Perinnetalo Höyrymyllyntie 3 PERUSKUNTOARVIO

Transkriptio

1 Höyrymyllyntie 3 PERUSKUNTOARVIO

2 Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO 1.1 Asiakirjatilanne 1.2 Rakennustekniikka 1.3 LVI-tekniikka 1.4 Sähkötekniikka 1.5 Asukaskyselyn tuloksia 2. PERUSTIEDOT 3. PTS-EHDOTUS 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Huoneistotilat Yhteiset ja yleiset tilat 4.2 D Aluerakenteet 4.3 F3 Julkisivu 4.4 F4 Yläpohjarakenteet 4.5 F13 Alapohjarakenteet 5 LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät 6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset 6.3 H3/H4 Johtotiet / Johdot ja niiden varusteet 6.4 H5 Valaisimet 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet, laitteet 6.6 J Tietojärjestelmät 6.7 J2 Antennijärjestelmät LIITTEET: Liite 1 Tekninen PTS 5 sivua Liite 2 Valokuvaliite 3 sivua KUA raportti

3 Esipuhe Tällä asuinrakennuksen kuntoarviolla on tavoitteena selvittää n rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto. Lisäksi esitetään uusimistarpeet, korjaustoimenpiteet ja niiden alustavat aikataulut. Kuntoarviolla on pyritty antamaan mahdollisimman täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon tarkastuksen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Kiinteistön peruskuntoarvio suoritettiin liike- ja palvelurakennusten KH ja asuinrakennusten KH kuntoarviointiohjetta soveltaen. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota riskivaikutuksiltaan merkittävimpiin asioihin, kustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien korjaustarpeen määrittelyyn sekä rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Koska kaikkia kohteita tai niiden kuntoon vaikuttavia seikkoja ei aina voida tarkastaa eikä luotettavasti arvioida aistinvaraisesti, silmämääräistä tarkastusta on täydennettävä kuntotutkimuksilla ja erillisselvityksillä. Kuntotutkimuksien ja erillisselvityksien avulla rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja -kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Peruskuntoarvio ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistön omistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattavat tarvita investointien arvioimiseksi. Kuntoarvio ei sisällä kiinteistön tasonparannukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Peruskuntoarvion tilaajana ja yhteyshenkilönä toimi Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta insinööri Mikko Tervola. Rakenteiden ja rakennusosien tarkastuksen on tehnyt Instaro Oy:stä Antti Strömmer ja Juha-Pekka Kumpulainen. Lämmitys- vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksen on tehnyt LVI-insinööri Seppo Tomperi ja sähköjärjestelmien tarkastuksen sähköinsinööri Hannu Seppälä. Rakennuksen kuntoarviotarkastus tehtiin Tekijät kiittävät tilaajaa lähtötiedoista ja opastuksesta KUA raportti

4 Yhteystiedot: Tilaaja: Oulun kaupunki, Tekninen keskus Tilaajan yhteyshenkilö: Mikko Tervola Tilaajan osoite: Solistinkatu 2 Kuntoarvion tekijä(t): Instaro Oy Antti Strömmer, gsm: , fax: Instaro Oy Juha-Pekka Kumpulainen, LVI-Suunnittelu Seppo Tomperi Seppo Tomperi Mallastie 1, Oulu gsm: Sähkösuunnittelu Hannu Seppälä Hannu Seppälä Rantaholapantie 2 B Muhos gsm: Oulussa Instaro Oy:n puolesta Antti Strömmer Hyväksynyt: Juha-Pekka Kumpulainen KUA raportti

5 1. Yhteenveto Kuntoarviokohde sijaitsee Oulussa, Toppilan kaupunginosassa. Rakennuksessa on kaksi siipeä, jotka ovat valmistuneet eri aikoina. Alkuperäinen 2-kerroksinen rakennus on valmistunut vuonna 1912 ja 1-kerroksinen rakennusosa vuonna on suojelukohde (sr-20). Tämän kuntoarvion korjaustoimissa ei ole arvioitu suojelukohteen mahdollisesti edellyttämiä poikkeuksellisia korjaustekniikoita. Rakennukset ovat iäkkäitä ja niiden korjauksissa on mahdollisesti käytetty nykyaikaisia rakennusmateriaalia huomioimatta rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa. Rakennusfysikaalisesti toimimattomat rakenteet lisäävät kosteusvaurioriskiä ja täten peruskorjauksien laajuutta. 1.1 Asiakirjatilanne Kuntoarviota varten kohteesta saatiin seuraavia asiakirjoja: - Konttorilaajennuspiirustuksia ja selvitykset rakenteista vuodelta Arkkitehti- ja rakennepiirustuksia vuodelta LVI- ja sähköpiirustuksia vuodelta n leimattuja pääpiirustuksia vuodelta Pöyryn laatima kuntotarkastusraportti vuodelta Rakennustekniikka Kuntoarviossa olevan rakennuksen yleiskunto on huono. Rakennuksen merkittävimpiä ongelmia ovat: Vesikatto ja yläpohjarakenteet Rakennuksen vesikatosta havaittiin runsaasti vuotokohtia. Vuotovedet ovat vaurioittaneet paikoin alla olevia rakenteita. Eloperäisen ainesosan kosteusvaurioituminen aiheuttaa mikrobihaitan. Vesikaton sadevesijärjestelmät ovat huonossa kunnossa ja paikoin puhkiruostuneet. Pesuhuoneet Rakennuksen pesuhuoneiden pintarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päätöksessä. Alkuperäisen rakennusosan märkätilojen rakenneratkaisuissa on käytetty piirustusten mukaan arveluttavia ratkaisuja, jotka voivat aiheuttaa kosteusvaurion ja/tai sisäilmahaitan. Pesuhuoneen laattojen kiinnitysaineet saattavat sisältää asbestia KUA raportti

6 Julkisivu Rakennuksen julkisivu on huonokuntoinen. Vaurioihin on voinut vaikuttaa vesikaton sadevesijärjestelmän puutteet. Suurimmat vauriot kohdistuvat räystäsja otsalautoihin sekä ulkoseinän alaosiin. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu tuuletusväliä, joka voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Rakennuksen ikkunat ja ulko-ovet ovat uusimistarpeessa. 1.3 LVI-tekniikka Kiinteistön lvi-tekniset järjestelmät ovat vuodelta Kiinteistössä on sähkölämmitys. Kiinteistöön tulee jätevesiviemäriliittymä Höyrymyllyntieltä. Jätevesiviemäriliittymä on yhteinen nosturirakennuksen kanssa, liittymä on nosturirakennuksen ja perinnetalon välissä. Rakennusten yhteisessä jätevesiviemärissä on tarkastuskaivo rakennusten välissä. Tarkastuskaivosta perinnetaloon menevä jätevesiviemäri on muoviviemäri. Kiinteistöön tulee piirustusten mukaan kylmävesijohto viereisestä nosturirakennuksesta. Oulun Veden viemäri- ja vesijohtoselvityksen mukaan rakennuksen länsinurkan kohdalla tontin rajalla on vesijohtoliittymä, (VJ-2). Ei ole tietoa onko perinnetalon tonttivesijohto kytketty tähän vesijohtoliittymään vai tuleeko kylmävesi nosturirakennuksesta. Kiinteistön lvi-tekniset järjestelmät ovat kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa. Lämmitysjärjestelmä on suora sähkölämmitys. Vesijohdot ovat kupariputkia. Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit palloventtiileitä. Viemärit ovat muoviviemäreitä. Vesi- ja viemärikalusteet ovat vuodelta Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen poistoilmanvaihto. Keittiöissä on liesituulettimet. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Tarkastuksessa ei havaittu vuotoja vesijohdoissa. Suurimmat korjaustarpeet kunnossapitojakson ajalle ovat vesikalusteiden ja lämminvesivaraajien uusiminen sekä ilmanvaihtokanavien puhdistus. Jos kylmävesi tulee nosturirakennuksesta, olisi suositeltavaa harkita oman vesijohtoliittymän rakentamista Höyrymyllyntieltä. Tekniset käyttöiät KH-kortin mukaiset. (KH Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) KUA raportti

7 1.4 Sähkötekniikka n sähköasennukset ovat vuodelta 1970 ja sta ei ollut saatavilla sähkösuunnitelmia. Käytössä on Pöyry Building Services Oy:n laatima LVIA kuntokartoitusraportti. Kiinteistössä on 3x35A:n sähköliittymä. Liittymiskaapeli tulee nosturitoimiston vieressä olevalta Oulun Energian jakokaapilta. Liittymiskaapelin tyypistä ei ole varmuutta. Rakennuksen vanhaosa (1912 rakennettu osa) on varustettu katto- ja sähköpatterilämmityksellä. Pesutilat on varustettu lattialämmityksellä sekä viemärissä on saattolämmitys. Laajennusosa (1970 rakennettu osa) on varustettu sähköpatterilämmityksellä. Suositellaan sähköasennusten ja sähkölämmityksen uusimista koko kiinteistöön. 1.5 Asukaskyselyn tuloksia Kohteessa ei järjestetty asukas/käyttäjäkyselyä KUA raportti

8 2. PERUSTIEDOT Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Satamatie 13, Oulu Kerrosluku (kpl): 1-2 Tilavuus (m 3 ): ei tiedossa Bruttoala (m 2 ): 289 Huoneistoala (m 2 ): ei tiedossa Valmistumisvuosi: 1912 ja 1970 Lisätietoja: KUA raportti

9 3. PTS-EHDOTUS Kiinteistön PTS-ehdotus, pitkän aikavälin suunnitelma -ehdotus, on koottu yhteen liitteeseen 1, Tekninen PTS. Tutkimukset ja korjaustoimet on esitetty vuoden 2012 hintatason mukaan. Hinnoittelussa on käytetty urakoitsijoiden, rakennuttajien ja kuntoarvioijan hintatietoutta. Hinnoitteluun toteutusvaiheessa vaikuttaa sen hetken työtilanne ja suoritusajankohta. Hinnoittelun ohjeellisena tarkkuutena voidaan pitää ~20%:n tarkkuutta. Annetuissa hinta-arvioissa on mukana 23%:n arvonlisävero. PTS-ehdotuksessa ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen luonteisia kokonaiskustannuksia vaan kustannukset ovat yksittäisten toimenpiteiden kustannuksia. Korjaustoimenpiteen kokonaiskustannukset muodostuvat laajaalaisemmissa korjaustoimissa mahdollisista tutkimus-, suunnittelu- ja urakkaasiakirjojen laadinnasta sekä varsinaisesta työn suorittamisesta. Teknisessä PTS:ssä on esitetty toimenpiteet viidessä osa-alueessa; tutkimukset, huolto, rakennustekniikka, LVI ja sähkö. PTS on esitetty taulukkona, joissa vuosittaiset kokonaiskustannukset ja huoneistoalaan suhteutettuna kustannukset osakeneliötä kohden. Lisäksi PTS on esitetty diagrammeina. Diagrammit esittävät kustannukset osa-alueittain sekä kokonaiskustannukset vuotta kohden. Lisäksi diagrammina on esitetty osa-alueiden kustannusten keskinäistä jakautumista. PTS-ehdotuksen tarkoituksena on toimia runkona, jonka pohjalta kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö laatii kunnossapitosuunnitelman KUA raportti

10 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat Huoneistotilat Huoneiston kuivat tilat Alkuperäisen rakennusosan kuivien tilojen pintarakenteet ovat pääosin puupintoja ja verhouslevyä. Lattioissa on käytetty myös paikoin muovimattoa. Alkuperäisen rakennuksen yläkerrassa on haltex-levyillä verhoiltu kattopinta. Alkuperäisen rakennuksen pintoja on todennäköisesti uusittu 1980-luvulla. Alkuperäisen rakennusosan tuulikaapissa oli lukittu ovi, johon ei ollut avaimia. Tilaa ei voitu tarkastaa kuntoarvion yhteydessä. Alkuperäisen rakennusosan tuulikaapissa, porrasnousussa ja ullakkokomerossa havaittiin kattovuotojälkiä. Vesikaton toimenpide-ehdotukset on kerrottu tämän raportin kohdassa 4.4 F4 Yläpohjarakenteet. Alkuperäisen rakennusosan yläkerran muovimatto irtoilee paikoin kiinnityksistään. Alkuperäisessä rakennusosassa on tulisija, jonka toiminta tulee tarkastuttaa ennen käyttöönottoa. Vuonna 2006 tehdyn kuntotarkastusraportin mukaan hormista on irronnut tiiliä. Laajennussiiven pintarakenteina on käytetty lattiassa linoleum-laattaa ja muutoin maalattua kipsilevyä. Rakennuksen pintarakenteet ovat todennäköisesti alkuperäiset. Laajennussiiven keittiössä havaittiin kattovuodon aiheuttama kosteusvaurio seinässä ja keittiökalusteissa. Keittiön laatoituksessa havaittiin myös halkeamia. Tarkastushetkellä koko kohteen lämmitys oli kytketty pois päältä. Rakennuksen linoleumlaattojen ja iäkkäiden muovimattojen vuoksi on suoritettava kiinteistön haitta-ainekartoitus. Lisäksi on kuntotutkittava kattovuotojen aiheuttamat kosteusvauriot ja niiden laajuus. Alkuperäisen rakennusosan tila, johon ei päästy tämän kuntoarvion yhteydessä tulee tarkastaa KUA raportti

11 Huoneiston kosteat tilat Rakennuksen märkätilojen pintarakenteet ovat iäkkäitä. Alkuperäisen rakennusosan pesuhuoneen pintarakenteissa on käytetty laatoitusta ja panelointia. Laajennussiiven märkätiloissa on käytetty muovimattopintoja. Alkuperäisen rakennusosan pesuhuoneen lattiassa havaittiin kohonneita pintakosteusarvoja laajalla alueella lattiakaivon kohdalla ja pesuhuoneen viereisen wc-tilan lattiassa. Tilan laatat ovat huonossa kunnossa. Tarkastuksessa havaittiin roiskevesialueella oleva vaakasuuntainen halkeama seinälaatoissa. Pesuhuoneessa on puurunkoisia seiniä. Alkuperäisen rakennusosan pesuhuoneen yhteydessä olevassa wc-tilassa on lämminvesivaraaja. Lämminvesivaraaja on asennettu wc-tilaan tehdyn väliseinän taakse. Lämminvesivaraajatilasta havaittiin vuotojälkiä lattiaa pitkin wc-tilaan. Tarkastukseen saatujen dokumenttien mukaan pesuhuoneen väli- ja ulkoseinien sisäpuoliseen tuuletukseen(laatoituksien ja panelointien takana) on käytetty muoviputkia, jotka tuovat korvausilman suoraan ulkoilmasta. Muoviputket on tuotu piirustusten mukaan ulkoseinän läpi seinärakenteeseen. Muoviputkia on tuotu myös ulkoseinärakenteeseen rakennuksen ryömintätilaisesta alapohjasta. Edellä mainitun pesuhuoneen rakenneratkaisun toimivuus on arveluttava. Ulkoilmasta tuotu raaka kylmä ilma viilentää seinien rakenteita ja muuttaa vesihöyryn osapaineen siirtymisestä aiheutuvaa rakenteen kosteuskäyttäytymistä. Rakenneratkaisu voi mahdollistaa vesihöyryn tiivistymisen rakenteeseen aiheuttaen kosteusvaurion. Lisäksi pesuhuonetilojen lämpötila saattaa laskea talviaikana erittäin alhaiseksi. Ryömintätilaisesta alapohjasta tuotu korvausilma sisältää runsaasti mikrobilajistoja. Alapohjasta tuotu korvausilma voi aiheuttaa tilan käyttäjille terveyshaitan. Laajennussiiven pesuhuoneen suihkun seinän muovimatto on tummentunut. Rakennuksen märkätilojen pintarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päätöksessä ja ne sisältävät useita riskirakenteita erityisesti alkuperäisessä rakennusosassa. Rakennuksen märkätilat tulee uusia nykymääräyksien mukaiseksi. Alkuperäisen rakennuksen pesuhuoneen laattojen vuoksi kiinteistöön on tehtävä asbestikartoitus. Asbestikartoitus suoritetaan haittaainekartoituksen yhteydessä KUA raportti

12 Rakennuksen pesuhuoneremonteissa tulee tutkia pintarakenteiden alla olevien rakenteiden kunto. Eloperäisten ainesosien kosteusvaurioituminen aiheuttaa sisätiloissa mikrobihaitan. Rakennuksen haitta-ainekartoitus. Rakennuksen pesuhuoneremontti nykymääräysten mukaan. Märkätilojen rakenteiden tuuletusratkaisut tulee muuttaa. Samalla tutkitaan märkätilojen alusrakenteiden kunto. Kattovuodoista aiheutuneet kosteusvauriot tutkitaan kiinteistön kuntotutkimuksissa. Rakennuksen tulisija tulee tarkastuttaa ennen käyttöönottoa(kustannusta ei ole arvioitu PTS:n) Yhteiset ja yleiset tilat Rakennuksessa ei ole yhteisiä ja yleisiä tiloja. 4.2 D Aluerakenteet Kiinteistön päällysrakenteita ei voitu tarkastaa johtuen maan pinnalla olevasta lumipeitteestä. Rakennuksen syöksytorvilta tulevat vedet ohjautuvat perustusten vierelle. Kiinteistön salaojajärjestelmän olemassaolo ei ole tarkastajien tiedossa. Salaojajärjestelmän tehtävänä on laskea maaperän pohjaveden tasoa niin, ettei rakennuksen perusmuuriin kohdistu suurta kosteusrasitusta. Salaojan tarpeellisuutta kyseisessä maaperässä ei ole tutkittu. Merkkejä maaperäisestä kosteudesta ei tarkastuksessa havaittu. Kiinteistössä ei ole sadevesikaivoja. Kiinteistön kuivatusjärjestelmien tarve tulee arvioida heti lumien sulettua. Kiinteistöön on suositeltavaa laatia kuivatussuunnitelma, jossa tarkastellaan mahdollisuudet ja tarve mahdollisten kuivatusteknisten toimien toteutukselle. Lisäksi on tarkastettava mahdollisten olemassa olevien kuivatusjärjestelmien toiminta KUA raportti

13 Kiinteistön kuivatuksen toiminnan arviointi lumien sulettua ja mahdollisten nykyisten kuivatusjärjestelmien toiminnan tarkastus kiinteistön kuivatussuunnitelman yhteydessä. Kiinteistön kuivatussuunnitelman laatiminen. 4.3 F3 Julkisivu Ulkoseinät Alkuperäisen rakennusosan tarkka ulkoseinärakenne ei selvinnyt tarkastukseen toimitetuista dokumenteista. Rakennuksessa on kuitenkin puurunkoinen ulkoseinärakenne, joka on vaakapaneloitu. Lämmöneristeenä seinärakenteessa on todennäköisesti purueriste. Alkuperäiseen rakennusosaan on rakennettu kuistiosa 1980-luvulla. Kuistiosan lämmöneristeenä on käytetty piirustusten mukaan mineraalivillaa. Rakenteeseen on asennettu höyrynsulkumuovi. Laajennusosan ulkoseinärakenne on saatujen dokumenttien mukaan sisältäpäin lueteltuna seuraava: Kuitulevy 12mm Tiivistyspahvi Puurunko ja mineraalivilla 100mm Bituliittilevy 12mm Koolaus Pystylaudoitus Ulkoseinärakenteen päälle on vuoden 1985 korjauspiirustusten mukaan lisätty 12mm bituliitti ja vaakalaudoitus. Rakennuksen ulkopinta on vaakalaudoitusta, joten voidaan olettaa, että korjaus on suoritettu. Piirustuksen mukaan ulkoseinän alaosaan ja perustusten päälle on asennettu mineriittilevy, joka ulottuu maanpinnan alle. Rakennusosien ulkoseinät eivät tuuletu. Laajennusosan piirustuksissa ei havaittu ollenkaan ulkoseinän tuuletusväliä. Mahdollista tuulettuvuutta on heikennetty entisestään asentamalla ulkoseinän alaosan ja perustuksen päälle mineriittilevy. Tuulettuvuuden puute voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Rakenteen eloperäisten ainesosien kosteusvaurioituminen aiheuttaa sisätiloissa mikrobihaitan, mikäli ilmanvirtaukset kulkeutuvat rakenteesta sisäilmaan KUA raportti

14 Rakennuksen ulkoseinien yleiskunto on huono. Rakennuksen ulkoseinissä on laaja-alaisesti maalivaurioita sekä paikallisia lahovaurioita. Vaurioihin on vaikuttanut rakennuksen vesikaton sadevesijärjestelmän merkittävät puutteet. Rakennuksen vesikaton sadevesijärjestelmät on käsitelty tämän raportin kohdassa 4.4 F4 Yläpohjarakenteet. Ulkoseinärakenteen iän ja tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennukseen on tehtävä julkisivun kuntotutkimus. Kuntotutkimuksien perusteella määritellään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Ikkunat Rakennuksissa on pääosin 3-lehtiset yksikertaisilla lasipinnoilla varustetut ikkunat (MSK). Alkuperäisen rakennusosan ikkunat on uusittu mahdollisesti laajennusosan rakennuksen tai 1980-luvun korjausten yhteydessä. Alkuperäisen rakennusosan yläkerrassa on puurunkoiset kaksipuitteiset ja kaksilasiset ikkunat (MSU). Ikkunat ovat iäkkäät ja energiatehottomat. Ikkunoissa esiintyy maali- ja lahovaurioita erityisesti ulkopuitteissa ja pielilaudoissa. Ikkunoissa on paikoin tasaisia pellityksiä, jotka eivät ohjaa sadevesiä tehokkaasti. Sadevesien aiheuttamat mahdolliset vuodot ikkunan kautta seinärakenteeseen huomioidaan julkisivun kuntotutkimuksessa. Alkuperäisen rakennusosan yläkerrassa on rikkoutunut ikkuna. Ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä päätöksessä ja ne tulee uusia. Ulko-ovet Rakennuksessa on 1-lehtiset puurunkoiset ulko-ovet. Rakennuksen ulko-ovet ovat iäkkäitä ja energiatehottomia. Ulko-ovet ovat huonokuntoisia. Ulko-ovet on teknisen käyttöikänsä päätöksessä ja ne on suositeltavaa uusia. Katokset Rakennuksessa ei ole katoksia KUA raportti

15 Perustukset Rakennuksen perustuksia ei voitu tarkastaa kokonaisuudessa johtuen perustusten vierellä olevasta lumipeitteestä. Perustuksia on arvioitu havaintojen ja piirustusten mukaan. Alkuperäisessä rakennusosassa on maalatut betoniperustukset. Perustusten takana on luonnonkivilatomus. Alapohjarakenteena on tuulettuva ryömintätila. Laajennusrakennuksessa on betoniperustukset, jonka päälle on piirustusten mukaan asennettu mineriittilevy. Levypinta ulottuu piirustuksen mukaan rakennuksen viereisen maanpinnan alapuolelle. Alkuperäisen rakennusosan perustukset ovat paikoin liikkuneet. Perustusten kantava osa on todennäköisesti luonnonkivi, joten vaurio on lähinnä esteettinen. Perustusbetonin kallistuminen on irrottanut ulkoseinän alaosien koristelautoja. Perustusten maalipinnassa havaittiin hilseilyä. Rakennuksen syöksytorvet ohjaavat sadevedet perustusten viereen. Kiinteistön kuntotutkimukset. Sisältää rakennuksen julkisivun, ylä- ja alapohjarakenteiden kuntotutkimukset sekä kattovuotojen aiheuttamien kosteusvaurioiden tutkimisen. Rakennuksen vesikaton, yläpohjarakenteiden ja kattovuotojen aiheuttamien kosteusvaurioiden korjaustoimien kustannusarvio kuntoarviovaiheessa. Yläpohjaan ja vesikattoon tulee oletusarvoisesti korjaustoimia. Korjauksen tarpeellisuus ja laajuus tarkentuvat kuntotutkimusten perusteella. Julkisivuun liittyvien korjaustoimien laajuus ei ole tiedossa. Korjaustoimet ja niihin liittyvät kustannukset tarkentuvat kuntotutkimusten yhteydessä. Julkisivukorjauksiin liittyviä kustannuksia ei ole arvioitu tämän kuntoarvion PTS:ssä. Rakennuksen ikkunoiden ja ulko-ovien uusinta. Perustuksen maalataan/kunnostetaan tarvittaessa KUA raportti

16 4.4 F4 Yläpohjarakenteet Vesikatto Rakennuksen vesikattoa ei voitu täysin tarkastaa tarkastushetkellä katolla olleesta lumipeitteestä ja turvallisuusasioista johtuen. Rakennuksessa ei ole kattoturvatuotteita. Alkuperäisessä rakennusosassa on harjamuotoinen vesikate, jonka vesikatemateriaalina on betonikattotiili. Rakennuksen räystäät ulkonevat rakennuksesta. Vesikatteen läpivientinä on tulihormi. Vesikatteen sadevedet ohjautuvat räystäskouruihin, josta edelleen syöksytorviin. Rakennuksen yläpohjan tuuletus on tukittu räystäiltä. Laajennusosassa on loiva bitumikerminen harjakatto, joka on todennäköisesti täysin alkuperäinen. Rakennuksen yläpohjan tuuletus on tukittu räystäiltä. Rakennuksen räystäskouruissa havaittiin runsaasti sammalta ja ympäristöstä tullutta likaa. Räystäskourujen tukkeutuminen aiheuttaa sadeveden tulvimisen räystäskourusta. Tulviva vesi vaurioittaa rakennuksen rakenteita. Laajennusosan räystäskourut ovat paikoin puhkiruostuneita. Sadevesijärjestelmässä on akuutti uusimistarve. Alkuperäisen rakennusosan vesikaton jiirikohdassa havaittiin kattovuotojälkiä ulkoa tarkasteltuna. Alkuperäisen rakennusosan räystäslautojen ja otsalautojen kunto on erittäin huono. Laudoissa esiintyy laho- ja maalivaurioita. Alkuperäisen rakennusosan vesikatossa havaittiin tarkastuskierroksella useita kattovuotokohtia. Myös laajennusosan rakennusosien välisessä seinässä havaittiin kattovuotojälkiä. Rakennusosien välinen rintataite on todennäköisesti puutteellinen. Tässä kuntoarvioissa tehtyjen havaintojen ja vuonna 2006 tehdyn kuntotarkastuksen perusteella rakennuksen vesikatto on kunnostettava/uusittava. Yläpohjarakenteisiin tehtävien kuntotutkimukset määrittävät korjauslaajuutta. Yläpohja Alkuperäisen rakennusosan yläpohjan poskitiloihin on käynti rakennuksen toisen kerroksen sisätiloista. Porrasnousun viereisessä ullakkokomerossa havaittiin kattovuotojälkiä vesikaton jiirikohdan lähettyvillä KUA raportti

17 Toinen alkuperäisen rakennuksen yläpohjan poskitilan käyntiluukku oli tukittu lämmöneristeellä. Alkuperäiseen rakennusosaan on rakennettu kuistiosa 1980-luvulla. Kuistin yläpohjan lämmöneristeenä on käytetty piirustusten mukaan noin 250mm mineraalivillaa. Kuistin sisäkattoverhouslevyssä havaittiin tarkastuskierroksella kosteusvauriojälkiä. Laajennusosan yläpohjaan ei havaittu tarkastusluukkua huonetiloista. Yläpohjien ja vesikatteiden kunnon tarkastus kolmen vuoden välein. Räystäskourujen ja syöksytorvien puhdistus kaksi kertaa vuodessa Rakennuksen yläpohjarakenteet tutkitaan kiinteistön kuntotutkimusten yhteydessä. Kuntotutkimusten perusteella määräytyy yläpohjarakenteiden korjauslaajuus. 4.5 F13 Alapohjarakenteet Alkuperäisessä rakennusosassa on ryömintätilainen tuulettuva alapohja. Tarkastuskierroksella ei havaittu käyntiluukkua alapohjatilaan. Laajennusosalla on piirustusten mukaan alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta. Alkuperäisen rakennusosan syöksytorvet laskevat sadevedet perustusten viereen. Sadevedet ohjautuvat mahdollisesti rakennuksen tuulettuvaan alapohjatilaan. Seurauksena saattaa olla alapohjarakenteen puurakenteen alkava sienikasvusto ja lahovaurioituminen. Perustuksissa havaittiin paikallisia tuuletusreikiä alapohjatilaan. Alkuperäisen rakennuksen alapohjaan on suoritettava kuntotutkimus. Kuntoarvion PTS:ssä ei ole arvioitu mahdollisia alapohjan korjaustyökuluja. Alkuperäisen rakennusosan alapohjarakenne tutkitaan kiinteistön kuntotutkimusten yhteydessä KUA raportti

18 5. LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistössä on suora sähkölämmitys. 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty kunnalliseen jätevesiviemäriverkostoon. Kylmävesijohto tulee piirustusten mukaan viereisestä nosturirakennuksesta. G21 Vedenkäsittelylaitteet Kiinteistön lämminkäyttövesi tuotetaan kahdella lämminvesivaraajalla. Vanhemman osan lämminvesivaraaja on wc-tilassa wc-istuimen taakse koteloituna. Sijainnista johtuen varaajan huolto tai uusiminen ei ole helppoa. Lämminvesivaraajilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta muutama vuosi. Lämminvesivaraajien uusiminen. G21.2 Paineenkorotusjärjestelmät Kiinteistössä ei ole paineenkorotusjärjestelmiä. G21.3 Paineenalennusventtiilit Kiinteistön päävesimittarilla ei ole vakiopaineventtiiliä. Vakiopaineventtiilillä ei ole merkittävää vaikutusta vedenkulutukseen muissa kuin asuinrakennuksissa KUA raportti

19 G22 Vesijohtoverkostot G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Kiinteistössä ei ole lämpimään käyttövesiverkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita. G22.3 Vesijohtoverkostot varusteineen Kiinteistön vesijohdot ovat kupariputkia. Vesijohdoissa ei havaittu vuotojälkiä. Vesijohdoilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 20 vuotta. G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit ovat palloventtiileitä. Venttiilit ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Sulkuventtiileiden uusiminen. G23 Jätevesien käsittely G23.1 Hiekanerottimet (öljyn ja rasvan) Kiinteistössä ei ole hiekanerottimia KUA raportti

20 G23.2 Öljynerottimet Kiinteistössä ei ole öljynerottimia. G23.3 Rasvanerottimet Kiinteistössä ei ole rasvanerottimia. G23.4 Viemäripumppaamot Kiinteistössä ei ole viemäripumppaamoita. G23.5 Jäteveden puhdistamot Kiinteistössä ei ole jäteveden puhdistamoita. G24 Viemäriverkostot G24.1 Sisäviemäriverkoston padotusventtiilit Kiinteistössä ei ole padotusventtiileitä KUA raportti

21 G24.2 Viemärikaivot Kiinteistössä on betonirakenteinen jätevesivesiviemärin tarkastuskaivo. Kaivo on nosturirakennuksen ja perinnetalon välissä. Tarkastuskaivolla on käyttöikää jäljellä arviolta yli 20 vuotta. G24.3 Sadevesikaivot Kiinteistössä ei ole sadevesikaivoja. Sadevedet johdetaan katolta syöksytorvien kautta maan pinnalle. Kiinteistön kuivatussuunnitelmassa huomioidaan sadevesiviemäreiden, sadevesikaivojen ja rännikaivojen suunnittelu. G24.4 Viemäriverkostot varusteineen Kiinteistön jätevesivesiviemärit ovat muoviviemäreitä. Viemäreillä on teknistä käyttöikää jäljellä yli 20 vuotta. G25 Vesi- ja viemärikalusteet G25.1 Vesikalusteet Sekoittimet ovat 2-ote sekoittimia. Sekoittimien kunto on välttävä. Rakennuksen sekoittimien uusiminen KUA raportti

22 G25.2 Viemärikalusteet Viemärikalusteet ovat vuodelta Viemärikalusteiden kunto on tyydyttävä. G26 Eristykset Näkyvissä olevissa vesijohdoissa ei ole eristyksiä. Rakenteissa olevien vesijohtojen ja ullakolla olevan tuuletusviemärin eristyksistä ei pystytty tekemään havaintoja. Katolla olevassa tuuletusviemärissä ei ole eristyksiä. Katolla olevaan tuuletusviemäriin jäätymissuojan asennus. 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät Kiinteistössä on painovoimainen poistoilmanvaihto. Tilakohtaisia korvausilmaventtiileitä on muutamia. Ilmanvaihtoa tulisi parantaa. Ilmanvaihtoa olisi mahdollista parantaa rakentamalla koneellinen poistoilmanvaihto tai rakentamalla lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä joka on energiatalouden ja viihtyisyyden kannalta parempi kuin pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen edellyttää ilmanvaihtokoneiden asentamisen rakennuksen vanhalle ja uudelle osalle sekä mittavia kanavointitöitä ullakolla ja mahdollisesti myös huonetiloissa. G31 Ilmastointikoneet G 31.1 Tuloilmakoneet varusteineen Kiinteistössä ei ole tuloilmakoneita KUA raportti

23 G31.2 Poistoilmakoneet varusteineen Kiinteistön poistoilmakoneina on keittiöissä olevat liesituulettimet. Liesituulettimet ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Liesituulettimien uusiminen. G33 Kanavistot Kiinteistön ilmanvaihtokanavat ovat kuumasinkittyjä kierresaumakanavia ja rakennusainekanavia. Ilmanvaihtokanavat ovat tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Ilmanvaihtokanavien puhdistus. G34 Päätelaitteet Poistoilman päätelaitteet ovat järjestelmään sopivia lautasventtiileitä. Päätelaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kiinteistössä ei ole korvausilmaventtiileitä. Korvausilmaventtiileiden asentaminen ulkoseiniin rajoittuviin tiloihin KUA raportti

24 Korvausilmaventtiilit tulisi asentaa, jos kiinteistöön ei asenneta lämmöntaiteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää. G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet Kiinteistössä ei ole väestönsuojaa. G37 Eristykset Ullakolla olevien poistoilmakanavien eristyksistä ei ole tietoa. Ullakkotiloissa olevien ilmanvaihtokanavien eristyksistä ei pystytty tekemään havaintoja. Ullakkotilan poistoilmakanavien eristykset tarkastetaan kiinteistön kuntotutkimusten yhteydessä. G4 Kylmätekniset järjestelmät G41 Kylmäkoneistot Kiinteistössä ei ole kylmäteknisiä järjestelmiä. 5.4 G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto G71.1 Käsisammuttimet Kiinteistössä ei ole käsisammuttimia KUA raportti

25 G72 Sammutusvesilaitteet G72.1 Sisä- ja ulkopalopostit Kiinteistössä ei ole paloposteja. G81 Paineilmalaitteet Kiinteistössä ei ole muita lvi-teknisiä järjestelmiä KUA raportti

26 6. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu rakennuksien seinävalaisimilla. Pihavalaistus on heikkotehoinen. Suositellaan seinävalaisimien uusimista. H1.2 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Pihavalaistusta ohjataan kytkimillä ja liiketunnistimella. Ohjaus toimii suunnitellulla tavalla. 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22.1 Pääkeskukset Pääkeskus sijaitsee eteisessä. Kiinteistön sähkönkulutukset mitataan pääkeskuksessa. Vuosienergia vuonna 2011 oli n kwh. Pääkeskus on IP30 (In 63A ). Kiinteistön pääsulakkeet ovat 3x35A. Pääkeskus on uusittu 1985 ja se on välttävässä kunnossa. Pääkeskuksessa ei ollut sähkösuunnitelmia eikä keskuksessa ei ollut vikavirtasuojakytkimiä. Suositellaan pääkeskuksen uusimista vikavirtasuojilla varustetuksi suuremman saneerauksen yhteydessä KUA raportti

27 Suositellaan ajan tasalla olevien sähkösuunnitelmien laatimista ja piirustusten sijoittamista pääkeskushuoneeseen. 6.3 H3 Johtotiet, H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Liittymisjohto on todennäköisesti 3x Liittymisjohto on välttävässä kunnossa ja vastaa kiinteistön kuormaa. H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Rakennuksessa ei havaittu maadoituselektrodia, mutta putkistot oli yhdistetty keskuksen nollakiskoon. Suositellaan maadoituselektrodin asentamista H44 Voimaryhmäjohdot Rakennuksessa on pääosin alkuperäisiä 1970 luvulta ja myöhemmin 1985 lisättyjä voimaryhmäjohtoja. Johdot ovat 4-johtimisia. Sähköasennukset ovat osin heikkokuntoiset. Suositellaan sähköasennusten uusimista koko kiinteistöön. H45 Valaistusryhmäjohdot Rakennuksen valaistusryhmäjohdot ovat pääosin ja 1980-luvuilta. Johdotus on toteutettu vanhemman osan alakerrassa pääosin uppoasennuksena sekä yläkerrassa ja laajennusosalla pinta-asennuksena KUA raportti

28 Uppoasennusjohdot ovat pääosin välttävässä kunnossa ja pinta-asennukset huonossa kunnossa. Suositellaan sähköasennusten uusimista koko kiinteistöön. H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kiinteistöä on pääasiassa alkuperäiset sähkökalusteet. Joitain pistorasioita ja kytkimiä on myös uusittu. Alkuperäiset sähkökalusteet ovat heikossa kunnossa. Rikkoutuneet jakorasiat, kytkimet ja pistorasiat tulisi korjata välittömästi. 6.4 H5 Valaisimet H51 Valaisimet Rakennuksessa on pääosin alkuperäiset valaisimet. Joitain valaisimia on uusittu vuosien varrella. Valaisimet ovat pääasiassa hehkulamppu- ja loistevalaisimia. Osa valaisimista oli rikkoontunut. Suositellaan kaikki valaisimet uusittavaksi. 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.1 Sähköpatterit Rakennuksessa on pääosin 1970 ja 1985 asennettuja sähköpattereita. Sähköpatterit ovat huonokuntoiset ja osin rikkoontuneet KUA raportti

29 Huoneiden lämpötilat oli korkeat, johtuen osin auki olleista tuuletusikkunoista. Osa lämmittimistä oli asennettu siten, että etäisyydet palavaan aineeseen alittui. Suositellaan kaikki lämmittimet uusittavaksi johdotuksineen. Suositellaan säilytyslämpötilan laskemista esim. 15 asteeseen. H61.2 Lattialämmitykset Pesutiloissa on sähköinen lattialämmitys. Viemärillä on pääkeskuksen sulaketietojen perusteella saattolämmitys, jonka toiminnasta ei ole tietoa. Lattialämmitys on toimintakuntoinen. Lattialämmitystermostaatista puuttui vääntönuppi ja peitelevy oli rikki. Suositellaan termostaatin uusimista ja kaapeleiden kunnon tutkimista mittaamalla. H61.3 Kattolämmitykset Vanhanosan alakerran salissa on kattolämmitys. Kattolämmityksen toimintaa ei testattu, mutta huoneen lämpötilasta päätellen kattolämmitys on ainakin osin toiminnassa. Kattolämmitys on asennettu vanerikattoon, joka on jaettu puisilla pienoilla ruutuihin. Silmämääräisesti puupienojen ja vanerin yhteenlaskettu paksuus ylittää kattolämmityksen maksimi peitemateriaalin paksuuden 22mm. Suositellaan kattolämmityselementtien kunnon tutkimista mittaamalla. H6.3 Kiukaat Kiinteistössä on välttäväkuntoinen kiuas ja ohjauskeskus KUA raportti

30 Suositellaan kiukaan ja ohjauskeskuksen uusimista suuremman saneerauksen yhteydessä. 6.6 J Tietojärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J11 Yleiseen puhelinverkkoon liitettävät puhelinjärjestelmät Rakennus on liitetty DNA Oy:n puhelinverkkoon. Puhelinverkko täyttää rakentamisajankohdan tarpeet. Järjestelmästä ei ollut kaaviota, josta olisi selvinnyt verkon rakenne. 6.7 J2 Antennijärjestelmät Rakennus on varustettu omalla antennilla. Antenniverkko on silmämääräisesti välttävässä kunnossa. Järjestelmästä ei ollut kaaviota josta olisi selvinnyt verkon rakenne KUA raportti

31 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Tutkimukset ja suunnittelu Rakennuksen haitta-ainekartoitus. 1 erä D Kiinteistön kuivatussuunnitelman laatiminen. 1 erä F3 Kiinteistön kuntotutkimukset. Sisältää rakennuksen julkisivun, ylä- ja alapohjarakenteiden kuntotutkimukset sekä kattovuotojen aiheuttamien kosteusvaurioiden tutkimisen. 1 erä F4 Yläpohjien ja vesikatteiden kunnon tarkastus kolmen vuoden välein. 1 erä Kustannukset vuosittain [1000 ] , , ,2 0 Kustannukset bruttoalalla jaettuna 289 m2 /m2/kk 3, , , ,06 0 LIITE 1 sähkötoimenpide

32 koodi tai kohta raportissa F6 F3 F32 TEKNINEN PTS Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi Rakennustekniikka Rakennuksen pesuhuoneremontti nykymääräysten mukaan. Märkätilojen rakenteiden tuuletusratkaisut tulee muuttaa. Samalla tutkitaan märkätilojen alusrakenteiden kunto. Rakennuksen vesikaton, yläpohjarakenteiden ja kattovuotojen aiheuttamien kosteusvaurioiden korjaustoimien kustannusarvio kuntoarviovaiheessa. Rakennuksen ikkunoiden ja ulko-ovien uusinta. Kustannukset vuosittain [1000 ] Kustannukset bruttoalalla jaettuna Huoltotoimenpide Tutkimus/suunnittelu 1 erä erä erä Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide LIITE 1 sähkötoimenpide m2 /m2/kk 5,767 2, ,

33 koodi tai kohta raportissa TEKNINEN PTS Huoltotoimenpide Tutkimus/suunnittelu Rakennustekninen toimenpide Toimenpide Määrä Yksikkö /Yksikkö Vuosi LVI G21 Lämminvesivaraajien uusiminen. 1 erä G22.4 Sulkuventtiileiden uusiminen. 1 erä G25.1 Rakennuksen sekoittimien uusiminen. 1 erä Katolla olevaan tuuletusviemäriin G26 1 kpl jäätymissuojan asennus. G31.3 Liesituulettimien uusiminen. 1 erä LVI-toimenpide G33 Ilmanvaihtokanavien puhdistus. 1 erä G34 Korvausilmaventtiileiden asentaminen ulkoseiniin rajoittuviin tiloihin. 1 erä Kustannukset vuosittain [1000 ] 0, , Kustannukset bruttoalalla jaettuna 289 m2 /m2/kk 0, , LIITE 1 sähkötoimenpide

34 LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide PTS 120 Ku ustannukset [1000 ] Tutkimukset ja lisäselvitykset , , ,2 0 Huolto Rakennustekniikka LVI 0, , Sähkö Yhteensä 33, , , ,2 0 Vuosi Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Yhteensä Kokonaiskustannukset ( kuukaudessa bruttoneliötä kohden) m2 9,544 2, , , ,058 0

35 LIITE 1 TEKNINEN PTS Tutkimustoimenpide Huoltotoimenpide Rakennustekninen toimenpide LVI-toimenpide sähkötoimenpide Kustannusjakauma (1000 ) 10 vuoden tarkastelujaksolla. LVI; 11 Tutkimukset ja lisäselvitykset; 14 Rakennustekniikka; 130 Tutkimukset ja lisäselvitykset Huolto Rakennustekniikka LVI Sähkö Kustannukset yhteensä kymmenen vuoden tarkastelujaksolla Kokonaiskustannukset ( 10 v tarkastelujaksolla bruttoneliötä kohden) 289 m2 533,9 /m2

36 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 1. Rakennuksen julkisivun kunto on huono. Julkisivussa esiintyy maali- ja lahovaurioita. Kuva 2. Alkuperäisen rakennusosan vesikaton otsaja räystäslaudat ovat lahovaurioituneet. Kuvassa oikealla vesikatteen jiirikohta, josta havaittiin vuotoja. Kuva 3. Alkuperäisen rakennusosan betoniperustukset ovat kallistuneet paikoin. Kuva 4. Syöksytorvilta tulevat sadevedet voivat ohjautua rakennuksen tuulettuvaan alapohjatilaan. Alapohjaan pääsevä vesikuorma voi aiheuttaa alapohjarakenteen laho- ja sienikasvustoa. Kuva 5. Rakennuksen vesikaton räystäskourut ovat ruostuneet puhki. Vesikaton sadevesijärjestelmissä on akuutti korjaustarve. Kuva 6. Alkuperäisen rakennusosan kylmässä ullakkotilassa havaittiin vesikaton vuotokohtia jiirikohdalla. PALJETIE , fax KUA Liite 2 1

37 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 7. Alkuperäisessä rakennusosassa havaittiin rikkoutunut ikkuna. Kuva 8. Uusitun kuistitilan sisäkatossa havaittiin kosteusvauriojälki. Kuva 9. Alkuperäisen rakennusosan pesuhuoneen seinässä on vaakasuuntainen halkeama toiseksi alimmassa laattarivissä. Kuva 10. Alkuperäisen rakennusosan ylemmän kerroksen ikkunassa uloin ikkunapuite on pahoin lahovaurioitunut. Kuva 11. Laajennussiiven märkätilan seinäpinnalla havaittiin tummentuma. Kuva 12. Lämminvesivaraaja on wc-istuimen takana koteloituna. PALJETIE , fax KUA Liite 2 2

38 LIITE 2 KUNTOARVIO Kuva 13. Syöttösekoitusventtiili lämminvesivaraajan alla. Kuva 14. Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit tulisi uusia. Kuva 15. Vesikalusteet ovat kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa Kuva 16. Korvausilmaventtiili 2. kerroksen itäpään huoneessa. Korvausilmaventtiilit tulisi asentaa kaikkiin ulkoseiniin rajoittuviin tiloihin jos kiinteistöön ei asenneta lämmöntalteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmajärjestelmää. Kuva 17. Rikkoutunut lämmitin. Kuva 18. Rikkoutunut pistorasia. PALJETIE , fax KUA Liite 2 3