Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä
|
|
- Anne-Mari Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Ani Englund ja Timo Partonen Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä kelloa etsimässä Olosuhteet ympärillämme muuttuvat jatkuvasti. Päivä vaihtuu yöksi ja kesä syksyksi. Sisäisten kellojen avulla sopeutuminen ympäristöön on mahdollista. Nisäkkäillä uni ja valve, lämmöntuotanto, ruokailun ajankohdat sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta noudattavat vuorokausirytmiä. Sisäisten kellojen toiminnan ja elimistön aineenvaihdunnan yhdistäminen on ollut evoluutiossa elintärkeää yksilön selviytymisen kannalta. Sisäisten kellojen rytmihäiriöt saattavat olla ovat yleisten sairauksien kuten masennuksen tai alkoholiriippuvuuden taustalla. Niillä voi myös olla merkitystä elintasosairauksissa, kuten lihavuudessa, metabolisessa oireyhtymässä ja aikuistyypin diabeteksessa. Tumareseptorit saattavat toimia siltana sisäisten kellojen ja aineenvaihdunnan välillä. K aikki elolliset olivat syanobakteereista ihmiseen mittaavat aikaa. Tämä ominaisuus auttaa selviytymään alati vaihtelevissa elinolosuhteissa. Sisäiset biologiset kellot toimivat nisäkkäillä laajalti eri soluissa ja kudoksissa (Reppert ja Weaver 2002, Partonen 2004). Sisäisten kellojen hierarkiassa ylimpänä on hypotalamuksen etuosassa näköhermoristin yläpuolella sijaitseva suprakiasmaattinen tumake. Tähän keskuskelloksi kutsuttuun parilliseen hermosolujen tiivistymään johtaa verkkokalvolta näköhermoista eriytynyt suora hermorata (kuva 1). Valo on näiden elimistön sisäisten kellojen kapellimestarina toimivien solujen tärkein tahdistaja (Schibler 2006). Valosignaali kulkee verkkokalvon melanopsiinia sisältävien ganglionsolujen välityksellä silmästä aivoihin. Suprakiasmaattisessa tumakkeessa valo saa aikaan Per-geenien (period) kopioinnin ytimen soluissa. Sieltä signaali siirtyy tumakkeen kuorikerroksen soluihin, joissa vuorostaan käynnistyy kellogeenien kopioiminen. Keskuskello ohjaa signaalin eteenpäin muualle elimistöön, missä se voi tahdistaa Duodecim 2007;123: eri elimissä toimivia laitakelloja (Antle ja Silver 2005). Luonto tarjoaa monia erilaisia ärsykkeitä sisäisten kellojemme tahdistamiseen. Yhteiskunta kuitenkin erkaannuttaa meitä luonnon aikamerkeistä. Työn ja nukkumisen epäsäännölliset rytmit, jotka liittyvät kiireeseen ja kaupungistumiseen, voivat saada aikaan rytmihäiriötä sisäisessä kellossa. Laitakellot Suprakiasmaattisten tumakkeiden poisto tekee eläimistä näennäisesti rytmittömiä. Vuorokausirytmi voidaan palauttaa kudossiirrolla, jolloin tumakkeen vastaanottaja saa luovuttajan vuorokausirytmin (Ralph ym. 1990). Aivojen ohella myös maksasta, munuaisista, aivolisäkkeestä, rasvakudoksesta ja keuhkoista on löydetty sisäisiä kelloja (Yoo ym. 2004, Zvonic ym. 2006). Ne pystyvät synnyttämään vuorokausirytmin ilman aivoissa sijaitsevaa keskuskelloa (Reppert ja Weaver 2002). 1301
2 Silmä Keskuskello (Suprakiasmaattinen tumake) Laitakellot (Kudokset) Valo RHT Glutamaatti PACAP Glukokortikoidirytmi Laitakellojen tahti RHT Ganglionsolut camp cgmp Ca ++ CREB CREB P Valoreseptorisolut (sauvat, tapit) Periodi 1 ja 2 Neuronaaliset ja humoraaliset signaalit Ruokailupaastosyklit Verkkokalvo Suprakiasmaattisen tumakkeen tahti Neuronaaliset ja humoraaliset signaalit Lepoaktiivisuusrytmit Kuva 1. Sisäisten kellojen tahdistus (Schibler 2006). Valosignaali siirtyy silmästä suoraan ns. retinohypotalaamista rataa (RHT) pitkin keskuskelloon, jossa se aktivoi hermovälittäjäaineet. Välittäjäaineiden sitoutuminen vastaanottimiinsa johtaa kalsiumin sisäänvirtaukseen. Se aktivoi useita solunsisäisen viestinsiirron väyliä; muun muassa proteiinikinaasit aktivoituvat ja transkriptiotekijä CREB fosforyloituu (P). Tämä johtaa edelleen CRE-osan (camp response element-binding protein) sisältävien geenien kopiointiin, mukaan luettuina Per-geenit. Keskuskellon synnyttämät liikunnan ja syömisen rytmit sekä erilaiset sisäiset ärsykkeet voivat tahdistaa laitakelloja muissa kudoksissa. Liikkeen ja levon vaihtelut synnyttävät syömis-paastoamissyklejä. Ruokailun ja paaston vuorottelu tahdistaa monia laitakelloja. Glukokortikoidit, joille ei ole vastaanotinta keskuskellossa mutta joiden pitoisuutta säädellään välillisesti hypotalamuksesta käsin, vaikuttavat laitakellojen toimintaan myös suoraan (Balsalobre ym. 2000, Ishida ym. 2005). Myös ääreishermoston signaalit ja ruumiinlämmön vaihtelut antavat rytmin laitakelloille (Brown ym. 2002, Kalsbeek ym. 2006). Elimistössä on todennäköisesti monia väyliä rytmien välittämiseen. Soluviljelmissä kasvatettujen sidekudossolujen kello on voitu tahdistaa monilla erilaisilla ärsykkeillä (Schibler ym. 2003, Izumo ym. 2006). Per-geenit ovat tällöin eturintamassa indusoituvien geenien joukossa. Kello solun sisällä Ihmiseltä on löydetty parikymmentä kellogeeniä (Internet-oheisaineiston taulukko 1 ja 2). Useat toisiinsa lomittuneet omavaraiset palautejärjestelmät säätelevät niiden kopiointia. Kellogeenien ajastunut ilmentyminen mahdollistaa 24 tunnin vuorokausirytmin (Internet-oheisaineiston kuva). Bmal1- (brain and muscle ARNT-like protein 1) ja Clock- (circadian locomoter output cycles) tai Npas2-geenin (neuronal PER-ARNT- SIM domain protein 2) tuotteet pariutuvat muodostaen säätelytekijän kellon positiiviselle silmukalle. BMAL1-CLOCK-pari vaikuttaa yli sataan geeniin. Se indusoi kellon negatiivisen silmukan geenien Per1 ja Per2, Cry1 ja Cry2 (kryptokromi), Rev-erb alpha eli Nr1d1 (nuclear receptor 1302 A. Englund ja T. Partonen
3 subfamily 1, group D, member 1) ja Nr1f1 eli Rora (retinoic acid receptor-related orphan receptor alpha) sekä Bhlhb2 ja Bhlhb3 (basic helix-loop-helix domain containing, class B) ohella muun muassa laktaattidehydrogenaasia ja antidiureettista hormonia koodaavien geenien kopioinnin (Oishi ym. 2003, Young 2006). BMAL1- NPAS2-pari puolestaan aktivoi noin 90 geenin ja repressoi noin 50 geenin kopioinnin (Reick ym. 2001). PER- ja CRY-proteiineja kertyy solulimaan, josta ne noin kuuden tunnin kuluttua palaavat toisiinsa liittyneinä tumaan ja jarruttavat BMAL1-CLOCK-parin aktiivisuutta (Internetoheisaineiston kuva). BMAL1-proteiinin määrää säätelevät tumareseptorit RORA ja REV-ERBA (Internet-oheisaineiston taulukko 1, Internetoheisaineiston kuva). Ne kilpailevat sitoutumisesta Bmal1-geenin promoottorialueelle ja siten vauhdittavat tai hidastavat kopiointia (Guillaumond ym. 2005). CLOCK-proteiini vuorostaan sisältää histoniasetyylitransferaasia (Doi ym. 2006) ja siten myös muokkaa kromatiinin rakennetta. Kopioinnin jälkeinen säätely tarkentaa sisäisen kellon toimintoja (Lee ym. 2001). Kellogeenimutaatioilla on erilaisia ilmiasuja (taulukko). Tämä viittaa niiden tärkeään, monitasoiseen rooliin elimistössä (Partonen 2004). Kello on erilainen eri kudoksissa Taulukko. Kellogeenimutaatioiden vaikutuksia (Ko ja Takahashi 2006). Kellogeeni BMAL1 CLOCK CRY1, CRY2 PER1 PER2 PER3 NPAS2 CKI-epsilon, CKI-delta ROR-alfa Mutaation vaikutukset Hedelmättömyys Epänormaali glukoosin uudismuodostus Epänormaali lipogeneesi Häiriintynyt unirytmi Metabolinen oireyhtymä Epänormaali glukoosin uudismuodostus lihaksiston ja maksan rytmittömyys Epänormaali herkkyys keskushermostoa stimuloiville lääkkeille Häiriintynyt unirytmi Epänormaali glukokortikoidirytmi Häiriintynyt apoptoosi / syövän synty Epänormaali herkkyys keskushermostoa stimuloiville lääkkeille Häiriintynyt solunjakautuminen / syövän synty Suvuittain esiintyvä aikaistunut unijakso Alkoholismi hiirillä Epänormaali herkkyys keskushermostoa stimuloiviin lääkkeisiin Myöhäisen unijakson syndrooma Häiriintynyt unirytmi Heikentynyt muisti Suvuittain esiintyvä aikaistunut unijakso Pikkuaivoataksia Epänormaali luuaineenvaihdunta Noin 10 % eri kudoksien geeneistä on sisäisestä kellosta juontuvan säätelyn alaisia, mutta aineenvaihdunnallisissa kudoksissa jopa suurin osa geenien kopioinnista noudattaa vuorokausirytmiä (Ptitsyn ym. 2006). Vain pieni osa oskilloivista geeneistä on yhteisiä kaikille elimille, ja näistäkin enemmistö koodaa keskeisimpiä kelloproteiineja (Duffield 2003). Bmal1-geeni on sisäiselle kellolle korvaamaton (Bunger ym. 2000). Sitä vastoin Clock-poistogeeniset hiiret ilmentävät lähes normaalia vuorokausirytmiä (DeBruyne ym. 2006). Ainakin lihaksissa ja maksassa sijaitsevissa laitakelloissa myös CLOCK-proteiini on välttämätön rytmien säilymiselle (Kennaway ym. 2006), mutta muualla BMAL1-proteiinin parina voi toimia NPAS2 (Internet-oheisaineiston kuva). Esimerkiksi rasvakudoksessa NPAS2 ja BMAL1 oskilloivat, kun taas CLOCK-proteiinilla ei ole selkeää tahtia (Zvonic ym. 2006). BMAL1 saattaakin valita parikseen sellaisen proteiinin, jonka kanssa se pystyy aktivoimaan kudoksille ominaisia kohteita (DeBruyne ym. 2006). Eri kelloproteiiniparit voivat antaa kudoksille keinon ilmentää niille ominaisia geenejä oikeassa tahdissa. Säätelyn monimutkaisuutta kudostasolla lisäävät kelloproteiinien translaationjälkeiset mekanismit, jotka vaikuttavat proteiinien tuotantonopeuteen, palautumiseen tumaan ja pilkkoutumiseen. Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä aikaa etsimässä 1303
4 Sokeriaineenvaihdunnan sisäiset kellot Yksilön selviämisen kannalta on tärkeää, että veren glukoosipitoisuus pysyy suhteellisen pienellä vaihteluvälillä. Siten glukoosin ja sen määrää vähentävän insuliinin pitää olla sopivassa tasapainossa. Normaalisti molempien On mahdollista, että osalla tyypin 2 diabetesta sairastavista on sisäivat vuorokaudenajan pitoisuudet vaihtelesen kellon ryhmihäiriö mukaan. Bmal1- ja Clockgeenien toimimattomuus johti Rudicin ym. (2004) tutkimuksessa glukoosin ja triglyseridien pitoisuuksien vuorokausirytmin häviämiseen hiirillä. Insuliiniannoksen jälkeen verenglukoosipitoisuus palautui etenkin Clock-mutanteilla hitaasti normaaliksi, vaikka vastareaktiot glukagonin ja kortikosteroidien pitoisuuksien perusteella toimivatkin normaalisti. Glukoosin uudismuodostus oli poikkeavaa ilman Clock-geeniä, ja Bmal1-mutanteilta se puuttui lähes kokonaan. Runsasrasvainen ruokavalio korosti aluksi glukoosin ja insuliinin pitoisuuksien vuorokausirytmiä terveillä hiirillä muttei mutanteilla. Glukoosin uudismuodostuksen välityksellä veren glukoosipitoisuutta suurentavien glukokortikoidien pitoisuus vaihtelee vuorokausirytmin mukaan. Dallmannin ym. (2006) tutkimuksessa glukokortikoidipitoisuudet todettiin jatkuvasti suuriksi hiirillä, joilla oli toimimaton Per1-geeni. Vaikka mutantit ovat liki puolet terveitä hiiriä kevyempiä, ne juovat suhteessa painoonsa enemmän vettä ja syövät enemmän ruokaa. Per2-geenin toimimattomuus ei puolestaan vaikuta glukokortikoidien vuorokausirytmiin. Mutantit ovat samankokoisia kuin terveet hiiret mutta kuluttavat enemmän vettä ja ruokaa. Sokeriannoksen jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy normaalia enemmän sekä Per1- että Per2-mutanteilla. Rasvasolut ovat paitsi energiavarastoja myös energiatasapainoa säätelevien hormonien ja sytokiinien erittäjiä. Lihavilla ja diabeteshiirillä muun muassa adiponektiinin, resistiinin, visfatiinin ja leptiinin ilmentyminen on epätahtista, mikä viittaa sisäisen kellon rytmihäiriöön (Zvonic ym. 2006). Turekin ym. (2005) tutkimuksessa hiiret, joilla oli toimimaton Clock-geeni, söivät tavallista enemmän päivällä, mikä johti normaalia suurempaan energian saantiin ja edelleen ylipainoon sekä triglyseridien, kokonaiskolesterolin, glukoosin ja leptiinin pitoisuuksien kasvuun veressä. Nämä Clock-mutantit lihoivat sekä tavallisella että rasvaisella ruokavaliolla terveitä hiiriä enemmän. Niiden ilmiasu oli pitkälti samanlainen kuin metabolisessa oireyhtymässä. Toisessa tutkimuksessa Clock-geenin puutos sai aikaan sen, että hiiret lihoivat rasvaisella ruokavaliolla terveitä hiiriä vähemmän (Oishi ym. 2006). Näillä eri kannasta peräisin olevilla mutanteilla rasvojen imeytyminen oli heikkoa ja triglyseridien, leptiinin ja vapaiden rasvahappojen pitoisuudet veressä olivat normaalia pienemmät. Näiden kahden tutkimuksen tulokset eivät kumoa toisiaan. Ne kertovat siitä, että CLOCKproteiinin ja molekyylikellon toiminnassa on eroja eläinkantojen välillä sen mukaan, mitkä eri tekijät (valo, ravinto, aktiivisuus jne.) tahdistavat aineenvaihduntaa ja siihen liittyvää käyttäytymisrytmiä. Veren glukoosipitoisuuden ja lipidien säätelyyn tarvitsemme toimivat kellogeenit. On mahy d i n a s i a t Elimistössä on useita eri tavoin toimivia sisäisiä kelloja, jotka ovat elintärkeitä yksilön hyvinvoinnin kannalta. Kellogeenien virheet saattavat altistaa useille erilaisille häiriöille, muun muassa lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtymälle. Rasva-aineenvaihdunnan kellot Tumareseptorit voivat toimia siltana sisäisten kellojen ja aineenvaihdunnan välillä A. Englund ja T. Partonen
5 PERs CRYs Valo BMAL1 CLOCK Keskuskello Ruokailun ja paaston sekä hormonien rytmit (mm. insuliini, glukokortikoidit) PER CRY Output-säätelijät mm. TEF, DBP, HLF Glukokortikoidit PPARa PPARg REV-ERBa BMAL1 CLOCK Laitakellot ROR-a Metaboliset kohdegeenit Aineenvaihduntaan vaikuttavat transkriptiotekijät Glukoosimetabolia (mm. glukogeenimetabolia, glukoosin uudismuodostus) Kolesterolimetabolia (mm. HMG-CoAsyntaasi, CYP7A1, ApoA-IV) Triglyseridimetabolia (mm. vapaiden rasvahappojen synteesi, Asetyyli-CoAkarboksylaasi) Metabolinen oireyhtymä Vapaat rasvahapot Kolesterolisulfaatti Insuliiniresistenssi Sisäelinten rasvoittuminen Dyslipidemia Kohonnut verenpaine Sydän- ja verisuonitaudit Kuva 2. Kellogeenien ja aineenvaihdunnan vuorovaikutus. Keskuskellossa BMAL1-CLOCK- ja PER-CRY-kelloproteiinikompleksit säätelevät elimistön rytmejä sekä output-proteiinien ilmentymistä. Laitakelloissa kellogeenien tuotteet ohjaavat eri kudosten aineenvaihdunnalle tärkeitä säätelytekijöitä. PPAR-proteiinit (peroxisome proliferator activated receptor), REV-ERBa, RORa ja BMAL1-CLOCK- tai BMAL1-NPAS2-kelloproteiinikompleksi säätelevät suoraan tai aktivoimalla säätelytekijöitä glukoosiaineenvaihduntaa, kolesterolisynteesiä, lipidien tuotantoa, rasvakudoksen muodostumista ja rasvamolekyylien hajotusta. Vapaat rasvahapot voivat aktivoida PPARg- ja PPARa-tumareseptoreita, ja lisäksi glukokortikoidit saattavat aktivoida jälkimmäisiä. Kolestesterolisulfaatti voi toimia RORA-ligandina. Häiriöt näissä reiteissä saattavat altistaa erilaisille sairauksille. Lyhenteitä: DBP = albumiinin D-elementteihin sitoutuva proteiini, HLF = maksan leukemiatekijä, TEF = kilpirauhasta stimuloiva alkiokautinen tekijä. HMG-CoA = hydroksimetyyliglutenyyli-coa. dollista, että osalla tyypin 2 diabetesta tai sepelvaltimotautia sairastavista on sisäisen kellon rytmihäiriö (kuva 2) (Staels 2006). Tätä on tarkoitus tutkia Kansanterveyslaitoksen aineistoista. Tumareseptorit sisäisessä kellossa Bmal1-geeni säätelee rasvakudoksen erilaistumista ja kypsien rasvasolujen aineenvaihduntaa aktivoimalla tumareseptoreita (Shimba ym. 2005). Nämä reseptorit voivat toimia siltana sisäisten kellojen ja aineenvaihdunnan välillä (Yang ym. 2006). Osa tumareseptoreista ilmentyy sisäisen kellon määräämässä tahdissa, osa itsenäisesti kudoskohtaisella tavalla. Tumareseptorit ovat säätelytekijöitä, joita aktivoivat monet aineet, kuten rasvaliukoiset hormonit, vitamiinit ja ravinnon rasva-aineet. PPAR-proteiinit (peroxisome proliferator activated receptor) muodostavat oman tumareseptoriperheensä (NR1C). Ne ovat tärkeitä rasvaja glukoosiaineenvaihdunnan säätelylle, ja niillä saattaa olla merkitystä myös sydän- ja verisuonitaudeissa (Gilde ym. 2006). BMAL1-CLOCK-pari vaikuttaa suoraan PPAR-säätelytekijöiden kohdegeenien ilmentymiseen. Se aktivoi PPAR-tumareseptoreille yhteisen aktiivisen osan (Inoue ym. 2005). Rev-erba on vuorostaan PPARa- ja PPARg-proteiinien kohdegeeni (Fontaine ym. 2003) ja vaikuttaa verisuonten sileissä lihaksissa ilmenevään tulehdusreaktioon (Migita ym. 2004). CLOCK-proteiini säätelee suoraan PPARatumareseptoria, joka kontrolloi maksan ja lihaksiston lipidiaineenvaihduntaa sekä glukoositasapainoa (Oishi ym. 2005). PPARa-agonisteja käytetään dyslipidemian hoidossa (Fruchart ym. 2001). PPARa-proteiinilla arvellaan olevan myös tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia (Lefebvre ym. 2006). Aineenvaihdunta- ja umpierityssairauksien sisäistä aikaa etsimässä 1305
6 PPARg-tumareseptoria pidetään rasvakudoksen muodostumisen pääsäätelijänä ja sen normaalin toiminnan mahdollistajana (Evans ym. 2004). Kun tämä geeni poistetaan hiiriltä, rasvakudosta ei muodostu lainkaan, ja samoin käy Bmal1-poistogeenisillä hiirillä. PPARg vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaan, sillä rasvan varastoituessa herkkyys insuliinille kasvaa. Pparggeenin pistemutaatio voi altistaa diabetekselle, ja 80 % suomalaisista kantaa tätä riskialleelia (Lyssenko ym. 2005). PPARg onkin diabetekseen hoitoon käytettävien glitatsonien kohdegeeni (Niskanen 2004). RORa aktivoi veren triglyseridipitoisuuteen vaikuttavien ApoCIII- ja ApoAV-proteiinien koodauksen (Lind ym. 2005). Näin se olisi osaltaan suojaamassa rasva-aineenvaihdunnan häiriöiltä ja siten ateroskleroosilta. Lopuksi Perustutkimuksen tulokset kellogeenien merkityksestä ovat tuoreita, ja kuva sisäisten kellojen monimuotoisesta vaikutuksesta yksilöön alkaa kirkastua. Jyrsijöiden aineenvaihdunnan tasapainolle sisäiset kellot vaikuttavat keskeisen tärkeiltä, mutta ihmisen osalta aiheesta tarvitaan vielä tuntuvasti lisää tietoa. Tumareseptorien merkitys ansaitsee lisää tutkimusta. Sisäisiin kelloihin kohdistuvat suorat interventiot voivat tarjota uusia näkökulmia yllättävän moniin sairauksiin ja niiden hoitoon. Kirjallisuutta Antle MC, Silver R. Orchestrating time: arrangements of the brain circadian clock. Trends Neurosci 2005;28: Balsalobre A, Brown SA, Marcacci L, ym. Resetting of circadian time in peripheral tissues by glucocorticoid signaling. Science 2000;289: Brown SA, Zumbrunn G, Fleury-Olela F, Preitner N, Schibler U. Rhythms of mammalian body temperature can sustain peripheral circadian clocks. Curr Biol 2002;12: Bunger MK, Wilsbacher L D, Moran SM, ym. Mop3 (Bmal1) is an essential component of the master circadian pacemaker in mammals. Cell 2000;103: Dallmann R, Touma C, Palme R, Albrecht U, Steinlechner S. Impaired daily glucocorticoid rhythm in Per1Brd mice. J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol 2006;192: DeBruyne JP, Noton E, Lambert CM, Maywood ES, Weawer DR, Reppert SM. A Clock shock: mouse CLOCK is not required for circadian oscillator function. Neuron 2006;50: Doi M, Hirayama J, Sassone-Corsi P. Circadian regulator CLOCK is a histone acetyltransferase. Cell 2006;125: Duffield GE. DNA microarray analyses of circadian timing: the genomic basis of biological time. J Neuroendocrinol 2003;15: Evans RM, Barish GD, Wang YX. PPARs and the complex journey to obesity. Nat Med 2004;10: Fontaine C, Dubois G, Duguay Y, ym. The orphan nuclear receptor Rev-Erba is a peroxisome proliferator activated receptor (PPAR) gamma target gene and promotes PPARgamma-induced adiposyte differentiation. J Biol Chem 2003;278: Fruchart J-C, Staels B, Duriez P. PPARS, metabolic disease and atherosclerosis. Pharmacol Res 2001;4: Gilde AJ, Fruchart JC, Staels B. Peroxisome proliferator-activated receptors at the crossroads of obesity, diabetes, and cardiovascular disease. J Am Coll Cardiol. 2006;48: Guillaumond F, Dardente H, Giguere V, Cermakian N. Differential control of Bmal1 circadian transcription by REV-ERB and ROR nuclear receptors. J Biol Rhythms 2005;20: Hirayama J, Sassone-Corsi P. Structural and functional features of transcription factors controlling the circadian clock. Curr Opin Genet Dev 2005;15: Inoue I, Shinoda Y, Ikeda M, ym. CLOCK/BMAL1 is involved in lipid metabolism via transactivation of the peroxisome proliferatoractivated receptor (PPAR) response element. J Atheroscler Thromb 2005;12: Ishida A, Mutoh T, Ueyama T, ym. Light activates the adrenal gland: timing of gene expression and glucocorticoid release. Cell Metab 2005;2: Izumo M, Sato T, Straume M, Johnson CH. Quantitative analyses of circadian gene ekspression in mammalian cell cultures. PLoS Comput Biol 2006;2:e136. Kalsbeek A, Palm IF, La Fleur SE, ym. SCN outputs and the hypothalamic balance of life. J Biol Rhythms. 2006;21: Kennaway D J, Owans J A, Vaultsios A, Varcoe TJ. Functional central rhytmicity and light entrainment, but not liver and muscle rhytmicity, are clock independent. Am J Physiol Regul Integr Compr Physiol 2006;291:R Ko CH, Takahashi JS. Molecular components of the mammalian circadian clock. Hum Mol Genet 2006;15:R Lee C, Etchegaray JP, Cagampang FR, Loudon AS, Reppert SM. Posttranslational mechanisms regulate the mammalian circadian clock. Cell 2001;107: Lefebvre P, Chinetti G, Fruchart JC, Staels B. Sorting out the roles of PPARalpha in energy metabolism and vascular homeostasis. J Clin Invest 2006;116: Lind U, Nilsson T, McPheat J, ym. Identification of the human ApoAV gene as a novel RORalpha target gene. Biochem Biophys Res Commun 2005;330: Lowrey PL, Shimomura K, Antoch MP, ym. Positional syntenic cloning and functional characterization of the mammalian circadian mutation tau. Science 2000;288: Lyssenko V, Almgren P, Anevski D, ym. Genetic prediction of future type 2 diabetes. PLoS Med 2005;2:e345. Migita H, Morser J, Kawai K. Rev-erba upregulates NF-kb-responsive genes in vascular smooth muscle cells. FEBS Lett 2004;561: Niskanen L. Oraaliset diabeteslääkkeet missä mennään? Duodecim 2004;120: Oishi K, Miyazaki K, Kadota K, ym. Genome-wide expression analysis of mouse liver reveals CLOCK-regulated circadian output genes. J Biol Chem 2003;278: Oishi K, Shirai H, Ishida N. CLOCK is involved in the circadian transactivation of peroxisome-profiferator-activated receptor alpha (PPARalpha) in mice. Biochem J 2005;386: Partonen T. Sisäiset kellot. Duodecim 2004;120: Ptitsyn AA, Zvonic S, Condrad SA, Scott LK, Mynatt RL, Kimble JM. Circadian clocks are resounding in peripheral tissues. PLoS Comput Biol 2006;2:e16. Ralph MR, Foster RG, Davis FC, Menaker M. Transplanted suprachiasmatic nucleus determines circadian period. Science 1990;247: Reick M, Garcia J A, Dudley C, McKnight SL. NPAS2: an analog of clock operative in the mammalian forebrain. Science 2001;293: Reppert SM, Weaver DR. Coordinatiom of circadian timing in mammals. Nature 2002;418: Rudic RD, McNamara P, Curtis AM, ym. BMAL1 and CLOCK, two essential components of the circadian clock, are involved in glucose homeostasis. PLoS Biol 2004;2:e377. Schibler U. Circadian time keeping: the daily ups and downs of genes, cells, and organisms. Prog Brain Res 2006;153: Schibler U, Ripperger J, Brown SA. Peripheral circadian oscillators in 1306
7 mammals: time and food. J Biol Rhythms 2003;18: Shimba S, Ishii N, Ohta Y, ym. Brain and muscle Arnt-like protein-1 (BMAL1), a component of the molecular clock, regulates adipogenesis. Proc Natl Acad Sci USA 2005;102: Staels B. When the Clock stops ticking, metabolic syndrome explodes. Nat Med 2006;12:54 5. Turek FW, Joshu C, Kohsaka A, ym. Obesity and metabolic syndrome in circadian clock mutant mice. Science 2005;308: Yang X, Downes M, Yu RT, ym. Nuclear receptor expression links the circadian clock to metabolism. Cell 2006;126: Yoo SH, Yamazaki S, Lowrey PL, ym. PERIOD2: LUSIFERASE real-time reporting of circadian dynamics reveal persistent circadian oscillation in mouse peripheral tissues. Proc Natl Acad Sci USA 2004;101: Young ME. The circadian clock within the heart: potential influence on myocardial gene ekspression, metabolism, and function. Am J Physiol Heart Circ Physiol 2006;290:H1 16. Zvonic S, Ptitsyn AA, Condrad SA, ym. Characterization of peripheral circadian clocks in adipose tissues. Diabetes 2006;55: ANI ENGLUND, fil. yo., tutkimustyöntekijä ani.englund@ktl.fi TIMO PARTONEN, LT, dosentti, akatemiatutkija Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotEliöt mittaavat luonnostaan aikaa. Myös ihmisellä
Katsaus TIMO ATONEN äivän ja yön vaihtelu on eliöille toistuva rasitus, sillä luonnonolosuhteet päivällä ja yöllä saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Myös vuodenaikojen vaihtuminen edellyttää
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotBiologinen kello. Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2008
Biologinen kello Seppo Saarela Terveys, sairaus ja kulttuuri seminaari Turku 4.11.2008 Elämän rytmisyyden alku Elävät organismit sopeutuneet yö/päivärytmiin elämän alkuajoista lähtien maapallolla Circadian
LisätiedotInsuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee
Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotUnen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin
TIETEESSÄ HANNA M. OLLILA FM, tutkija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto Helsingin yliopisto, biolääketieteen laitos, fysiologia hanna.m.ollila@thl.fi ERKKI KRONHOLM psykofysiologian dosentti, erikoistutkija
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotIhmisen elimistön energiatalous
Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin
LisätiedotNäin elämme tänään kuinka voimme huomenna?
Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotLuonnonvalo, uni ja painonhallinta. Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto)
Luonnonvalo, uni ja painonhallinta Timo Partonen tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) Valo virkistää ja tahdistaa Valo vaikuttaa silmien
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotINSULIINISTA JUHA HULMI 2004
INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia
LisätiedotHigh Definition Body Lift selluliittigeeli
High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotRasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.
Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.2013 Omaa taustaa - Olen tehnyt kliinistä tutkimusta = tutkitaan
LisätiedotBiologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin. Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen
Neurobiologia Biologisen kellon fysiologia ja vuorokausirytmin häiriöiden yhteys sairauksiin Jarmo T. Laitinen ja Tarja Porkka-Heiskanen Useat elintoimintomme noudattavat vuorokausirytmiä. Muun muassa
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotLIFE2000 rahoitettavat hankkeet
LIFE2000 rahoitettavat hankkeet Life 2000 tutkimusohjelmaan on valittu kaikkiaan 37 tutkimushanketta: 13 yksittäishanketta ja 24 konsortiota. Tekes tekee rahoituspäätöksensä sille esitetyistä projektiehdotuksista
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotAlkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011
Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN
ALKOHOLPOLTKKA 71 PE KKA MAE N PAA ALKOHOLN VAKUTUS MAKSAN AN E ENVAH DUNTAAN Joutuessaan elimistöön vaikuttaa alkoholi kahdella periaatteessa toisistaan eroavalla tavalla. Ensinnäkin sillä on keskushermostoon
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotVuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla
Vuorokausirytmin toiminta ja säätely selkärankaisilla 750376A LuK-tutkielma Sonja Pikkupeura Oulun yliopisto 2017 Asiasanat: vuorokausirytmi suprakiasmaattinen tumake ajastus retinohypotalaminen reitti
LisätiedotELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011
ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka
LisätiedotFitness Lisäravinteet Anti-aging. Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi!
Fitness Lisäravinteet Anti-aging Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi! Uskomme, että yksi syy siihen on huomattava muutos välttämättömien
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotHallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015
Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotStressin ja diabeteksen yhteys
Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotState of the Union... Functional Genomics Research Stream. Molecular Biology. Genomics. Computational Biology
Functional Genomics Research Stream State of the Union... Research Meeting: February 16, 2010 Functional Genomics & Research Report III Concepts Genomics Molecular Biology Computational Biology Genome
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
Lisätiedot