KUVA KARJOLA POHJOINEN KAAVASELOSTUS. KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos. Pvm Asianumero 109/ /2015

Transkriptio

1 KAAVASEOSTUS KARJOA POHJOINEN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos KUVA Pvm Asianumero 109/ /2015 Keuruun kaupunki

2 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1. 1 Tu n n i s t e t i e d o t Kunta Keuruu Kunnanosa Suolahti Kortteli/tilat Kortteli 651 ja siihen liittyvät lähivirkistysalueet Muodostuu kortteli 651, 65 ja niihin liittyvät katu-, lähivirkistys- ja erityisalueet Kaavan nimi Karjola pohjoinen Kaavan laatu Asemakaavan muutos Kaavan laatija KEURUUN KAUPUNKI Timo Määttä Ville Korhonen kaavoitusjohtaja kaavasuunnittelija Multiantie KEURUU Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1

3 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus K a a va - a l u e e n s i j a i n t i Suunnittelualue sijaitsee teollisuusalueella. Keuruun taajama-alueen itäosassa, Karjolan Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1. K a a va n n i m i j a t a r k o i t u s Karjola pohjoinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen logistiikkapalvelujen kehittäminen ja laajentaminen sekä rekkaparkkitoimintojen mahdollistaminen. Samalla tarkistetaan alueen teollisuustonttien rajauksia tarvittavilta osin. isäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa paikka hyödyntämiskelpoisia ylijäämämaa-aineksia jatkokäyttöön jalostavalle maa-ainesasemalle. 2

4 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot... 1 Kaava-alueen sijainti... 2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Selostuksen sisällysluettelo... uettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen... 4 ähtökohdat Alueen yleiskuvaus uonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Tehdyt selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Nimistö Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta uettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) uontoselvitys Ehdotusvaiheen kaavan laatijan vastineet Valmisteluvaiheen kaavan laatijan vastineet Ajantasa-asemakaava Asemakaavan seurantalomake

5 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus TIIVISTEMÄ 2. 1 K a a va p r o s e s s i n va i h e e t Kaavan laatimispäätös, kaupunginhallitus Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Kaavaluonnos käsiteltiin kaupunginhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa Kaavaehdotus nähtävillä As e m a k a a va Asemakaavan muutoksella päivitetään toteutuneet alueet vastaamaan niiden käyttötarkoitusta ja muutetaan TT-kortteli monipuolisemman maankäytön mahdollistavaksi tavaraliikenne-, teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (TV) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Suunnittelualueen koillisosaan osoitetaan alue maa-ainesasemalle. Suunnittelualueen kaakkoisosa säilyy voimassa olevan kaavan mukaisesti TYalueena. Rekkatien päässä sijaitseva luonnontilainen metsäkortekorpi jätetään rakentamisen ulkopuolelle V-alueeksi. 2. As e m a k a a va n t o t e u t t a m i n e n Alueen tiestön ja kunnallistekniikan toteuttaa kaupunki. Tontit rakentuvat yksityisten rakentajien toimesta. Keuruun kaupungin rakennusvalvonta valvoo rakentamisen toteutusta. 4

6 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus Ä H T Ö K O H D AT. 1 Al u e e n y l e i s k u va u s Suunnittelualue sijaitsee Karjolan teollisuusalueella Keuruun taajama-alueen itäsosassa vt2:n (Jyväskyläntie) pohjoispuolella. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Paanutiehen ja idässä Pesälammintiestä suunnittelualueen erottaa kapea metsäkaistale. Pohjoiseen mentäessä alkaa rakentamaton metsämaa. Suunnittelualue on pinta-alaltaan asemakaavan muutos. noin 10 hehtaaria. Kyseessä on Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta (MM toukokuu 2015).1.1 uonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin joutomaakenttää. Pohjoisosassa on suota ja laidoilla kapealti talousmetsiä. Suon länsilaidassa on luonnontilainen metsäkortekorpi, joka on suunnittelualueen luontoarvoiltaan arvokkain osa. isäksi suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on pieni alue noin 50-vuotiasta kangasmetsää. Maaperältään suunnittelualue on pääosin hiekkamoreenia. Paanutien pohjoispuoliselle rakentamattomalle osalle on ajettu täytemaata. Alueen pintavedet valuvat ojia pitkin Pesälampeen. Suunnittelualueella ei ole virkistysarvoja. Aivan suunnittelualueen vieressä sen länsipuolella on suojeltu Murronkivi. 5

7 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus Kuva. uontoarvoja sisältävät kohteet (Aalto 2016).1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Karjolan teollisuusalueella ja siellä on kolmen yrityksen toimitiloja. Karjolan teollisuusalue on rakentunut nykyiseen laajuuteensa asemakaavan laatimisen jälkeen 2000-luvulla. Suunnittelualueelle on rakennettu kunnallistekniikka. iikennöinti suunnittelualueelle tapahtuu Yritystien kautta. ähin asutus sijoittuu Pesälammintien ja vt 2 varteen. Kuva 4. Peruskartta suunnittelualueesta vuodelta Muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse arkeologista kulttuuriperintöä. 6

8 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimivien yhteysverkostojen ja energianhuollon erityistavoitteissa alueidenkäytössä on edistettävä kuljetusketjujen toimivuutta ja tavaraliikenteen terminaalien toimintaa ja kehittämistä varten on varattava riittävät alueet. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk).. vaihemaakuntakaavan Yliahon kaupallinen vyöhyke (km-1) ulottuu suunnittelualueen eteläpuolelle. Kuva 5. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu merkinnät teollisuus- ja varastoalue (T) ja lähivirkistysalue (V). Idässä suunnittelualue rajautuu Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavaan vuodelta 20. ähialueen asuinrakennukset on osoitettu kaavassa erillispientalojen alueeksi (AO). Kuva 6. Alue yleiskaavassa Kuva 7. Ote Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavasta suunnittelualueen itäpuolelta. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Siinä suunnittelualueelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialue (TT) ja 7

9 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä lähivirkistysaluetta (V) ja energiahuollon alue (EN). Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja tullut voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartan on laatinut Destia Oy vuosina ilmakuvausten ja laserkeilausten perusteella. Pohjakartta on kaavoituspalveluiden ajan tasalla pitämä. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset.. Te h d yt s e l vi t yk s e t uontoselvitys Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys kesällä A S E M AK A AVAN S U U N N I T T E U N VAI H E E T 4. 1 S u u n n i t t e l u n k ä y n n i s t ä m i n e n j a s i t ä k o s k e va t p ä ä t ö k s e t Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Keuruun kaupungin toimesta alueen yrittäjien kehitystarpeiden myötä. Kaupunginhallitus päätti käynnistää kaavamuutoksen valmistelun. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MR 62 ). Osallisia ovat mm.: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat kaupungin viranomaiset Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun ämpövoima Oy valtion viranomaiset Keski-Suomen EY-keskus Keurusseudun luonnonystävät ry Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin sanomalehti Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kirjeitse alueen maanomistajille ja 8

10 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus naapurikiinteistöjen omistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Keuruun kaupungintalon yhteispalvelupisteessä. Valmisteluvaiheen kuuleminen oli Kaavaluonnoksesta jätettiin 2 lausuntoa. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta jätettiin 2 lausuntoa Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta ei pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua, koska kaavahanke ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. 4. As e m a k a a va n t a vo i t t e e t Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa alueella olevien yritysten toimintaedellytyksien parantaminen mahdollistamalla rekkaparkkitoimintojen sijoittaminen alueelle. isäksi on etsitty ratkaisua rakentamisessa syntyvien ylijäämämateriaalien kierrättämiseen. Samalla tarkistetaan alueen teollisuustonttien rajauksia tarvittavilta osin. 5 A S E M AK A AVAN K U VAU S 5. 1 K a a va n r a k e n n e Kaavaratkaisulla päivitetään toteutuneet alueet vastaamaan niiden käyttötarkoitusta ja muutetaan teollisuusrakennusten korttelialue (TT) monipuolisemman maankäytön mahdollistavaksi tavaraliikenne-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TV) sekä teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi (T). TV-korttelialueelle sallitaan polttoaineen jakelupisteen sijoittaminen. Suunnittelualueen koillisnurkkaan teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi osoitetulle alueelle varataan n. 0,8 ha:n alue maaainesasemalle (ej-1). Maa-ainesasemalla rakentamisen yhteydessä irrotettua, hyödyntämiseen soveltuvaa maa-ainesta voidaan lajitella jatkohyödyntämistä varten. Suunnittelualueen kaakkoisosa säilyy voimassa olevan kaavan mukaisesti teollisuusrakennusten korttelialueena, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). TY-korttelin ja Pesälammintien pientalojen väliin jäävä metsäkaistale osoitetaan suojaviheralueeksi (EV). Sen lisäksi, että kaistale estää alueelta ajoittain mahdollisesti leviävän pölyn leviämisen on 9

11 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus sinne osoitettu ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, johon voi rakentaa kosteikon tai imeytysaltaan. Voimassa olevassa kaavassa nyt EV-alueeksi osoitettu kaistale on ollut lähivirkistysaluetta (V). Maa-ainesaseman kohdalta kyseinen V-alue on osoitettu ej-1 -merkinnällä, jotta saadaan toiminnan kannalta tarkoituksen mukainen kokonaisuus. uontoarvojen osalta kaavalla pyritään säilytämään erittäin uhanalaisen metsäkortekorven esiintymisalue. Se on osoitettu luo-merkinnällä ja ympärille on jätetty V-aluetta esiintymän vesitasapainon turvaamiseksi. iikennöinti rakennuspaikoille ja rekkaparkkiin pohjoiseen rakennettavan Rekkatien kautta. osoitetaan Paanutiestä Mitoitus Aluevaraus EN EV Katu. TV T TY V Kaikki Pinta-ala [ha] 0,0169 0,65 0,5479,2654 2,454 1,957 0,876 9,769 Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] ,50 0,50 0,50 0 0, K a a va n va i k u t u k s e t Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan vaikutusten vertailu nykytilaan. Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne, toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelualue sijaitsee Keuruun taajaman reuna-alueella. Kaavaratkaisu ei hajauta yhdyskuntarakennetta, vaan se on yhdyskuntarakenteellisesti taloudellinen, koska alue sijaitsee rakennetun ympäristön alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Taajamakuva Kaavan mukaisella taajamakuvaan. rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia Työpaikat, elinkeinotoiminta ja yritysvaikutusten arviointi Kaavaratkaisu antaa edellytyksiä Karjolan yritysalueen kehittymiselle ja luo mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiseen. Vaikutukset liikenteeseen ja tekniseen huoltoon Yritysalueen laajeneminen ja rekkaparkin kehittyminen lisäävät liikennettä 10

12 Keuruun kaupunki Asemakaavan selostus alueelle Yritystien ja Paanutien kautta. aajan asfaltoidun alueen hulevesien hallittu käsittely aiheuttaa teknisten järjestelmien rakentamista. Jakelupisteen alue, säiliöiden täyttöpaikka, maanalaisten tiivistyskerrosten salaojitus ja muut kohteet, joista voi tulla polttonestevalumia, on viemäröitävä öljynerottimeen. Polttoaineen jakelupisteen piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin on estettävä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. Polttoaineen jakelupisteen jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maaainesaseman toimiesssa kuorman purkaminen ja lastaus sekä lajittelu aiheuttaa jonkin verran pölyämistä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön uonnonolot Kaavan mahdollistamalla rakentamisella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. uontoarvoiltaan arvokaan metsäkortekorven elinkelpoisuus pyritään säilyttämään jättämällä sen ympärille riittävän laaja Value. Myös ojituksen toteuttamisella on ratkaiseva merkitys metsäkortekorven vesitasapainon säilyttämiseen. Vesitalous Toteuttamiskelpoisin ratkaisu hulevesien hallittuun käsittelyyn on johtaa korttelissa 651 muodostuvat valumavedet avo-ojassa Rekkatien kautta korttelin 65 läpi suojaviheralueelle rakennettavalle kosteikolle. Edelleen maaainesaseman hulevedet on tarkoituksenmukaisinta johtaa saman kosteikon kautta, jolloin maa-aineksesta huuhtoutuva kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjaan. 5. Nimistö Uutena katuna osoitetaan Rekkatie. 6 A S E M AK A AVAN T O T E U T U S 6. 1 To t e u t t a m i n e n j a a j o i t u s Asemakaavan saatua lainvoiman sen toteutuksesta huolehtii Keuruun kaupunki ja alueen maanomistajat ja yrittäjät To t e u t u k s e n s e u r a n t a Alueen toteutusta valvoo kaupungin rakennusvalvonta. 11

13 Keuruun kaupunki OAS / / KARJOA POHJOINEN OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA Keuruun kirkonseudun lähivirkistysalueita. 1 asemakaavan muutos. Muutos koskee korttelia 651 ja Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Karjolan alueella valtatie 2 pohjoispuolella. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 10 ha. Alueelta on matkaa Keuruun keskustaan noin 2,5 kilometriä. Kyseessä on asemakaavan muutos. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualue voi tarkentua suunnittelun edetessä. 2 Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen logistiikkapalvelujen kehittäminen ja laajentaminen sekä rekkaparkkitoimintojen mahdollistaminen. Samalla tarkistetaan alueen teollisuustonttien rajauksia tarvittavilta osin. isäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa paikka hyödyntämiskelpoisten ylijäämämaa-aineksia jatkokäyttöön jalostavalle maa-ainesasemalle. 1

14 Keuruun kaupunki OAS / / Suunnittelun lähtökohdat ja selvitykset Asemakaava on tullut vireille Keuruun kaupungin toimesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimivien yhteysverkostojen ja energianhuollon erityistavoitteissa alueidenkäytössä on edistettävä kuljetusketjujen toimivuutta ja tavaraliikenteen terminaalien toimintaa ja kehittämistä varten on varattava riittävät alueet. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk).. vaihemaakuntakaavan Yliahon kaupallinen vyöhyke (km-1) ulottuu suunnittelualueen eteläpuolelle. Kuva 2. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu merkinnät teollisuus- ja varastoalue (T) ja lähivirkistysalue (V). Idässä suunnittelualue rajautuu Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavaan vuodelta 20. ähialueen asuinrakennukset on osoitettu kaavassa erillispientalojen alueeksi. Kuva. Alue yleiskaavassa Kuva 4. Ote Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaavasta suunnittelualueen itäpuolelta. 2

15 Keuruun kaupunki OAS / / Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Siinä suunnittelualueelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialue (TT) ja teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) sekä lähivirkistysaluetta (V) ja energiahuollon alue (EN). Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Karjolan teollisuusalueella. Kaavamuutosalueella on kolmen yrityksen toimitiloja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rakentamattomaan metsäalueeseen ja etelässä Paanutiehen. Suunnittelualueella on kunnallistekniikka. iikennöinti suunnittelualueelle tapahtuu Yritystien kautta. ähin asutus on sijoittunut Pesälammintien ja vt 2 varteen. Kuva 5. Ilmakuva suunnittelualueesta (MM toukokuu 2015) uonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin joutomaakenttää. Pohjoisosassa on suota ja laidoilla kapealti talousmetsiä. Suon länsilaidassa on luonnontilainen metsäkortekorpi, joka on suunnittelualueen luontoarvoiltaan arvokkain osa. isäksi suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on pieni alue noin 50-vuotiasta kangasmetsää. Maaperältään suunnittelualue on pääosin hiekkamoreenia. Tehdyt selvitykset Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys 2016.

16 Keuruun kaupunki 4 OAS / / Vaikutusten arviointi Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön. Vaikutusalueena on lähiympäristö. Kaavaa laadittaessa arvioidaan tarvittavilta osin seuraavat vaikutukset: vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset taajamakuvaan vaikutukset luontoon ja maisemaan liikenteelliset vaikutukset Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin. 5 Osalliset Kaavaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MR 62 ). Osallisia ovat (viranomaiset ja yhteisöt): kaupungin viranomaiset Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun ämpövoima Oy valtion viranomaiset Keski-Suomen EY-keskus Keurusseudun luonnonystävät ry 6 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä kirjeitse kaavamuutosalueen naapurikiinteistöjen omistajille. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:n sisällöstä ja sen riittävyydestä kuntaan palautetta mieluiten kirjallisesti. OAS:ia päivitetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta Kaavamuutosluonnos pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 0 :n mukaisesti nähtävillä/kommentoitavana Keuruun kaupungintalolla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta, jotka huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotusta laadittaessa. 4

17 Keuruun kaupunki OAS / / Muistutuksen tekeminen kaavaehdotuksesta Valmisteluvaiheen jälkeen kaava asetetaan julkisesti nähtäville 0 päivän ajaksi (MR 65 ja MRA 27 ) kunnan ilmoitustaululle. Kunnan jäsenet ja osalliset voivat tehdä muistutuksen kaavaehdotuksesta sen nähtävillä olon ajan. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa kunta antaa vastineen. isäksi kunta pyytää lausunnon asemakaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä (MRA 28 ). 7 Viranomaisyhteistyö Kaavahanke ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole muutoin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. 8 Kaa voituksen kulku ja päätöksenteko uonnosvaiheen kuuleminen on keväällä Siitä tiedotetaan kuulutuksella Suur-Keuruussa ja kirjallisesti suunnittelualueen maanomistajille sekä naapurikiinteistöjen omistajille. Kaavaehdotus on nähtävillä arviolta loppuvuodesta 2016 ja sen nähtävillä asettamisesta ilmoitetaan Suur-Keuruussa ja kirjallisesti suunnittelualueen maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja eri viranomaisilta saadut lausunnot. Niiden johdosta kaavaan voidaan tehdä pieniä tarkistuksia. Jos kaavaan tehdään huomattavia muutoksia asetetaan kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan ja sen hyväksymisestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet yhteystietonsa. Kaava tulee voimaan valitusajan päätyttyä kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. 5

18 Keuruun kaupunki 9 OAS / / Yhteystiedot Asemakaavan laatii Keuruun kaupungin kaavoituspalvelut. isätietoja: Ville Korhonen kaavasuunnittelija puh ville.korhonen@keuruu.fi Karri Hakala kaavavalmistelija puh karri.hakala@keuruu.fi Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja Keuruun kaupunki Multiantie KEURUU 6

19 Aallokas Oy Y-tunnus Keuruu KARJOA POHJOISEN -ASEMAKAAVA-AUEEN UONTOSEVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot uontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkittavalta alueelta luontokohteet, joilla voi olla merkitystä alueen käytön suunnittelulle. Arvokkaiden luontokohteiden selvittämiseksi kartoitettiin linnustoa, kasvilajistoa ja mahdolliset liito-oravakohteet. Myös muita lajiryhmiä havainnoitiin kartoitusten ohessa. Elinympäristöistä huomioitiin mahdolliset metsälaki- ja luonnonsuojelulakikohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut lajistoltaan tai muuten erikoiset kohteet Tutkimusalue ja maastotyöt Tutkimusalueelle (kuva 1) suoritettiin maastokäynti klo isäksi alueella on havainnoitu iltapäivällä sekä muutamilla satunnaiskäynneillä aiempina vuosina. Maastotyöt ja raportoinnin suoritti Matti Aalto (FM ympäristötieteet, DI rakennustekniikka). Tutkimusalueen koko on 10 hehtaaria. Alue on pääosin teollisuusaluetta ja joutomaakenttää. Pohjoisosassa on suota ja laidoilla kapealti talousmetsiä. Maastokäynnin ajankohta soveltui hyvin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykseen. Myös liitooravan papanat olivat lähiseudun liito-oravan esiintymisalueilla hyvin havaittavissa kartoitusaikaan. innustokartoitukseksi ajankohta oli hieman myöhäinen, mutta tutkimusalueen tyyppisessä elinympäristössä merkittävä osa pesivistä lajeista oli edelleen havaittavissa ja kartoitusaamuna linnut olivat hyvin äänessä. Alueella ei ole viitasammakolle sopivia elinympäristöjä. 1

20 Kannen kuva: Maariankämmekkä Karjolan metsäkortekorvessa. Kuva 1. Tutkimusalueen rajaus, luontoarvoja sisältävät kohteet ja merkittävimmät lajihavainnot. Ilmakuva: Maanmittauslaitos. 2. uontoarvot 2.1. Teollisuusalue ja joutomaa Joutomaalla ja teollisuusalueella ei ole kaavoitukseen vaikuttavia luontoarvoja. Teollisuusalueella havaittiin paikallinen räystäspääsky (Delichon urbicum)(en = erittäin uhanalainen), joka käyttäytymisen perusteella pesii jossain alueen rakennuksissa. Itäosan joutomaakentällä on jonkin verran niittykasvillisuutta, mainittavimpina lajeina multakasoissa melko runsaana päivänkakkara (eucanthemum vulgare) ja harakankello (Campanula patula). 2

21 Kuva 2. Pääosa selvitysalueesta on teollisuusaluetta ja joutomaakenttää Pohjoispään suo Selvitysalueen pohjoispäässä on luonnontilaisen kaltainen suo, jonka poikki kulkee yksi oja. Suo on pääosin kangas- ja isovarpurämettä. Rämeen kenttäkerroksen näkyvintä lajistoa ovat puolukka (Vaccinium vitis-idaea), tupasvilla (Eriophorum vaginatum), lakka (Rubus chamaemorus), suopursu (Rhododendron tomentosum) ja juolukka (Vaccinium uliginosum). Suon länsilaidassa on ojittamaton nuorehkoa kuusta (Picea abies) ja hieskoivua (Betula pubescens) kasvava vesitaloudeltaan luonnontilainen metsäkortekorpi. Metsäkortekorpi on erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi, metsälain 10 luontotyyppi ja luontoarvoiltaan selvitysalueen arvokkain osa. Korven puusto on erirakenteinen, mutta järeä puusto puuttuu. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat valtalaji metsäkortteen (Equisetum sylvaticum) lisäksi mm. maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) ja kurjenjalka (Comarum palustre).

22 Kuva. Metsäkortekorvessa kasvaa erirakenteisesti kuusta ja hieskoivua. Kuva 4. Pohjoispään räme ja sen ainoa oja. 4

23 Kuva 5. Rämeellä kasvaa kohtalaisesti lakkaa. Kuva 6. Rämeen itälaidalla on vanha kilpikaarnainen mänty. 5

24 2.. Kaakkoiskulman metsä Selvitysalueen kaakkoiskulmassa on pieni pala noin 50-vuotiasta mustikkatyypin kangasmetsää. innuista tässä sekametsässä havaittiin mm. laulava viherpeippo (Carduelis chloris)(vu = vaarantunut) ja varoitteleva sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix). Kuva 7. Kaakkoiskulman metsässä kasvaa muutamia haapoja (Populus tremula) Muut metsät, taimikot ja avohakkuut Selvitysalueen muut metsämaat ovat tavanomaista talousmetsää, joissa ei ole kaavoitukseen vaikuttavia luontoarvoja. Pohjoispään suon itäpuolella on mustikkatyypin kangasmetsää, jossa kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä sekä nuorta aluspuustoa. Selvitysalueen länsipäässä on nuori kuusikko, jonka läpi virtaa oja. Tässä osin kosteapohjaisessa kuusikossa kasvaa mm. metsäimarretta (Gymnocarpium dryopteris), hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana) ja metsäkortetta. Muuten selvitysalueen laitaosissa on sekä mänty- että koivuvaltaisia taimikoita. Kuva 8. änsipään kuusipuskan läpi kulkee oja, jonka varrella kasvaa saniaisia. 6

25 Keuruun kaupunki KAAVAN AATIJAN VASTINEET Multiantie 5 ehdotusvaiheen kuuleminen KEURUU K AR J O A POHJOINEN Karjola pohjoisen ehdotusluvaiheen asiakirjat olivat nähtävillä Saatujen lausuntojen lyhennelmät yhteenvetona sekä kaavan laatijan vastineet niihin. AUSUNNOT Keski-Suomen EY Kaikkiin EY-keskuksen luonnosvaiheessa tekemiin huomautuksiin on otettu asianmukaisesti kantaa kaavan muutosehdotuksessa. EY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto Maa-ainesaseman ej-1 -kaavamerkinnän yhteyteen esitetään lisäystä melu- ja pölyhaittojen huomioon ottamisesta alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. isäksi EV-merkinnän yhteyteen lisäys puuston suojavaikutuksen säilymiseen alueen puuston käsittelyssä. Vastine: Esitetyt lisäykset täydennetään kaavamääräyksiin. Ville Korhonen kaavasuunnittelija IITTEET ausunnot

26 Karjola pohjoinen, asemakaavan muutos Ehdotusvaiheessa saapuneet lausunnot: 1. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto 2. Keski-Suomen EY-keskus

27

28

29

30 Keuruun kaupunki KAAVAN AATIJAN VASTINEET Multiantie 5 valmisteluvaiheen kuuleminen KEURUU K AR J O A POHJOINEN Karjola pohjoisen valmisteluvaiheen asiakirjat olivat nähtävillä Saatujen lausuntojen lyhennelmät yhteenvetona sekä kaavan laatijan vastineet niihin. AUSUNNOT Keski-Suomen EY Asemakaavan merkintöjen muutoksista Suunnittelualueen itäisen osan V-alueen muuttamista EV-alueeksi sekä TYalueen muuttamista T-alueeksi ei ole perusteltu kaavaselostuksessa. Vastine: Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueen itäosa on TYkorttelia ja sen ja Pesalammintien pientalojen väliin on osoitettu V-alue. Kaavaehdotuksessa korttelin 652 itäpuolen V-kaistale on muutettu suojaviheralueeksi. Suojaviheralueen tarkoituksena on suojata Pesälammintien pientaloja mahdollisilta teollisuusalueen toiminnasta mahdollisesti syntyviltä haitoilta. Maa-ainesaseman (ej-1) ja Pesälammintien välissä ei ole asuinrakennuksia. Tästä johtuen maa-ainesasemaksi osoitetun alueen tarkoituksen mukaisen kokonaisuuden vuoksi EV-aluetta ei ole ulotettu ej-1 -alueen itäpuolelle. Vesien käsittelyä ja luonnonsuojelua koskevat kaavamääräykset EY-keskus esittää, että polttoaineen jakelupisteen polttonestevalumien varalta sekä hulevesien hallinnasta tulisi olla omat kaavamääräyksensä haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Karjolan alueen asemakaavan luontoselvityksessä (2007) havaittu korpi jää kaavaluonnoksessa TV-alueelle. Kaavamääräyksillä tulisi varmistaa, ettei maa-ainesaseman toiminnasta aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia. Vastine: Polttoaineen jakelupisteen rakentamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ympäristöluvassa. Suunnittelualueelle on laadittu uusi luontoselvitys, jonka johdosta alueen pohjoisosassa olevan luontoarvoiltaan arvokkaan metsäkortekorven säilyminen on pyritty varmistamaan tarvittavin aluerajauksin ja kaavamääräyksin.

31 Maa-ainesasemaa (ej-1) koskevaan kaavamääräyksen on lisätty maininta valumavesien huomioon ottamisesta. isäksi EV-alueelle on merkitty ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, jolle voi rakentaa esimerkiksi kosteikon. Keuruun Sähkö Oy Kaavakarttaan reittivaraukset keskijännite- ja pienjännitekaapeloinneille ja paikka puistomuuntamolle. Vastine: Kaavaehdotukseen osoitetaan puistomuuntamon paikka. Johtoreitit voi rakentaa katualueelle. Ville Korhonen kaavasuunnittelija IITTEET ausunnot

32 Karjola Pohjoinen Valmisteluvaiheessa saapuneet lausunnot 1. Keuruun Sähkö Oy Keski-Suomen EY-keskus

33 %KEURUUN SÄHKÖ CV KEURUUN SÄHKÖ OY Verkkopalvelu P KEURUU mikko.pekonen@keuruunsahko.fi Keuruun Kaupunki, kaavoituspalvelut Timo Määttä, kaavoitusjohtaja Asia: ausunto Idrkonseudun asemakaavan muutoksesta, Karjola pohjoinen Keuruun Sähkö Oy haluaa huomauttaa, että kaavoitusalueella meneviä 20 kv johtoja, muuntamoita ja muita verkon osia ei tulla siirtämään kaavan perusteella. Johdot ja rakenteet uusitaan kunnon ja käyttöiän perusteella. Mikäli rakenteita tarvitsee kaavamuutoksen myötä tai muun myöhemmän syyn vuoksi siirtää nykyiseltä paikaltaan, tulee siirtoa haluavan tahon maksaa siirrosta aiheutuvat kustannukset. Olemassa olevien rakenteiden tarvitsemat johtokadut ja turva-alueet tulee huomioida alueen suunnittelussa ja aikanaan alueen rakentamisessa. isäksi Keuruun Sähkö Oy toivoo kaavaan varattavan teiden varsille reitit keskijännite- ja pienjännitekaapeloinneille sekä paikan puistomuuntamolle. iitekartassa Keuruun Sähkö Oy:n ehdotus varattavista kaapelireiteistä ja muuntamon paikasta. Keuruun Sähkö Oy Mikko Pekonen Verkostopäällikkö Keuruun Sähkö Oy Kotipaikka: Keuruu Yliahontie 19, P 50, KEURUU Puh , faksi Y-tunnus Nordea Keuruu

34 4KEURUUN sähk OV Nordea Keuruu y tuflflus Puh , faksi Y1iahOfltC i9, P 50, KEURUU Kotipaia Keuruu Keufl1Ufl Sähkö Oy

35

36

37

38 Keuruun ajantasa-asemakaava Karjolan alueelta ar : : jpo : A : A ar : : ar 22: ar 22: s :4 z : j T : j /t 86 V :2 pp :6 ar 8 s ts IE 7 22: :661 4 A PE :265 MM 7 IN T 0 STIE 2 ar ar :158 ar 1 1 J 7 II e= Karjola YRITY TT :651 9 SÄ 1 85 s-1 ar ts II e=0.50 J 28: : K 28: rakenteilla J 18 22: rakenteilla TIE EN J z PAANU V : ar 28: kv 5 II e= : 28: V 24: TT 5 5 II e=0.50 Rp TT 24: ar V 28:15 Murronkivi 9:241 24: V R 0 5 II e= ,0-0,2 Tv 0,2-1, Si 1,-,5 6 SiMr TY V ,0-1,9 Tv 50kg 1,9-,0 Si : VV z 91:42 1 sp V 20 k : V 91:45 Yht. 876: z Karjolampi

39 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 249 Keuruu Täyttämispvm Kaavan nimi Keuruun kirkonseudun asemakaavan muutos Karjola pohjoinen Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 9,7694 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 9,7694 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset omarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 9, , ,9 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 4,49 45, ,50 -, V yhteensä 0,8751 9,0-0,7460 R yhteensä yhteensä,82 9, ,4, E yhteensä 0,6681 6,8 0 0,65 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

40 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 9, , ,9 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 4,49 45, ,50 -, T 2, , ,50 2, TT 0, , TY 1,957 44, ,50 -, V yhteensä 0,8751 9,0-0,7460 V 0, ,0-0,7460 R yhteensä yhteensä,82 9, ,4, Kadut 0, ,4 0 0,5222 TV, , ,50, E yhteensä 0,6681 6,8 0 0,65 EN 0,0169 2,5 0 0,0000 EV 0,65 97,5 0 0,65 S yhteensä M yhteensä W yhteensä