Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt. Kirjallisuutta: Aistimodaliteetit. Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana

Transkriptio

1 AISTITIEDON KOULUTUS - Sensorisen integraation näkökulmaa Oulun läänin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Oulu Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti, YTK ADHD-liiton järjestösuunnittelija luentolyhennelmistä poistettu osa luentomateriaalista Kuristimme itseämme kaulasta, kunnes sinerryimme, yskimme ja haukoimme väkisin ilmaa. Yritimme painaa silmämme sisään, jotta näkyisi värejä, ja huusimme ja kiljuimme kurkkumme käheiksi ja kirkkaanpunaisiksi. Minusta se oli hurjan hauskaa. Olin oppinut jakamaan fyysisen aistimuksen toisen kanssa. Muiden seurassa aistini tylsistyivät (D. Williams, 1993) Kirjallisuutta: Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt Perusteista ja käsitteistä Aistitiedon käsittelyn erilaisuus / häiriöt Arvioinnista Kuntoutuksesta videocase Näkö (visuaalinen) Kuulo (auditiivinen) Aistimodaliteetit Haju (olfactorinen) Maku (gustatorinen) Tunto (taktiilinen) Tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaarinen) Lihas-nivelaisti=asento- ja liikeaisti (proprioseptiivinen / kinesteettinen) 5 Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana Välittää tietoisuuteemme ympäristön ulkoiset ja elimistön sisäiset ärsykkeet. Muokkaa ja varastoi sisäisestä ja ulkoisesta ympäristöstämme tulevaa tietoa. Aisti-informaation käsittely ja tulkinta vaatii monimutkaista hermoston eri osa-alueiden kiinteää yhteistyötä; aistielin->selkäydin->talamus->aivokuori bottom-up ja top-down tiedonkäsittelyä; esim. tarkkaavaisuus, muistiin tallentunut informaatio, tehtäväja tilannesidonnaisuus vaikuttavat siihen, miten aistitietoa TULKITAAN 6 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 1

2 Yksilölliset neurobiologiset erot aistimusten käsittelyssä / vuorovaikutus ympäristössä, kokemukset. Vuorovaikutuksen kautta voidaan vahvistaa lapsen itsesäätelykykyä (self-regulation) - kykyä säädellä aistimuksia, vireystasoa, tunnetilaa ja käyttäytymistä tilanteeseen sopivaksi Aistimukset omasta kehosta ja ympäristöstä Aistimustulva organisoituu hyvältä tuntuviin tuntemuksiin sekä kipeisiin, uhkaavalta ja pahalta tuntuviin tuntemuksiin Tuntemukset luovat lähtökohdan tunteiden syntymiselle ja kehittymiselle...joskus se teetättää vain enemmän työtä. 7 Kasvupohja inhimillisen ajattelun kehittymiselle mukaellen Brummer, Enckell, Mitä keho kertoo? Kehoaistijärjestelmien merkitys lapsen kehitykselle Vastasyntynyt on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa riippuvainen sensomotorisista kyvyistään. Kosketus- ja liikeaistimukset ohjaavat varhaista kiintymiskäyttäytymistä ja edistävät lapsen käytöksen ja fysiologian säätelyä (Schore, 2003) Kehoaistijärjestelmistä saatavan tiedon integrointi edellytyksenä fyysisen minätietoisuuden kehittymiselle. Lapsen minä- ja ruumiinkuva perustuu fyysiseen kokemukseen hoivaajan sensitiivisyys ja hellyys tärkeää Sensomotorisen toiminnan kautta lapsi oppii käsitteitä ja suuntia ja kehittää motorista koordinaatiota -> oppimisen sensomotorinen perusta 9 Aistitiedon erilaisuutta, temperamenttieroja, häiriöitä? Temperamenttieroja vai häiriöitä? (esim. Fox & Pollack, 2004; Keltinkangas-Järvinen, 2004, 2006; Goldsmith ym. 2006) Temperamenttiteorioiden mukaan temperamentti on synnynnäisten valmiuksien ja taipumusten kokoelma, joka määrää ihmisen yksilöllisen ja hänelle ominaisen reagoimis- tai käyttäytymistyylin. Temperamenttipiirteinä esim. sensitiivisyys Korkea sensitiivisyys: Lapsi reagoi voimakkaasti sekä fyysisesti että emotionaalisesti kaikkeen esim. vaatteiden istuvuuteen, ympäristön meluun, työskentelytilan lämpötilaan ja valoisuuteen, tuolin mukavuuteen jne. Matala sensitiivisyys: Lapsi ei reagoi herkästi ympäristön ärsykkeisiin. Esim. häntä ei haittaa lämmin maito, kivi kengässä tai makkaralla olevat sukat Sensory Processing Disorder SPD Aistitiedon käsittelyn häiriö Ei uusi asia, esim. Ayres kuvannut taktiilista defensiivisyyttä ( tactile defensiveness ) jo 1964 artikkelissaan 1980 Sensory defensiveness, Knickerbocker , Perceptual-motor dysfunction, Sensory Integration Dysfunction 2005, D-C:0-3R Regulation Disorders of Sensory Processing 2005, ICDL-DMIC Regulatory-Sensory Processing Disorder 2010, DSM-5:een pohdinnassa Sensory Processing Disorder 1994, D-C:0-3 Regulatory Disorders 2004, Miller ym. Sensory Processing Disorder Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 2

3 Erilaisia käsitteellisiä jäsentämisiä / luokitteluja Aistitiedon käsittelyn, erityisesti säätelyn ongelmat on nousemassa diagnostisten kriteereiden tasolle autismikirjon häiriössä tulevassa DSM-5:ssa; Hyper-or hypo-reactivity to sensory input or unusual interest in sensory aspects of environment; (such as apparent indifference to pain/heat/cold, adverse response to specific sounds or textures, excessive smelling or touching of objects, fascination with lights or spinning objects) Miller ym., Sensory Modulation Disorder,SMD Aistitiedon Säätelyn Häiriö Sensory Over-Responsivity (=overresponsive, hypersensitive, hyperresponsive, sensory defensiveness, sensory sensitivity) Lapsi voi reagoida tavanomaisiin aistiärsykkeisiin epätyypillisen yliherkästi YLIHERKÄSTI REGOIVA lapsi voi kuormittua vaatteiden vaihdosta, pesutilanteista, ruoan hajuista, toisen kosketuksesta, ryhmän melusta jne. Kuormittuessa lapsi voi reagoida aggressiivisesti esim. lyömällä tai vetäytymällä omiin oloihinsa huomioitavaa: sensitiivisyys lapsen reaktioille ja tunteille! älä pakota lasta toimintoihin, mitkä aiheuttavat negatiivisen käyttäytymisvasteen rajaa ja vähennä kuormittavia ärsykkeitä vaikuttamalla ympäristöön ja tilanteisiin siedätä lasta pikkuhiljaa ärsykkeisiin esim. motivoivan toiminnan yhteydessä ->keskitä huomio leikin juoneen, ei leikissä saataviin ärsykkeisiin käytä rinnalla jäsentäviä aistimuksia lisää aistiärsykkeiden määrää ja laatua vähitellen ennakoi ja valmistele lasta kestämään kuormitusta aiheuttavia ärsykkeitä 16 huomioitavaa: Sensory Under-Responsivity (= hyposensitive, underresponsive, low registration) HEIKOSTI AISTIÄRSYKKEISIIN REAGOIVA lapsi ei vastaa tavanomaisiin ympäristön ärsykkeisiin. Lapsi tarvitsee tavallista intensiivisempiä ja vahvempia aistimuksia pystyäkseen olemaan vuorovaikutuksessa ja osallisena tehtävässä / ympäristössä. Käyttäytymisen tasolla kuvataan esim. passiivisuutta, vetäytyvyyttä, omaan maailmaan vajoamista. Lapsi ei välttämättä tunne kipua mieti ensin, onko lapsen hermosto ylikuormittunut? tapahtuiko shut down? -> tarjoa rauhoittavia aistimuksia Mihin ärsykkeisiin lapsi reagoi? Käytä niitä rikastetusti toimintaa ohjaamaan ja yhdistä niitä myös vaikeammin reagoitaviin ärsykkeisiin Tarvitsevat usein passiivista stimulaatiota -> tavoitteena kuitenkin henkilön oma aktiivinen toiminta Käytä voimakkaita, epätavanomaisia, uusia ärsykkeitä (nopea keinuttaminen, ennalta arvaamaton liike, yllättäviä ääniä, visuaalisesti stimuloivia esineitä, viileää lämpötilaa esim. jääkaapissa jäähdytetty lelu) 18 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 3

4 käytä paljon toistoja anna aikaa tarkoituksenmukaisen käyttäytymisvasteen ilmaantumiseen -odota reaktiota ja ole alussa iloinen pienestäkin reaktiosta suojaa lasta, voi esim. loukata itseään, koska ei reagoi kivulle normaalisti Sensory Seeking / Craving (=sensory stimulation seeking / impulsive, sensation seeking) AISTIHAKUINEN lapsi nauttii ja hakee tavallista enemmän aistimuksia. Hän on esim. jatkuvassa liikkeessä, hyppii, pomppii, mätkähtelee, koskettelee kaikkea ja hänen on vaikea inhiboida tällaista käyttäytymistä. Käyttäytymisen tasolla kuvataan esim. yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta, räjähtelevyyttä, vaikeutta rauhoittua, huomiohakuisuutta huomioitavaa: Sensory Discrimination Disorder, SDD Aistimusten Erottelun Häiriöt Havainnoi, mitä ärsykkeitä lapsi janoaa ja tarjoa niitä rikastetusti tarkoituksenmukaisen toiminnan yhteydessä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla Esim. jos lapsi on hyvin liikehakuinen Paljon liikunnallista toimintaa Pöytätyöskentelyssä pyörillä olevalla tuolilla, ilmatyynyn, T-tuolin tai ison jumppapallon päällä istuminen Osoita lapselle tehtäviä, missä hän saa liikkua hyväksyttävästi esim. liitutaulun pyyhkiminen, tehtävien hakeminen toiselta pöydältä = perception problems / dysfunctions = hahmottamisen ongelmat Riittämätöntä tai epätarkkaa aistitiedon organisointia. Esim. vaikeutta erotella ärsykkeen olennaisia piirteitä, yksi ärsyke toisesta, ärsykkeiden keskinäistä / ajallisia / avaruudellisia suhteita, ärsykkeitä kokonaisuutena Pulmat riippuvat siitä, minkä aistijärjestelmän alueella erottelun vaikeutta on. Joitakin esimerkkejä; Visuaalisen erottelun vaikeudet voivat ilmetä rakenteluissa, palapelien teossa, sosiaalisessa havaitsemisessa (ilmeiden ja eleiden tulkinta) Tuntoaistimusten erottelun vaikeudet voivat heijastua vaikeutena erotella kosketusta ja esineitä pelkän tuntoaistin varassa ja suorittaa päivittäisiä toimintoja ilman näön ohjausta (esim. vetoketjun aukaisu ja kiinnilaitto, lusikan vieminen suuhun, hahmottaa onko vaatteet kiertyneenä päällä, avaimen löytäminen taskusta, työvälineen käyttö). Kinesteettisen erottelun (proprioseptiivisen, lihas-nivelasitijärjestelmän kautta välittyvä tieto) Vaikeudet voivat ilmetä esim. voiman säätelyssä, kömpelyytenä maidon kaatamisessa lasiin ja erilaisten työvälineiden käytössä, kirjainten liikemallien vakiintuminen työlästä jne Sensory-Based Motor Disorder, SBMD Aistipohjaiset Motoriset Häiriöt Postural Disorders = Asennon hallinnan ongelmat Lapsella voi olla matala lihasjäntevyys, makoilee pulpetilla, heikko tasapaino ja kaatuu herkästi, heikko kestävyys ja väsyy herkästi. Lapsi voi vaikuttaa laiskalta ja vaikeasti motivoituvalta. Dyspraxia = Motorisen toiminnan suunnittelun ja tuoton vaikeudet Lapsi tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta ei osaa organisoida motorista toimintaa ratkaistakseen ongelmaa. Lapsella on vaikeus oppia uusia motorisia toimintoja. Erityisen työlästä on liikkeiden ennakointi, ajoittaminen ja sarjoittaminen. Kirjoittamisen ongelmat ovat tavallisia. Leikeissä lapsi suosii ehkä fantasiapelejä tai puhumista enemmän kuin konkreettista tekemistä Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 4

5 Arvioinnista Normitetut testit esim; Sensory Integration and Praxis Tests = SIPT (Ayres, 1989) Normitetut kyselylomakkeet esim; Sensory Profile (Dunn, 1999), Sensory Profile Supplement (Dunn, 2006) Sensory Processing Measure, SPM (Parham ym. 2007) Kliininen havainnointi Haastattelu Autismin kirjo ja aistitiedon käsittelyn haasteet Paljon lisääntyvää tutkimustietoa esim. Kientz & Dunn, 1997; Gillberg & Billstedt 2000; Gillberg & Coleman 2000; Baranek 2002; Dunn ym. 2002; Rogers & Ozonoff 2005; Baranek ym. 2006; Blakemore ym. 2006; Iarocci & McDonald 2006; Kern ym. 2007,2007b; Tomchek & Dunn 2007; Baker ym. 2008; Ben-Sasson ym. 2008; Cascio ym. 2008; Corbet ym., 2009; Hilton ym. 2010; Joosten & Bundy, 2010; Lane ym. 2010; Borremans 2011; Dudova ym. 2011; Paterson & Beck > Tutkimustiedon valossa autismin kirjon henkilöillä vahvasti erilaisia aistitiedon käsittelyn ja sensomotorisen kehityksen ongelmia Epätyypillistä aistitiedon säätelyä tai reagointia n %:lla autismikirjon henkilöistä (esim.kientz & Dunn 1997; Baranek 2002; Baranek ym. 2007; Leekam ym. 2007; Tomchek & Dunn, 2007; Borremans 2011) Ongelmia todettu eri aistimodaliteettien alueella ja multisensorisessa prosessoinnissa erilaisina variaatioina Ei tyypillinen sensorinen reagointi ja sosiaaliset pulmat korreloivat vahvasti keskenään (Hilton ym. 2010) Toistuva stereotyyppinen käytös tai voimakas välttämisreaktio liittyy usein aistikokemusten tuottamiseen tai välttämiseen tai tietynlaisen säätelyn tavoittelemiseen (esim. Baker ym. 2008) Sensoriset häiriöt voivat olla yhteydessä mm. ahdistuneisuusoireiluun/-häiriöön, depressioon, minäkuvan ja sosiaalisen empatiakyvyn heikompaan rakentumiseen (esim. Pfeiffer ym. 2005; Ben-Sasson ym. 2009; Joosten & Bundy 2010) Kuntoutuksesta Pohjautuu tehtyyn arviointiin Ei valmista keittokirjaa, vaan teoriatieto lapsen psyykkisestä ja sensomotorisesta kehityksestä sekä lapsen ja perheen YKSILÖLLISET tarpeet ohjaavat interventioprosessia Voi sisältää yksilöllistä terapiaa (esim. toimintaterapia SIlähestymistapaa käyttäen), vanhempien ja lasta ympäröivien lähiaikuisten ohjausta, kompensaatiokeinojen kehittämistä, ympäristön muokkaamista ja kognitiivisten strategioiden opettamista 29 Protokolla tai ohjelma perustaista Passiivista Sanallisesti ohjattua SENSORISEN INTEGRAATION TERAPIA Si-terapia EI ole Sensorista stimulaatiota Terapeutti johtoista Si-terapia ON Aistirikastettua toimintaa Lapsesta ohjautuvaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa Leikkisää, joustavaa ja erityisessä ympäristössä tehtävää, luottamuksellista vuorovaikutusta Aktiivista Yhteistä ongelman ratkaisua, kokemusperäistä ja tutkivaa Williamson, Anzalone 2001 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 5

6 Vanhemman lapsen kanssa kognitiivisten strategioiden opettelua KUINKA MOOTTORI HURISEE? MITÄ PITÄISI TEHDÄ, ETTÄ SE HURISEE JUURI SOPIVASTI? Perusperiaate: rajataan mahdollisuuksien mukaan lasta kuormittavaa ärsyketulvaa ja lisätään käyttäytymistä jäsentäviä ja/tai oppimista tukevia aistimuksia yleisesti hyväksyttävän vuorovaikutteisen toiminnan kautta. Sensitiivisyys lapsen tarpeille, tunteille ja motivaatiolle. Ei tehdä lapselle, vaan lapsen kanssa Lasta pitää auttaa, mutta lasta ei saa muuttaa. (Koivikko & Sipari, 2006) Jatkuvan kehityksen korostamisen seurauksena yhteisö voi psykoemotionaalisesti vammauttaa lapsen. Tärkeä tunnustaa lapsen nykyisen elämänvaiheen arvokkuus ilman jatkuvaa suorituspainetta. (Vehkakoski, 2006) Sanoilla luomme tulevaisuutta, kerrommeko myönteistä vai negatiivista tarinaa (vrt. aistitiedon häiriö aistitiedon erilaisuus, ongelma mahdollisuus) Jaetun ilon kokemukset tärkeitä niin terapiahetkissä kuin arjen tilanteissa kotona, päiväkodissa ja koulussa. Yhdessä koettu ilo muuttuu kyvyksi tuntea hyviä tunteita ja hakea uusia yhteyden hetkiä ja niissä vahvistuvaa iloa. Paras tapa vahvistaa lasta selviämään kasvuun liittyvistä vaikeuksista ja paineista on jakaa hyviä tunteita hänen kanssaan. (Mäkelä, 2010) 34 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 6