Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Transkriptio

1 Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL

2 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat peräisin

3 Marjojen kulutus Suomessa Kokonaiskulutus noin 40 g/p, mehuina, hilloina ja muina prosessoituina elintarvikkeina (Ravintotase 2006) Noin puolet luonnonmarjoja Metsämarjasato yli 500 milj. kg/v Talteenotto 3-10 %. Kulutus 8 kg/h/v - suositus kg/h/v. Vain g tuoreena tai pakastettuna (Finravinto 2007) Selviä terveysvaikutuksia osoitettu, kun käyttömäärä on g/p Huom. kokeiden kesto muistiin saattaa vaikuttaa jo muutama marja-annos viikossa

4 yleistä kliinisiä kokeita kokonaisilla marjoilla tai elintarvikkeilla edelleen vähän, yksittäisillä marjoilla erittäin vähän (mustikka, puolukka, karpalo, tyrni) aktiiviset yhdisteet erittyvät nopeasti eläinkokeissa osoitettu kertyminen elimiin (ACN) uutteilla ja fraktioilla on tehty paljon eläinkokeita ja soluviljelmätutkimuksia marjat vaikuttavat monipuolisesti! paljon mekanismeja tunnetaan (geenien säätely, antioksidatiivisuus) yhdisteiden yhteisvaikutukset? huom. perimä, suolistomikrobit, taustaruokavalio ja elintavat! huom. laji-, kanta- ja kasvuolosuhteiden erot marjoilla

5 yleistä Moniin kansansairauksiin liittyy elimistön lievä tulehdustila (lihavuus, tyypin 2 diabetes, SVtaudit, muistihäiriöt ) Marjat vaikuttavat immuunijärjestelmään Mustikka (Karlsen et al. Eur J Nutr Sep;49(6): g mustikkamehua päivässä) Tyrni (Larmo et al. Eur J Clin Nutr Sep;62(9): g pakastettua tyrnisosetta päivässä)

6 Marjojen vaikutusmekanismit Marjojen yhdisteet (ravintoaineet, muut bioaktiiviset aineet, vaikuttavat suoraan ihmiseen/ihmisen geeneihin) Marjojen yhdisteet vaikuttavat ihmisen suolistomikrobistoon Muokkaavat mikrobistoa (immuunijärjestelmän aktivointi, hyödyllisten ja haitallisten aineiden tuotto) Ehkäisevät patogeenien kasvua Marjojen yhdisteet ehkäisevät infektioita esim. estämällä mikrobien tarttumista limakalvoihin tai soluihin (mustikka, karpalo, variksenmarja ja puolukka, Toivanen et al. Phytother. Res. 25: (2011), Huttunen et al. Phytother. Res. 25: (2011)) tai estämällä mikrobien lisääntymistä esim. suolistossa Marjojen yhdisteet vaikuttavat ruoan mikrobistoon voivat toimia säilöntäaineina Marjat estävät myös virusten kasvua (influenssa / mustikka, pensasmustikat: Sekizava et al. J Sci Food Agric 2013; 93: )

7 Muistisairaudet Noin potilasta (dementia noin ), määrä lisääntyy nopeasti Yhteyksiä todettu sekä ravinnon että suolistomikrobien välillä (ravinto vaikuttaa aina myös suolistomikrobeihin ) Marjoissa on paljon antioksidanttiravintoaineita (mm. C-vitamiini, fenoliset yhdisteet) Marjoissa on paljon kuitua suolistomikrobit Marjat ehkäisevät haitallisten mikrobien kasvua

8 muistisairaudet Mustikka saattaa parantaa muistia muistihäiriöisillä (Krikorian et al. J Agric Food Chem Apr 14;58(7): mustikkamehua noin 500 g päivässä) Fenoliset yhdisteet lisäävät monien hermokasvutekijöiden erittymistä hermokasvutekijät edistävät aivokudosten uusiutumista (osa aivoista uusiutuu tehokkaasti!) Parhaiten tunnetaan BDNF BDNF:n eritystä lisää myös liikunta, pehmeät rasvat (marjojen siemenöljyt!) ja aivojen aktiivinen käyttö

9 muistisairaudet Osa muistisairauksista voi johtua aivojen tulehdustilasta Marjojen fenoliset yhdisteet hillitsevät tulehdusta joko vaikuttamalla immuunijärjestelmän geeneihin tai neutraloimalla tulehdusreaktion tuottamia hapettuneita yhdisteitä D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot!

10 Mielialahäiriöt Tärkein työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa (kustannukset noin 4 mrd vuodessa) Osa mielialahäiriöistä voi johtua joko suolistomikrobien tuottamista keskushermostoon vaikuttavista yhdisteistä tai mikrobien vaikutuksesta suoraan hermostoon aivo-suoliakseli) marjat / edullinen suolistomikrobisto (ei kliinisiä kokeita) Mielialahäiriöt voivat johtua myös aivojen lievästä tulehdustilasta marjojen fenoliset yhdisteet, D- vitamiini, omega-3 rasvahapot Myös BDNF vaikuttaa liikunta!

11 Tyypin 2 diabetes 90 % ennaltaehkäistävissä (pieni painonpudotus, liikunta, runsas kuidun saanti) Marjat vähentävät metabolisen oireyhtymän markkereita, mustikka ja tyrni (100 g/p) pienentävät vyötärönympärystä selvästi jo kuukaudessa (Lehtonen et al. Eur J Clin Nutr Mar;65(3): ) Marjat vaikuttavat edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan (Törrönen et al. J Nutr. 143: , 2013 Taudin kuvaan kuuluu yleensä lievä tulehdustila marjojen fenoliset yhdisteet marjat vaikuttavat suolistomikrobeihin Marjat saattavat auttaa painohallinnassa (fenoliset yhdisteet ja kuitu / kylläisyyden säätely)

12 Sydän- ja verisuonisairaudet 80 % ennalta ehkäistävissä ruokavalio ja liikunta Tulehdusreaktio verisuonten seinämät Mustikat vähentävät tulehdusta henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä (400 g mustikkaa päivässä - Kolehmainen et al. Mol. Nutr. Food Res. 2012, 56, ) Marjat vaikuttavat edullisesti sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin (kaksi suomalaistutkimusta, myös puutarhamarjoja molemmissa, marjoja yhteensä noin 150 g - Lehtonen et al. Eur J Clin Nutr Jun;64(6):614-21, Erlund et al. Am J Clin Nutr Feb;87(2):323-31)

13 Mitä marjoja ja miten? Kaikilla tutkituilla marjoilla on osoitettu edullisia vaikutuksia Marjoja kannattaa syödä runsaasti (vähintään 2 3 dl päivässä) Osa marjoista kannattaa syödä sellaisenaan (tai pakastettuna), mutta myös marjoja sisältävät ruoat ja kuivatut marjat toimivat Kun marjat syödään marjoina (ei uutteina tai fraktioina), ei ole yliannosten vaaraa

14 Kansansairaudet ja niiden hoitokustannukset Liikapainoisuus ja lihavuus yli puolet aikuista (vyötärölihavia n. 30 %) (330 milj. ) ( equence=1) Tyypin 2 diabetes - noin (kaikilla ei diagnoosia) - (v sh 1304 milj., tuott milj., vuonna milj ) - 90 % ehkäistävissä ( Sydän- ja verisuonitaudit (sh 918 milj., tuott milj. ) 80 % ehkäistävissä Mielenterveysongelmat (n milj. vuonna 2004) ( Kela korvasi vuonna 2008 mielenterveyden häiriöiden vuoksi 4,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, mikä on 25 % kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä tärkein työkyvyttömyyden syy. ( Muut: syövät, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, muistisairaudet

15 Lisätietoja marjoista /id/17/fid/344/ mustaherukkavariksenmarja.pdf