen alkaen aina komission puheenjohtaja Junckerista ja kuudesta muusta komissaarista lukuisiin EU-parlamentin edustajiin ja jäsenvaltioiden ministereihin.

93 16, MH :00 / Liite: Nuotio_Matkaraportti Sivu 92 TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS }_ PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ o 558 sisältyy matkakuluihin TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. Kokouksessa ei varsinaisesta tehty päätöksiä, mutta yhteinen viesti käytännössä kaikkien alustajien/puhujien kautta oli koheesiopolitiikan merkityksen korostaminen ja sen jatkon turvaaminen vähintään nykyisessä laajuudessa. Myös kaikkien maiden osallistumista (rahoituksen saajan roolissa) korostettiin. Eurooppalaiseen arvopohjaan, keskinäiseen solidaarisuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa koheesiorahoitusta tuettiin käytännössä Joka puheenvuorossa. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Tavoitteena oli kuulla ajankohtaistilanne komission (ja muiden jäsenmaiden) tavoitteista liittyen seuraavan ohjelmakauden valmisteluun ja erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun. Yhtenä merkittävänä yleiskannanottona kokouksesta voidaan todeta, että koheesiopolitiikkaa on pidetty merkittävänä työkaluna, eikä sen painoarvoa tai rahoitusmäärää tule vähentää. Tämä on lievästi ristiriidassa Suomen ensimmäisten kannanottojen kanssa (toukokuun 2017 e-kirje Suomen tavoitteista). Tähän myös eduskunnan talousvaliokunta on ottanut kantaa ja luultavasti Suomen lopullista kannanottoa ja tavoitteita vielä muokataan huomioiden koheesiofoorumista saadut terveiset (keskustelu EU4-jaoston kokouksessa ). Puheenvuoroissa korostettiin Eurooppaa ravistelevien muutosten (Brexit, pakolaistilanne, turvallisuustilanne, talouden reformit.. ) hallintaa ja pidettiin koheesiorahoitusta juuri oikeana työkaluna näihin muutoksiin vastaamisessa. Vahvasta tuesta huolimatta korostettiin myös koheesiorahoituksen uudistamisen välttämättömyyttä. Uudistusta kaivattiin mm. rahoitussääntöjen ja ohjelmien hallinnon yksinkertaistamiseen Ja joustavuuteen, maakohtaisten erojen huomioimiseen, ehdollisuuden lisäämiseen (mm. turvapaikan hakijoiden vastanottoon liittyvien velvoitteiden täyttäminen yhtenä edellytyksenä koheesiovarojen saamiselle). Myös rahoitusehtojen eriyttäminen maakohtisesti tuotiin esille (esim. valvonnan keskittäminen erityisesti maihin, joissa havittu eniten epäsäännönmukaisuuksia varojen käytössä). Kannanotoissa korostettiin mm. älykästä erikoistumista, rahoitusinstrumenttien yhteensovituksen tarvetta, kasvua ja kilpailukykyä. Myös Interreg-tyyppisten rajat ylittävien yhteistyöohjelmien merkitystä korostettiin ja toivottiin niille selkeästi lisää painoarvoa myös rahoituksellisesti.