Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys Ari Parviainen

Transkriptio

1 Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen

2 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5 7. Sammakko 8. Vaaranaluslampi 9. Kiteenjärvi Ruokosenlampi 11. Ylä-Ruokonen Hepolampi 13. Ruotinlampi 14 Särkkälammit Nimetön 16. Mustikkalammet Ala-Ruokonen 18. Hölviö Iso Riihilampi 20. Suuri Lumilampi Pieni Lumilampi 22. Ruunalampi 23. Kalliolampi Saunalampi 25. Tynnörilampi 12 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit 13 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit 14 Lähteet 14 Liitteet 15 18

3 3 Johdanto Selvitysalue on kooltaan varsin laaja ja sijaitsee Pohjois-Karjalassa Juuan kirkonkylän luoteispuolella ja siihen kuuluu kaksi isohkoa järveä, Ylä- ja Ala-Ruokonen, sekä 23 muuta sijaintikarttaan (Kuva 1) numeroitua erikokoista järveä ja lampea tai niiden osia. Tämä linnustoselvitys perustuu ja viitenä maastoaamuna noin klo suoritettuun havainnointiin. Selvitysalueen järviä ja lampia on kierretty jalkaisin käyttäen autoa alueelta toiselle siirtymiseen. Useimmat kokonaisuudessaan selvitettävät lammet on kierretty ympäri ja niillä, joista vain osa ranta-alueista kuuluu selvitykseen, on yleensä kävelty vain ko. alue. Kaikkein suurimmilla Ruokosilla havainnointia on osittain kohdennettu niille rantaosuuksille, joille on suunniteltu rakentamista. Havaitut reviirit on merkattu suoraan maastokartoille muistiin. Sää maastoaamuina oli lämmin ja pääsääntöisesti vähätuulinen tai tyyni eli olosuhteet olivat erinomaiset. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei varmasti ole yhdellä maastokäynnillä pystytty havaitsemaan mutta alueista sai kyllä riittävän hyvän yleiskuvan viiden aamun havainnoinnilla. Reviirimääriä ei ole erityisesti arvioitu, koska kaikkia alueita ei ollut mahdollista käytettävissä olevan ajan puitteissa kauttaaltaan kiertää eikä se olisi ollut tarkoituksenmukaistakaan. Mahdolliset tekstissä esitetyt reviirimäärät ovat tästä syystä vain suuntaa-antavia. Erityistä huomiota havainnoinnissa on kiinnitetty suojelullisesti merkittäviin EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin, uhanalaislajistoon ja Suomen erityisvastuulajeihin (EVA). Järvet ovat suurimmaksi osaksi karun puoleisia eikä varsinaisia lintujärviä selvitysalueella ole. Rantametsät ovat enimmäkseen nuorta tai nuorehkoa havupuustoa ja hakkuita on rannoilla suoritettu runsaasti. Kuva 1: Selvitysalue sijaitsee Juuan luoteispuolella. Mustat numerot viittaavat tekstin kohteisiin.

4 4 Tulokset Kohteiden käsittely tekstissä etenee löyhästi idästä länteen ja numerointi kohteen edessä viittaa kyseisen lammen tai järven sijaintiin kartalla (Kuva 1). Suojelullisesti merkittävistä lajeista on jäljempänä oma taulukkonsa (Taulukko 1), ja niiden havaintopaikat ilmenevät lopussa olevista karttaliitteistä (Liitteet 1-6). 1. Suo-Valkeinen Kohteista itäisin ja lähimpänä Juuan keskustaa ja 6-tietä. Sijaitsee Juuasta n. 7 km luoteeseen ja 6-tielle on matkaa n. 2,5 km. Suurin osa rannoista on soistunutta, eniten länsi- ja eteläpuolella ja kasvaa männikköä. Lammen luoteisosan metsä on hakattu siemenpuuasentoon ja pohjoispuolella on aukko, joka ulottuu lähimmillään 25 metrin päähän rannasta. Länsirannalla kulkee lisäksi kelkkareitti. Kaava-alueeseen lammesta kuuluu länsiranta pohjoiskärjestä kaakkoisimmalle lahdelle. Linnusto on vaatimatonta. Runsaimpina esiintyivät metsäkirvinen (5), peippo (4) ja käki (3). Muita havaittuja lajeja olivat laulu- ja punakylkirastas, pajulintu, talitiainen, keltasirkku sekä ainoa suojelullisesti merkittävä laji telkkä (EVA), jota oli yksi pari kaakkoisosassa. 2. Liimonlampi Sijaitsee Suo-Valkeisen länsipuolella alle kilometrin päässä. Liimonlammesta kuuluu kaavaalueeseen vain pohjoisin lahti sekä n. 400 metriä länsirantaa sieltä etelään päin. Tämä osuus rantavyöhykkeestä on suurimmaksi osaksi soistunutta ja puusto on männikköä. Lammen pohjoisluoteispuolella on laaja aukko ja hakkuut olivat maastokäynnin aikaan vielä meneillään. Kaikkiaan 10 lajia havaittiin ja näistä kaksi suojelullisesti huomioitavaa. Kuikka (DIR) käyttäytyi pesivän oloisesti lammen eteläpuoliskolla ja leppälinnulla (EVA) oli reviiri lammen länsipuolitse menevän tien länsipuolella. Muu lajisto koostui tavallisista lajeista, käkeä (3) ja käpytikkaa lukuun ottamatta varpuslinnuista: metsäkirvinen, kulorastas, pajulintu, talitiainen, peippo sekä järripeippo. 3. Kaijat Kaijat ovat Ylemmäisenjärven jatkeena sen luoteispuolella. Selvitysalueeseen kuuluu noin 600 metriä lahden perukkaa molemmat rannat mukaan lukien. Koska vesialue on hyvin kapea, leveimmilläänkin vain 100 m, vain itäranta kuljettiin kuunnellen samalla myös länsipuolen laulavat ja ääntelevät linnut. Länsipuolella Pölläkkävaaran rinteitä on hakattu mutta rantavyöhykkeellä on jonkin verran sekametsää itäpuolen ollessa lähinnä nuoria männiköitä. Itäpuolella kulkee tie lähellä rantaa koko matkalla. Itse lahden perukka, johon laskee Vepsänjoki, on melko rehevä. Lintuja havaittiin kaikkiaan 19 lajia, joista suojelullisesti huomioitavia olivat telkkä (EVA), rantasipi (NT, EVA) ja sirittäjä (NT). Muista lajeista ainoat ei-varpuslinnut olivat sepelkyyhky, käki ja käpytikka (pesä molemmin puolin lahtea). Varpuslinnuista alueen lajistoon kuuluvat ainakin rautiainen, punarinta, laulu- ja punakylkirastas, lehtokerttu, tiltaltti (3), pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, talitiainen, närhi, peippo ja vihervarpunen.

5 Kuva 2: Suo-Valkeisen eteläosaa auringonnousun aikaan Kuva 3: Liimonlampi 4. Kuokkalammit Kaksi pientä lampea heti Kaijojen pohjoispuolella, joista kaakompana sijaitseva kuuluu kaavaalueeseen kokonaan ja luoteisemmasta vain itäpuolisko. Lampien itäpuolta on laajalti hakattu ja länsipuolella tien ja rannan väliin jää metriä leveä metsäkaistale, osin sekametsää ja osin harvennettua männikköä. Linnusto Kuokkalammilla on tavanomaista. 12 lajia havaittiin ja niistä valkoviklo (EVA) ja leppälintu (EVA) pitivät reviiriä rajauksen ulkopuolella luoteisemman lammen luoteispäässä ja toinenkin leppälintureviiri oli suhteellisen kaukana rannoista Vepsänjoen länsipuolella. Muusta lajistosta ei-varpuslintuja edustivat sinisorsa (poikue luoteisella lammella), metsäviklo ja käpytikka (pesä kapeimmalla kohdalla tien ja lammen välissä). Pesivään varpuslinnustoon puolestaan kuuluivat metsäkirvinen, laulu- ja punakylkirastas, pajulintu, töyhtötiainen, peippo (10 reviiriä) ja vihervarpunen. 5. Keskimmäinen Louhilampi Pieni rakentamaton metsälampi Kuokkalammista n. 600 metriä koilliseen. Lammen itäpuolella kohoaa Pieni Louhivaara, jonka lammen puoleiset rinteet ovat pitkälti hakatut. Myös lammen eteläja lounaispuolella on metsää vain kapealti rannan ja aukon välissä. Metsät lammen ympärillä ovat männikköä ja mukaan mahtuu myös jonkin verran sekametsää. Lintulajeja havaittiin 9, joista ainoa suojelullisesti huomioitava oli leppälintu (EVA). Toinen mainittavampi laji oli Pienen Louhivaaran rinteellä laulanut harvalukuinen idänuunilintu. Muut lajit edustivat metsiemme tyypillistä lajistoa: käpytikka, metsäkirvinen, tiltaltti (2), pajulintu, harmaasieppo, peippo ja vihervarpunen. 6. Valkealampi Valkealammesta kuuluu kaava-alueeseen vain 250 metrin pituinen kaistale rantaa lammen lounaisosasta. Tämä ranta-alue kasvaa nuorta männikköä ja noin 100 metrin päässä länsipuolella on pieni avoin suoalue. Vepsänjoesta Valkealammen eteläosaan laskevassa pikkupurossa oli majavalla pato ja lammen pohjoispäässä kaava-alueen ulkopuolella on myös yksi mökki. 9 lajia havaittiin ja näistä lajeista neljä kuuluu suojelullisesti huomioitaviin: tavipoikue (EVA), teeri (DIR, NT, EVA) alueen eteläreunoilla, valkoviklo (EVA) soidinteli avosuoalueella ja leppälintu (EVA) avosuon pohjoispäässä. Lisäksi mainittakoon palokärki (DIR), joka huuteli lammen eteläpään

6 6 itärannalla kaava-alueen ulkopuolella. Muut havaitut lajit olivat metsäviklo, pajulintu, talitiainen, peippo sekä punatulkku. 7. Sammakko Alle 500 metriä pitkä ja leveimmillään n. 150 metriä leveä, lähes kauttaaltaan suorantojen ympäröimä lampi. Varsinkin länsi-luoteispäässä suorannat ovat avoimia mutta eivät kovin leveitä. Rakennuksia Sammakon rannoilla ei ole ja rantametsät ovat enimmäkseen nuoria ja nuorehkoja männiköitä. Lajeja Sammakon rannoilla havaittiin 9 ja niistä pyy (DIR) ja leppälintu (EVA) kuuluvat suojelullisesti huomioitaviin lajeihin. Pyyllä oli poikue koillisrannalla ja leppälintureviirejä oli kaksi, toinen itäpäässä ja toinen lammen pohjoispuolella. Runsaimmat lajit olivat totutusti pajulintu (7), peippo (6) ja metsäkirvinen (5). Muut havaitut lajit olivat rautiainen, kirjosieppo, laulurastas ja vihervarpunen. 8. Vaaranaluslampi Hyvin pieni puoliavoimien suorantojen ympäröimä metsälampi, josta kaava-alueeseen kuuluu läntinen puolisko. Leveimmiltä kohdiltaan lampi on n. 180 x 140 metriä leveä. Lammella pesii erittäin todennäköisesti toinen tämän kaava-alueen kaakkuripareista (DIR, NT). Emo lähti vaivihkaa lammen itärannalta ilmeisesti pesältä ja jäi vartioimaan lammelle. Itse pesää en lähtenyt häirinnän välttämiseksi etsimään. Toinen suojelullisesti huomioitava laji oli leppälintu (EVA), jolla oli reviiri lammen pohjoispuolella. Muut havaitut lajit olivat käki, pajulintu, töyhtötiainen ja peippo. 9. Kiteenjärvi Kaava-alueen pohjoisin lampi, josta alueeseen kuuluu n. 700 metriä rantaviivaa länsirannan mökiltä eteläpään tulipaikan itäpuolelle saakka. Aluetta on hakattu paljon ja isolla osalla hakkuun ja rannan väliin jää vain vähän männikköä, vain pohjoisosassa Tammipuron suun molemmin puolin on vähän enemmän metsää. Lajisto on varsin tavallista ja kaikkiaan 11 lajia havaittiin, joista ainoa suojelullisesti huomioitava oli leppälintu (EVA), jolla oli reviiri eteläpäässä. Muusta lajistosta eivarpuslintuja olivat sinisorsa (poikue eteläpäässä) ja sepelkyyhky, ja varpuslintuja edustivat västäräkki, hernekerttu, pajulintu, töyhtö- ja talitiainen, korppi (todennäköinen poikue lounaispuolella), peippo ja vihervarpunen. Lammen itäpuolelta kaava-alueen ulkopuolelta kuului lisäksi käpytikan pesältä poikasten kerjuuääniä. Kuva 4: Sammakko, taustalla vasemmalla Sammakkovaaran luoteisrinnettä Kuva 5: Kiteenjärven karuja rantoja

7 7 10. Ruokosenlampi Ruokosenlampi sijaitsee Ylä-Ruokosen jatkeena sen kaakkoispäässä. Kaava-alueeseen kuuluu Ruokosenlammesta vain Ruokosenlamminniemen länsipuolelle jäävä lahti. Lahden länsi- ja lounaispuolella sijaitseva kangas on avohakattu siten, että rannan ja hakkuun väliin jää metriä puustoa. Läheltä lahden pohjukkaa kulkee metsäautotie, jonka luoteispuolelta alkaa kapea luoteeseen suuntautuva avosuojuotti. Lahden pohjoispuolella on harvennettua vähälintuista männikköä ja männikköä, osin soistunutta kasvaa myös Ruokosenlamminniemellä. Lintulajeja alueella havaittiin 14, joista kaksi suojelullisesti huomioitavia: palokärki (DIR) Ruokosenkuvekankaan eteläosassa suon kupeessa ja valkoviklo (EVA) avosuojuotin eteläpäässä. Muita mielenkiintoisia lajeja olivat tuulihaukka lahden länsipuolen aukolla ja isolepinkäinen tien varressa vajaan 400 metrin päässä länsipuolella. Samalla aukolla isolepinkäisen kanssa oli myös suurikokoinen risupesä, joka kuitenkin vaikutti asumattomalta. Muista lajeista harmaalokki oli ainoa, joka ei kuulu varpuslintuihin ja havaitut varpuslintulajit olivat metsäkirvinen, västäräkki, tilhi, laulurastas, pajulintu, harmaasieppo, närhi, peippo sekä vihervarpunen. 11. Ylä-Ruokonen Kahdesta selvitysalueen suurimmasta järvestä toinen. Pituutta Ylä-Ruokosella on 4,5 km ja leveys vaihtelee suuresti metrin välillä. Suojuotit ja kangasmaa vaihtelevat rannoilla, molempia löytyy kummaltakin rannalta. Rantametsät ovat lähes pelkästään mäntytaimikoita ja nuoria harvennettuja männiköitä. Rakennuksia järvellä ei ole muita kuin Ruokosen tilan vanha rantasauna pohjoispuolen rannalla eli järvi on luonteeltaan erämainen. Järvi kuuluu kokonaisuudessaan kaavaalueeseen mutta kaikkia rantoja ei ole kierretty vaan selvitystä on ajan säästämiseksi kohdennettu niille alueille, joille rantarakentamista on suunnitteilla. Lintulajeja Ylä-Ruokosella havaittiin kaikkiaan 34 ja niistä peräti 14 on suojelullisesti huomioitavia lajeja. Näitä olivat (suluissa havaitut reviiri-/parimäärät jos enemmän kuin 1): laulujoutsen (ylilentävä, ei pesi) (DIR, EVA), jouhisorsa (VU), telkkä (EVA), teeri (2) (DIR, NT, EVA), metso (1) (DIR, NT, EVA), kaakkuri (ylilentävä, ei pesi) (DIR, NT), kuikka (2) (DIR), kuovi (EVA), rantasipi (9) (NT, EVA), valkoviklo (2) (EVA), kalatiira (2 paria) (DIR, EVA), palokärki (DIR), leppälintu (EVA) ja sirittäjä (NT). Muu lajisto on pääasiassa yleistä varpuslinnustoa, joista runsaimpia olivat peippo (49), pajulintu (26), metsäkirvinen (14), harmaasieppo (8) ja vihervarpunen (8), ja muilla lajeilla havaittiin alle 5 reviiriä/laji. Ylä-Ruokosella tavatut lajit: Laulujoutsen Jouhisorsa Telkkä Teeri Metso Kaakkuri Kuikka Kuovi Rantasipi Valkoviklo Kalalokki Kalatiira Käki Palokärki Käpytikka Metsäkirvinen Punarinta Leppälintu Räkättirastas Laulurastas Kulorastas Hernekerttu Sirittäjä Tiltaltti Pajulintu Harmaasieppo Hömötiainen Töyhtötiainen Talitiainen Varis Peippo Järripeippo Vihervarpunen Pajusirkku

8 8 12. Hepolampi Hepolampi on pieni suolampi Ylä-Ruokosen etelä- ja Ökinsuon itäpuolella. Rantavyöhyke on paikoin avointa ja paikoin kasvaa harvanpuoleista männikköä. Hieman kauempana rannasta on vähälintuisia mäntykangassaarekkeita eri puolilla lampea. Vain viisi lajia havaittiin ja näistä valkoviklo (EVA) oli ainoa suojelullisesti huomioitava. Muut lajit olivat käpytikka, metsäkirvinen, pajulintu ja peippo. 13. Ruotinlampi Rannoiltaan enimmäkseen soistunut, rakentamaton ja rauhallinen metsälampi, jonka molemmin puolin kulkee metsäautotie varsin läheltä. Tuoreita hakkuita lammen ympärillä ei ole mutta ympäröivät metsät ovat varsin nuoria männiköitä. Kaikkiaan 10 lajia havaittiin ja niistä kaksi suojelullisesti huomioitavia: leppälintu (EVA) pohjoispuolen kankaalla ja keltavästäräkki (VU) pohjoispäässä. Keltavästäräkki pesii todennäköisesti viereisellä Ökinsuolla, ei Ruotinlammella. Lisäksi havaittiin vanhoja pyyn (DIR) ja teeren (DIR, NT, EVA) jätöksiä, joista voi päätellä lajien kuuluvan lajistoon mutta itse lintuja ei maastokäynnin aikana havaittu. Muita lammen linnustoon kuuluvia lajeja ovat ainakin kalalokki, käki, käpytikka, metsäkirvinen, pajulintu, harmaasieppo, peippo ja vihervarpunen. 14. Särkkälammit Kaksi erikokoista hienoa metsälampea, joista kaakompana sijaitseva ja suurempi on mitoiltaan n. 400 x 100 metriä ja pienempi vain n. 150 x 40 metriä. Pohjoisempi, kapeampi puolisko pienemmästä lammesta ei kuulu kaava-alueeseen. Pienemmän lammen itä- ja eteläpuolella on kohtuullisen kokoinen avosuo ja muutkin rannat ovat soistuneita samoin kuin isomman lammen etelärannat. Isomman Särkkälammen etelä-lounaispuolella on myös laaja avohakattu alue, ja suojapuusto aukon ja lammen välissä on hyvin kapea. Molempien lampien rantoja myötäilee pohjoispuolella kapea ja jyrkkä soiden keskellä kulkeva harju Juuanharju. Linnusto on vaatimatonta lukuun ottamatta ainoaa suojelullisesti merkittävää lajia kapustarintaa (DIR), joilla oli reviiri pienemmän lammen länsipuolen avosuolla ja toinen pari lähellä Juuanharjun koillispuolen avosuoalueella. Muita havaittuja lajeja olivat käki, metsäkirvinen, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. Kuva 6: Kaava-alueelle tyypillistä männikköä Ylä- Ruokosen rannalta Kuva 7: Särkkälammilla oli kapustarinnalla reviiri

9 9 15. Nimetön Pieni, linnustollisesti vaatimaton suorantainen lampi Ala-Ruokosen eteläpään kaakkoispuolella. Lammen eteläpuolella suoranta laajenee melko avoimeksi suoksi. Ympäröivät metsät ovat lähes puhtaita männiköitä. Itse lammella ei lintuja ollut lainkaan ja metsien lajejakin havaittiin vain 5: käki, metsäkirvinen, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. 16. Mustikkalammet Nämä kaksi pientä suolampea sijaitsevat Panjantien länsipuolella Ala-Ruokosen eteläpäästä vajaat 3 km kaakkoon ja ovat kaava-alueen eteläisimmät kohteet. Lampien ympäristö on enimmäkseen avointa tai melko avointa suota, varsinkin Ison Mustikkalammen ympärillä. Pienen Mustikkalammen itäpuolella on havusekametsää kasvava metsäsaareke. Kaikkiaan 10 lajia havaittiin alueella ja niistä suojelullisesti huomioitavia kolme: teerikoiras (DIR, NT, EVA) oleili Ison Mustikkalammen itäpuolen suolla, kaava-alueen toinen hyvin todennäköinen pesivä kaakkuri (DIR, NT) uiskenteli Pienellä Mustikkalammella, jossa oli myös varoitteleva liropari (DIR, EVA) ja kalalokkipoikue. Muuta lajistoa edustivat käki, metsäkirvinen (ainakin 7 reviiriä), laulurastas, harmaasieppo, peippo sekä vihervarpunen. Kuva 8: Ison Mustikkalammen usvaista suota vähän kolmen jälkeen aamulla

10 Ala-Ruokonen Toinen kaava-alueen suurimmista järvistä. Luode kaakko suunnassa järvi on 3,7 km pitkä ja leveyttä on keskimäärin n. 1 km. Rannat ovat suurimmaksi osaksi kangasmaastoa mutta soistuneita paikkoja löytyy myös. Rantametsät ovat pääasiassa käsiteltyjä ja harvennettuja männiköitä ja paikoin kasvaa myös mänty-kuusi sekametsää. Ala-Ruokonen kuuluu kaavaalueeseen muuten kokonaisuudessaan mutta eteläosassa lännen puoleinen ranta kuuluu Keihäsjoen vanhojen metsien suojelualueeseen, joka jää kaava-alueen ulkopuolelle. Ala- Ruokosella kuten Ylä-Ruokosellakin on järvien suurehkon koon vuoksi selvitystä osittain kohdennettu niille alueille, joille on suunniteltu rakentamista. Rakennettuja tontteja järvellä on vain yksi koillispuolen rannalla. Linnustoa rannoilla on suhteellisen tasaisesti niin että mikään alue ei erityisesti erotu sen enempää biotoopeiltaan kuin linnustonkaan puolesta edukseen. Suojelullisesti huomioitavia lajeja havaittiin kuitenkin itärannalla enemmän kuin muilla osa-alueilla. Merkityksellisimpinä ehkä luoteisosan rannalla kuikkapari, joista toinen lähti rantaviivasta vaivihkaa todennäköisesti pesältä ja Laivasaaren ympäristössä aktiivisesti varoitellut selkälokkipari. Kaikkiaan lajeja havaittiin 29 (+2) ja niistä 11 (+1) on suojelullisesti huomioitavia. Havaitut DIR, UHEX ja EVA-lajit olivat telkkä (EVA), pyy (DIR) 2 paria, teeri (DIR, NT, EVA), kuikka (DIR) 1-2 paria, rantasipi (NT, EVA) ainakin 5 paria, naurulokki, pesiminen epävarmaa (NT), selkälokki (VU, EVA), kalatiira (DIR, EVA), leppälintu (EVA) 3 reviiriä, kivitasku (VU) ja sirittäjä (NT). Näiden lisäksi Keihäsjoen suojelualueen rajan pohjoispuolella olevalla Heinäsuolla huuteli kapustarinta (DIR). Muusta lajistosta runsaimpina esiintyivät maamme yleisimpiin lukeutuvat peippo (34 reviiriä), pajulintu (18) ja metsäkirvinen (10) ja vihervarpunen (7). Muita lajeja havaittiin 5 reviiriä/laji tai vähemmän. Ala-Ruokosella tavatut lajit: Telkkä Pyy Teeri Kuikka Kapustarinta Rantasipi Metsäviklo Naurulokki Kalalokki Selkälokki Kalatiira Käki Käpytikka Metsäkirvinen Västäräkki Rautiainen Punarinta Leppälintu Kivitasku Räkättirastas Laulurastas Hernekerttu Sirittäjä Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Töyhtötiainen Talitiainen Peippo Järripeippo Vihervarpunen 18. Hölviö Vajaan kilometrin pituinen ja keskimäärin n. 150 metrin levyinen erämainen suolampi, joka kuuluu linnustoltaan kaava-alueen parhaimmistoon. Sekä luoteis- että kaakkoispäätä ympäröi leveimmillään noin 60 metrin levyinen suoreunus ja lisäksi monin paikoin on laajoja sarakasvustoja, varsinkin eteläpäässä. Ympäröivät metsät ovat alueelle tyypillisiä nuoria männiköitä, joissa kasvaa paikoin sekapuuna hieskoivua. Kaakkoispään itäpuolella on yksi siemenpuuasentoon hakattu aukko. Lintulajeja Hölviöllä havaittiin 16, joista viisi suojelullisesti merkityksellistä: toinen kaava-alueen metsähanhipoikueista (NT, EVA) löytyi lammen luoteispäästä, tavilla (EVA) oli poikueet lammen molemmissa päissä, telkkä (EVA) itärannalla, valkoviklopari (EVA) varoitteli molemmissa päissä sekä palokärki (DIR) Hölviönvaaralla lammen eteläpuolella. Lisäksi lammen kaakkoispäästä itään laskevan puron rehevältä varrelta löytyi tuoreita pohjantikan (DIR, EVA) syönnöksiä mutta itse lintua ei havaittu. Suojelullisesti huomioitavien lajien lisäksi lajistoon kuuluivat ei-varpuslinnuista

11 11 kalalokki, käki sekä käpytikka ja varpuslinnuista metsäkirvinen, punarinta, kulorastas, hernekerttu, pajulintu, töyhtötiainen, peippo ja vihervarpunen. 19. Iso Riihilampi Noin puolen kilometrin mittainen ja metrin levyinen joka puolelta suorantojen ympäröimä lampi. Kaava-alueeseen kuuluu myös Ison Riihilammen puoleinen ranta Pienestä Riihilammesta. Molempien lampien ympäristöt kasvavat nuorta männikköä, tuoreita avohakkuita ei rantojen lähellä ole. Linnusto on lähinnä metsien peruslinnustoa. Ainoa havaittu suojelullisesti merkittävä laji Isolla Riihilammella oli yksinäinen vanha laulujoutsen (DIR, EVA), joka ei pesi kummallakaan Riihilammella, ja lisäksi löytyi teeren (DIR, NT, EVA) ulosteita Pienen Riihilammen pohjoispäästä. Muut havaitut lajit olivat käkeä lukuun ottamatta varpuslintuja: metsäkirvinen, punarinta, räkättirastas, harmaasieppo, hömötiainen, peippo ja vihervarpunen. 20. Suuri Lumilampi Suurin lampi Ala-Ruokosen pohjoispuolella sijaitsevasta kuuden erämaalammen ryhmästä. Enimmäkseen vaihtelevan levyisten suoreunusten ympäröimä, rakentamaton ja rauhallinen lampi, jota ympäröivät alueelle hyvin tyypilliset nuoret männiköt. Paikoin sekapuustona on hieskoivua ja lammen länsiosan ja tien välissä on myös pienialainen kuusikko, jossa on paljon lahopuustoa. Linnusto on pääosin hyvin samankaltaista kuin muuallakin kaava-alueella. Merkittävin pesimälaji on metsähanhi (NT, EVA), jolla oli poikue pohjoisrannan suoniemekkeellä (2 vanhaa 3 poikasen kanssa). Metsähanhen lisäksi suojelullisesti merkittäviä olivat kaakkuri (DIR, NT), joka lenteli lammen yllä mutta ei pesi sillä ja varoitteleva rantasipipari etelärannalla (NT, EVA). Muu lajisto oli hyvin samankaltaista kuin kaava-alueella yleisesti: metsäkirvinen, punarinta, räkätti-, laulu- ja kulorastas, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, töyhtötiainen, peippo sekä vihervarpunen. Lajeja kaikkiaan 14. Kuva 9: Hölviön laajat saraikot ovat metsähanhille mieleen Kuva 10: Ison Riihilammen soistuneita rantoja

12 Pieni Lumilampi Pienehkö, isolta osalta soiden reunustama suolampi. Varsinkin lammen länsi- ja luoteisrannat ovat avointa suota. Luoteispäähän laskee Suuresta Lumilammesta tulevan Lumipuron pieni sivuhaara, ja sen varret kasvavat runsaasti järviruokoa ja pientä puustoa on kuollut veden vaikutuksesta. Lammen pohjoispuolella ranta on kapealti soistunut ja puusto nuorta sekametsää, itäpuolella on hieman vanhempaa havumetsää. Pienen Lumilammen pohjoisrannalla metsäautotien varressa on myös Panjan metsäkämppä. Lintulajeja lammen piirissä havaittiin 13, ja niistä kaksi on suojelullisesti huomioitavia. Länsipään avosuolla varoitteli liropari (DIR, EVA) ja itäpuolen havumetsässä lauloi leppälintu (EVA). Muu lajisto oli hyvin samankaltaista kuin alueen muillakin kohteilla: tervapääsky (saalistelevia lammella), metsäkirvinen, punarinta, kulorastas, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, töyhtö- ja talitiainen, peippo ja vihervarpunen. 22. Ruunalampi Rakentamaton metsälampi Suuren Lumilammen lounaispuolella. Lammen länsipuolen ja kaakkoispään rannat ovat ojitettua, mäntyä kasvavaa suota, eteläpuolella on nuorta mäntymetsää ja itäpuolella on laajat mäntytaimikkoalueet. Vaatimattoman lajiston (14 lajia) ainoa suojelullisesti huomioitava oli leppälintu (EVA) lammen itäpuolella. Muu lajisto muodostui käkeä lukuun ottamatta tavanomaisista varpuslinnuista, joista peippo oli selvästi runsain 10 reviirillä. Muut havaitut lajit olivat metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, hömö-, töyhtö- ja talitiainen, peippo sekä vihervarpunen. 23. Kalliolampi Kapea, noin 700 metriä pitkä metsälampi, jonka kaakkoisosan rannat ovat kallioiset. Rantametsät ovat enimmäkseen männiköitä mutta kaakkoisosan rannoilla on paikoin myös vähän sekametsää. Linnusto noudattelee samaa linjaa kuin muillakin kohteilla. Ainoa varmasti havaittu suojelullisesti merkityksellinen laji oli palokärki (DIR) kaakkoispään pohjoisrannalla missä on kapealti vähän vanhempaa metsää. Lisäksi samalla suunnalla naukui hyvin todennäköinen kuukkeli (NT, EVA) mutta havainto jäi pelkkänä äänihavaintona vähän epävarmaksi, joten sitä ei ole suojelullisesti merkittävien taulukossa mainittu. Muu lajisto oli tuttua metsälinnustoa: käpytikka, metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, pajulintu, hippiäinen, talitiainen, peippo ja vihervarpunen. Lammen asukkeihin kuuluu myös majava, joka uiskenteli eteläosissa. 24. Saunalampi Nuorten männiköiden ympäröimä, osittain suorantainen ja erämainen lampi aivan kaava-alueen länsiosassa. Lajisto lammen ympäristössä on niukkaa, kaikkiaan8 lajia havaittiin. Niistä kolme on suojelullisesti huomioitavia mutta kaakkuri (DIR, NT) havaittiin vain ylilentävänä. Sen sijaan telkkä (EVA) pesinee lammella ja teerellä (DIR, NT, EVA) oli pohjoisrannalla poikue. Muuten lajit olivat metsiemme yleislajistoa: metsäkirvinen, laulurastas, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. 25. Tynnörilampi Länsi- ja etelärannat kapealti soistuneita ja nuorta männikköä kasvavia, itäpuolella melko jyrkkä kallioinen rinne, jossa lammen ja tien välissä kasvaa vanhempaa havumetsää. Länsirannalla pohjoispäässä oli majavalla pesä. Lintulajeja havaittiin 10, jotka edustivat tavallista metsälajistoa. Suojelullisesti huomioitavia lajeja ei tavattu lainkaan. Havaitut lajit olivat käpytikka, metsäkirvinen, rautiainen, laulurastas, pajulintu, kirjosieppo, talitiainen, peippo, vihervarpunen sekä punatulkku.

13 13 EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit sekä EVA-lajit Selvitysalueella tavatut suojelullisesti huomattavat lajit on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeista (DIR) tavattiin 11 ja Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista 14 lajia (EVA). Lisäksi neljä lajia kuuluu uhanalaisluokituksessa luokkaan vaarantuneet (VU) ja seitsemän lajia luokkaan silmälläpidettävät (NT), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä, eivätkä ne lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin. Näiden lisäksi havaittiin todennäköinen kuukkeli (NT, EVA), jota ei ole hieman epävarmana taulukkoon kelpuutettu. Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Metsähanhi Anser fabalis NT X Tavi Anas crecca X Jouhisorsa Anas acuta VU Telkkä Bucephala clangula X Pyy Bonasa bonasia X Teeri Tetrao tetrix X NT X Metso Tetrao urogallus X NT X Kaakkuri Gavia stellata X NT Kuikka Gavia arctica X Kapustarinta Pluvialis apricaria X Kuovi Numenius arquata X Rantasipi Actitis hypoleucos NT X Valkoviklo Tringa nebularia X Liro Tringa glareola X X Naurulokki Larus ridibundus NT Selkälokki Larus fuscus VU X Kalatiira Sterna hirundo X X Palokärki Dryocopus martius X Pohjantikka Picoides tridactylus X X Keltavästäräkki Motacilla flava VU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Yhteensä VU, 7 NT =11 14

14 14 Selvitysalueella maastotöiden aikana havaitut lajit (64 lajia): Laulujoutsen (Cygnus cygnus) (DIR, EVA) Metsähanhi (Anser fabalis) (NT, EVA) Tavi (Anas crecca) (EVA) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Jouhisorsa (Anas acuta) (VU) Telkkä (Bucephala clangula) (EVA) Pyy (Bonasa bonasia) (DIR) Teeri (Tetrao tetrix) (DIR, NT, EVA) Metso (Tetrao urogallus) (DIR, NT, EVA) Kaakkuri (Gavia stellata) (DIR, NT) Kuikka (Gavia arctica) (DIR) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) (DIR) Kuovi (Numenius arquata) (EVA) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) Metsäviklo (Tringa ochropus) Valkoviklo (Tringa nebularia) (EVA) Liro (Tringa glareola) (DIR, EVA) Naurulokki (Larus ridibundus) (NT) Kalalokki (Larus canus) Selkälokki (Larus fuscus) (VU, EVA) Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) [Pohjantikka (Picoides tridactylus) (DIR, EVA)] Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) (VU) Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) (VU) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (Sylvia borin) Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Talitiainen (Parus major) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) [Kuukkeli (Perisoreus infaustus) (NT, EVA)] Varis (Corvus c. cornix) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Lähteet Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén.A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: Suomessa tavatut lintulajit:

15 15 Liitteet Liite 1: Suojelullisesti merkittävät lajit 1. Suo-Valkeinen, 2. Liimonlampi, 3 Kaijat, 4.Kuokkalammit, 5. Keskimmäinen Louhilampi ja 6. Valkealampi

16 16 Liite 2: Suojelullisesti merkittävät lajit 7. Sammakko, 8. Vaaranaluslampi ja 9. Kiteenjärvi Liite 3: Suojelullisesti merkittävät lajit 10. Ruokosenlampi, 11. Ylä-Ruokonen, 12. Hepolampi, 13. Ruotinlampi, 14. Särkkälammit ja 15. Nimetön

17 17 Liite 4: Suojelullisesti merkittävät lajit 16. Iso- ja Pieni Mustikkalampi Liite 5: Suojelullisesti merkittävät lajit 17. Ala-Ruokonen, 18. Hölviö ja 19. Iso Riihilampi

18 Liite 6: Suojelullisesti merkittävät lajit 20. Suuri Lumilampi, 21. Pieni Lumilampi, 22. Ruunalampi, 23. Kalliolampi, 24. Saunalampi ja 25. Tynnörilampi 18