Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Transkriptio

1 Hormonitaulukko

2 Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii myös välittäjäaineena keskushermostossa. Erittyy kaiken fyysisen rasituksen yhteydessä, mutta erityisesti osana pako/taistelureaktiota

3 Erytropoietiini Munuaisista Edistää punasolutuotantoa. Vaikutukset ilmenevät etenkin luuytimessä, jossa verisolut muodostuvat. Käytetään hoitona anemiaan. Myös doping-aine.

4 Glukagoni Haiman Langerhansin saarekkeiden alfasoluista Insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on matalalla, glukagoni vapauttaa glukoosia vereen adrenaliinin avustamana. Kun diabeetikko menettää tajuntansa matalan verensokerin takia (insuliinisokki), niin hänelle annetaan glukagonia.

5 Insuliini Haiman Langerhansin saarekkeissa sijaitsevissa beetasoluissa Säätelee sokeriaineenvaihduntaa ja valkuaisaineiden rakentumista. Insuliini vaikuttaa verensokeriin vähentämällä glukoosia verestä. Diabetes aiheutuu insuliinin puutoksesta

6 Kasvuhormoni eli somatotropiini Aivolisäkkeen etulohkosta Säätelee mm. kasvua. Tehostaa proteiinisynteesiä ja lisää veren glukoosipitoisuutta. Vaikuttaa maksassa muodostuvien kasvutekijöiden kautta. Se on anabolinen, eli kudoksia rakentava hormoni, joka tehostaa testosteronin ja anabolisten steroidien lihaksia kasvattavaa vaikutusta

7 Kortisoli Erittyy lisämunuaisen kuorikerroksesta, eli se on kortikosteroidi. Kortisoli esimerkiksi lisää glukoneogeneesissä tarvittavien maksaentsyymien määrää, jolloin glukoosin pitoisuus veressä kasvaa. Sekä liian pienet että liian suuret määrät verenkierrossa aiheuttavat häiriöitä keskushermostosssa. Stressi lisää kortisolin tuotantoa, mistä syystä sitä kutsutaan stressihormoniksi. Addisonin tauti, jossa kortikoidimäärät vähäisiä aiheuttaa masennusta ja ärsyyntyneisyyttä. Suuret määrät taas aiheuttavat unettomuutta, levottomuutta ja psykooseja. Lääkkeenä käyttötarkoitus tulehduksen lievittäminen.

8 Melatoniini Käpyrauhasesta. Käpyrauhanen sijaitsee väliaivojen yläosassa, kolmannen aivokammion takaseinämässä. Säätelee kehon vuorokausirytmiä. Melatoniini helpottaa nukahtamista ja vaikuttaa elimistön puolustusreaktioihin ja mielialaan. Silmien kautta tuleva valo vaikuttaa suuresti melatoniinin eritykseen. Pimeässä melatoniinia erittyy enemmän kuin valoisassa Käpyrauhanen = Pineal Gland

9

10 Oksitosiini Vapautuu aivolisäkkeen takalohkossa sijaitsevista hermopäätteistä seksuaalisen mielihyvän seurauksena. Keskeinen synnytyksessä. Saa kohdun supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävä on saada maito poistumaan rinnoista. Todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus.

11 Antidiureettinen hormoni (ADH) Aivolisäkkeen takalohkosta Vähentää virtsan eritystä ja väkevöittää virtsaa. Tärkein nestetasapainoa ylläpitävä hormoni.

12 Tyroksiini Muodostuu kilpirauhasessa Säätelee aineenvaihduntaa ja nuorena myös kasvua ja kehitystä Kilpirauhasen vajaatoiminnassa puuttuvat hormonit korvataan tyroksiinilla

13 Parathormoni Tuotetaan lisäkilpirauhasessa - Säätelee fosforin ja kalsiumin aineenvaihduntaa - Säätelee kalsiumin vapautumista luista, imeytymistä suolesta ja erittymistä virtsaan - Jos kalsiumin määrä veressä vähenee tuotetaan lisää parathormonia -lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa parathormonin määrä nousee mikä aiheuttaa luuston heikkenemistä ja kalsiumin kiteytymistä pehmytkudoksiin esim. keuhkoihin ja verisuoniin -lisäkilpirauhasen vajaatoiminnassa parathormonin määrä laskee mikä saattaa aiheuttaa lihasten kouristusta

14 Estrogeeni Muodostuu munasarjoissa, lisämunuaisissa ja rasvakudoksessa ikäisenä ja kuukautisten pysyvän loppumisen jälkeen suurin osa syntyy lihas- ja rasvakudoksessa, maksassa, munuaisissa ja hypotalamuksessa Säätelee naisille ominaisia sukupuoliominaisuuksia sekä muun muuassa kohdun ja limakalvojen toimintaa Tuotannon alkaminen murrosiässä aiheuttaa tytöille valkovuodon, kuukautiskierron ja naisellisten muotojen kehittymisen Kasvattaa maitorauhasen tiehyitä (=rintojen kasvu) Vaihtelee kuukautiskierron mukaan Määrä vähenee vaihdevuosina, jotka alkavat noin vuoden välillä. Alkoholin käyttäminen lisää naisen elimistön estrogeenipitoisuutta

15 Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) Aivolisäkkeen etulohkosta Edistää kuukautiskierron alussa munasolun ja munarakkulan kasvua ja lisää munarakkulan tekemää hormonien eritystä. Ohjaa myös siittiöiden tuotantoa kiveksissä. Kuuluu gonadotropiineihin, eli hormooneihin jotka säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa.

16 Keltarauhashormoni eli progesteroni Keltarauhasesta ja istukasta Muokkaa kohdun limakalvoa kuukautiskierron lopulla ja raskauden aikana sikiön kasvulle sopivaksi. Vaikuttaa myös äidin immuunijärjestelmään, jottei se torjuisi kehittyvää sikiötä.

17 Luteinisoiva hormoni (LH) Aivolisäkkeen etulohkosta -Naisilla aiheuttaa ovulaation ja keltarauhasen kehittymisen - Miehillä vaikuttaa kiveksen välisoluihin (syntyy testosteronia) Pitoisuus elimistössä kasvaa puberteetin yhteydessä

18 Prolaktiini Prolaktiini (PRL), eli maitohormoni on peptidihormoni, jota vapautuu aivolisäkkeen etulohkosta Käynnistää maidontuotannon maitorauhasista synnytyksen jälkeen. Ylläpitää maidontuotantoa imetyksen aikana Maitohormonin eritystä estää yleensä dopamiini, mutta synnytyksen jälkeen maitohormonin erityksen aiheuttaa prolaktiinin vapauttajahormoni. - Maitohormonia voi erittyä liikaa (esim. kasvaimen tai hypotalamuksen vaurion vuoksi) ja siitä voi seurata mm. naisilla kuukautiskierron häiriöitä, miehillä impotenssia ja kummallakin sukupuolella seksuaalista haluttomuutta.