Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys"

Transkriptio

1 Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys Tutkimushankkeen loppuraportti

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä ja tutkimusryhmän yhteystiedot Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tulokset Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimustulokset Johtopäätökset...19 Liite 1. Tulostaulukot...22 Liite 2. Rehumuuntosuhteen jakaumat porsastuotantovaiheessa eri rotuyhdistelmillä

3 Tiivistelmä ja tutkimusryhmän yhteystiedot SIKAROTUYHDISTELMIEN EROT TUOTANTO- JA LIHAN LAATUOMINAISUUKSISSA SEKÄ EROJEN TALOUDELLINEN MERKITYS BREED DIFFERENCES IN PRODUCTION AND MEAT QUALITY TRAITS OF PIGS AND ECONOMIC IMPORTANCE OF TRAITS Toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Latokartanonkaari Helsinki puh fax Yhteyshenkilö (koko hanke): Jarkko Niemi jarkko.niemi@mtt.fi Kesto Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos PL Helsingin yliopisto puh fax Yhteyshenkilö (lihan laatu): Marita Ruusunen marita.ruusunen@helsinki.fi Avainsanat sika, liha, perimä, päiväkasvu, lihaprosentti, pahnuekoko, lihan laatu, eläinkoe, poistot, sekamalli, dynaaminen ohjelmointi Tiivistelmä TAVOITTEET Sikataloudessa on kiistelty käytettävien sikarotujen ominaisuuksista ja paremmuudesta. Hankkeen kolmessa osatutkimuksessa selvitettiin neljän eri isärotuyhdistelmän välisiä eroja lihasika- ja laatuominaisuuksissa, lihassolujen lukumäärän ja koon merkitystä sikatuotannossa sekä tuotosominaisuuksien taloudellista merkitystä alkutuotannossa. Lisäksi tarkasteltiin emärodun merkitystä eri aineistojen perusteella sekä kehitettiin malleja tuotantoa koskevan päätöksenteon tueksi. TULOKSET MTT:n Hyvinkään yhdistelmäsikalassa tehtiin eläinkoe, jossa tuotettiin yhteensä 81 pahnuetta neljällä eri rotuyhdistelmällä. Emänä oli suomenmaatiaisen ja yorkshiren risteytys ja isärotuna joko suomenmaatiainen (SM), norjanmaatiainen (NM), duroc norjanmaatiainen (DNM) tai ruotsinhampshire (RH). Porsaiden elämänkaari seurattiin syntymästä teurastukseen asti. Pahnueista rekisteröitiin porsaiden paino, kasvu, rehunkulutus, sairaudet ja kuolleisuus sekä välityskelpoisuus. Välikasvatuksen jälkeen erityisseurantaan valittiin imisiä ja leikkoja (neljä sikaa/pahnue), joilta kerättiin rehunkulutus-, painonkehitys- ja teurastiedot. Muilta sioilta mitattiin vähintään keskimääräinen päiväkasvu ja Hennessy-lihaprosentti (LSO, Mellilän teurastamo) sekä rehunkulutustiedot mahdollisuuksien mukaan. Lihan laatu- ja lihassolumittauksista vastasi Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos. Ruhot leikattiin, lihassolututkimuksen näytteet kerättiin ja lihan laatu mitattiin (sisäpaistin ph ja Minoltaväriarvot) Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa. Aineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin hyödyntäen mm. sekamalleja ja erotteluanalyysia. Lihassolututkimukseen ja erityistarkkailuun valituille sioille laskettiin eläinkohtaisesti yksikkötuotantokustannus ja kate /kg. Tuotanto-ominaisuuksille ratkaistiin taloudelliset arvot dynaamisen ohjelmoinnin malleilla. Koska eläinkokeen havaintomäärä oli pieni, emä- ja isärodun vaikutusta yorkshire- ja suomenmaatiaisrotujen ja näiden risteytysten pahnueen kokoon selvitettiin MTT Hyvinkään sikakarjan tuotannonseuranta-aineistosta. Lisäksi analysoitiin Jeppo Lantgris n sikalasta puh- 2

4 dasrotuisista suomenmaatiais- ja norjanmaatiaissioista kerättyä porsastuotanto- ja pahnueaineistoa sekä Vehmaan Haikaran sikalasta saatua norjanmaatiainen suomenyorkshire- ja suomenmaatiainen suomenyorkshire-risteytysemakoiden emärotuaineistoa. MTT:n tuotannonseuranta-aineiston mukaan lihasikojen eminä on perusteltua käyttää hybridiemakoita. Ne tuottivat puhdasrotuisia emakoita suurempia pahnueita. Ero hybridien eduksi oli noin yksi vieroitettu porsas pahnuetta kohti. Keskimääräinen pahnuekoko nousee neljänteen porsimakertaan asti, joten tuotostason parantamiseksi emakoiden tuotantoikää tulisi saada pidennettyä. Tuotannonseuranta-aineistossa isärodun vaikutus pahnuekokoon oli selvästi emärodun vaikutusta pienempi. Vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vieroitettujen porsaiden määrä oli suurin, kun pahnueiden isinä käytettiin puhdasrotuista hampshirekarjua. Tila-aineistot viittaavat siihen, että emärotuna norjanmaatiaisemakot tuottavat suurempia pahnueita kuin suomenmaatiaisemakot. Porsaiden kuolleisuus kuitenkin nousee pahnuekoon kasvaessa, joten vieroitettujen määrässä ei enää havaittu merkitsevää eroa. Hyvinkään eläinkokeessa rotuyhdistelmien porsaiden päiväkasvussa tai muissa tuotantotuloksissa ei havaittu merkitseviä eroja. Laadullisesti luonnehdittuna SM-porsaissa oli toiseksi eniten vieroituspainoltaan keskivertoja tai suuria porsaita. NM-porsaat kasvoivat emän alla hyvin, ja niissä oli lukumääräisesti vähiten vieroitusripuliin sairastuneita karsinoita. DNM-porsaissa oli toiseksi vähiten keskiverrosti tai sitä paremmin syntymästä välitykseen kasvavia porsaita. RH-porsaissa oli keskiverrosti tai nopeasti syntymästä välitykseen kasvavia porsaita on lähes yhtä paljon kuin NM- ja DNM-risteytyksillä. Lihasikojen kasvussa, lihaprosentissa ja lihan laadussa rotuyhdistelmien väliset erot olivat vähäisiä. DM:llä oli prosenttiyksikön matalampi lihaprosentti kuin muilla rotuyhdistelmillä. SM:llä kinkku oli painavampi ja kinkun osuus ruhosta, kinkun lihaprosentti ja kinkun lihan osuus ruhosta oli suurempi kuin muilla rotuyhdistelmillä. RH erosi jonkin verran muista yhdistelmistä lihan laadun suhteen. Lihan ph-arvo oli alhainen ja lihassa oli enemmän vettä suhteessa proteiiniin kuin muissa rotuyhdistelmissä. Laadullisesti arvioiden SM:lle oli ominaista ulkofileen vaalea väri ja lihassolujen vähyys sekä pitkä fileeselkä; NM:lle ohuet lihassolut; DNM:lle ulkofileen pieni osuus ruhopainosta, pieni poikkipinta-ala ja matala vesi/proteiini suhde; ja RH:lle ulkofileen matala proteiini- ja korkea vesipitoisuus, matala ph-arvo, suuri poikkipinta-ala ja tumma väri, lyhyt fileeselkä ja suuri lihassolumäärä. Erot eläinkokeen rotuyhdistelmien taloudellisissa tuotoissa olivat vähäisiä ja erot yksittäisissä ominaisuuksissa kumosivat osittain toisensa. Tuotanto-ominaisuuksien taloudellista merkitystä selvitettäessä tärkeimmiksi nousivat pahnuekoko, lihasikojen keskipäiväkasvu ja rehumuuntosuhde. Myös korkea lihaprosentti, pieni porsaskuolleisuus ja emakoiden hyvä kestävyys antoivat lisätuottoa. Lihaprosentin merkitystä voi heikentää, että sen noustessa rehun valkuaispitoisuutta voi olla perusteltua nostaa. Pahnuekoon arvoa voi vähentää sen suuri vaihtelu ja vähäinen toistuvuus. Emakkoa ei olekaan taloudellisesti perusteltua poistaa yhden pienen pahnueen vuoksi. Mikäli sianlihan hinta laskee vuosien tasolle, sikapaikan tuottoa lienee mahdollista nostaa myös teuraspainoja nostamalla. TULOSTEN ARVIOINTI Hanke vastasi sikataloudessa mielipiteitä jakavaan päätösongelmaan vertailemalla neljän eri rotuyhdistelmän tuotanto-ominaisuuksia. Tulokset viittaavat siihen, että rotuyhdistelmät ovat monissa ominaisuuksissa samankaltaisia. Elintarviketeollisuuden jalostamien tuotteiden valikoima vaikuttanee siihen, millaisia sikoja tuotannossa on perusteltua käyttää. Hanke tuotti runsaasti tietoa eri tuotanto-ominaisuuksien välisistä yhteyksistä ja merkityksestä. Tietoa voidaan hyödyntää laadittaessa suosituksia tuotannon tehostamiseksi ja parannettaessa tuotannon johtamista (management) sikatiloilla. Tuloksia voidaan mm. hyödyntää valittaessa emakoita, jotka tuottavat paitsi suuria, myös elinvoimaisia pahnueita, ja ovat kestäviä tai laadittaessa suosituksia siitä, millaisiin tuotantotuloksiin voidaan pyrkiä. Tutkimuksen alussa tehty lihan laatuparametrien mittauksen interkalibrointi laboratorioiden välillä auttaa yhtenäistämään lihan laadun mittaamista Suomessa. Hanke myös kartutti tietovarantoa siitä, minkä laatuista Suomessa tuotettu sianliha on. Jatkotutkimuksissa tulisi tarkastella emakon kestävyyden ja porsaskuolleisuuden merkitystä. Myös porsaiden laatu suurissa pahnueissa on tärkeä tutkimuskysymys, johon liittyy tuotannollisia, taloudellisia, lihan laatuun ja eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Lihasikatuotannossa kasvukäyrän mukainen eläinten arvostelu tarjoaa uusia tutkimushaasteita. 3

5 1. Tutkimuksen tavoitteet Eläinaineksen oikea valinta on sikatuotannossa tärkeää. Sika-alalla on väännetty kättä siitä, miten eri sikarotuyhdistelmät suorituvat tuotannossa toisiinsa verrattuna. Keskustelussa esiintyneitä rotuja vertaileva julkinen tutkimus on kuitenkin ollut niukkaa. Tämä on tutkimushankkeen Sikojen tuotanto- ja laatuominaisuuksien rotujen väliset erot ja taloudellinen merkitys tuotantoketjussa keskeiset tulokset kokoava loppuraportti. Loppuraportti kokoaa keskeiset tutkimustulokset. Lisää tuloksia raportoidaan muissa vuosina ilmestyvissä julkaisuissa sekä hankkeen loppuseminaarissa. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää porsastuotanto- ja lihantuotanto-ominaisuuksien sekä lihan laadun taloudellinen arvo koko tuotantoketjun kannalta. Tutkimus jakautui kolmeen osahankkeeseen, joilla on omat tavoitteensa: 1. Rotukombinaatioiden väliset erot lihasika- ja laatuominaisuuksissa Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri rotukombinaatioiden väliset tasoerot lihasikaominaisuuksissa (kasvu, rehumuuntosuhde, silavan paksuus, lihaprosentti, poistot, rakennearvostelu) ja lihan laatuominaisuuksissa (ph, väri (L*, a*, b*), valuma). Tutkimuksen alussa tehtiin lihan laatuparametrien interkalibrointi laboratorioiden välillä. 2. Lihassolujen lukumäärän ja koon merkitys kokonaisketjuun Tässä osatutkimuksessa määritettiin sikojen lihassolujen poikkipinta-ala ja lukumäärä sekä näiden yhteys ensimmäisessä osatutkimuksessa mitattuihin ominaisuuksiin. 3. Tuotosominaisuuksien arvottaminen Kolmannen osatutkimuksen tavoitteena oli määrittää eri ominaisuuksien (mm. lihasikaominaisuudet, lihan laatuominaisuudet, porsastuotanto-ominaisuudet) muutosten tuottoarvo, niiden vaikutus sianlihan tuotantokustannukseen sekä selvittää tuotostason ja tuotannon johtamisen (management) yhteyksiä. Tavoitteena oli luoda tutkimuksessa kerätyn aineiston ja kirjallisuuden perusteella biologis-taloudellinen malli, jolla voidaan määrittää eri ominaisuuksien tuottoarvo ja selvitetään tilan johtamiseen liittyviä tuotostasojen välisiä eroja. Sianlihan yksikkötuotantokustannus ja tuotannosta saatava taloudellinen ylijäämä olivat keskeiset mittarit tarkasteltaessa ominaisuuksien taloudellista arvoa. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi tutkimuksessa ja siihen läheisesti liittyvässä pienemmässä tutkimuksessa selvitettiin emän rotuyhdistelmän vaikutusta porsastuotokseen, porsaiden kuolleisuuteen ja keskipäiväkasvuun. Tutkimus toteutettiin MTT kolmen tutkimusyksikön (taloustutkimus, biotekniikka- ja elintarviketutkimus sekä kotieläintuotannon tutkimus), ja Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen lihateknologian tutkimusyksikön 1 yhteistyönä. Aineiston hankinnassa tehtiin yhteistyötä Faba Jalostuksen, keinosiemennyksen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto, Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus Faba:lta, Faba Jalostus Osk. ja MTK, sekä MTT (tutkimuksen strategisen suuntaamisen varoista). Lisäksi Jeppo Lantgrisillä kerätyn aineiston analysointiin ja mallinnusta rahoitti Oiva Kuusisto säätiö. Faba Jalostus luovutti tutkimuksen käyttöön sieltä ostettuja isäkarjuja koskevat tiedot sekä laajan tuotosaineiston, jota hyödynnettiin tuotannon johtamista koskevassa mallinnustyössä. Finnpig puolestaan luovutti siltä ostettuja isäkarjuja koskevat tiedot MTT:lle. 1 Vuoden 2010 alusta laitos on elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen elintarviketeknologian osasto. 4

6 2. Tutkimuksen tulokset 2.1 Tutkimusmenetelmät ja aineisto Osatutkimus 1. Rotuyhdistelmiä vertaileva eläinkoe MTT:n Hyvinkään yhdistelmäsikalassa suoritettiin eläinkoe, jossa vertailtiin neljää eri rotuyhdistelmää. Tässä raportissa rotuyhdistelmistä on käytetty isärodun mukaan seuraavia lyhenteitä: SM (suomenmaatiainen), NM (norjanmaatiainen), DNM (duroc norjanmaatiainen) ja RH (ruotsinhampshire). Emä oli kaikissa rotuyhdistelmissä suomenmaatiaisen ja yorkshiren risteytys. Pahnueista rekisteröitiin ennen lihasikalaan siirtoa porsastuotantotulokset, porsaiden paino, kasvu, rehunkulutus, sairaudet ja kuolleisuus. Tutkimussuunnitelman mukaisesti porsaan välityskelpoisuus määritettiin kun vieroituksesta oli kulunut 41 päivää tai korkeintaan 48 päivää. Tällöin välikasvattamon rehuseuranta päättyi ja porsaat punnittiin. Välityskelpoisuus arvioitiin taulukon 2 mittareilla. Kaikkien syntyneiden porsaiden elämänkaari seurattiin teurastukseen saakka ja sioilta mitattiin vähintään keskimääräinen päiväkasvu ja Hennessy-lihaprosentti. Tiedot rehun kulutuksesta kerättiin mahdollisuuksien mukaan. Välikasvatuksen jälkeen erityisseurantaan valituista imisistä ja leikoista (neljä sikaa/pahnue) kerättiin rehunkulutuksen ja painonkehityksen tiedot sekä kerättiin teurastiedot (LSO, Mellilän teurastamo). Siat leikattiin Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa ja niistä mitattiin taulukon 1 mukaiset tekijät. Kokeessa tuotettiin yhteensä 81 pahnuetta neljällä eri rotuyhdistelmällä. Viimeinen pahnue syntyi huhtikuussa 2009 ja viimeiset kokeen siat teurastettiin syyskuussa Koko kokeessa syntyi yhteensä 944 porsasta, joista elävänä 884. Elävänä syntyneet porsaat jakautuivat isäroduittain seuraavasti: SM 225 kpl, NM 213 kpl, DNM 228 kpl ja RH 218. Porsaiden kasvuaineisto oli normaalisti jakautunut. Aineistoa analysoitiin SAS Enterprise Guide 4.1 ohjelmistolla mallilla, jossa olivat mukana rodun ja porsimakerran kiinteät vaikutukset ja näiden yhdysvaikutus sekä virheterminä karju rodun sisällä. Porsaiden päiväkasvun analysoinnissa käytettiin lisäksi kovariaattina emakon imettämien porsaiden lukumäärää, koska joitakin pahnueita oli tasattu ja koska tasauksia ei tehty kokeen ja roturyhmän sisällä. Analyysissä erotettiin ensimmäinen porsimakerta myöhemmistä porsimakerroista (toinen ja kolmas). Porsaiden rehunkäyttöaineisto ei ollut normaalijakautunut, eikä logaritmimuunnoskaan palauttanut sitä normaalijakautuneeksi, joten se analysoitiin ei-parametrisella testillä. Porsasvaiheen aineistoa tarkasteltiin myös erotteluanalyysillä, jonka tuloksena voitiin esittää joitakin porsaiden ominaispiirteitä isäroduittain. Tätä varten porsaiden välityskelpoisuus määriteltiin toisen suuren teurastamon välityspainokriteerin ja 84 päivän iän sekä terveydentilan perusteella. Terveydentilasta luettiin merkinnät pahnuekortista. Paino- ja rehunkäyttörajojen määrittelyt otettiin Sian ruokinta ja hoito-oppaasta 2 : syntymäpaino 1,3 kg, vieroituspaino 7,0 kg, kasvu syntymästä välitykseen 325 g/pv (oppaassa vaihteluväli g/pv) ja rehumuuntosuhde vieroituksesta välitykseen 1,9 ry/kasvukg. Lihasikavaiheen tulosten analysoinnissa käytettiin SAS 9.1 ohjelmistoa ja mixed-proseduuria (ns. sekamalli). Tilastollisessa mallissa isä oli virheterminä. Emien perinnöllisen tason mahdollinen ero otettiin huomioon lisäämällä tutkittavaa vastaavan ominaisuuden jalostusarvo malliin kovariaattina. 2 Siljander-Rasi, H., Nopanen, A. ja Helin, J. (toim.) Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan

7 Takaneljännes (fileeselkä ja kinkku) otettiin 140 (tavoite oli 144 sikaa) ja pelkästään kinkku 164 siasta (tavoite 176). Teurastiedot saatiin 316 lihassolututkimukseen ja erityistarkkailuun valitusta siasta (tiedot puutteelliset 9 siasta) ja 437:stä muusta siasta (tiedot puutteelliset 31 siasta). Taulukko 1. Ruhoista tehtävät mittaukset ja tavoitellut eläinmäärät. Lihassolututkimus 144 sikaa, 36 kpl/rotu, 18 imisää, 18 leikkoa¹ Erityistarkkailu 176 sikaa, muut kokeen siat Koepahnueen sika 480 sikaa, tavanomainen kasvatus tai toinen koe Hennessy GP-mittaukset Hennessy GP-mittaukset Hennessy GP-mittaukset LTK:lla tehdyt mittaukset takaneljänneksestä Kinkusta Ruhosta tai sen osasta Kinkun kaupallinen paloittelu Kinkun kaupallinen paloittelu Lähetetään LTK:lle vain, jos Reisiluun paino Reisiluun paino tarvitaan mittauksia muiden Sisäpaistin ja ulkofileen Sisäpaistin ja ulkofileen kokeiden tarkoituksiin ph ph väriarvot (Minolta L, a*, b*) väriarvot (Minolta L, a*, b*) Sisäpaistin valuma Sisäpaistin valuma Pitkän selkälihaksen poikkileikkausala Lihassolujen poikkileikkausala ¹Yksi imisä ja yksi leikko samasta pahnueesta. Taulukko 2. Tutkimussuunnitelman mukainen porsaan välityskelpoisuuden arviointi Välityskelpoinen Välityskelvoton Sairaus Ei akuuttia sairautta Ripuli, niveltulehdus, iho-oireet, kuume Lääkitys Ripuli, niveltulehdus, parantunut Akuutin lääkehoidon tarve Jalat Normaalit Ontuu, pahoja vikoja Häntä Terve tai parantunut hännänpurenta Verinen hännänpurenta Tyrä Ei tyriä Napa- tai nivustyrä Ikä 12 vk > 12 vk (huono kasvu, rääpäle) MTT:n Hyvinkään tuotannonseuranta-aineistot Koska eläinkokeen havaintomäärä oli pieni, emä- ja isärodun vaikutusta syntyvän pahnueen kokoon selvitettiin MTT Hyvinkään sikakarjan tuotannonseuranta-aineiston pohjalta. Aineisto koostui syntyneistä pahnueista, joita oli yhteensä 993 kpl. Aineistosta poistettiin 41 pahnuetta, jotka olivat takaisinristeytysemakoiden pahnueita ja sellaisia rotuyhdistelmistä, joista pahnueita oli vähän (< 10 kpl). Näissä rotuyhdistelmissä aineisto ei riittänyt tarkasteluun. Aineistosta tarkasteltiin ensin emärodun vaikutusta pahnuekokoon. Pahnuekoon analysointiin käytettiin sekamallia, jossa oli emärodun ja porsimakerran kiinteät vaikutuksen ja näiden yhdysvaikutus sekä emän satunnainen vaikutus emärodun sisällä. Tarkasteltuja emärotuja olivat yorkshire (Y) ja suomenmaatiainen (M), sekä näiden risteytykset Y M ja M Y. Porsimakertojen määrä rajattiin seitsemään. 6

8 Isärodun vaikutusten tarkastelu tehtiin hybridiemakoiden (Y M ja M Y) osa-aineistosta niin että molemmat F1-risteytykset olivat yhtenä ryhmänä. Tämä siksi, että emärodun vaikutuksen analysoinnissa Y M ja M Y -emakoiden välillä ei havaittu merkitseviä eroja pahnuekoossa. Mallissa oli mukana isärodun ja porsimakerran kiinteät vaikutukset ja emän satunnainen vaikutus. Isärodun ja porsimakerran välinen yhdysvaikutus jätettiin pois, koska se ei ollut merkitsevä minkään pahnuekokoa kuvaavan muuttujan osalta. Jeppo Lantgrisin aineisto Jeppo Lantgrisin sikalassa punnittiin 18 suomenmaatiais- ja 19 norjanmaatiaispahnueen jokainen porsas päivän ikäisenä, vierotuksessa ja välitysvaiheessa. Pahnueet olivat puhdasrotuisia. Jeppo Lantgrisin tilalle hankittiin tutkimusta varten 70 puhdasrotuista suomenmaatiais- (Faba) ja 61 puhdasrotuista norjanmaatiaisensikkoa, jotka siemennettiin samanrotuisilla karjuilla (ostoensikkoaineisto). Suomenmaatiaisella oli 154 porsimista ja norjanmaatiaisilla 109. Näiden lisäksi poimittiin tarkkailuaineistosta 2007 alusta lähtien syntyneet kaikki risteytykset ja tarkasteltiin porsastuotantoa emorodun tai rotuyhdistelmän mukaan heinäkuun 2008 puolivälistä vuoden 2009 loppuun. Tässä aineistossa oli 649 eläintä ja porsimista. Vehmaan Haikaran aineisto Pahnuekoon osalta tarkasteltiin myös Vehmaan Haikarasta saatua tila-aineistoa. Aineisto sisälsi tiineytyspäivän, syntymäpäivän, karjukoodin, kaikkien syntyneiden määrän ja elävänä syntyneiden määrän. Vieroitettujen määrää ei voitu käyttää, koska pahnueita tasattiin myös rotujen välillä. Analyysiaineistoon jäi havaintoa, joista oli norjanmaatiais suomenyorkshire- ja suomenmaatiais suomenyorkshire-risteytysemakon pahnueita. Aineisto analysoitiin SASohjelmistolla (GLM proseduuri). Mallissa oli kiinteinä tekijöinä porsimakerta, karjukoodi, vuosivuodenaikaluokka ja satunnaisena emakko. Testauksessa virheterminä käytettiin emakkoa. Osatutkimus 2. Lihan laatu Toisessa osatutkimuksessa verrattiin neljän roturisteytyksen ulkofileen ominaisuuksia. Ulkofilee koostuu eri pituisista ja eri paksuisista lihassoluista eli lihassyistä. Tutkimuksessa mitattiin lihassolujen keskimääräinen paksuus, eli lihassolun poikkipinta-ala, sekä laskettiin ulkofileen lihassolujen lukumäärä. Tavoitteena oli selvittää, koostuuko lihas suuresta määrästä ohuita lihassoluja vai pienestä määrästä paksuja lihassoluja. Pienillä lihassoluilla voi olettaa olevan suurempi kasvupotentiaali kuin suurilla lihassoluilla ilman että lihassolun normaali toiminta häiriintyy. Jalostuksessa on tavoitteena lihaksikas ruho. Siksi solukokovertailu kannattaa tehdä ainoastaan siinä tapauksessa, että ruhoissa on sama lihamäärä, koska rasvaisissa ruhoissa lihassolut ovat yleensä ohuempia kuin rasvattomissa. Tutkimuksessa leikattiin 140 sianruhon fileeselkä luuttomaksi. Leikkauksen yhteydessä mitattiin fileeselän pituus ja ulkofileen poikkipinta-ala sekä punnittiin ulkofilee. Lihassolujen keskimääräinen poikkipinta-ala ulkofileessä mitattiin, ja ulkofileen lihassolujen lukumäärä ulkofileen poikkipinta-alaa kohti laskettiin jakamalla ulkofileen poikkipinta-ala keskimääräisellä lihassolun poikkipintaalalla. Leikkauksen yhteydessä mitattiin ulkofileen ph-arvo ja vaaleus (L*-arvo). 7

9 Lihassa vesi on pidättynyt lihaksen proteiiniverkostoon. Mitä vähemmän lihassa on vettä proteiinia kohti, sitä paremmin voi olettaa veden pysyvän lihassa. Tämän vuoksi määritettiin ulkofileen vesija proteiinipitoisuudet sekä laskettiin vesi/proteiini -suhde. Veden pidättymiseen lihassa vaikuttavat ratkaisevasti kuitenkin myös lihaksen lämpötila ja ph:n laskunopeus teurastuksen jälkeisen jäähdytyksen aikana. Osatutkimus 3. Tuotanto-ominaisuuksien taloudellinen merkitys Sikojen tuotanto-ominaisuuksien taloudellisia eroja tarkasteltiin laskemalla eläinkohtainen yksikkötuotantokustannus ja kate niille lihassolututkimukseen ja erityistarkkailuun valituille sioille, joista oli käytettävissä tarvittavat tiedot, sekä laskemalla ominaisuuksien välisiä taloudellisia eroja mallien avulla. Kustannukset laskettiin porsaan syntymästä teurastukseen asti 313 sialle. Porsaan syntymään mennessä kertyneet kustannukset sekä pahnuekoko oletettiin samoiksi kaikilla neljällä rotuyhdistelmällä, sillä isärodun vaikutus mm. pahnuekokoon on pieni. Myös porsaskuolleisuus oletettiin samaksi kaikilla roduilla, sillä aineistosta ei voitu luotettavasti selvittää mahdollisia rotujen välisiä eroja porsaskuolleisuudessa. Kustannuslaskennassa hyödynnettiin eläinkokeen rehunkulutusta sekä eri lähteistä kerättyjä tietoja (taulukko 3). Porsastuotannon 3 ja lihasikavaiheen 4 työmenekki perustui aiempiin tutkimuksiin. Hintatietoja hankittiin useista tilastoista ja alan toimijoilta. Rakennuskustannukset määritettiin Maatilarakentamisen ohjekustannuksia hyödyntäen. Yleiskustannusten ja muiden muuttuvien kustannusten laskennassa hyödynnettiin MTT:n kirjapitotila-aineistoa sekä ProAgrian katelaskelmia. Eläin- ja liikepääoman kustannus laskettiin nettonykyarvomenetelmää käyttäen. Taulukko 3. Rotuyhdistelmien vertailussa käytettyjä hintoja. Yksikkö hinta Sianlihan hinta per kg (lihaprosentti-60)*0.02 Porsasrehu 1 per ry 0.37 Porsasrehu 1 per ry 0.23 Lihasikarehu 1 per ry 0.20 Lihasikarehu 2 per ry 0.16 Lihasikarehu 3 per ry 0.15 Emakon rehukustannus per porsas Korkokanta % per annum 5 Työn kustannus per h 14.7 Eläinkohtaisista kustannuksista ja taloudellisista ylijäämistä laskettiin rotuyhdistelmäkohtaiset keskiarvot. Keskiarvojen eroja testattiin Kruskal-Wallisin testillä sekä Mann-Whitneyn U-testillä, sillä tulokset eivät olleen normaalisti jakautuneita. Tuotosominaisuuksien taloudellista arvoa tarkasteltiin stokastisen dynaamisen ohjelmoinnin keinoin. Lihasikavaiheen tuloksia tarkasteltiin sian kasvua kuvaavaa ja ruokinnan ja teurastuksen ajoituksen optimoivia malleja 5 hyödyntäen. Emakoiden ja porsaiden tuotanto-ominaisuuksia tarkastel- 3 Parviainen, H Porsastuotannon työmenetelmät ja työmenekki. Työtehoseuran maataloustiedote Mäkimantila, M Sikojen hyvinvointia edistävien tuotantotapojen kustannusvaikutukset. MTTL:n selvityksiä 4/ Niemi, J.K Dynamic programming model for optimising feeding and slaughter decisions regarding fattening pigs. Agricultural and Food Science 15, Supplement 1: Niemi, J.K., Sevón-Aimonen, M.-L Lihasikalassa kiinnitettävä huomiota porsaserän laatuun ja sikalan tyhjennystapaan. In: Maataloustieteen Päivät 2010 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 26. (toim.). Anneli Hopponen. Julkaistu

10 tiin emakoiden uudistuksen optimoivalla stokastisen dynaamisen ohjelmoinnin mallilla 6, joka muistuttaa periaatteiltaan Tanskassa kehitettyä mallia. Emakoiden kestävyyteen vaikuttavia pakollisia poistoja, esimerkiksi sairauden vuoksi tehtäviä poistoja koskevien päätösten tarkastelu tehtiin tilastollisin menetelmin hyödyntäen Faban emakkokohtaisia aineistoja. Porsasvaiheen taloudelliset tuotosparannukset siirrettiin lihasikavaiheeseen porsaan hinnan välityksellä. Hankkeen alkuvaiheessa tuotosominaisuuksien taloudellista arvoa tarkasteltiin staattisesti rajahyödyn avulla 7. Samassa yhteydessä tarkasteltiin lihan laadun merkitystä vaihtoehtoiskustannuksen avulla selvittämällä, miten paljon lihan laadun muutokset aiheuttavat kustannuksia tuotantoominaisuuksien muutosten välityksellä, kun otetaan huomioon lihan laadun korrelaatio muiden ominaisuuksien kanssa. Hankkeen loppuvaiheessa testattiin, miten lihan laatua voisi arvottaa sen käyttöarvossa tapahtuvien muutosten avulla. Aineistona käytettiin aiemmissa kokeissa mitattuja valuman, lihan värin ja ph:n tietoja. Hypoteesina oli, että ph-arvon laskiessa lihan käyttökelpoisuus arvokkaissa kokolihaleikkeleissä heikkenee ja liha joudutaan käyttämään arvoltaan huonommissa tuotteissa, jolloin ruholajitelman hinta laskee. 2.2 Tutkimustulokset Osatutkimus 1 Porsasvaiheen tulokset Porsasaineisto on kuvailtu liitteen 1 taulukoissa L1-L4. Isärotu ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi porsasvaiheen päiväkasvuihin (Taulukot L5 ja L6). Useimmissa tunnusluvuissa rotujen keskiarvojen väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ensimmäisellä porsimakerralla emakko tuotti odotetusti pienempiä ja hitaampikasvuisia porsaita kuin myöhemmillä porsimakerroilla. Yhteenveto roturisteytysten ominaisuuksista porsasvaiheessa on esitetty taulukossa 4. Erotteluanalyysillä laaditut roturisteytyksen luonnehdinnat ovat seuraavat: SM-risteytys: Vähiten syntymäpainoltaan keskivertoja tai suuria porsaita, tasoissa RH-risteytyksen kanssa tässä vaiheessa. Porsaat kasvavat emän alla hyvin, tuloksena toiseksi eniten vieroituspainoltaan keskivertoja tai suuria porsaita. Vieroituksen jälkeen kasvu hidastuu ja rehumuuntosuhde on välikasvattamossa huono. Tässä ryhmässä oli lukumääräisesti eniten vieroitusripuliin sairastuneita karsinoita ja eniten ennen lihasikalaa lääkittyjä porsaita. Välityskelpoisia porsaita oli yhtä paljon kuin DNM-risteytykseltä. NM-risteytys: Eniten syntymä- ja vieroituspainoltaan keskivertoja tai suuria porsaita eli kasvavat emän alla todella hyvin. Eniten keskiverrosti tai sitä paremmin kasvaneita porsaita ajalla syntymästä välitykseen. Tässä ryhmässä oli lukumääräisesti vähiten vieroitusripuliin sairastuneita karsinoita ja vähiten ennen lihasikalaa lääkittyjä porsaita. Toiseksi eniten välityskelpoisia porsaita. DNM-risteytys: Paljon syntymäpainoltaan keskivertoja tai suuria porsaita, mutta toiseksi vähiten keskiverrosti tai sitä paremmin kasvavia porsaita ajalla syntymästä välitykseen. Tässä ryhmässä on eniten hyvällä rehumuuntosuhteella välitysosastolla kasvavia porsaita. Niemi, J.K., Sevón-Aimonen, M.-L., Pietola, K. & Stalder, K.J The value of precision feeding technologies for grow finish swine. Livestock Science 129: Niemi, J.K., Sevón-Aimonen, M.-L., Partanen, K Malli emakon kestävyyden ja tuotostason taloudellisen arvon selvittämiseksi. Julkaisussa: Maataloustieteen Päivät 2010 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 26. (toim.). Anneli Hopponen. Julkaistu Serenius T, Muhonen P, Stalder K Economic values of pork production related traits in Finland. Agricultural and Food Science 16:

11 RH-risteytys: Saman verran kuin SM-risteytyksellä syntymäpainoltaan keskivertoja tai sitä painavampia porsaita, joista toiseksi pienin osa kasvaa keskiverrosti tai sitä nopeammin emän alla. Keskiverrosti tai nopeasti syntymästä välitykseen kasvavia porsaita on lähes yhtä paljon kuin NM- ja DNM-risteytyksillä. Eniten välityskelpoisia (vähintään 22 kg paino ja alle 84 pv ikä, ei sairauden/tyrän oireita eikä rääpäleporsas) porsaita. Taulukko 4. Eri roturisteytysten porsaiden kasvu- ja rehunkäyttöominaisuuksien vertailu keskivertoporsaisiin. Tuotantotavoite SM NM DNM RH Syntymäpaino > 1,3 kg, % 89,5 93,8 92,5 89,6 Vieroituspaino > 7,0 kg, % 92,8 95,8 89,6 92,0 Välityskelpoisia 1, % 90,4 94,3 89,1 95,0 Kasvu syntymästä välitykseen >325 g/pv, % 83,7 90,5 87,9 90,0 Rehumuuntosuhde vieroitus välitys ry/kasvukg < 1,9, % 89,5 94,3 97,1 91,4 Lääkitty porsasvaiheessa ennen välitystä, % 10,1 2,1 9,5 7,5 1 Välityskelpoinen: porsas on enintään 12 viikon (84 pv) ikäinen ja painaa vähintään 22 kg, siinä ei näy sairauden tai tyrän oireita eikä se ole rääpäleporsas. Isärodut: SM = suomenmaatiainen, NM = norjanmaatiainen, DNM = duroc-norjanmaatiainen, RH = ruotsinhampshire Lihasikavaiheen tulokset Keskeisimmät lihasikatulokset on esitetty taulukoissa 5-7. Eri tietoja yhdistettäessä osa teuraspaloittelutiedoista karsiutui pois vajaiden tunnistetietojen vuoksi. Tuotanto-ominaisuudet Isäroduittain tarkastellen lihasikavaiheen keskimääräinen päiväkasvu oli paras RH:lla ja heikoin SM:lla. Koska emässä on puolet suomenmaatiaista, eroon vaikuttaa myös rotuyhdistelmän heteroosiaste. Koesioista pienin heteroosiaste on SM:lla. Samansuuntaiset erot ovat myös rehunmuuntosuhteessa, jossa SM:lla 0,03 ry enemmän rehua yhden kilogramman lisäkasvua kohti (taulukko 5). Tuotanto-ominaisuuksien erot eivät testauksessa olleet tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 5. Isän rodun tai rotuyhdistelmän vaikutus kasvuun ja karsinakohtaiseen rehumuuntosuhteeseen lihasikavaiheessa. Tiedot SM NM DNM RH Paino- ja kasvutiedot n Alkupaino kg 26,6 26,6 26,7 26,4 Loppupaino kg 116,7 116,0 116,4 115,5 Koko lihasikavaiheen kasvu, g/pv 972,7 1001,7 997,3 1004,8 Rehumuuntosuhde n (karsinoita) ry/kasvukg 2,56 2,53 2,53 2,54 10

12 Teurastiedot Teurastappio oli kaikilla neljällä rotuyhdistelmällä 27 prosentin tuntumassa. Myös teuraspainon ja Hennessy-lihaprosentin perusteella laskettu tilityshinta /kg ruhon painoa oli samaa suuruusluokkaa eri rotuyhdistelmillä. Hampshiret menivät teuraaksi hieman muita kevyempinä ja siksi RH-ruhosta saatu hinta oli pienin. Hennessy-lihaprosentti oli noin prosenttiyksikön matalampi DNM:lla kuin muilla rotuyhdistelmillä, mutta sen ruhonpainot osuivat muita paremmin kärkihintavälille (Taulukko 6). Lihaprosentissa rodun vaikutus oli melkein merkitsevä. Taulukko 6. Rotuyhdistelmien teurastiedot. Tiedot SM NM DNM RH n Teuraspaino, kg 84,8 84,2 85,2 84,3 Teurastappio, % 27,2 27,4 26,7 27,0 Tilityshinta, /kg 1,40 1,41 1,40 1,40 Tilityshinta, /ruho 118,9 119,1 118,9 118,2 Hennessy-lihaprosentti, % 59,8 60,3 59,0 59,7 Hennessy-mitat silava 1, mm 12,1 11,8 12,8 12,6 silava 2, mm 12,7 12,1 13,7 13,3 lihasmitta, mm 50,3 50,7 51,8 52,9 Taulukko 7. Rotuyhdistelmien kinkun painot ja lihan laatu koko koesika-aineistosta Tiedot SM NM DNM RH n Kinkku, kg 12,744 12,358 12,546 12,519 Kinkku, prosenttia ruhosta 30,0 29,4 29,3 29,8 Kinkun lihaprosentti 62,5 61,5 61,5 61,5 Kinkun liha, prosenttia ruhosta 18,8 18,1 18,0 18,4 Valuma, prosenttia 4,00 4,1 4,3 4,5 Ulkofile ph 5,51 5,58 5,56 5,48 Ulkofile L* 47,32 46,09 47,18 46,18 Ulkofile a* 7,69 7,19 7,17 8,72 Ulkofile b* 6,66 6,14 6,09 6,86 Sisäpaisti ph 5,53 5,54 5,54 5,48 Sisäpaisti L* 54,66 56,19 55,62 54,32 Sisäpaisti a* 4,63 4,28 4,57 5,14 Sisäpaisti b* 4,81 5,03 5,28 5,22 SM:n kinkku oli noin 200 g painavampi kuin muiden rotuyhdistelmien kinkku. Myös kinkun osuus ruhosta, kinkun lihaprosentti ja kinkun lihan osuus ruhosta oli suomenmaatiaisella suurin. NM:lla ja DML:lla kinkun osuus ruhosta oli noin 0,6 prosenttiyksikköä heikompi (Taulukko 7). Rodun vaikutus kinkun osuuteen oli tilastollisesti melkein merkitsevä. RH:lla lihan laatua kuvaavat ph ja valuma olivat muita rotuyhdistelmiä heikommat. Rodun vaikutus valumaan ei kuitenkaan suuresta hajonnasta johtuen ollut merkitsevä. Toisaalta punaisuus (a*) oli RH:lla tilastollisesti merkitsevästi muita suurempi. 11

13 Hyvinkään tuotannonseuranta-aineisto Sekä emakon rotu että porsimakerta vaikuttivat merkitsevästi syntyneen pahnueen kokoon. Rodun ja porsimakerran välillä havaittiin myös yhdysvaikutus. Pahnuekoko kasvoi sekä puhdasrotuisilla että hybridiemakoilla 4. porsimakertaan saakka. Hybridiemakot tuottivat kuitenkin puhdasrotuisia emakoita suurempia pahnueita kolmannesta porsimakerrasta eteenpäin (kuvio 1). Hybridiemakot synnyttivät keskimäärin 1,4 porsasta suurempia pahnueita kuin puhdasrotuiset emakot. Elävänä syntyneiden ja vieroitettujen määrässä ero oli 1,2 ja 1,0 porsasta hybridien eduksi Porsaita/pahnueet Puhdasrotuinen 2 Hybridi Porsimakerta Kuvio 1. Puhdasrotuisten ja hybridiemakoiden pahnuekoko (yhteensä syntyneet, elävänä syntyneet ja vieroitetut) porsimakerroilla 1 6. Isärodulla ei ollut merkitsevää vaikutusta hybridiemakoiden pahnuekokoon (taulukko 8). Vieroitettuja porsaiden lukumäärässä isärodun vaikutus lähestyi merkitsevyyttä (P = 0,06) ja porsaita vieroitettiin eniten hampshire-karjulla siemennetyissä pahnueissa. Isärodun ja porsimakerran välillä ei havaittu yhdysvaikutusta. Porsaskuolleisuuden jakaumien perusteella puhdasrotuisten ja hybridiemakoiden porsaskuolleisuus sekä syntymässä että imetysaikana oli jokseenkin samansuuruista. Porsaskuolleisuus oli pienintä 2. ja 3. porsimakerralla. Ensipahnueissa oli muita porsimakertoja enemmän hyvin suuria syntymäkuolleisuuksia, mikä suurensi esipahnueiden porsaskuolleisuutta 2. ja 3. porsimakertaan verrattuna. Porsaskuolleisuus alkoi nousta 4. porsimakerrasta eteenpäin. Porsaiden kokonaiskuolleisuus alkoi kasvaa, kun syntyneiden porsaiden määrä oli 14 tai suurempi. 12

14 Taulukko 8. Isärodun vaikutus hybridiemakoiden pahnuekokoon. Isärotu Syntyneet, kpl Elävänä syntyneet, kpl Vieroitetut, kpl Y 13,5 0,4 12,1 0,4 10,4 0,3 M 13,0 0,4 11,6 0,4 9,8 0,3 H 13,8 0,4 12,7 0,4 11,0 0,3 DM 13,1 0,3 11,8 0,3 10,3 0,2 P ns ns 0,06 Jeppo Lantgrisin porsasaineisto Norjanmaatiaiset syntyivät hieman pienempinä ja kasvu syntymästä vieroitukseen oli pienempi. Ero johtui täysin elossa syntyneiden porsaiden lukumäärästä. Vieroituksen jälkeen norjanmaatiaisporsaat kasvoivat n. 20 g/pv nopeammin. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, sillä ominaisuuksien hajonnat olivat suuria. Porsaiden mahdolliset viat ja kuolinsyyt merkittiin ylös. Kuolinsyyt (emon alle jääminen, heikkous) olivat roduilla yhteneväiset eikä vikojenkaan (tyrä, sammakkoporsas) ollut selviä eroja (taulukko 9). Taulukko 9. Jeppo Langrisin puhdasrotuisten suomen- ja norjanmaatiaisten porsaiden painot ja kasvut syntymästä välitykseen. Suomenmaatiainen Norjanmaatiainen Rotu Emakoita Porsaita Ominaisuus LS-keskiarvo 1 SEM LS-keskiarvo 1 SEM p-arvo Paino 1, päivänä kg 1,789 0,099 1,746 0,127 0,66 Vieroitusikä, pv ,03 Vieroituspaino, kg 7,606 0,336 7,775 0,433 0,63 Välitysikä, pv ,89 Välityspaino, kg 28,383 1,193 29,485 1,521 0,37 Kasvu syntymä-vieroitus, g/pv ,04 Kasvu syntymä-välitys, g/pv ,27 Kasvu vieroitus-välitys, g/pv ,60 1 Least squares-keskiarvo. Jeppo Lantgrisin emakkoaineisto Ostoensikkoaineistossa norjanmaatiainen sai noin 2 porsasta enemmän sekä kaikkiaan syntyneissä (suomenmaatiainen 10,57 ja norjanmaatiainen 12,55 porsasta) että elävänä syntyneissä (SM 9,54 ja NM 11,60) ja erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Vieroitusvaiheessa ero oli vain vajaat 0,2 porsasta, eikä ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Epävarmaa on, kuinka hyvin pahnueet on onnistuttu tasaamaan koeryhmän sisällä. Kaikkien rotujen (koko aineisto) kyseisenä aikana porsineiden tulokset ovat kuviossa 2. Norjanmaatiaisen vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä sekä yhteensä syntyneiden että elävänä syntyneiden porsaiden määrään. Paras porsastuottaja oli puhdas norjanmaatiainen tai suomenmaatiaisen ja nor- 13

15 janmaatiaisen risteytys. Sekä yorkshire norjanmaatiais- että suomenmaatiais norjanmaatiaisristeytykset porsivat 266 päivän isässä eli noin päivää nuorempina kuin puhtaat norjanmaatiaiset tai muut rotuyhdistelmät. Porsimisiän ero oli tilastollisesti merkitsevä Syntynyt yhteensä Elossa SM100 SM75Y25 SM50Y50 SM25Y75 Y100 N50SM50 N50Y50 N100 Kuvio 2. Porsastuotantotuloksien least squares- keskiarvot eri rotujen osuuksien mukaisesti. Luku tarkoittaa prosenttiosuutta, SM on suomenmaatiainen, Y on yorkshire ja NM on norjanmaatiainen. Vehmaan Haikaran emakkoaineisto Norjanmaatiaisyorkshire-emakko sai keskimäärin (least squares-ratkaisut) 14,06 porsasta ja suomenmaatiaisyorkshire-emakko 12,74 porsasta. Norjanmaatiaisyorkshire-emakoille kuoli 1,56 porsasta ja suomenmaatiaisyorkshire-emakoilla 1,33 porsasta. Norjanmaatiaisyorkshire-emakoille jäi 12,49 elävää porsasta ja suomenmaatiaisyorkshire-emakoilla 11,39 elävää porsasta. Erot rotuyhdistelmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Rotu porsimakerta-yhdysvaikutus ei ollut merkitsevä. Osatutkimus 2 Fileeselkä ja ulkofilee SM- ja NM-risteytyksissä fileeselkä oli pitempi (p<0,05) kuin DNM- ja RH-risteytyksissä. DNMja RH-risteytykset olivat siten lyhyempiä kuin SM- ja NM- risteytykset. Ulkofileen poikkipinta-ala oli RH-risteytyksessä merkitsevästi suurempi (p<0,05) kuin muissa risteytyksissä. Otokseen valitusta 140 siasta DNM-risteytykset painoivat keskimäärin eniten (ruhopaino 86,8 kg). Seuraavaksi painavimpia olivat SM-risteytykset (ruhopaino 85,2 kg) ja kevyimpiä olivat NM- ja RH-risteytykset (ruhopainot 84,2 ja 84,3 kg) (Taulukko 10). Fileen osuus ruhopainosta oli suurin RH-risteytyksessä (3,8 %) ja pienin DNM-risteytyksessä (3,6 %). Sekä SM- että NM-risteytyksessä fileen osuus ruhopainosta oli 3,7 %. Ulkofileen osuus ruhopainosta oli imisillä merkitsevästi suurempi kuin leikoilla. 14

16 Lihassolut Lihassolut olivat NM-risteytysten ulkofileessä keskimäärin hieman ohuempia kuin muissa risteytyksissä, mutta erot eivät olleet merkitseviä. Kuitenkin ulkofileen paksuuserojen vuoksi eniten lihassoluja ulkofileen poikkipinta-alaa kohti oli RH-risteytyksessä (1,28 x 10 6 ) ja vähiten SM- ja DNM-risteytyksen ulkofileessä (1,15 x 10 6 ) (taulukko 10) Ulkofileen vesi- ja proteiinipitoisuus Eniten vettä suhteessa proteiiniin oli RH-risteytyksen ulkofileessa, jossa vesi-proteiini-suhde oli 6,9 % suurempi kuin DNM-risteytyksessä, 5,6 % suurempi kuin NM-risteytyksessä ja 4,6 % suurempi kuin SM-risteytyksessä. (taulukko 11). Taulukko 10. Ruhon ja ulkofileen ominaisuudet. Suluissa näytemäärät. Isärotu SM NM DNM RH ka s.d ka s.d ka s.d ka s.d Ruhopaino, kg 85,2 ab 5,7 84,2 b 4,6 86,8 a 3,3 84,3 b 3.3 (34) (35) (32) (32) Fileeselän pituus, cm 58,3 a 2,4 57,9 a 2,6 56,8 b 2,2 56,3 b 2,1 (35) (36) (34) (34) Ulkofilee % ruhopainosta 3,7 ab 0,29 3,7 ab 0,28 3,6 b 0,30 3,8 a 0,28 (33) (34) (31) (32) CSA ulkofilee, cm 2 64,7 b 6,5 66,4 b 7,6 63,6 b 6,7 71,0 a 7,4 (35) (36) (33) (34) CSA lihassolu x10 3 µm 2 5,7 a 0,7 5,6 a 0,8 5,7 a 1,0 5,7 a 0,9 (32) (35) (33) (33) TNMF (x10 6 kpl) 1,15 b (32) 0,16 1,22 ab (35) 0,19 1,15 b (32) 0,26 1,28 a (32) 0,21 CSA ulkofilee = ulkofileen poikki-pinta-ala, cm 2, CSA lihassolu = lihassolun poikkipinta-ala µm 2, TNMF =lihassolujen lukumäärä a, b; eri kirjain => eron merkitsevyys p<0,05 Taulukko 11. Ulkofileen laatu. Suluissa näytemäärät. Isärotu SM NM DNM RH ka s.d ka s.d ka s.d ka s.d ph 5,53 ab 0,10 5,60 a 0,15 5,58 a 0,17 5,47 b 0,20 (34) (35) (33) (31) Vaaleus, L* 50,6 a 6,2 48,1 b 4,1 47,6 b 3,8 46,3 b 3,8 (34) (35) (33) (32) Vesipitoisuus, % 73,9 a 0,9 73,7 ab 0,9 73,3 b 1,1 74,1 a 1,2 (35) (36) (34) (35) Proteiinipitoisuus, % 22,6 a 0,6 22,7 a 0,9 22,9 a 0,7 21,8 b 1,1 (35) (36) (34) (35) Vesi/proteiini -suhde 3,27 b (35) 0,10 3,24 b (36) 0,14 3,20 b (34) 0,14 3,42 a (35) 0,20 a, b; eri kirjain => eron merkitsevyys p<0,05 15

17 Osatutkimus 3 Tuotanto-ominaisuuksien taloudellinen merkitys Hyvinkään eläinkokeessa käytetyillä neljällä rotuyhdistelmällä tuotannosta saatavassa taloudellisessa ylijäämässä tai tuotettua sianlihakiloa kohti lasketussa tuotantokustannuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Keskiarvoissa olevat erot selittyvät lähinnä muutamien yksittäisten koesikojen tuloksilla. Taulukko 12. Neljän eri rotuyhdistelmän taloudellinen ylijäämä ( /kasvatettu sika ja snt/tuotettu kg sianlihaa) Hyvinkään eläinkokeen sioilla (n=313). Rotuyhdistelmä SM NM DNM RH per sika ns ns ns ns snt per kg sianlihaa ns ns ns ns ns rotuyhdistelmän tulos ei poikkea muista rotuyhdistelmistä 5 % riskitasolla. Taulukossa ei oteta huomioon mahdollisia eroja kuolleisuudessa tai välityskelpoisuudessa. Lihasika- ja porsastuotannon optimointimallit Tuotantoa kuvaavilla malleilla analysoitiin tuotostason, porsaskuolleisuuden ym. tekijöiden vaikutusta emakoiden elinikään, uudistukseen sekä ja emakkopaikan tuottoon, sekä lihasikojen kasvatuksen tuottoon, ruokintaan ja teurastuksen ajoitukseen. Kuviossa 3 on esitetty eräiden tuotantoominaisuuksien muutoksen arvo, kun kutakin ominaisuutta muutetaan yhden perinnöllisen keskihajontayksikön verran muiden ominaisuuksien pysyessä ennallaan. Ominaisuuden perinnöllisen keskihajonnan mukaan tarkasteltuna suurin lisätuotto yhden keskihajontayksikön suuruiselle muutokselle saadaan, kun pahnuekokoa (emakon kaikkien pahnueiden keskikoko) kasvatetaan (yhteensä pahnueeseen syntyneet porsaat), lihasian keskipäiväkasvu nousee tai rehukustannus tuotettua sianlihakiloa kohti vähenee. Keskipäiväkasvun muutoksen arvoa lisää, että se parantaa myös rehumuuntosuhdetta. Perinnöllinen muutos nimittäin mitataan vapaalla ruokinnalla, mutta tuottotarkastelussa on otettu huomioon myös ruokinnan rajoittamisen mahdollisuus. Tuotetun sianlihan määrään suhteutettuna tärkeitä tehostamiskohteita ovat pahnuekoko, porsaskuolleisuus, lihaprosentti, sian päiväkasvupotentiaali, emakon kestävyys ja rehun kulutus. Ominaisuuksien taloudelliset arvot ja joissain tapauksissa myös niiden paremmuusjärjestys riippuvat ominaisuuden hajonnan suuruudesta sekä käytetyistä hintasuhteista. 16

18 Lihasikojen rehumuuntosuhde (SD 0.12 ry/kg) Ensipahnueen koko (olettaen SD 0.85) Pahnuekoko (SD 0.85) Kuolleena syntyneet (SD 0.34) Porsaskuolleisuus (SD 0.32) Keskipäiväkasvu (SD 58.4 g/d) Lihaprosentti vapaalla ruokinnalla (SD 1.03%) Hyöty snt/kg sianlihaa Kuvio 3. Yhden perinnöllisen keskihajontayksikön (SD, muutoksen suuruus on ilmoitettu suluissa) suuruisen parannuksen merkitys eräissä lihasika- ja porsastuotantovaihetta kuvaavissa tunnusluvuissa kg tuotettua sianlihaa kohti laskien. Gompertzin kasvukäyrän tunnusluvuille on määritetty taloudelliset arvot, joita on mahdollista tulevaisuudessa käyttää jalostusarvostelussa: yhden keskihajontayksikön suuruinen muutos (SD 0.002) aikuistumissuhde-tunnusluvussa lisäsi tuottoa 5,43 snt/kg sianlihaa ja yhden keskihajontayksikön suuruinen (SD 5,3) lisäys valkuaisen aikuispainossa tunnusluvussa lisäsi tuottoa 3,33 snt/kg sianlihaa. Rasvan aikuispainon lisäys alensi hieman sikojen kasvatuksesta saatavaa tuottoa. Edellä mainitun lisäksi on tarkasteltu myös muiden muuttujien muutoksien vaikutusta sikaketjun tuottoon sekä hintasuhteiden vaikutusta taloudellisiin arvioihin muulla kuin keskihajontayksikköjen asteikolla. Lihan hinnan tai ohran (energiapitoinen rehun raaka-aine) noustessa päiväkasvun ja lihaprosentin taloudellinen arvo nousee. Sen sijaan porsaan hinnan tai soijarouheen (valkuaispitoinen rehuraaka-aine) noustessa päiväkasvuparannusten arvo laskee ja lihaprosentin taloudellinen arvo nousee. Jälkimmäinen tulos johtuu pienistä muutoksissa teuraspainossa ja ruokinnassa ja siitä, että porsasvaiheessa sioille syötetään erityisesti valkuaispitoista rehua. Kymmenen gramman lisäys vieroitettujen porsaiden päiväkasvussa lisäsi sikojen kasvatuksen tuottoa noin 0,5 snt/kg sianlihaa. Lähes samansuuruinen muutos saatiin kymmenen gramman lisäykselle lihasikojen keskipäiväkasvussa. Kymmenen prosentin vähennys pahnuekoon vaihtelussa lisäsi sikaketjun tuottoa vain 0,1 snt/kg sianlihaa. Sen sijaan emakoiden kestävyyden paraneminen siten, että kunkin porsimakerran jälkeen tehtävät emakoiden poistot vähenivät 10 % lisäsi sikojen kasvatuksen tuottoa 0,9 snt/kg sianlihaa Emakon kestävyyden osalta tilastollisten analyysien tulokset viittaavat siihen, että kannattaa kiinnittää huomiota ensikoiden valintaan ja siihen, miten emakon tuotostaso säilyy sen vanhetessa. Ominaisuuden vaihteluun (keskihajonta) suhteutettuna yhden hajontayksikön suuruinen muutos synty- 17

19 neiden porsaiden määrässä vaikuttaa poiston todennäköisyyteen voimakkaammin kuin yhden hajontayksikön suuruinen muutos porsaiden kuolleisuudessa. Pahnuekoon ennustearvoa vähentää se, että fenotyypin mukainen pahnuekoon toistuvuus peräkkäisillä porsimakerroilla on vähäinen. Esimerkiksi 5 porsasta (syntyneet porsaat) keskivertoensipahnuetta suuremman ensipahnueen tuottava emakko saa toisella porsimakerralla keskimäärin vain noin yhden porsaan enemmän kuin keskiverto emakko tuottaisi toisella porsimakerralla. Fenotyypin mukaisen pahnuekoon vaihtelun tarkastelun lisäksi aineistoa on täydennetty emakon perinnöllisestä tasosta kertovilla tiedoilla. Hyvä perimän mukainen ennuste muuttujille yhteensä syntyneiden porsaiden määrä sekä porsaskuolleisuus syntyessä vähentää emakon todennäköisyyttä tulla poistetuksi ja siten vähentää uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia tuotettua porsasta kohti. Sen sijaan elävänä syntyneiden porsaiden kuolleisuuden (%) vaikutus poistoihin näyttää olevan vähäinen. Emakon perinnöllisestä tasosta saatavalla tiedolla on kuitenkin arvoa. Tarkastellaan esimerkiksi yksittäistä ensimmäisen kerran porsinutta emakkoa, joka tuottaa yhden porsaan enemmän kuin keskivertoemakko, ja tuottajan käytettävissä on tieto tästä tuotostasosta. Mikäli tieto tuotostasosta perustuu emakon perinnölliseen tuotosennusteeseen, saadaan yhden porsaan poikkeamalle noin puolet suurempi lisätuotto kuin jos tieto perustuu vain fenotyyppiseen tulokseen (esim. lisätuotto 60 ja 30 ). Kuviossa 4 on esitetty emakoiden pakollisen poiston (sairauden, jalkavien, hedelmättömyyden tms syyn vuoksi, kuvion kaareva osa) todennäköisyys ja vapaaehtoinen poistamiskynnys esimerkkitapauksessa. Poistokynnystä on tarkasteltuon emakon viimeksi tuottaman pahnueen koon ja porsimakerran mukaan. Emakon peräkkäisillä porsimakerroilla tuottamien pahnueiden koon suuri vaihtelu ja pahnuekoon vähäinen toistuvuus johtaa siihen, että emakkoa ei ole taloudellisesti perusteltua poistaa yksittäisen pienen pahnueen vuoksi, mikäli se muuten on tuotantokykyinen. Vapaaehtoisia poistoja kannattaa aikaistaa esimerkiksi silloin, kun emakko on perimältään keskimääräistä heikompi. Poiston todennäköisyys Pahnueen koko Porsimakerta Kuvio 4. Pahnuekoon ja porsimakerran vaikutus emakon todennäköisyyteen tulla poistetuksi. 18

20 Teurastamon tavoitteleman teuraspainon, lihan hinnoittelun ja sika-aineksen perinnöllisen tason vaikutusta tuotetun lihan määrään ja teuraspainoihin ensisijassa pitkän aikavälin hintasuhteilla. Lihan hinnoittelu määrää melko pitkälti teuraspainon. Sikatukien irrottaminen tuotannosta on kuitenkin nostanut kannattavinta teuraspainoa ja heikentänyt sikapaikan tuottoa. Etenkin hitaimmin kasvavien sikojen kannattavin teuraspaino on noussut. Tästä näkökulmasta myös lihan hinnoittelua on mahdollista nostaa, mikäli se ei heikennä lihan käytettävyyttä lihanjalostuksessa ja mikäli halutaan lisätä teurastamoiden raaka-aineen saantia. Tulos myös viittaa siihen, että kannattaisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kasvun ja lihakkuuden säilymiseen teuraspainon tuntumassa. Myös porsaiden laadun vaihtelun merkitystä on tarkasteltu. Mikäli porsaiden kasvun vaihtelu (hajonta) lisääntyy 15 %, vähenee lihasikapaikan tuotto noin 3,2 /vuosi (Taulukko 13). Menetyksiä voidaan vähentää välittämällä tietylle tilalle mahdollisimman tasalaatuisia porsaita. Taulukko 13. Teuraspainon, lihan hinnan ja tuen vaikutus sikapaikan tuottoarvoon ( /kg, perusskenaarioon verrattuna) sikojen keskiteuraspainoon ja sikapaikkaa kohti tuotetun lihan määrään (kg/vuosi) kerralla tyhjennettävässä (all in all out) ja teurastuksia eri päiville jaksottavassa sikalassa. Teuraspäivä Teuraspaino Markkinaskenaario AIAO KM AIAO KM ARVO kg/v Perusskenaario Kärkiväli kg Kärkiväli kg Perusskenaario + Lihaprosentin hinta 1 snt Perusskenaario + Sianlihan hinta +10% Perusskenaario + Teuraspalkkio 14 /sika Perusskenaario + Kasvun vaihtelu +15%** * Perusskenaario = Kärkiväli kg, lihan hinta 1,33 /kg, teuraspalkkio=0, lihaprosentin hinta 2 snt/% **Sikaryhmän sisällä kasvukäyrään liittyvien parametrien keskihajonta kasvaa 15 %. AIAO=kaikki siat kerralla teuraaksi. KM=keskimäärin, kun teurastukset porrastetaan sikojen painon mukaan. ARVO=sikapaikan tuottoarvon erotus /vuosi, kun tuottoa verrataan Perusskenaarion tuottoon. kg/v=vuodessa sikapaikkaa kohti tuotetun lihan määrä keskimäärin. 3. Johtopäätökset Karjut ja emakot Eläinkoeaineisto oli liian suppea neljän isärotuyhdistelmän tarkasteluun, joten emä- ja isärotujen merkitystä tarkasteltiin muiden aineistojen avulla. MTT Hyvinkään tuotannonseuranta-aineisto viittaa siihen, että lihasikojen eminä on perusteltua käyttää hybridiemakoita, jotka tuottavat puhdasrotuisia emakoita suurempia pahnueita. Ero on hybridien eduksi noin 1 vieroitettu porsas pahnuetta kohti. Pahnuekoko kasvaa 4. porsimakertaan saakka, ja emakoiden tuotostason parantamiseksi niiden tuotantoikää tulisi saada pidennettyä, jotta nykyistä isompi osa emakoista porsisi 4 6 kertaa. Tällä hetkellä noin viidennes emakoista ei porsi toista kertaa ja puolet emakoista karsiutuu ennen neljättä porsimakertaa. Emakoiden tuotosiän pidentäminen on myös taloudellisesti tärkeää, sillä kerran tai kahdesti porsineilla emakoilla uudistuskustannus porsasta kohti on suuri kustannuserä. Isärodun vaikutus pahnuekokoon oli selvästi emärodun vaikutusta pienempi. Isärodun vaikutus pahnuekokoon riippuu heteroosin suuruudesta tuotetussa rotuyhdistelmässä. Vieroitettujen porsaiden määrä oli suurin, kun hybridiemakoiden pahnueiden isinä käytettiin puhdasrotuista hampshire- 19

Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys

Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys Sikarotuyhdistelmien erot tuotanto- ja lihan laatuominaisuuksissa sekä erojen taloudellinen merkitys Tutkimushankkeen loppuraportti 30.6.2010 0 Sisällysluettelo Tiivistelmä ja tutkimusryhmän yhteystiedot...2

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997

Lisätiedot

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group Sianjalostus tänään Timo Serenius, Figen Oy Timo Serenius 4.6.2015 Snellman Group Genetiikka on sianlihantuotannon ensimmäinen viestiosuus Jalostusta tehdään tulevaisuuteen suunta on oltava oikea Mitä

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen

Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen Ratkaisuja lihasikojen kasvatuksen tehostamiseen Jarkko Niemi, Kirsi Partanen, Liisa Pesonen ja Jarmo Valaja Sikatalouden tulosseminaari 2.6.2010 Lihaketju-hanke, työpaketti 4: Työkaluja sianlihaketjun

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Emakoiden tuotantokestävyys talouden näkökulmasta

Emakoiden tuotantokestävyys talouden näkökulmasta Emakoiden tuotantokestävyys talouden näkökulmasta Sikatalouden tulosseminaari 15.3.2017 Jarkko Niemi ja Sami Ovaska Tavoitteet Selvitetään, mikä on emakon taloudellinen pitoikä Ratkaistaan emakon poiston

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen Kirsi Partanen, Maija Karhapää, Susanna Särkijärvi, Samu Palander, Mikko Tuori ja Liisa Voutila Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

TAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että

Lisätiedot

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla Soile Kyntäjä 1), Hilkka Siljander-Rasi 1), Jarkko Niemi 2) 1) Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Sika- ja siipikarjaelinkeinot, 01300 Vantaa

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Markkinakehityksestä yleensä

Markkinakehityksestä yleensä Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?

Lisätiedot

PORSASTUOTANTOA TUNNUSLUVUIN JA KAAVIOIN. SIKATALOUDEN TULOSSEMINAARI Paula Bergman

PORSASTUOTANTOA TUNNUSLUVUIN JA KAAVIOIN. SIKATALOUDEN TULOSSEMINAARI Paula Bergman PORSASTUOTANTOA TUNNUSLUVUIN JA KAAVIOIN SIKATALOUDEN TULOSSEMINAARI Paula Bergman 15.03.2017 2 3 4 5 6 7 8 Sow numbe Tag-ID Animal namrace Dam ID Dam numbesire ID Sire numbe Date of Birt Entry date Litter

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Strategian perusteet

Strategian perusteet Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.

Lisätiedot

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Tapahtumakalenteri Facebook Tavotteetsiemennysvalmiille ensikoille Genetiikka DanAvel

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla S o i l e K y n t ä j ä, H i l k k a S i l j a n d e r - R a s i, J a r k k o N i e m i Kirjoittajat: Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Julkaisija:

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Palkokasvit sikojen ruokinnassa Palkokasvit sikojen ruokinnassa Hilkka Siljander-Rasi Palkokasveista on moneksi -työpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Vilja: puolet sikojen valkuaistarpeesta Täydennys: soija, palkokasvit, rypsi, puhtaat aminohapot

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa

Lisätiedot

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Hyötyykö lihasika säilörehusta? 05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA LUONNOLLISESTI PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA Progres on patentoitu rehuinnovaatio; maailman ensimmäinen ja ainoa havupuiden resiinihappoja sisältävä rehuaine. Se tukee ruoansulatuskanavan kuntoa

Lisätiedot

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015 SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA Riskinarviointiseminaari 2015, Evira Esityksen kuvat Eviran kuvapankki, http://kuvapankki.evira.local/portal/ sekä Salmonella tautia aiheuttavana bakteerina Euroopassa vuosittain:

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA LÄKÄ Loppuseminaari 20.3.2019 Virpi Sali, tohtorikoulutettava HY Tautisuojaus ja lääkkeiden käyttö LÄKÄ-tiloilla / Virpi Sali 20/3/2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? HAMK Mustiala Tulevaisuustyöpaja teemana Valkuaisomavaraisuuden lisääminen 6.2.2013 Ilmo Aronen T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Täydennysvalkuaisen

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Lihasian ruokinnan teemapäivä Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet

Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet Olli Niskanen Riskinhallinnan tarve kasvaa 2 6.2.2019 Ad-Hoc Ex-post tukipaketit Ad-Hoc = tätä tarkoitusta varten Ex-post = tapahtuman jälkeen

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen) 1 MTTTP3 Luento 29.1.2015 Luku 6 Hypoteesien testaus Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? H 0 : µ = µ 0 H 1 : µ < µ 0 Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA

ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA M Niemistö 7.9.2012 ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA Lihan laatu on termi, jolla on monta merkitystä ja käsitettä. Lihan laatu voidaan jakaa ainakin seitsemään

Lisätiedot

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi. 10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn

Lisätiedot

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin

Lisätiedot

Immunologinen kastraatio vaikutukset tuotantotuloksiin

Immunologinen kastraatio vaikutukset tuotantotuloksiin Immunologinen kastraatio vaikutukset tuotantotuloksiin Liisa Voutila MTT Kotieläintuotannon tutkimus HY ELTDK Sikakurssi 1.3.2013 Karjun immunologinen kastraatio Sisältö: Karjujen kastroinnin syyt Karjujen

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Laatutyö etenee lihasikaloissa

Laatutyö etenee lihasikaloissa Liite 4/2010 n 20.12.2010 Laatutyö etenee lihasikaloissa Lihayritykset edellyttävät lihasikaloilta vähintään kansalliseen terveysluokitukseen kuulumista. Sikavan ehdot täyttävä saa tuotantosopimuksen ja

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot