7. MAKSA JA MUNUAISET

Transkriptio

1 7. MAKSA JA MUNUAISET

2 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja

3 SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon

4 RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ VATSAKALVOPOIMU PORTTILASKIMO JA MAKSAVALTIMO SEKÄ SAPPITIEHYET MAKSAPORTIN KAUTTA Maksalaskimot maksan yläosassa maksalaskimo alaonttolaskimo porttilaskimo maksavaltimo

5 SISÄOSA KOOSTUU MAKSAKUDOKSESTA, VERISUONISTA JA SAPPITIEHYISTÄ Maksalaskimon haara (keskuslaskimo) maksasoluja sappitiehyt Porttilaskimon haara Maksavaltimon haara

6 TEHTÄVÄT: (S.57) SÄÄTELEE 1. VEREN SOKERIPITOISUUTTA LUOVUTTAA VEREEN TARVITTAESSA GLUKOOSIA (muulloin varastoi sitä ja muuttaa glykogeeniksi) 2. VEREN AMINOHAPPOPITOISUUTTA (muuttaa aminohappoja glukoosiksi ja ureaksi)

7 VALMISTAA GLUKOOSIA (maitohaposta ja aminohapoista) KOLESTEROLIA SAPPINESTETTÄ PLASMAN PROTEIINEJA (esim. fibrinogeeni) VARASTOI GLYKOGEENIA VITAMIINEJA (A, B12, K ja D) ja rautaa HAITALLISIA AINEITA (raskasmetallit, PCB)

8 HAJOTTAA AMINOHAPPOJA UREA (virtsaan!) ALKOHOLIA asetaldehydi etikkahappo (kulkeutuu muualle kehoon hajotakseen hiilidioksidiksi ja vedeksi lähinnä lihaksissa by Alko). MYRKKYJÄ BAKTEEREJA HEMOGLOBIINIA bilirubiinia (perna ja imukudokset hajottavat punasolut by Doudecim! Ja maksa siirtää edelleen) sappinesteeseen ulosteeseen

9 plasman proteiineja (albumiini, fibrinogeeni ym) A, B12, D ja K - vitamiineja VARASTOI rautaa glykogeenia sappinestettä (glykogeenistä, aminohapoista ja maitohaposta), glukoosia VALMISTAA kolesterolia lipoproteiineja ketoneja (rasvahapoista) Aminohappoja ureaa lääkeaineita alkoholia HAJOTTAA insuliinia ja glukagonia verta MUOKKAA /SÄÄTELEE hemoglobiinia ja myoglobiinia tyroksiinia osaltaan veren sokeripitoisuuta bilirubiini

10 7.2. Munuaiset Elimistön suodattimet

11 SIJAINTI VATSAONTELON TAKASEINÄMÄSSÄ MAHALAUKUN ALAOSAN TASALLA PAVUNMUOTOISET, SUUNNILLEEN NYRKIN KOKOISET (12 x 6 cm)

12 Nimeä numeroidut osat

13 RAKENNE ULOINNA KUORIKERROS SISEMPÄNÄ YDINKERROS KOVERALLA PUOLELLA MUNUAISALLAS JA SIIHEN YHTYVÄ MUNUAISPORTTI

14 Kuorikerroksessa (2) tapahtuu suodatus, munuaisytimen (1) munuaistiehyistä tapahtuu takaisinimeytymistä verenkiertoon

15

16 TOIMINTA: VIRTSANERITYS PUHDISTAVAT REILUN LITRAN VERTA MINUUTISSA PUHDISTUS TAPAHTUU NEFRONEISSA SUONIKERÄSISTÄ PURISTUU ALKUVIRTSAA Vettä, sokeria, suoloja ja virtsa-ainetta KOTELOIHIN 180 L/VRK s/kidney.swf

17 MUNUAISTIEHYESSÄ KÄYTTÖKELPOISET AINEET (esim. glukoosi, aminohapot, vesi, suolot) SIIRTYVÄT AKTIIVISEN KULJETUKSEN AVULLA TAI PASIIVISESTI TAKAISIN VERENKIERTOON TIEHYEN LOPUOSAAN SIIRTYY VETYIONEJA VEREN ph:n säätely rces/kidney.swf

18

19 ADH hormoni Kokoojaputkissa vettä imeytyy takaisin kudoksiin ja vereen virtsa väkevöityy VIRTSA KULKEUTUU KOKOOJAPUTKEA PITKIN MUNUAISALTAASEEN

20 VIRTSA (ureaa, virtsahappoa, kreatiniini suoloja ja vettä) KULKEUTUU MUNUAISISTA VIRTSANJOHTIMEEN JA VIRTSARAKKOON (1,5 l / vrk)

21 ADH virtsan eritystä säätelee ADH (antidiureettinen hormoni), jota hypotalamus tuottaa ja aivolisäke varastoi ja erittää (Bios s. 101) lisää veden takaisinottoa virtsa väkevää ADH:n määrää vähentävät esim. kahvi, alkoholi, koivunlehtitee

22 TOIMINTA: HORMONI- ja ENTSYYMIERITYS EPO PUNASOLUTUOTANTO KIIHTYY KALSITRIOLI (D-vitamiinin johdannainen) HELPOTTAA KALSIUMIN IMEYTYMISTÄ RENIINI (entsyymi) JANO + VERENPAINE NOUSEE

23 A B C D MITÄ AINEITA, KUINKA PALJON?

24 Munuaisten tehtävät POISTAVAT VIRTSAHAPPOA, joka syntyy nukleiinihapoista UREAA, syntyy aminohapoista KREATINIINIA, syntyy SUOLOJA kreatiinifosfaatista lihaksissa LÄÄKEAINEITA SÄÄTELEE VESITASAPAINOA HAPPO- EMÄSTASAPAINOA EPOA ERITTÄVÄT HORMONEJA RENIINI nostaa verenpainetta AKTIVOIVAT D-VITAMIINIA