VET-LSA-hankkeen (European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training) yleisesittely

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VET-LSA-hankkeen (European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training) yleisesittely"

Anton Mikkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VET-LSA-hankkeen (European Large Scale Assessment for Vocational Education and Training) yleisesittely Keskusteluseminaari VET-LSA-hankkeesta Helsinki opetusneuvos Seija Rasku

2 Keskeiset koulutuspoliittiset tavoitteet Tuottaa tietoa ammatillisen peruskoulutuksen tuottamasta osaamisesta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja kehittämisen tueksi Selvittää eri maiden toisistaan poikkeavien koulutusjärjestelmien ja koulutusmuotojen vahvuudet ja heikkoudet ja tarjota näin mahdollisuuksia toisilta oppimiseen Kehittää eurooppalaisten ammatillisten koulutusohjelmien tuloksellisuutta koskevaa avoimuutta Luokitella ammattialakohtaiset oppimistulokset kansainvälisten luokitusjärjestelmien mukaisesti empiiristen tutkimustulosten pohjalta Määritellä yksilön ominaisuuksien ja henkilöhistorian, eri koulutusmuotojen sekä osaamisen kehittämisen välinen suhde Määrittää kokeissa/testitilanteissa osoitetun ja käytännössä mitatun osaamisen vastaavuus Parantaa Euroopan ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja koulutusohjelmien tuottaman osaamisen läpinäkyvyyttä ja edistää näin tutkintojen tunnustamista ja liikkuvuutta Euroopan eri maissa Edistää ja sujuvoittaa koulutusasteelta ja -alalta toiselle siirtymistä 2

tuloksellisuutta koskevaa avoimuutta Luokitella ammattialakohtaiset oppimistulokset kansainvälisten luokitusjärjestelmien mukaisesti empiiristen tutkimustulosten pohjalta Määritellä yksilön

3 Toteutus (1) Vertaileva kansainvälinen (eurooppalainen) tutkimus nuorten aikuisten ammatillisesta osaamisesta, joka on hankittu ammatillisessa koulutuksessa Tavoitteena selvittää, miten valmiita ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneet nuoret aikuiset ovat työelämään Euroopan eri maissa Mukana neljä alaa: autoala, sähköala, kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala Käynnistynyt Saksan aloitteesta kansainvälisesti vuonna 2007, Saksassa jo 2004 Hankkeeseen on osallistunut kahdeksan maata: Saksa, Itävalta, Sveitsi, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Slovenia. Euroopan komissio, Cedefop ja OECD osallistuvat hankkeeseen neuvonantajina ja havainnoijina. 3

sähköala, kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala Käynnistynyt Saksan aloitteesta kansainvälisesti vuonna 2007, Saksassa jo 2004 Hankkeeseen on

4 Toteutus (2) Hankkeen toimintaa on tähän saakka ohjannut mukana olevien maiden, komission ja Cedefopin edustajista koostuva ohjausryhmä ja hankkeen käytännön toteutuksesta on vastannut Göttingenin yliopiston tutkimusyksikkö SOFI (Soziologisces Forschungsinstitut). Hankkeen jatkoa varten suunniteltu organisaatio muistuttaa PISA:n kansainvälistä ja kansallista projektiorganisaatiota. 4

Göttingenin yliopiston tutkimusyksikkö SOFI (Soziologisces Forschungsinstitut).

5 VET-LSA:n suunniteltu organisaatio VET-LSA:n ohjausryhmä (+ havainnoijat ja tieteelliset asiantuntijat) VET-LSA:n sihteeristö Kilpailutettu kansainvälinen tutkimuskeskus Kansainvälinen taso Kansallinen taso Kunkin maan hallitus ja kansallinen ohjausryhmä Poliittinen taso Kansallisten koordinaattoreiden kokoukset Kansallinen tutkimuskeskus, kansallinen koordinattori ja tutkimustiimi Tutkimustaso 5

taso Kansallinen taso Kunkin maan hallitus ja kansallinen ohjausryhmä Poliittinen taso Kansallisten

6 Arvioitava osaaminen, kohderyhmä ja osaamisen arviointimenetelmät Keskittyy arvioimaan ammattialakohtaista osaamista (domain-spesific competences) Tarkoitus arvioida myös kaikille ammattialoille yhteistä työelämäosaamista (cross-occupational competences) ja perustaitoja (basic competences), esim. luku- ja kirjoitustaitoa Lisäksi kerätään oppilaitos- ja yksilökohtaista taustatietoa taustakyselylomakkeella Kohderyhmänä ammatillisen peruskoulutuksen (ISCED 3) päättövaiheessa olevat nuoret aikuiset Kukin maa voi oman päätöksensä mukaan toteuttaa joko yhden tiedonkeruun koulutuksen päättövaiheessa tai osallistua seurantaan, jolloin tietoa kerätään koulutuksen (alussa,) lopussa ja 3 4 vuoden kuluttua valmistumisesta. Perusotos on yksi tiedonkeruu neljältä alalta. Perusotosta voi rajoittaa maakohtaisista syistä. Arviointimenetelmänä on tarkoitus käyttää autenttisia työtehtäviä tietokonesimuloiduissa työympäristöissä sekä perinteistä kynä-paperimenetelmää. 6

luku- ja kirjoitustaitoa Lisäksi kerätään oppilaitos- ja yksilökohtaista taustatietoa taustakyselylomakkeella Kohderyhmänä ammatillisen peruskoulutuksen (ISCED 3) päättövaiheessa olevat nuoret

7 Vertailu olemassa oleviin laaja-alaisiin arviointeihin (1) Eroaa muista vastaavista koulutuksen arvioinneista arvioitavan osaamisen ja kohderyhmän suhteen PISA: lukutaito, matemaattinen, luonnontieteellinen ja ongelmanratkaisuun liittyvä osaaminen; kohderyhmänä vuotiaat PIAAC: yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta keskeisten yleisten avaintaitojen hallinta (tietotekniikkavalmiudet, ongelmanratkaisutaidot teknologiavaltaisissa ympäristöissä, yleinen luku-, kirjoitus- ja laskutaito); kohderyhmänä vuotiaat AHELO: a) geneeriset taidot (mm. ongelmanratkaisu, analyyttisyys, kriittinen ajattelu, aniestojen hallinta), b) oppiainekohtainen osaaminen: taloustiede ja tekniikka; kohderyhmänä bachelor-tutkinnon loppuvaiheessa olevat opiskelijat 7

(tietotekniikkavalmiudet, ongelmanratkaisutaidot teknologiavaltaisissa ympäristöissä, yleinen luku-, kirjoitus- ja laskutaito); kohderyhmänä 16 64-vuotiaat AHELO: a) geneeriset taidot (mm.

8 Vertailu olemassa oleviin laaja-alaisiin arviointeihin (2) Eroaa ammattitaitokilpailuista tavoitteen (opiskelijoiden välinen kilpailu laaja-alainen oppimistulosten arviointi) kohderyhmän (pieni joukko huippuosaajia suuri joukko tavallisia opiskelijoita) arviointi- /mittausmenetelmän (todelliset työtehtävät autenttiset työtehtävät tietokonesimuloiduissa työympäristöissä) ja arviointiajan (useampi päivä noin 4 tuntia) suhteen. 8

huippuosaajia suuri joukko tavallisia opiskelijoita) arviointi- /mittausmenetelmän (todelliset työtehtävät

9 Hankkeen kesto ja aikataulu Valmistelut ja linjaukset ohjausryhmässä: kevät 2008 kesä 2009 Esiselvitys (Feasibility Stydy): syksy 2008 kevät 2009 Päätös osallistumisesta hankkeen jatkoon 9/2009 Kilpailutus ja toteuttajan valinta: syksy 2009 kevät 2010 Varsinainen VET-LSA: tutkimusvälineiden kehittäminen ja kommentointi: kevät 2010 kevät 2011 esitestaus ja raportointi ja tutkimusvälineiden edelleen kehittäminen: 2011 varsinainen tiedonkeruu ja tutkimus: 2012 tutkimustiedon käsittely ja raportointi:

Varsinainen VET-LSA: 2010-2013 tutkimusvälineiden kehittäminen ja kommentointi: kevät 2010 kevät 2011 esitestaus ja raportointi

10 Hankkeen arvioidut kustannukset Kansainväliset kokonaiskustannukset noin 7,11 milj. Suomen osuus arviolta noin 0,85 milj. (12 %), jos mukana kaikki maat ja kaikki alat Suomen osuus arviolta noin 1,22 milj. (20 %), jos mukana neljä maata ja kaksi alaa koostuvat kansainvälisen tutkimuskeskuksen, ohjausryhmän ja tieteellisten asiantuntijoiden kustannuksista (pl. ohjausryhmän jäsenten matkakustannukset, joista kukin maa huolehtii oman jäsenensä osalta) Suomen kansalliset kustannukset noin 2,45 milj., jos mukana kaikki alat noin 1,38 milj., jos mukana kaksi alaa koostuvat mm. kansallisen tutkimuskeskuksen, kansallisen testauksen ja kansallisten raporttien kustannuksista sekä matkakustannuksista ja VET- LSA-taphatumien kustannuksista. Hankkeen kokonaiskustannukset Suomen osalta siis noin 2,60-3,30 milj. 10

(20 %), jos mukana neljä maata ja kaksi alaa koostuvat kansainvälisen tutkimuskeskuksen, ohjausryhmän ja tieteellisten asiantuntijoiden kustannuksista (pl.

11 Kustannusten jakautuminen (kaikki maat, kaikki alat) Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Yhteensä Kansainväliset kustannukset Kansalliset kustannukset Yhteensä

248 328 189 588 853 212 Kansalliset kustannukset 469 800 794 800 794 800

12 Sopimusluonnosten keskeiset kohdat VET-LSA:n sihteeristö on Bonnissa German Aerospace Centerissä. Saksa maksaa sihteeristön kulut. Kansainvälisten kustannusten rahoitus kootaan Central Study Fundiin (CSF), jota hallinnoi VET-LSA:n sihteeristö. Kukin jäsenmaa maksaa ohjausryhmän määrittämän vuotuisen osuutensa vuosittain CSF:ään. Jos joku maa jää pois VET-LSA-hankkeesta kesken hankkeen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ko. vuoden vuotuista osuutta ei palauteta tai siitä palautetaan puolet (jää pois vuoden alkupuoliskolla). Mahdolliset tulot ohjataan CSF:ään ja käytetään VET-LSA-hankkeeseen. Jos CSF:ssä on rahaa hakkeen päättyessä, se palautetaan osanottajamaille samassa suhteessa kuin rahoitusta on kerätty. Hankkeesta voi jäädä pois kesken hankkeen vain, jos tieteellisesti voidaan osoittaa, että VET-LSA:n tavoitteet eivät toteudu ko. maan osalta. Jos jokin maa jää pois, ohjausryhmä kokoontuu arvioimaan tilannetta ja päättää hankkeen jatkosta. Sopimusluonnosten perusteella jää epäselväksi, miten kustannukset jakautuvat jäljelle jäävien maiden kesken, jos yksi tai useampi maa jää pois ja hanketta päätetään jatkaa. Sopimusmuutokset vaativat kaikkien osapuolten hyväksyntää. Sopimuksissa noudatetaan Saksan lainsäädäntöä. 12

Jos joku maa jää pois VET-LSA-hankkeesta kesken hankkeen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ko.

Samankaltaiset tiedostot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön