KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. PEHTORINTIE 9 (entinen LAAJAVUORENTIE 9) 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 88 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 17:099

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 88 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS PEHTORINTIE 9 (entinen LAAJAVUORENTIE 9) KAAVATUNNUS 17:099 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS ( )

2 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan korttelin 88 tonttia 5. Kaavan nimi PEHTORINTIE 9 (LAAJAVUORENTIE 9) Kaavan tunnus 17:099 Kaavan päiväys (tarkistettu ) Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Maankäyttö / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh tapani.tommila@jkl.fi Kaavan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti vireilletulo Hyväksymis- Ltk päivämäärät Ltk xx.xx.2013 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee n. 2 km Jyväskylän kaupungin keskustasta luoteeseen osoitteessa Pehtorintie 9 ja on yhden tontin 5 laajuinen. Kaavan nimi ja tarkoitus Pehtorintie 9 kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa nykyisen asemakaavan rakennusoikeutta.

3 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksen hakijoiden ja kaupungin tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE KAAVAN VAIKUTUKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI... 10

4 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 2) asemakaavan seurantalomake 3) ote ajantasa-asemakaavasta 4) asemakaavaehdotus, pienennös (tarkistettu )

5 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa nykyisen asemakaavan rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta siten, että tulevan uudisrakennuksen räystäskorkeus ei muutu. Rakennuspaikan pinnanmuodot mahdollistavat tämän. Uusissa suunnitelmissa talo kasvattaa kokoaan maan sisään eli käytännössä tulee yksi kerrostaso lisää alaspäin kun kellariin lisätään kerrosalaan luettavaa tilaa ja piha-alueet muotoillaan uudestaan. Alimpaan kerrokseen ollaan sijoittamassa kaupungin vanhusten päiväkeskuksen tiloja. Nämä muutokset kasvattavat tarvittavan rakennusoikeuden määrää sekä nostavat kerrosluvun viidestä kuuteen. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.yy ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Nykyinen voimassaoleva asemakaava on varsin tuore vuodelta 2011 ja kaavamuutoksella ei tulla merkittävästi muuttamaan nykyisen kaavan tuloksena syntyneen rakennussuunnitelman päämittoja tai räystäskorkeutta. Kuitenkin kesken rakennussuunnittelun hankkeen tavoitteet hieman muuttuivat ja tulevan rakennuksen kellarikerrokseen päätettiin sijoittaa kaupungin oma päiväkeskus ikääntyneille. Uusissa suunnitelmissa talo kasvattaa kokoaan maan sisään eli käytännössä tulee yksi kerrostaso lisää alaspäin kun kellariin lisätään kerrosalaan luettavaa tilaa ja piha-alueet muotoillaan uudestaan. Muut rakennuksen arkkitehtuuriin vaikuttavat kaavamääräykset kopioidaan sellaisenaan nykyisestä voimassa olevasta asemakaavasta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Rakennettu ympäristö Kortepohjan keskustan alueella sijaitsevat keskeiset Kortepohjan alueen palvelut, kuten kirjasto päiväkoti, kirkko ja liikekeskus. Liikekeskuksen vieressä on asuinkerrostalo. Suunnittelualueella on laaja ja avoin julkisia palveluita, liikekeskusta ja ylioppilaskylää palveleva pysäköintialue sekä asunto-osakeyhtiöiden parkkialue. Kortepohjan asemakaava pohjautuu vuonna 1964 käytyyn asemakaavakilpailuun, jonka voitti arkkitehti professori Bengt Lundsten. Voittaneen ehdotukseen sisältyi aluekeskus, joka ei kuitenkaan toteutunut kilpailun mukaisesti. Alueen julkiset palvelut alkoivat rakentua vasta 1970-luvun alussa ja nykyinen liikekeskus valmistui vuonna Suunnittelualueesta syntyi perinteinen suomalainen

6 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (6) 1970 luvun alussa rakennettu lähiökeskusta, joka on ajan kuluessa rapistunut; liikekeskus on huonossa kunnossa ja ympäristö epäviihtyisä. Erityisesti laajat pysäköintialueet ovat nykyisellään jäsentymättömiä. Rakentaminen on väljää ja palvelurakennukset ovat matalia. Tontilta 5 on purettu luvulla valmistuneet palvelurakennukset. Yllä viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti. Alempi kuva on otettu keväällä Kuvassa oikealla kauppakeskus ja etualalla pysäköintikenttä.

7 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (7) Maanomistus Maanomistaja kaava-alueella on Jyväskylän kaupunki ja kaavamuutoksen hakija on Jyväskylän kaupunki. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta A. Yleiskaavat Yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) alue on palvelujen ja hallinnon alue (P). Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaava alue on asuinkerrosten ja yleisten rakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa seniorija palveluasuntoja sekä niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. (AKY-1). Asemakaavan on vahvistettu Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutosta hakee Jyväskylän kaupunki.

8 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (8) 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Jyväskylän kaupunki Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Jyväskylän Tilapalvelu Keski-Suomen Museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja maanomistajille päivätyllä kirjeellä. Samalla asemakaavan muutos on laitettu luonnoksena nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Osallisten antama palaute selostetaan asiaa käsiteltäessä listateksteihin ja kaavan selostukseen Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi

9 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (9) pitänyt järjestää. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty tiedoksi Keski-Suomen ELY- keskukseen Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta saatiin luonnosvaiheen kuulemisen aikana neljä lausuntoa. Lausunnon antoivat Keski-Suomen Museo, liikenne- ja viheralueiden vastuualue, JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energia Oy. JE-Siirto Oy kommentoi kaavaluonnoksen katuosoitetta ja Jyväskylän Energia Oy esitti lausunnossaan lisäämään kaavamääräyksiin padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröintiin liittyvän määräyksen. Muilla lausunnonantajilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana kaksi lausuntoa. Lausunnon antoivat Rakennusvalvonta ja Jyväskylän Energia Oy. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ollut huomautettavaa ja rakennusvalvonnan lausunto on käsitelty selostuksen lisälehdellä. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksen hakijoiden ja kaupungin tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa nykyisen asemakaavan rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta. Kellariin lisätään kerrosalaan luettavaa tilaa ja se muuttuu normaaliksi kerrokseksi talon eteläpäädyssä. Tämä kasvattaa tarvittavan rakennusoikeuden määrää sekä nostaa kerrosluvun viidestä kuuteen. Kellariin ollaan sijoittamassa kaupungin omaa päiväkeskusta vanhuksille. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutos sallii rakennettavaksi kuusikerroksisen asuinkerrostalon tai yleisen rakennuksen, jolle voi sijoittaa seniori- ja palveluasuntoja sekä niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella ei kaavoittajan näkemyksen mukaan ole selvitettäviä vaikutuksia. Kaava nostaa tulevan rakennuksen kerroskorkeuden viidestä kuuteen, kun kellari otetaan päiväkeskuskäyttöön ja muutetaan kerrokseksi, mutta muutos ei tule vaikuttamaan rakennuksen räystäskorkeuteen tai päämittoihin merkittävästi. Kun kellari tulee asuinkäyttöön, niin se kasvattaa tarvittavan rakennusoikeuden määrää 550 kerrosalaneliömetriä. Tämä lisää alueella autopaikkojen lisärakentamistarvetta kolmella. 4.7 NIMISTÖ Nimistöön ei tule muutoksia. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Nykyisen voimassa olevan asemakaavan vuodelta 2011 toteuttaminen on jo alkanut ja Pehtorintie 9 kohteen arkkitehti- ja rakennussuunnittelu on käynnissä.

10 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (10) SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaupunkirakennelautakunta pyysi asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon Rakennusvalvonnalta. Lausunnossa tuotiin esille seuraavaa: Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta toteaa, että kaavakarttaan merkitty kerrosluku ja kaavaselostuksessa mainitut tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Kaavaselostuksen mukaan rakennuksen räystäskorkeus ei muutu. Tästä syystä asemakaavan kerroslukumerkintä on tarkistettava siten, että kellarikerrokseen muodostuu pääkäyttötarkoituksen mukaisia, kerrosalaan laskettavia tiloja. Kaavoittajan vastine: Kaavakarttaan merkitty kerrosluku säilyy ennallaan, koska tulevan uudisrakennuksen uusi suunnitelma sitä edellyttää. Uudisrakennuksen räystäskorkeus verrattuna vanhaan suunnitelmaan säilyy ennallaan, mutta uudessa suunnitelmassa talo kasvattaa kokoaan maan sisään eli käytännössä tulee yksi kerrostaso lisää. Rakennuspaikan pinnanmuodot mahdollistavat tämän. Tulevan uudisrakennuksen eteläpääty on kuusikerroksinen ja sisältää pääkäyttötarkoituksen mukaisia kerrosalaan laskettavia tiloja. Pohjoispääty on kellaritilaa. Kaavaselostuksesta tämä selvitys puuttui ja siten selostuksen ja kaavakartan tavoitteet olivat ristiriidassa keskenään. Nyt kaavaselostukseen on lisätty kuvaus tulevan kohteen suunnitelmista tarkemmin, missä asiaa havainnollistetaan ja rakennusvalvonnan esittämä ristiriita poistuu. Kaavamääräyksiä ei tarvitse muuttaa. Periaatteellisessa leikkauspiirustuksessa näkyy kuusikerroksisen eteläpäädyn liittyminen pihatilaan. Kuva Arkkitehtuuritoimisto AT.

11 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (11) Periaatteellisessa 1. kerroksen pohjapiirustuksessa näkyy kuusikerroksisen eteläpäädyn liittyminen pihatilaan sekä yhteiset pihajärjestelyt tontin 7 Pehtorintie 5 rakennuksen kanssa. Kuva Arkkitehtuuritoimisto AT.

12 17:099 / PEHTORINTIE 9 / ASEMAKAAVASELOSTUS ( ) (12) Kaavaehdotusta tarkennettiin julkisen nähtävillä olon jälkeen siten, että räystäslinjaa ja sen korkeusasemaa koskevaan määräykseen lisättiin maininta tontista jonka rakennuksen kanssa räystäs linjataan samaan tasoon. Kaavaehdotukseen voi tutustua internetissä osoitteessa Rakennuksen (talo C) ylin räystäslinja tulee asettua samaan tasoon/linjaan ja korkeusasemaan saman korttelin 88 tontin 7 rakennuksen (talo E) kanssa. Kuva Arkkitehtuuritoimisto AT.

13 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pehtorintie 9 (entinen Laajavuorentie 9) ASEMAKAAVAN MUUTOS 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 88 TONTILLE 5 Kaavatunnus 17:099 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Yleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) alue on palvelujen ja hallinnon alue (P). Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Asemakaava alue on asuinkerrosten ja yleisten rakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa seniori- ja palveluasuntoja sekä niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. (AKY-1). Asemakaava on vahvistettu Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Keski-Suomen museo on inventoinut ylioppilaskylän syksyllä Inventoinnin mukaan Kortepohjan ylioppilaskylä on yksi ensimmäisistä suomalaisista ylioppilasasuntolatoimintaa varten rakennetuista alueista. Rakennukset on laadittu tyyppipiirustusten mukaan ja alue on säilynyt yhtenäisenä. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Kortepohjan rivitaloalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) sekä kuuluu DOCOMOMO-järjestön (kansainvälinen nykyarkkitehtuurin suojelu- ja dokumentointijärjestö) VIP-listalle. Alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa sen suojeluarvot tulee huomioida. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee n. 2 km Jyväskylän kaupungin keskustasta luoteeseen osoitteessa Laajavuorentie 9 ja on yhden tontin 5 laajuinen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa nykyisen asemakaavan rakennusoikeutta ja kerroskorkeutta. Kellariin lisätään kerrosalaan luettavaa tilaa ja tämä kasvattaa tarvittavan rakennusoikeuden määrää sekä nostaa kerrosluvun viidestä kuuteen. Kellariin ollaan sijoittamassa kaupungin omaa päiväkeskusta vanhuksille. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Suunnittelualueen nykytilanne: Kortepohjan keskustan alueella sijaitsevat keskeiset Kortepohjan alueen palvelut, kuten kirjasto päiväkoti, kirkko ja liikekeskus. Liikekeskuksen vieressä on asuinkerrostalo. Suunnittelualueella on laaja ja avoin julkisia palveluita, liikekeskusta ja ylioppilaskylää palveleva pysäköintialue sekä asunto-osakeyhtiöiden parkkialue. Kortepohjan asemakaava pohjautuu vuonna 1964 käytyyn asemakaavakilpailuun, jonka voitti arkkitehti professori Bengt Lundsten. Voittaneen ehdotukseen sisältyi aluekeskus, joka ei kuitenkaan toteutunut kilpailun mukaisesti. Alueen julkiset palvelut alkoivat rakentua vasta 1970-luvun alussa ja nykyinen liikekeskus valmistui vuonna Suunnittelualueesta syntyi perinteinen suomalainen 1970 luvun alussa rakennettu lähiökeskusta, joka on ajan kuluessa rapistunut; liikekeskus on huonossa kunnossa ja ympäristö epäviihtyisä. Erityisesti laajat pysäköintialueet ovat nykyisellään jäsentymättömiä. Rakentaminen on väljää ja palvelurakennukset ovat matalia. Tontilta 5 on purettu tai puretaan luvulla valmistuneet palvelurakennukset. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. ASEMA

14 17:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Tilapalvelu Keski-Suomen Museo Keski-Suomen Pelastuslaitos 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät MRL 9.n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Alustavan tarkastelun mukaan näyttää, että selvitettäviä vaikutuksia ei ole. Nykyinen voimassaoleva asemakaava on varsin tuore vuodelta 2011 ja kaavamuutoksella ei tulla merkittävästi muuttamaan nykyisen kaavan tuloksena syntyneen rakennussuunnitelman päämittoja tai räystäskorkeutta. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (huhtikuu 2013) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Tämän kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät 2013) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta ajalla 10.4 alkaen 14 vuorokautta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä (samaan aikaan kuin vireille tulosta) sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä 2013) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2013) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. ASEMA

15 17:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) tapani.tommila@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti. ASEMA

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 17.KAUPUNGINOSAN KORTTELI 88 TONTTI 5 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :099 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1338 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,1338 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1338 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,06 0, A yhteensä 0, , ,06 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. tilat [ha] [%] [k-m²] [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , , Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0, , ,06 0, A yhteensä 0, , ,06 0, AKY-1 0, , ,06 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0, , , ma/a 0, , ,

18

19

20