JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU
|
|
- Topi Ilmari Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAUSTAMUISTIO JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU Jarmo Koskinen: A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. Taustaa kaavamerkinnän tarpeelle Maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueiden aiempi valmistelu Jätteenkäsittelyalueen tarvitsemia lupia ja päätöksiä Kuntien ja maakunnan liiton kaavavaraukset Asutuksen suhde aluevaihtoehtoihin Elinkeinot ja työpaikat Voimalinjat Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Pekka Kokki: B. LIIKENNE 1. Yleistä Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot Liikenneyhteydet jätteenkäsittelyalueille Liikennemäärät Liikenteellinen toimivuus Liikenneturvallisuus Kustannukset Yhteenveto... 32
2 A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. TAUSTAA KAAVAMERKINNÄN TARPEELLE Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on keskitetty vuonna 1963 perustetulle Mustankorkean alueelle. Mustankorkeaa ympäröivien alueiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Kun voimassa olevat luvat umpeutuvat tai alue käy riittämättömäksi, ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle. Jyväskylän seudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta Yhtiön vastuulla on kehittää jätteiden käsittelykeskuksen toimintoja siten, että se voi vastata lakisääteisiin ja lain nojalla annettujen määräysten vaatimuksiin. Mustankorkea Oy on tehnyt vuokrasopimuksen nykyisen alueen hallinnasta Jyväskylän kaupungin kanssa saakka. Mustankorkean alueella toiminnot voivat laajentua määräajan viereiselle louhosalueelle. Uusi aluevaraus on valmisteltava hyvissä ajoin, sillä aluetta koskevat tarkemmat tutkimukset, suunnitelmien laadinta, osallisten kuuleminen, lupa- ja valitusprosessit sekä rakentaminen vaativat paljon aikaa. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta loppusijoitusalueineen: yksi Jyväskylän seudulle, yksi pohjoiseen Keski-Suomeen ja yksi Jämsän seudulle. Näistä kaksi viimeksi mainittua eli Sammakkokangas Saarijärvellä ja Metsäkivelä Jämsässä ovat jo toteutuneet ja ne sisältyvät Keski-Suomen maakuntakaavaan. Jyväskylän seudulla maakuntakaavassa ovat nykyinen Mustankorkea sekä seutukaavasta voimaan jäänyt Mörkökorven alue Laukaassa. 2
3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa aluevaraus Jyväskylän seudun uutta jätteidenkäsittelykeskusta varten. Maakuntakaava toimii ohjeena alemmanasteiselle kaavoitukselle ja alueidenkäytön suunnittelulle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava / asemakaava Rakennuslupa Kaavio maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutasojen ohjausvaikutuksesta 3
4 VAHTIVUORI MÖRKÖKORPI SEIVÄSSUO UUDEN LAITOKSEN SIJAINTIVAIHTOEHDOT Jätteenkäsittelypaikat ja jätehuoltoyhteistyö Keski-Suomessa 4
5 2. MAAKUNTAKAAVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEIDEN AIEMPI VALMISTELU Maakuntavaltuuston vuonna 2007 hyväksymää maakuntakaavaa varten Keski-Suomen liitto teetti vuonna 2005 valmistuneen Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen. Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen aiemmin seutukaavaa varten tutkitut 29 sijoituskohdetta, neljä turvetuotantokohdetta sekä tutkittaville vyöhykkeille sijoitetut kymmenen uutta kohdetta eli yhteensä 43 aluevaihtoehtoa. Niistä soveltuville vyöhykkeille ja tarkemmin tiettyjen ominaisuuksien suhteen tutkittaville alueille sijoittui 19 kpl. Tehdyn analyysin perusteella lopputuloksena toteuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Laukaan Mörkökorpi, Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän mlk:n Seivässuo. Hankkeen johtoryhmä kiirehti Jyväskylän seudun uuden käsittelykeskuksen toteuttamista, toteutukseen tähtäävää nimettyjen kolmen aluevaihtoehdon tarkempaa vertailua ja YVA-selvityksen käynnistämistä. Selvitysten ja tutkimusten nojalla oli edellytykset käynnistää keskustelu maakuntakaavaan merkittävästä alueesta. Kartoituksen tuloksia esiteltiin tiedotusvälineille, kyläkokouksissa, kunnanjohtajakokouksessa, Jyväskylän seudun kuntien virkamies- ja luottamushenkilötilaisuudessa sekä Keski-Suomen liiton maakuntahallitukselle. Esitetyt kolme vaihtoehtoa sisällytettiin vuonna 2005 nähtävillä olleeseen maakuntakaavan alustavaan luonnokseen, asiasta kuulutettiin ja tiedotettiin ja kaavaa esiteltiin eri tilaisuuksissa. Vuoden 2006 alussa maakuntakaava oli nähtävillä ja lausunnoilla MRL:n mukaisena kaavaluonnoksena. Tässä yhteydessä vaihtoehdot olivat kansalaisten kommentoitavina ja lisäksi kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja laajalta osallisten joukolta. Jätteenkäsittelykeskusta koskevia lausuntoja ja mielipiteitä tuli yhteensä 5 kpl. Niistä kolme koski Seivässuota ja kaksi Mörkökorpea. Toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi käsitellessään maakuntahallitus päätti poistaa Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle osoitettavan alueen maakuntakaavasta. Maakuntahallitus katsoi, että 5
6 tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tulee täydentää ja sen jälkeen asiasta tulee laatia vaihemaakuntakaava. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa on varaukset Sammakkokankaan jätteenkäsittelyalueelle Saarijärvellä, Metsäkivelän alueelle Jämsässä sekä Jyväskylän seudulla nykyinen Mustankorkea. Samalla maakuntavaltuusto päätti, että seutukaavasta jätetään voimaan Mörkökorven aluevaraus Laukaassa, mutta muilta osin seutukaava kumotaan. Samanaikaisesti maakuntakaavaprosessin kanssa käsittelykeskuksen toteuttamisvastuussa oleva Mustankorkea Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointiselvityksen syksyllä Selvityksessä vertailtiin mainittuja kolmea uutta aluevaihtoehtoa sekä nykyistä Mustankorkean aluetta. YVA-selvityksen ohella Mustankorkea Oy on tehnyt ja teettänyt oman päätöksentekonsa tueksi myös muita selvityksiä ja arvioita, kuten: - Maanhinta- ja puustonarvovertailut - Maanhankintaneuvottelut - Esisopimukset maanomistajien kanssa - Investointikustannusarvioita - Jätteen siirtokustannusarvioita - Liikenneinvestointivertailuja Jätteenkäsittelykeskuksen toteuttajan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui elokuussa Se oli nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten Keski-Suomen ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta Käsittelykeskuksen toteuttajana toimiva Mustankorkea Oy:n hallitus teki päätöksen toteutettavasta vaihtoehdosta ja valitsi uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi Mörkökorven alueen. Yhtiö esitti samalla Maakuntahallitukselle, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitelty Mörkökorven alue merkittäisiin maakuntakaavaan jätteenkäsittelyalueeksi. 6
7 3. JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN TARVITSEMIA LUPIA JA PÄÄTÖKSIÄ Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee toteuttava yhtiö. Ympäristölupa alueella harjoitettavalle toiminnalle (Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki) Mahdollisesti tarvittaessa yleis- ja asemakaavoitus (Kunta, MRL) Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (Kunta, maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle rakentamiseen (Kunta) Mahdollisesti YSL 101 :n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 :n mukainen aloittamisoikeus Mahdollisesti sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta viemäriin Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi Rakentamissuunnitelmat Tiesuunnitelmat ja liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto) 4. KUNTIEN JA MAAKUNNAN LIITON KAAVAVARAUKSET Seutukaava Lainvoimaisessa seutukaavassa on Laukaan Mörkökorvessa ET/ka -varaus jätehuoltolaitosalueelle. Merkintä on osoitettu aiemman kaatopaikka-alueen ja nykyisen jätteiden välikuormausalueen kohdalle. ET/ka KAATOPAIKKA TAI JÄTEHUOLTOLAITOSALUE Merkinnällä osoitetaan alueita jätehuoltolaitoksia ja kaatopaikkoja varten. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan vain jätehuoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakentaminen. Suositus: Asumista tai työpaikkoja ei tulisi sijoittaa 800 m lähemmäksi jätehuollon aluetta. 7
8 Petäjäveden Vahtivuoren alue on seutukaavassa ns. valkoista aluetta, eli siellä ei ole seutukaavamerkintöjä. Jyväskylän mlk:n Seivässuon alue on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Merkinnän selityksen mukaan se on pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muutamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Yleiskaavoitus Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lievestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätehuollon välikuormausalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus sijaitsee sen eteläpuolella osayleiskaavassa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Suunnitellun Mörkökorven jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella noin 500 metrin päässä on ampumarata. Mörkökorven länsipuolella, noin 1,5 km päässä on hyväksytty Leppäveden rantaosayleiskaava (KSU-2004-L-159). Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen on hyväksytty Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava (KSU-2002-L-15). Petäjäveden kunnalla ei ole Vahtivuoren aluetta koskevaa yleiskaavaa tai kaavoitukseen liittyviä suunnitelmia. Vahtivuoren pohjoispuolella, noin kilometrin päässä on hyväksytty Kintauden osayleiskaava (KSU-2003-L- 110), joka kutakuinkin valtatiehen rajoittuvana koskee valtatien pohjoispuolista Kintauden kyläkeskuksen aluetta (lähde aluearkkitehti Aulikki Graf ). Jyväskylän mlk:n Seivässuo on haja-asutusaluetta, jolla ei ole yleiskaavaa. Oravasaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alue sijaitsee Seivässuon pohjoisesta suunnittelualuevaihtoehdosta noin kahden kilometrin päässä pohjoiseen. (lähde kaavasuunnittelija Vesa Rajaniemi ) Asemakaava Mörkökorvessa, Seivässuolla tai Vahtivuorella ei ole voimassa olevaa oikeus- 8
9 vaikutteista tai kunnanvaltuuston hyväksymää asemakaavaa. Kunnilla ei myöskään ole valmisteilla alueita koskevia asemakaavoja. (Aulikki Graf ja Vesa Rajaniemi ). Petäjävedellä Vahtivuoren koillispuolella noin 1 km etäisyydellä on kunnalla maa-alue, jonka käyttämisestä pientaloalueeksi on ollut keskusteluja. Petäjäveden kunnalla ei kuitenkaan ole valmisteilla aluetta koskevaa asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa pientaloalueen toteuttamiseksi. 5. ASUTUKSEN SUHDE ALUEVAIHTOEHTOIHIN Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineiston perusteella on tutkittu väestön sijoittumista eri etäisyysvyöhykkeillä nykyisistä jätteenkäsittelykeskuksista ja uusista aluevaihtoehdoista. Tarkastelu tehtiin 1 km, 3 km, 5 km, 20 km ja 50 km etäisyysvyöhykkeille mitattuna jätteenkäsittelylaitosalueen ulkolaidasta. YKR lähtöaineistossa väestötieto on summattu 250 m x 250 m ruutuihin. Laskenta tehtiin maksimitarkasteluna niin, että mukaan laskettiin reunavyöhykkeellä olevien ruutujen koko väestö, vaikka ruudut jäivät vain osaksi käytetyn etäisyyssäteen sisälle. Käytännössä tällä on merkitystä vain lähivyöhykkeiden tulosten kannalta. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Alue väestö 1 km väestö 3 km väestö 5 km väestö 20 km väestö 50 km Mörkökorpi Seivässuo Vahtivuori Mustankorkea (nyk.) Sammakkokangas (nyk.) Metsäkivelä (nyk.) Tarkastelu osoittaa asutuksen selvästi kasvaneen paineen Mustankorkean alueen välittömässä läheisyydessä. Kaikki uudet aluevaihtoehdot sijaitsevat Mustankorkean alueeseen verrattuna lähivaikutusalueeltaan harvaan asutulla alueella. Toisaalta niiden sijainti on laajasti katsottuna varsin keskeisesti väestön painopisteessä. Vahtivuoren osalta 20 km vaikutuspiirin väestömäärä on havaittavasti eli asukasta muita pienempi, mitä selittää alueen suurempi etäisyys Jyväskylän Kuokkalasta ja Vaajakoskelta. 9
10 Seuraavat kartat havainnollistavat suhdetta lähialueiden asutukseen Asutut 250 m x 250 m ruudut YKR aineiston mukaan. Vyöhykkeet on piirretty 3 km ja 5 km säteellä. Liitekartat havainnollistavat asutusrakennetta vielä laajemmalla alueella. 10
11 6. ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus, joka on myös merkittävä työllistäjä. Tärkeimmät tulevan jätteenkäsittelykeskuksen jätejakeista olisivat rakennus-, teollisuus- ja hyötyjätteitä, joita alueella lajiteltaisiin ennen loppusijoitusta. Toinen merkittävä ja työllistävä toiminto tulisi olemaan biojätteen ja puhdistamolietteen käsittely. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi, muovi ja rakennusjäte. Jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan suunnittelussa on varauduttava lajitteluun, kierrätykseen, jalostukseen ja muuhun jätejakeiden hyötykäyttöön liittyvään yritystoimintaan. Loppusijoituspaikan läheisyydessä on oltava maastollisesti ja pinta-alallisesti soveltuvaa tonttimaata tarjolla. Ympäristöteknologian tutkimustoiminta käsittelykeskuksen yhteydessä on myös merkittävää. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten lajitteiden käsittely. Jyväskylän yliopisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen tulee syntymään vastaavaa ja uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Jätteenkäsittelykeskus pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Osakaskuntiensa eli Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien lisäksi laitoksen asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken kaupungit sekä Kangasniemen, Multian, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen, Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Potentiaalinen toiminta-alue kattaa Keski-Suomen alueen kunnat noin
12 km säteellä Jyväskylästä. Laitos pystyy tarjoamaan palveluitaan myös maakunnan ulkopuolelle taloudellisen kuljetusetäisyyden rajoissa jätejakeesta riippuen. Ennustettavissa olevan kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Tämän kehityssuunnan merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy uusia toimialoja ja uusia yrityksiä. Nämä toiminnot tullevat ainakin osin sijoittumaan suunnitellun käsittelykeskuksen läheisyyteen. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään keskimäärin henkilötyövuotta. Tulevaisuudessa jätteidenkäsittelyklusterin kokonaistyöllistävyys kasvaa. Samalla teknologisen kehityksen vuoksi henkilöstön osaamiselle asetettava taso nousee. Tämä jätehuollon kehityspolku työllistää, mutta pullonkaulana voi olla osaavan työvoiman puute. Mörkökorvessa jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemat toiminnot ja palvelut tukevat Lievestuoreella olevaa yritystoimintaa. Alueella toimiva maanrakentamisen kurssikeskus voi hyödyntää toiminnassaan jätteenkäsittelykeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Pakkaavien jäteautojen, rekkojen, erikoisajoneuvojen yms. ajoneuvojen kuljettajien koulutus voi tapahtua läheisellä liukkaan kelin ajoharjoittelualueella. Koulutusmahdollisuudet paranevat edelleen suunnitellun raskaan kaluston ajoharjoittelukeskuksen toteuduttua. Seivässuota lähinnä on Toivakan taajama, jonka rakennus- ja alihankintayrityksillä on hyvät edellytykset tarjota palveluita rakentamis- ja ylläpitovaiheessa. Vahtivuori puolestaan tarjoaa Petäjäveden keskustan ja Kintauden alueen metalli- ym. yritystoiminnalle alihankinta- ja yhteistyömahdollisuuksia. 7. VOIMALINJAT Mörkökorpi Lähin 20 kv voimalinja sijaitsee Vt 9 varressa, noin kilometrin päässä. 12
13 Seivässuo Pohjoisen suunnitteluvaihtoehdon itäpuolelle Mutkalaan noin 1,5 km etäisyydelle tulee 20 kv voimajohto. Eteläiseltä suunnittelualueelta matkaa sinne on 1,5 2 km. Toinen 20 kv voimajohto on etelässä hieman etäämpänä, noin 2 km päässä eteläiseltä suunnittelualueelta. Vahtivuori Alueen pohjoispuolella kulkee 2 x 110 kv sekä 20 kv voimajohdot. Etäisyys alueelle on m. 8. VEDENHANKINTA JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Ensisijaisena tavoitteena on liittyä olemassa oleviin verkostoihin. Mörkökorpi ja Vahtivuori ovat helposti liitettävissä läheisten taajamien vesijohtoverkostoihin. Seivässuo on etäämpänä verkostoista, mutta laitos on liitettävissä joko Toivakan tai Oravasaaren vesijohtoverkostoihin. Myös jätevesien käsittelyn osalta ensisijaisena tavoitteena on johtaa jätevedet kunnalliseen puhdistamoon. Ellei se ole jonkun vaihtoehdon osalta mahdollista, kysymykseen voi tulla myös oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Jätteenkäsittelykeskus osallistuu omalta osaltaan jätevesien johtamis- ja käsittelykustannuksiin, mikä tuo kaikille yhteistyökumppaneille synergiaetua. Mörkökorpi-vaihtoehdossa jätevesien keskitettyyn käsittelyyn on useita vaihtoehtoja, jotka liittyvät Hankasalmen ja Laukaan kuntien tuleviin jätevesien johtamis- ja käsittelyratkaisuihin. Vaihtoehtoina kysymykseen tulevat jätevesien johtaminen yksin tai mahdollisesti yhdessä Hankasalmen ja/tai Lievestuoreen taajamien kanssa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle, johtaminen Lievestuoreen puhdistamolle ja sen saneeraus yhdessä Laukaan kunnan kanssa tai oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Seivässuon syrjäisempi sijainti saattaa edellyttää oman puhdistamon rakentamisvaihtoehdon tarkempaa selvittämistä, mutta viemäröinti voitaneen myös yhdistää joko Toivakan tai Jyväskylän mlk:n Oravasaaren verkostoon. Vahtivuoren vaihtoehdossa viemäröinti lienee taloudellisinta toteuttaa yhdistämällä laitos paineviemärillä Kintauden alueen viemäriverkostoon. 13
14 14
15 15
16 LUONNOS 16
17 17 LUONNOS
18 B. LIIKENNE 1. YLEISTÄ Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan, mihin Jyväskylän seudun uusi jätteenkäsittelyalue sijoittuu. Nykyisen Mustankorkean alueen kehittäminen ei katsota olevan mahdollista ilman huomattavia ympäristöhaittoja, sillä laitoksen sijainti kaupunkirakenteessa on liian keskeinen ja häiriintyviä toimintoja on paljon. Vaihekaavassa tarkasteltavat jätteenkäsittelyalueen sijaintivaihtoehdot ovat Mörkökorpi Laukaassa, Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa ja Vahtivuori Petäjävedellä. Kaikki sijaitsevat runsaan 20 km:n etäisyydellä toiminta-alueen ytimestä Jyväskylän keskustasta. Vaihemaakuntakaavan liikenteellisen tarkastelun ohjevuotena käytetään vuotta 2017, jolloin Mustankorkea Oy:n nykyisen toiminta-alueen vuokrasopimus umpeutuu. Kymmentä vuotta pitemmälle ulottuvaan tarkasteluun ei ole syytä, sillä jätehuollossa on odotettavissa muutoksia, jotka vaikuttanevat huomattavasti jätekuljetuksiin ja niiden suuntautumisiin. Suurimmat vaikutukset aiheutunevat jätteen hyötykäytön ja odotettavissa olevasta jätteen polton merkittävästä lisääntymisestä. Liikenteellisessä tarkastelussa keskitytään arvioimaan jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen ympäristössä tapahtuvaa tieliikenteen kehitystä ja laitoksen synnyttämästä raskaasta liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia. Vaihtoehtojen liikenteellisen vertailun kriteerit ovat liikenteellinen toimivuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Ympäristölliset vaikutukset on käsitelty erikseen, joten ne on jätetty tämän taustamuistion ulkopuolelle. 2. VAIHTOEHTOISET KULJETUSMUODOT Liikenteellisen tarkastelun yhteydessä on ollut tarkoitus selvittää maantiekuljetusten ohella myös rautatiekuljetusten käyttöä. Kuljetusmuotoa valittaessa olennaista eivät ole pelkästään liikennejärjestelyiden (investointien) tekniset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet sekä kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin kuljetusmuodon mahdollisuuksista vastata nykyisestä ehkä merkittävästikin poikkeaviin tulevaisuuden 18
19 vaatimuksiin. Jätekuljetusjärjestelmältä edellytetään joustavuutta, joka voi olla tarpeen jätteen määrissä, laadussa, hyödyntämisasteessa ja/tai käsittelytavoissa tapahtuvien hyvinkin huomattavien muutosten vuoksi. Raideliikennettä käytettäessä jouduttaisiin suunnittelemaan nykyisestä poikkeava auto- ja junaliikennepohjainen intermodaalinen jätekuljetusten järjestelmä. Jäteautot hoitaisivat nykyisen tyyppisesti jätteiden keräilyn ja toimittaisivat jätteet eri puolella toiminta-aluetta sijaitseviin kuormauspisteisiin tai erikseen rakennettaviin jäteterminaaleihin, mistä junat liikennöisivät jätteenkäsittelykeskukseen. Jätekeskuksen alueelle tarvittaisiin luonnollisesti uusi ratayhteys. Infrastruktuurin ohella jouduttaisiin tekemään myös terminaali- ja kuljetuskalustoon liittyviä investointeja. Useampia kuljetusmuotoja yhdistävien intermodaalikuljetusten kehitys on ollut viime aikoina voimakasta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Näiden käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän suurehkoja väestökeskittymiä, jolloin päästään suuriin kuljetusmääriin ja saavutetaan mittakaavahyötyjä maantiekuljetuksiin nähden. Jätteiden rautatiekuljetuksien sanotaan tulevan maantieliikenteen kanssa kilpailukykyisiksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, missä kuljetettava matka on pitkä, jätemäärät suuria ja kuljetuksille soveltava rataverkko valmiiksi käytettävissä. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005) Tarkasteltavista jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehdoista Mörkökorpi olisi helpoiten liitettävissä rautatieverkkoon, sillä Jyväskylän Pieksämäen rata kulkee läheisen Lievestuoreen taajaman kautta. Laitoksen omalle raideyhteydelle tulisi mittaa noin 3 km. Seivässuon vaihtoehdossa rautatiekuljetukset eivät tule lainkaan kyseeseen, sillä uutta rataa jouduttaisiin rakentamaan lähes 20 km. Tähän yhteyteen jouduttaisiin sisällyttämään myös useampia siltoja. Vahtivuoren alueelta etäisyys rautatielle on suhteellisen lyhyt (linnuntietä noin 2 km), mutta rata sijaitsee valtatien 23 pohjoispuolella, mistä johtuen jouduttaisiin rakentamaan myös kallis silta. Mikäli jätehuollon (ja intermodaalikuljetusten) kehitys on jatkossa raideliikenteen kannalta suotuisaa, voidaan rautatiekuljetusten käyttöä selvittää tarkemmin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei Jyväskylän seudun jätekuljetuksia ole kuitenkaan järkevää suunnitella raideliikenteeseen perustuviksi. 19
20 3. LIIKENNEYHTEYDET JÄTTEENKÄSITTELYALUEILLE Laukaan Mörkökorven tärkeimpänä jätekuljetusreittinä toimisi Jyväskylästä Kuopioon johtava valtatie 9. Tämä on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana runkotienä, jolla tulee varautua ohituskaistoihin sekä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien kohdalla. Maakuntakaavan mukaisten liikennejärjestelyiden toteuttamisen ajankohdasta ei ole tietoa. Jätteenkäsittelyalue sijoittuisi Saviontien (seututie 640) varteen 0,7 kilometrin päähän valtatien liittymästä. Seututieltä laitokselle johtavan parannettavan/uudelleen rakennettavan yksityistien pituus olisi noin 0,7 km. Kuva 3-1. Valtatietä 9 välillä Leppävesi Saviontie (st 640). Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuolle johtava pääyhteys on valtatie 4, jonka parantaminen Vaajakosken eteläpuolisella osuudella valmistuu vuonna Nykyisen tien länsipuolelle linjattu väylä on esitetty maakuntakaavassa moottoritietasoisena, mutta toteutuu ensimmäisessä vaiheessa yksiajorataisena väylänä, joka on varustettu keskikaiteellisin ohituskaistoin. Reitti valtatieltä jätteenkäsittelyalueelle tulisi kulkemaan noin 3 km pitkin (parantamista vaativaa) yhdystietä Laitokselta yhdystielle tarvittaisiin lisäksi noin 700 metriä uutta tietä. Yhdystie liittyisi 4-tiehen Majalahden eritasoliittymässä, joka sisältyy parannettavaan valtatiejaksoon. 20
21 Kuva 3-2. Valtatieltä 4 Seivässuolle johtavaa yhdystietä Kuljetukset Petäjäveden Vahtivuoreen tapahtuisivat käyttäen tärkeimpänä reittinä Jyväskylästä länteen johtavaa valtatietä 23, joka on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana valtatienä. Valtatien parantamisajankohta ei ole vielä selvillä. Kyseessä tulee olemaan ohituskaistatie, jolla pitää varautua rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen Vahtivuoreen edellyttäisi noin 1,5 km pitkän uuden tien rakentamista valtatieltä laitokselle. Kuva 3-3. Valtatietä 23 Vahtivuoren alueen liittymästä itään. 21
22 4. LIIKENNEMÄÄRÄT Nykytilanne Valtatien 9 liikennemäärä (KVL 2006). on Vaajakosken ja Kanavuoren välillä autoa/vrk ja Kanavuoresta Leppävedelle johtavalla osuudella 9700 autoa/vrk raskaan liikenteen osuuden ollessa noin 10 % Mörkökorvelle johtavan Saviontien liittymän (Metsolahti) länsipuolella liikennettä on noin 8500 ja itäpuolella 9100 ajon/vrk, mistä määristä raskasta liikennettä on noin 11 ja 9,5 %. Savion kylän kautta Laukaaseen vievän seututien 640 liikennemäärä on 1100 ajon/vrk ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus 5 %. (Tiehallinnon internet-sivujen liikennemääräkartat). Valtatiellä 4 on liikennettä Seivässuon liittymän seudulla 4800 ajon/vrk ja laitokselle johtavalla yhdystiellä 130 ajon/vrk. 4-tien raskasliikenneosuus on 13,5 % ja yhdystien 6 %. Lähempänä Kanavuorta KVL nousee 6000 autoon/vrk, ja Vaajakosken kohdalla se on autoa/vrk (raskasta liikennettä 10 %). Vahtivuoren kohdalla sijaitsevan valtatien 23 osuuden liikennemäärä on 4900 ajon/vrk, mistä raskaita ajoneuvoja on 8 %. Lähempänä Jyväskylää KVL-arvot ovat hiukan suurempia ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus vastaavasti pienempi. Liikennemäärien kehittyminen Keski-Suomen valtateiden liikenteen voi arvioida kasvavan vuodesta 2006 vuoteen % ja seututeiden liikenteen 15 %. Raskaan liikenteen arvioidut kasvukertoimet vuodesta 2005 vuoteen 2017 ovat valtateillä 1,23 ja seututeillä 1,17. Edellä olevat kasvuarviot eivät sisällä mahdollisten paikallisten maankäytön muutoksien vaikutuksia liikennemääriin. (Tiehallinto. Tieliikenneennuste ). Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käy tällä hetkellä vuorokaudessa keskimäärin 240 ajoneuvoa, josta määrästä 60 on pientuojien henkilö- ja pakettiautokuljetuksia. Uusi jätteenkäsittelyalue tulee toimimaan vain laitoksen lähialueiden pienerien vastaanottopisteenä, joten pientuojien määrä vähenee 22
23 murto-osaan aiemmasta. Mustankorkea Oy arvioi, että tulevaisuudessa laitoksessa käy noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on siis noin 400 raskasta ajon./vrk. (Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus). Mörkökorven ja Vahtivuoren ympäristöjen liikenneverkoille laaditut yksinkertaiset liikenne-ennusteet on saatu kasvattamalla KVL-arvoja aiemmin mainittuja kasvukertoimia käyttäen sekä lisäämällä näin saatuihin liikennemääriin jätekuljetuksista aiheutuva liikenteen lisääntyminen. Jätekuljetusten liikenneverkolle sijoittelussa on käytetty Kaisuliina Vihannin diplomityössään esittämiä kunnittaisia tietoja. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005). Kuntien jätekuljetukset on sijoitettu liikenneverkolle pääosin kaikki nopeimmalle periaatetta käyttäen. Laukaan kunnan jätteistä on 85 % arvioitu kuljetettavaksi Sovion kylän kautta kulkevaa seututietä 640 pitkin ja loput (Lievestuore) valtatien 9 kautta. Seivässuon sijoitusvaihtoehdon liikenne-ennusteet on saatu muokkaamalla tiehallinnon valtatien 4 tiesuunnitelman yhteydessä laatimaa liikenneennustetta ja lisäämällä tulokseen jätekeskuksen synnyttämä liikenne. Sijoituspaikkavaihtoehtojen liikenne-ennusteet vuodelle 2017 on esitetty kuvissa 5-2, 5-5 ja 5-6. Määrät on ilmoitettu vuoden keskimääräisenä arkivuorokausiliikenteenä KAVL, joka on tässä tapauksessa noin 8 % KVL:tä suurempi. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämiä liikennemääriä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon jätehuollossa lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat merkittävät muutokset. Jätteiden polton suurimittakaavainen aloittaminen ja jätteiden lisääntyvä muu hyötykäyttö tulevat vähentämään loppusijoitettavan jätteen määriä huomattavasti. Tässä selvityksessä käytettyjä jätekuljetusarvioita voikin pitää eräänlaisina maksimiennusteina, sillä jätekuljetuksien määrä tullee olemaan selvästi Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä alhaisempi. 5. LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä liikennemäärä on kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa sama. Keskuksessa on oletettu käyvän jatkossakin yhtä paljon jä- 23
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotVIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot
VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotGenimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen
Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotKevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä
LisätiedotValtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala
Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu
LisätiedotVT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU
12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari
Lisätiedot16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS
16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää
LisätiedotNiskanperän liittymäselvitys
LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1
LisätiedotNiiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut
Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle
LisätiedotMustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu
Mustolan asemakaavan liikenneselvitys Liikenteellinen toimivuustarkastelu Tarkastelussa Lappeenrannan Mustolan asemakaava-alueen liikenteellinen toimivuus ja liiketilan kasvun vaikutukset nykyisen ja vuoden
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotSIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II
1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa
LisätiedotVAIHEMAAKUNTAKAAVA JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUDESTA JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESTA
VAIHE JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUDESTA JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESTA Pöytäkirja 23.10.2007 Asia: Vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän 5. kokous Aika: Perjantaina 19.10.2007 klo 13 14.50 Paikka:, kokoustila Dioriitti
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja
LisätiedotHimoslehtelän asemakaavan liikenneselvitys
Himoslehtelän asemakaavan liikenneselvitys Laura Mansikkamäki Antti Räikkönen Sito Parhaan ympäristön tekijät Taustaa ja nykytilanne Himoslehtelän asemakaavassa tarkoitus on muuttaa Himoslehtelän ja Honkarannan
LisätiedotTUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS
16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotSuunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6
SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi
LisätiedotKÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.4.2015 (päivitetty 28.10.2015) KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 28/10/2015
LisätiedotLIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki
LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina
LisätiedotMÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotValtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila
Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän
LisätiedotSIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE
4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen
LisätiedotAlustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi
TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto
Tekninen lautakunta 20 07.03.2017 Kunnanhallitus 54 20.03.2017 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto 797/10.03.01.01/2016 Tekninen lautakunta 07.03.2017
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla
LisätiedotVt 6 Kouvolan kohdalla YS. Vt 6 YS, vt 15 aluevaraussuunnitelma Esittelytilaisuus 1,
Vt 6 Kouvolan kohdalla YS Vt 6 YS, vt 15 aluevaraussuunnitelma Esittelytilaisuus 1, 12.3.2013 3 VT 6 KOUVOLAN KOHDALLA - ESITTELYTILAISUUS 12.3.2013 Suunnittelualue 4 Työn aikataulu ja päävaiheet Kerätty
LisätiedotYLEISÖTILAISUUS
MAANTIEN 16685 PALOKANORREN PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE - RITOPOHJANTIE, JYVÄSKYLÄ. TIESUUNNITELMA. SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI SUUNNITTELU KOHDE SIJAITSEE NOIN 7KM PÄÄSSÄ JYVÄSKYLÄN KESKUSTASTA
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSalo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030
LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKt 43 liittymätarkastelu
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotVt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma
Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely
Lisätiedottark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti
LisätiedotVOIMALANTIE 5-6 VANTAA Asemakaavan muutos nro LIIKENNE SUUNNITTELUALUE
SUUNNITTELUALUE MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 1.VAIHE Murata Electronics Oy:n laajennus noin 8500 kem2 Voimalantie 6:n alueelle Muratan työntekijöiden pysäköinti, noin 500 autopaikkaa. Nykyisin autopaikkoja on
LisätiedotMultimäki II, kunnallistekniikan YS
1 / 7 Liikenteelliset tarkastelut Tero Rahkonen L1 28.5.2014 2 / 7 2 (7) 28.5.2014 SISÄLTÖ 1 LIIKENNEMÄÄRÄT... 3 1.1 Nykyliikenne... 3 1.2 Ennusteliikenne... 3 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS... 4 2.1 Toimivuustarkastelut...
LisätiedotMUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys
MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
ELOVAINION KOHDAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS LIIKENNE-ENNUSTE LÄHTÖKOHDAT Liikenteellisiä tarkasteluita varten laadittiin liikenne-ennuste Ylöjärven keskustan alueelta. Ennusteessa on otettu huomioon Ylöjärven
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
LisätiedotHaukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu
Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys Oulu LUONNOS 15.12.2016 2 Selvitys on valmistunut XXXXkuussa 2016. Selvityksen ovat tehneet Plaana Oy:ssä Juha Raappana, Jorma Hämäläinen ja Riina Isola.
Lisätiedot5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT
Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten
LisätiedotVIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009
FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja
LisätiedotOutlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu
Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotHARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011
HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle
LisätiedotVAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS
1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-
LisätiedotÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:
ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 3.11.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotLiittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin
LisätiedotNiskanperän OYK liikenneselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu
Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.
LisätiedotOulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 2018
KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 2018 Tässä tarkastelussa on esitetty muutokset vuonna 2010 tehtyyn liikennetarkasteluun, joka on liitteenä. Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien,
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 17.8.2017 luonnos Tullut vireille: Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotLumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys
Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotLaitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos
1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotAHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153
AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN
LisätiedotVapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki
Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä
Lisätiedotp:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc
Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen
LisätiedotMURSKETIEN ASEMAKAAVA
UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotPÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto ,
Liite A OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014, 3.2.2017 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELEISSA 4, 7 JA 12 OAS, Asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotTeräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020
FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten
Lisätiedot