EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

Transkriptio

1 EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group (HEG)

2 Miksi globaalit koulutusmarkkinat ovat syntyneet? Koulutuksen yksityisen hyödykkeen ominaisuudet ovat korostuneet Yksityiset hyödyt Palvelun kohdistaminen asiakkaille (pois suljettavuus) Markkinamekanismi toimii (ainakin jollain tavoin) Kansalliset koulutusjärjestelmät eivät pysty tyydyttämään kaikkea kysyntää Määrä Laatu Tietoon perustuva tuotanto on globaalistunut Työmarkkinat ovat kansainvälistyneet Palvelujen (GATS) ja yksilöiden (esim. Kiinan politiikkamuutos) vapaan liikkumisen esteitä on poistettu Opetus- ja oppimisteknologian kehitys

3

4 Lukuja (OECD) 77% ulkomailla opiskeleevista opiskelee OECDmaissa Suurimmat lähtömaat ovat Kiina, Intia ja Korea Ulkomailla opiskelevista 52% on aasialaisia Yli puolet kv-opiskelijoista opiskelee USA:ssa, Australiassa, Britanniassa, Kanadassa, Ranskassa ja Saksassa

5

6

7 Mitä globaaleilla koulutusmarkkinoilla ostetaan ja myydään? -- Koulutuksen yhteiskunnalliset funktiot Tietoa ja osaamista (inhimillisen pääoman teoria) Kykyä toimia globaalissa ympäristössä ja työelämässä (sosialisaatiofunktio) Todistuksia (siivilähypoteesi)

8 Yksilöllä taloudellinen motiivi liikkua markkinoilla Mikä tahansa on koulutuksen yhteiskunnallinen funktio, empiria osoittaa, että koulutuksen määrän ja elinikäisten ansioiden välillä vallitsee positiivinen (tilastollinen) korrelaatio

9 Korkeakoulutuksen kustannukset ja tuotot Tulot Lisääntyneet tulot Menetetyt ansiot Välittömät opiskelukust. Ikä Kk-opiskelun kustannukset Kk-opiskelun tuotot

10 Koulutuksen tuottoaste yksilölle Taloudellisten tuottojen (lisääntyneet ansiot) suhde investointeihin (menetetyt ansiot + välittömät opiskelukustannukset) Mitä alhaisemman tulotason yhteiskunnasta on kyse, sitä suurempi on tilastollinen koulutuksen tuloja lisäävä vaikutus

11 Taloudellinen kasvu kehittyvissä maissa on luonut globaaleja markkinoita Kiinan ja Intian korkeakoulutuksen kysynnän räjähdysmäinen kasvu Korkeakoulutuksesta tullut tärkeä vientituote, esim. Australia ja Uusi-Seelanti

12 Määrällinen ja laadullinen ylikysyntä Massakoulutuksen markkinat Erittäin suuri ylikysyntä, esim. Kaakkois-Aasia, entisen Neuvostoliiton alue 1990-luvulla, Afrikan maat nyt Kansalliset yksityiset sektorit Englanninkieliset yliopistot muista maista (sosialisaatio) Eliittikoulutuksen (tai fokusoidun koulutuksen) markkinat Alat, joilla tulojen odotettu lisäys erityisen suurta Englanninkieliset yliopistot (sosialisaatio) Tarjoajayliopiston maine (ranking) tärkeää (screening) Hierarkkisissa yhteiskunnissa (esim. Kiina) suuret markkinat

13 Markkinoilla toimimisen mallit Kansainvälisten opiskelijoiden koulutus kotimaassa Koulutuksen toteutus vientimaassa Kampukset ulkomailla Yhteistyö vientimaan partneriyliopistojen kanssa Opetus- ja oppimisteknologian käyttö

14 Epäsymmetrisen informaation ongelma globaaleilla koulutusmarkkinoilla Opiskelijan ei ole mahdollista saada luotettavaa vertailevaa informaatiota yliopistojen/ohjelmien laadusta Työnantajat eivät voi saada luotettavaa vertailevaa tietoa työnhakijoiden koulutuksesta Tilanne synnyttänyt mainemarkkinat Ensin diversifioituneissa ja hierarkkisissa kansallisissa järjestelmissä (esim. USA, Japani, Kiina) Myöhemmin mainemarkkinat globalisoituneet Yliopistot toimivat osin mainemarkkinoiden ehdoilla Panostavat siihen mikä luo mainetta (tutkimus ja resurssit) Huippuohjelmat leimaavat kaikki koulutusohjelmat

15 Globaalit Ranking-listat Täydellisesti toimivilla markkinoilla hintajärjestelmä tuottaa tietoa hyödykkeiden ja palveluiden laadusta Koska hintajärjestelmä ei toimi koulutuksessa, koulutusmarkkinoilla syntynyt kysyntää vaihtoehtoiselle informaatiolle Koulutusmarkkinainformaatio (rankingit) mittaa sitä mikä luo mainetta on helposti kvantifioitavaa

16 Mitä muuta yliopistot tekevät menestyäkseen globaaleilla koulutusmarkkinoilla? Markkinointi, imagon luominen Luotettavan tiedon tuotanto koulutuksen ja ohjelmien laadusta Laatujärjestelmät ja niiden auditointi Akkreditointi Opiskelijapalautteen käyttö informaation tuotannossa

17 Suomalaiset yliopistot globaaleilla markkinoilla? Haasteita Yliopistot tuntemattomia Yliopistot pieniä ja niillä on vähän kansainvälisiä ohjelmia Menestyvät keskinkertaisesti rankingeissa Ei englanninkielinen maa Etuja Ei kolonialistista historiaa Maine korkean teknologian maana Julkisen sektorin hyvä maine (alhainen korruptio, hyvinvointiyhteiskunta) Menestys kaikissa kv-vertailuissa (esim. Pisa, kilpailukyky, )

18 Suomen strategia globaaleilla koulutusmarkkinoilla Keskitytään kapeille markkinasegmenteille, joilla meillä on suurin suhteellinen kilpailuetu Käytetään Suomen mainetta hyväksi Kartutetaan ymmärrystämme markkinoista ja rahan ansainnan logiikasta Tehdään yliopistojen välistä yhteistyötä Liittoudutaan muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa markkinoilla