PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN

Transkriptio

1 PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN LUONNOS Kaavaselostus

2 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA I TIIVISTELMÄ Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Tämä osayleiskaava perustuu asetettuihin tavoitteisiin. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 mukaisesti mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen antamista varten _._. _._.201_ välisenä aikana. Saadun palautteen perusteella on laadittu yleiskaavaehdotus, joka on asetettu nähtäville MRL 65 sekä MRA 27 mukaisesti muistutusten esittämistä ja lausuntojen antamista varten _._. _._.201_ välisenä aikana. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävänä on ohjata kaavan laadintaa sille laissa annetuin keinoin. Keskustan yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti. Alueella on tällä hetkellä voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1981, jonka kirkonkylän osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen tulee hyväksymisen jälkeen korvaamaan. Yleiskaavassa esitetään yleispiirteinen maankäyttö ja sen tarkoituksena on ohjata asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Yleiskaavalla kuvataan Pulkkilan kirkonkylän maankäyttöä tavoitevuonna Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään osoittamalla uusia toimintoja siten, että kulkuyhteydet eri toimintojen välillä muodostuvat lyhyiksi. Uudet toiminnot sijoitetaan siten, että voidaan hyödyntää nykyisiä teknisiä verkostoja. Uusia asuntoalueita on esitetty tarvetta enemmän, jotta niiden toteuttaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden kannalta on oleellista, että tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueiden toteuttamisjärjestykseen. Uusia asuinalueita osoitetaan taajaman länsiosalle. Uudet asemakaavoitettavat asuinalueet sijoittuvat edullisesti nykyisten ja uusien palvelujen suhteen. Liikenteen osalta maankäyttö tukeutuu pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Teknisen huollon osalta huomiota on erityisesti kiinnitetty kaukolämmön ja viemäriverkon käyttöasteen lisäämiseen.

3 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA II SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ... 1 Uljuan tekoallas... 1 TAVOITTEET Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus Kunnan strategiset tavoitteet Muut tavoitteet... 3 SUUNNITTELUALUE... 3 LAATIMISVAIHEET Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tavoiteasettelu Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus... 3 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS LÄHTÖKOHDAT... 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 5 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA... 6 SELVITYKSET Erityis- ja suojelukohteet Maisemaselvitys Muinaisjäännösten inventointi Luontoselvitys Rantaviiva- ja emätilaselvitys Liikenneselvitykset Maanomistus YLEISKAAVAN RATKAISUT ESITYSTAPA Kaavaselostus ja kaavakartta Ympäristömuutokset Yhdyskuntarakenne ASUMINEN Mitoitus Uudet pysyvän asumisen alueet KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Keskustatoimintojen alueet PALVELUT Palveluverkko Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Muut palvelut TYÖPAIKAT Työpaikka-alueet LIIKENNE Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste Ajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Joukkoliikenne TEKNINEN HUOLTO Vesihuolto Energiahuolto Jätehuolto MAA- JA METSÄTALOUS Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Ulkoilun ohjaustarve maa- ja metsätalousalueilla YMPÄRISTÖ Maisemalliset arvot Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Luontoarvot Kulttuurihistorialliset arvot Muinaisjäännökset Tulvauhanalaiset alueet Liikennemelu VIRKISTYSKÄYTTÖ Virkistysalueet Ulkoilureitit Uimarannat Venevalkamat YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava27 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ilmastovaikutukset Yhdyskuntarakenne Rakennettuympäristö Kulttuurimaisema Luonnonympäristö Elinympäristön laatu KAUPALLISET VAIKUTUKSET SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET OIKEUSVAIKUTUKSET Yleiskaava korvaa alueen vanhan yleiskaavan Osayleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista ja muuttamista Asemakaavojen laatimistarve Lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen... 31

4 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA III Maa-aineslain soveltaminen Yleiskaavan hyväksyminen ja valitusoikeus VAIKUTUKSET MUUHUN SUUNNITTELUUN JA TOIMINTAAN Ohjaustarkkuus ja asemakaavoitus Kirkonkylän kehittäminen Liikennejärjestelmä LIITTEET... 34

5 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 1 1 JOHDANTO YLEISKAAVAN TEHTÄVÄ Pulkkilan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi laaditaan taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimista edellyttää asuntotuotantotarpeen tarkoituksenmukainen ohjelmoiminen, keskustaajaman kehittämistarve, teollisuuden sekä maatalouden toimintojen ja kaupallisten palvelujen ohjaustarve. Tärkeän suunnittelutarpeen muodostaa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella tulee luoda tälle edellytykset maankäytöllisin ratkaisuin sekä riittävin suunnittelumääräyksin ja suosituksin. Uljuan tekoallas Siikalatvan kunnan Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Siikalatvan kunnan Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut!

6 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2 TAVOITTEET Yleiskaavan ohjaustavoite ja ohjaustarkkuus Kunnan strategiset tavoitteet Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarauskaava. Yleiskaavalla ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja vaan pääasiassa alueita, joiden suunnittelua ohjataan asemakaavoituksella. Yleiskaavan kaavamerkinnöillä ja määräyksillä ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun suuntaan. Merkinnöillä säilytetään kaavallisin keinoin ympäristön arvokkaat alueet ja kohteet. Yleiskaavassa kuvataan tavoitevuoden 2030 tilannetta. Kuntastrategia 2013 perustuu Siikalatvan kunnan perustamisen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat peruspalvelujen turvaaminen, talouden tasapainoon saaminen ja elinvoiman vahvistaminen. Visio 2013: Siikalatvan peruspalvelut ovat toimivia, kustannustehokkaita ja kohtuullisesti saavutettavia. Kuntalaiset ovat aikaisempaa terveempiä ja hyvinvointi on lisääntynyt. Siikalatvan elinkeinoelämä on uudistuvaa ja kilpailukykyistä. Siikalatvalla on hyvä asua ja yrittää. Slogan: Siikalatva kehittää toimintaansa ja turvaa palvelut! Arvot: - Hyvä elämä - Yrittäjyys - Yhteistyö - Tuloksellisuus - Vastuullisuus Keskeiset päämäärät: - Peruspalvelujen turvaaminen. Lakisääteisten palvelujen turvaaminen jo edellyttää suuria muutoksia ja kehittämistä niiden tuottamistapojen, palveluprosessien ja erityisesti kustannustason osalta. - Tasapainoinen kuntatalous. Kunnan säännölliset tulot ja menot on saatava tasapainoon. - Elinvoiman lisääminen. Elinvoima on sitä, että olemassa olevat yritykset ja maatilat kehittyvät myönteisesti ja syntyy uusia menestyviä yrityksiä. Lisäksi kunta on kilpailukykyinen asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana. Tällöin väkiluku ja väestörakenne kehittyvät myönteisesti. Siikalatvan osalta ensimmäisessä vaiheessa väkiluvun aleneminen pitää pysäyttää ja rakenteen kehitys kääntää myönteiseen suuntaan. - Kuntalaisten hyvinvointi. Kuntalaisten hyvinvointi muodostuu kuntalaisten omasta toiminnasta, toimivien julkisten ja yksityisten palvelujen sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön luodessa sille edellytykset. - Yhteistyön vahvistaminen. Uudessa kunnassa sisäisen yhteistyön toimivuuden merkitys on erittäin suuri. Sen vaikutus kuntien yhdistymisen hyötyjen toteutumiseen on keskeinen.

7 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Muut tavoitteet SUUNNITTELUALUE LAATIMISVAIHEET Vireilletulo Kaavan tavoitteet on kirjattu erilliseen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen Työohjelmaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tavoitteet on esitelty lyhyesti myös tämän kaavaselostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat. Kaava-alueella on runsas kulttuuriympäristö. Kunnan strategisten tavoitteiden lisäksi kaavasuunnittelun tavoitteena on kulttuuriympäristön huomioonottaminen ja hyödyntäminen. Suunnittelualue käsittää Pulkkilan keskusta-alueen lisäksi Lamujokivarren Koskenrantaan asti ja Iisalmentien varren Öykkyrinkankaalle asti. Pohjoisosalla suunnittelualue käsittää Haapavuoren alueen ja Uljuan tekojärven länsialueen. Suunnittelualue on noin ha suuruinen. Kaavaprosessi jakautuu seuraaviin laatimisvaiheisiin: Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoiteasettelu Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksymisvaihe Siikalatvan kunnanhallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksen Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisesta, laajentamisesta ja saattamisesta oikeusvaikutteiseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 42 ) mukaisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tavoiteasettelu Yleiskaavaluonnos Yleiskaavaehdotus Kaavaprosessin alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä on esitetty kaavan lähtökohdat, suunnittelualue, tavoitteet, vaikutusten arviointi, osalliset, vaikutusmahdollisuudet, kaavatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitteluprosessi aikatauluineen. OAS:aa käsiteltiin ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa. OAS:aa päivitetään kaavaprosessin aikana. Tavoitevaiheessa määriteltiin kaavan laatimiseen vaikuttavat ylemmät tavoitteet ja kunnan omat tavoitteet. Kaavan tavoitteet on kirjattu kohtaan 2 Lähtökohdat. Yleiskaavaluonnos laadittiin tavoitteisiin ja selvityksiin perustuen. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten._.._.201_ välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kunnan päätöksentekoelimiltä sekä muilta tarpeellisilta tahoilta. Saadun palautteen perusteella laaditaan yleiskaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen ja myös siitä pyydetään lausunnot. Kaavaehdotukseen tehdään aikanaan tarvittavat tarkistukset. Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Siikalatvan kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä voi tarvittaessa valittaa hallinto-oikeuteen.

8 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 4 SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS Kaavatyötä ohjaa Siikalatvan kunnan nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tekninen kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Kaavoitustyö on laadittu konsulttityönä :n toimesta. Projektipäällikkönä ja kaavan laatijana on toiminut Jaakko Isoherranen (arkk.) ja pääsuunnittelijana on toiminut Kai Tolonen (arkk. SAFA).

9 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 5 2 LÄHTÖKOHDAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MRL:ssa edellytetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 ). Valtioneuvosto antoi päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Yleiskaavan tavoitteet ovat johdettu VAT:sta. VAT:t on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) tuli lainvoimaiseksi marraskuussa VAT:lla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen sekä yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tavoitteiden avulla edistetään erityisesti kulttuuriympäristön suojelua, biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa sekä Euroopan aluesuunnittelun ja kehityksen suuntaviivojen toteuttamista Suomessa. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan maaliskuussa Pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Ilmastonmuutosta on hillittävä aiempaa vahvemmin. Sään ääriilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava. Tulvavaara-alueille ei tule rakentaa. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. VAT:eet on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tähän kaavasuunnitteluun liittyviä VAT:ta ovat mm.: - Toimiva aluerakenne (mm. Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta kehitetään verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.) - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että henkilöliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.

10 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 6 Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.) - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (mm. Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä. Edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sekä ekologisten yhteyksien säilymistä. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (mm. Liikennejärjestelmiä kehitetään eri liikennemuotojen muodostamina kokonaisuuksina. Henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä parannetaan. Liikenneturvallisuuden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Turvataan energianhuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.) Valtioneuvosto antoi päätöksen VAT:n tarkistamisesta voimaan astuneessa VAT:n tarkistuksessa korostuu läpikäyvänä teemana ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. Vaihekaavan luonnos, yhdistel- Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava mäkartta.

11 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 7 Siikalatva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavan 1. Vaihekaavan luonnoksen tavoitteiden mukaan hyvän ympäristön maakunnan painopisteen sellaisia osia, joita voidaan edistää maakuntakaavoituksella, ovat: - Ilmastovastuun kantaminen: hillintä- ja sopeutumistoimet eri toimialoilla, tulvien ja kuivuuden hallinta, tulvasuojelun ja energiantuotannon yhteensovittaminen - Energiatalouden kehittäminen: energiatehokkuuden lisääminen, hajautetun energiatalouden merkittävä kasvu, hiilineutraalius, biopolttoaineiden ravinnekierto - Kulttuuriympäristön vaaliminen ja korkealaatuisen rakennetun ympäristön tuottaminen: suunnittelun ja rakentamisen taso, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus, kulttuuriympäristön arvokohteiden hyvä hoito, rakennettujen alueiden uudistaminen viihtyisiksi - Ympäristön tilan parantaminen: pinta- ja pohjavedet, ympäristöinfran taso ja kattavuus, virkistysalueiden laatu ja määrä - Monimuotoisen luonnon maakunta: monimuotoisuuden säilyminen ja vaurioalueiden parantaminen, luontopalvelut, ekologinen matkailu - Biotalouden kehitys

12 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 8 SELVITYKSET Erityis- ja suojelukohteet Maisemaselvitys Muinaisjäännösten inventointi Luontoselvitys Rantaviiva- ja emätilaselvitys Ranta-alueen mitoitus Kaavasuunnittelun yhteydessä on määritelty suunnittelualueen erityis- ja suojelukohteet, joita ovat rakennusperinnön, kulttuuriympäristön tai luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet, suojelukohteet ja muinaisjäännöskohteet. Alueet ja kohteet on esitetty kaavassa sekä erillisselvitysten liitekartoilla. Rakennusperinnön kartoittamiseksi suoritettiin maastokäynnit marraskuussa Paikallisesti arvokkaat kohteet on luetteloitu Kioski-järjestelmään. Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön suojelukohteita. Kaavahanketta varten on laadittu suunnittelualueen kattava maisemaselvitys elo-syyskuussa Selvitys sisältää maisema-analyysikartan ja maaperäkartan. Maisemaselvityksen erillisraportti on liitteenä. Osayleiskaava-alueen kiinteiden muinaisjäännösten inventointi suoritettiin syyskuussa 2013 tarkastamalla kaavoitettavalla alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten nykytila. Inventoidut kohteet on esitetty liitteenä olevassa erillisessä raportissa. Suunnittelualueen arvokkaita luontokohteita ja ympäristön nykytilaa tarkasteltiin kesä- elo- ja syyskuussa 2013 suoritetuilla maastoinventoinneilla. Maastotyön pohjaksi selvitettiin viranomaisrekistereistä alueella mahdollisesti sijaitsevat uhanalaispaikkatiedot, uusimmat suojelualuepäätökset sekä MET- SO-monimuotoisuusohjelman inventointikohteet, Metsäkeskuksen ympäristötukikohteet ja muut tiedossa olevat luontoarvot. Luontoselvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet eli kansallisten lakien mukaiset (Lsl 29, MetsäL. 10 ja VesiL. 11 ) tai uhanalaiset luontotyypit, uhanalaisen tai silmälläpidettävän (Rassi ym. 2010) lajiston esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin mukaisen lajiston esiintymät. Erillistä pesimälinnustoselvitystä ei laadittu, mutta alueen linnuston yleispiirteet on esitetty raportissa. Luontoselvityksessä tunnistetut arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät sekä uusi vastaperustettu yksityinen luonnonsuojelualue on tuotu kaavakartalle luo kohteina. Luontoselvityksen erillisraportti karttaliitteineen on kaavaselostuksen liitteenä. Lamujoen rantavyöhykkeelle on laadittu rantaviiva- ja emätilaselvitys, jossa rantavyöhykkeen tilojen rantaviivojen pituudet ja rakennusoikeudet on selvitetty emätiloittain. Osayleiskaavan ranta-alueen mitoitustarkastelu koskee kaava-alueita lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi merkittävästi. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, tulva-alueiden, maaston, maiseman ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Tulva-alueille ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja.

13 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 9 Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia mitoitus menetelmiä kaava-alueen ranta-alueella. Ranta-alueet on tutkittu niiltä osin, missä on katsottu olevan tarpeen ratkaista ranta-alueiden suunnittelutarve. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtina käytetään syksy Ennen rekisteröity kiinteistö tulkitaan ns. emätilaksi. Näistä myöhäisempään poikkileikkausajankohtaan mennessä erotetut, rakennetut kiinteistöt lasketaan mitoituksessa emätilan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi. Jokialueilla yleisesti käytetyn periaatteen mukaisesti rantaviivasta on huomioitu 50 % eli muuntokertoimena on käytetty koko tarkastelualueella lukua 0,5. Ranta-alueiden osalta mitoituslaskelmissa on käytetty ns. vyöhykejakoa. Vyöhykejaossa ranta-alueet on jaoteltu ympäristön, luonnon, maiseman, yhdyskuntarakenteen sekä muiden todettujen arvojen perusteella rakentamista eri tavalla kestäviin alueisiin. Vyöhykejakona käytetään 7, 9, tai 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kaavaratkaisun perusteena on ollut seuraavat tekijät: Alle 1 ha saaret on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja ja jotka sijaitsevat kyläalueiden läheisyydessä käytetään mitoitusvyöhykelukua 11 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jolle ei kohdistu merkittäviä lisärakentamista rajoittavia arvoja, mutta jotka eivät sijaitse kyläalueiden läheisyydessä ja ovat pääosin rakentamattomia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 9 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Alueilla, jotka ovat rakentamisen kannalta epäsuotuisia, käytetään mitoitusvyöhykelukua 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kaava-alueen asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on jätetty mitoituksen ulkopuolelle. Rakennusoikeus niissä olemassa määrittyy tulevan kaavoituksen mukaisesti. Emätilaselvityksen, rantaviivan muunnon ja vyöhykejaon lopputuloksena saadaan tehtyä mitoituslaskelmat. Mitoituslaskelmat tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden, eli määrittävät kaavassa osoitettavien uusien rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän, joka sijoitetaan kaavaan, ellei muita esteitä ole. Uusien laskennallisten rakennuspaikkojen kokonaismäärän sijoittamiseen vaikuttaa emätilalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus. Mikäli emätilan kokonaisrakennusoikeus on ylitetty, ei kiinteistöille pääsääntöisesti ole osoitettu uusia rakennusoikeuksia, vaikka sitä laskennallisesti jollekin lohkokiinteistölle muodostuisi. Omarantaisen loma-asunnon rakennusoikeuden osoittaminen emätilakohtaisen laskelman avulla on käytäntö, millä pyritään ratkaisemaan tasavertaisuusperiaatteiden toteutuminen. Ranta-alueilla rakentamista ohjaaville yleiskaavoille on säädetty maankäyttö ja rakennuslain 73 :ssä erityisiä sisältövaatimuksia. Kaavassa esitetyt ratkaisut on laadittu vastamaan tätä säädöstä. Ranta-alueella rantavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisen edellytyksenä on, että 1) alueelle on odotettavissa maankäytön järjestämistä edellyttävän loma-asutuksen muodostumista, 2) alueen rakentamisen ja muun maankäytön suunnitteleminen on tarpeen ja 3) suunnittelutarpeen aiheuttaa pääasiassa loma-asutuksen järjestäminen. Rantavyöhykkeen vähimmäisleveys on keskimäärin 50 metriä. Yleensä sen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan

14 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Ranta-alueen mitoituksen tulokset missään pidemmälle kuin 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alue on rantavyöhykettä leveämpi rannan osa, jolla rannassa oleva tai rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä. Ranta-alueen leveys on hallintokäytännössä usein arvioitu noin 200 metriksi, mutta maisemasta ja muista olosuhteista riippuen se voi olla leveämpikin. Maisemallisesti, luontoarvoiltaan tai muuten kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta sekä tulva-alueilta on pyritty siirtämään rakennusoikeus kaavaalueella saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamista paremmin sietäville alueille. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti myös riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Rakennusoikeuksia ei ole siirretty ranta-alueelta asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle. Mikäli mitoituslaskelmissa päädytään jonkun kiinteistön osalta selkeästi kiinteistön kannalta epäedulliseen lopputulokseen suhteessa emätilan muihin lohkotiloihin nähden, voidaan soveltaa ns. kohtuullisuusperiaatetta eli poiketa mitoituksesta, vaikka laskennallinen menetelmä ei tuottaisikaan uusia rakennusoikeuksia. Kohtuullisuusperiaatetta sovelletaan ja perustellaan tapauskohtaisesti. Kaavassa on osoitettu uutta rakennetta mitoituslaskelmien tulosten mukaisesti rakennuspaikkoina. Uudet rakennusoikeudet on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakennetta ja erilaisia arvoja tukevalla tavalla. Muu ranta-alue jää ns. vapaaksi rannaksi. Rakennettujen erillisten rantasaunojen osalta on käytetty käytetyn rakennusoikeuden arvona 0,25. Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella. Nykyiset rakennuspaikat AO 23 RA 28 saunat 2* Yht. 52 Uudet rakennuspaikat AO 19 RA 67 Yht. 86 Kaavan toteuduttua 138 Todellinen rantaviiva Muutettu rantaviiva 24,1 km 12,0 km *Saunat laskettu arvolla 0,25 -> 2 x sauna = 0,5 -> pyöristyy lukuun 1. Uuden rakenteen toteutuessa rakennuspaikkojen tiheys rannalla kasvaa noin 7,1 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri (4,3 rp/m-rkm -> 11,4 rp/mrkm). Kaavan toteutuminen vähentää vapaan rannan osuutta noin 6,2 kilometriä (18,8 km -> 12,6 km). Kokonaisuudessaan uuden rakenteen toteutuminen aiheuttaa vapaalle rantaviivalle 33 % vähennyksen. Vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 52 % kokonaisrantaviivaan määrästä.

15 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 11 Osayleislaava-alueen sisään jäävät asemakaavoitettavat alueet huomioiden vapaata rantaviivaa on osayleiskaava-alueella kaavan toteuttamisen jälkeen noin 48 % kokonaisrantaviivaan määrästä. Vapaa rantaviiva on laskettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjeistuksen mukaisesti ja siinä huomioitu ne rakentamattomat rantaosat, joiden pituus on vähintään 250 m. Taulukko. Rakennuspaikkojen tiheys ranta-alueella Nykyiset rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Kaikki rakennuspaikat / muunnettu rantakilometri Vapaa ranta nyt Vapaa ranta kaavan toteuduttua Vapaan rannan %:n muutos 4,3 rp / m-rkm 11,4 rp / m-rkm 18,8 km 12,6 km 33 % Liikenneselvitykset Maanomistus Valtateiden teoreettiset melualueet on osoitettu kaavassa Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskuksen toimittamien lähtötietojen perusteella. Suunnittelualueen maanomistus on esitetty liitekartalla 6.

16 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 12 3 YLEISKAAVAN RATKAISUT ESITYSTAPA Kaavaselostus ja kaavakartta Ympäristömuutokset Tämä kaavaselostus liittyy Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisen kaavakarttaan, jossa esitettyä maankäyttöä tämä selostus kuvaa. Kaavajuridisesti kaavakartalla tulee olemaan oikeusvaikutuksia, selostuksella taas ei. Selostus silti avaa ja selostaa käytettyjä kaavamerkintöjä ja niiden taustoja. Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan tarkistamisella ja laajentamisella kuvataan maankäyttöä tavoitevuonna Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Maankäytössä tukeudutaan pääosin olemassa olevaan liikenneverkkoon. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. Asuinalueita, joilla pääasiallisena käyttötarkoituksena on asuminen, osoitetaan pääasiassa Kirkonkylän länsipuolelle ja jossain määrin Kirkonkylän keskiosalle. Lamujoen varteen osoitetaan kaavassa uusia rakennuspaikkoja 86 kpl. Virkistyskäyttöön yleiskaavassa on varattu aluetta Uljuan tekojärven rannalta, josta myös on varattu alueita matkailupalveluille Yhdyskuntarakenne ASUMINEN Taajaman yhdyskuntarakenne on tiivis ja tehokas. Pulkkilan kirkonkylän taajama sijoittuu tällä hetkellä nelostien ja Lamujoen väliselle alueelle, jonka laajenemissuuntia ovat taajaman länsipuoli Lamujoen luoteispuolella. Pulkkilan asemakaava-aluetta laajennetaan Kirkonkylän länsipuolelle. Teollisuusalueita osoitetaan valtatiehen tukeutuen taajaman pohjoispuolelle. Matkailupalvelujen alueita osoitetaan Uljuan tekojärven länsirannalle Mitoitus Tilastokeskuksen mukaan Pulkkilan taajamassa on v ollut 854 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkimäärä tulee vähenemään Siikalatvan kunnassa. Ennusteen mukaan väkimäärä vähenee noin puoli prosenttia vuodessa. ihmisten odotukset asumisesta ovat muuttuneet, minkä vuoksi asumispaineet ovat asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Yleiskaavassa on varauduttu ennusteita suurempaan väestön kasvuun. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden joustavan käyttöönoton sekä samalla sillä varaudutaan arvioidusta poikkeavaan asuntotyyppijakaumaan. Ylimitoitus mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen tavoitevuotta 2030 pidemmällä ajanjaksolla.

17 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Uudet pysyvän asumisen alueet Kaavassa on osoitettu uusia asuinalueita Kirkonkylään ja sen länsipuolelle Lamujokivarrelle, joen länsipuolelle.

18 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 14 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Keskustatoimintojen alueet PALVELUT Palveluverkko Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Muut palvelut Alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueelle saa sijoittaa MRL 114 :n mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön. Kirkonkylän palveluverkko on kattava. Kirkonkylän koon ja yhdyskuntarakenteen eheyden vuoksi kaikki palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja pääosin hyvin myös jalan tai kevyellä liikenteellä. Siten Kirkonkylän palvelut ovat pitkälti myös lähipalveluita suurelle osalle asukkaista. Kaupalliset palvelut keskittyvät nykyisin Kirkonkylän alueelle. Yleiskaavalla ohjataan kaupan sijoittumista yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti osoittamalla kaupallisille palveluille uusia alueita valtateiden risteyksen tuntumaan. Julkisten palvelujen alueiksi on osoitettu julkiset palvelut, kuten koulut, oppilaitokset, kirkot, terveyskeskukset sekä kunnan ja valtion virastot ja laitokset. Palvelujen, hallinnon ja kaupan alueeksi P on osoitettu myös sellaiset sekoittuneet alueet, joilla on tai voi sijaita sekä kaupallista toimintaa että työpaikkatoimintoja. keskustatoimintojen ja huoltoasema- Nykyiset huoltoasemat sijaitsevat alueella.

19 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 15 TYÖPAIKAT Työpaikka-alueet Merkittävä osa työpaikoista, erityisesti palvelualan työpaikoista sijoittuu keskustatoimintojen alueelle C sekä yleisten palvelujen ja kaupan alueille Y ja K. Työpaikkoja on vähäisemmässä määrin myös muilla alueilla. Näiden lisäksi yleiskaavassa on osoitettu teollisuusalan työpaikka-alueita T. Teollisuusalueet (T) on sijoitettu taajaman pohjoisosalle vt 4 läheisyyteen. LIIKENNE Keskustan yleiskaavalla liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityisesti painotetaan liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen asemaa sekä niiden parantamista. Päätiet, pääkadut ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen tärkeimmät väylät järjestelyineen on esitetty liitekartalla Ajoneuvoliikenteen nykytila ja liikenne-ennuste Pulkkilan kirkonkylän vilkkaimmat tiet ovat valtatie 4 ja kantatie 88 sekä. Valtateiden suurin liikennemäärä on valtatiellä 4 Kirkonkylän kohdalla, jossa vuorokauden keskimääräinen liikennemäärä on noin 4600 (ajoneuvoa vuorokaudessa). Kantatiellä 88 liikennemäärä on noin Tämän kaavoituksen yhteydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia erillistä liikenne-ennustetta. Liikenneviraston laatiman yleisen liikenne-ennusteen perusteella liikennemäärä kasvaa valtateillä 35-40% vuoden 2007 määristä vuo-

20 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Ajoneuvoliikenne Kevyt liikenne Joukkoliikenne teen 2030 mennessä. Taajamassa ja sen läheisyydessä yleinen ennuste on likimääräinen, koska siinä ei ole ennustettu tarkkaan mahdollisesti muuttuvaa maankäyttöä. Siikalatvan kunnalla on tavoitteena kantatie 88:n muuttaminen valtatieksi. Yleiskaavassa tukeudutaan pääosin olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon. Merkittävimmille uutta rakentamista sisältäville alueille on kaavassa osoitettu ohjeelliset kokoojakatujen linjaukset. Keskustan yleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen pääreitit. Näitä täydentää alemman tason reitistö. Reitistö pohjautuu nykyisiin väyliin sekä vähäliikenteisiin teihin ja katuihin. Lähtökohtaisesti valtatiet ja kevyen liikenteen pääreitit risteävät aina eritasossa. Uudelta asemakaavoitettavalta alueelta on esitetty kevyen liikenteen yhteys Lamujoen yli urheilukentän pohjoispuolelle. Yleiskaavassa osoitetut yleiset liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamistoimenpiteet edistävät myös linja-autoliikenteen kehittämistä ja sen saavutettavuutta. TEKNINEN HUOLTO Vesihuolto Vesihuoltoverkko on esitetty Yhdyskuntatekninen verkko-liitekartalla. Kirkonkylän alue on kattavasti vesihuoltoverkoston piirissä. Uudet alueet liitetään vesihuoltoverkostoihin. Pulkkilan jätevedenpuhdistus tapahtuu Siikalatvan keskuspuhdistamolla, joka sijaitsee Rantsilassa. Kirkonkylän talousveden toimittaa Siikalatvan Vesihuolto Oy. Vesi otetaan Paskokankaan ja Täperänkankaan 1-lk pohjavesialueelta. Kaava-alueen eteläosalla Iisalmentien varressa on Täperänkankaan pohjavesialue Energiahuolto Jätehuolto MAA- JA METSÄTALOUS Pulkkilan kaukolämpövoimala sijaitsee Lentekankaan teollisuusalueella. Lentekankaan teollisuusalueelle tullaan rakentamaan teollisuusaluetta palveleva kaukolämpöverkko. Siikalatvan kunta on osakkaana Vestia Oy:ssä, jonka hoitaa jätteenkeräyksen asuinkiinteistöiltä Pulkkilan alueella. Arvokkaat maisemat ja luonnonympäristöt on esitetty Maisema-liitekartalla Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi M on osoitettu alueita Kirkonkylän ulkopuolella. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä hajaasutusluonteinen rakentaminen Ulkoilun ohjaustarve maa- ja metsätalousalueilla Asutukseen läheisesti liittyvillä maa- ja metsätalousalueilla on asutuksen läheisyyden vuoksi ulkoilun ohjaustarvetta.

21 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 17 YMPÄRISTÖ Arvokkaat maisema-alueet, luontokohteet, rakennetun ympäristön alueet sekä muinaisjäännöskohteet on esitetty kaavaselostuksessa ja kaavakartalla sekä erillisselvitysten raporteissa Maisemalliset arvot Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaava-alue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Suomenselän alueelle. Suomenselkä on karua ja laakeaa vedenjakajaseutua Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Pulkkilan keskusta-alue ja Lamujoen ranta-alueet ovat vahvasti kulttuurivaikutteisia ja ihmisen muokkaamia. Alueelle sijoittuu pääosin suunnittelualueen nykyinen asutus sekä jokin verran teollisuusaluetta. Lamujoen varren pohjoisosat ovat väljemmin asutettuja kuin suunnittelualueen eteläosat. Haapavuoren alue sekä Uljuan tekoaltaan ranta-alueet ovat pääosin rakentamattomia metsäalueita, jotka ovat suurelta osin metsätalouden käytössä. Haapavuoren alueella on virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Suunnittelualueen pohjoisosa ulottuu Siikajokivarteen, jonka maisema on myös kulttuurivaikutteista. Alueen äänimaisemaan vaikuttaa eniten alueen liikenneolosuhteet ja tieverkosto. Valtatie 4 vaikuttaa merkittävimmin suunnittelualueen äänimaisemaan. Suunnittelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti merkittävä alue maiseman ja kulttuuriympäristön osalta on Koskenrannanalue. Pulkkilan kirkon seutu, sekä pappilan alue ovat myös maakunnallisesti merkittäviä kohteita. Suunnittelualueen maisemarakenteen perusrungon muodostavat kahden selännealueen, Haapavuoren ja Lehtomäen väliin jäävä laakeampi laaksovyöhyke, jolle sijoittuvat alueen läpi virtaavat Lamujoki ja Viitaoja. Laaksovyöhykettä jakaa edelleen jokien risteyskohtaan jäävä pienipiirteinen harju- ja mäkijakso, joka muodostaa selkeän maisemallisen solmukohdan alueelle. Solmukohtaa korostaa alueen korkeimmalle kohdalle rakennettu kirkko ja tapuli. Maisemakuvan kannalta merkittävimpiä kohteita ovat laajat jokivarren viljelymaisemat. Erityisen hienoja ovat näkymät, joissa korostuu vielä koko suunnittelualueen solmukohta, Pulkkilan kirkon seutu. Paikallisesti merkittäviä maisemakohteita ovat myös Lamujoen koskipaikat ja niitä seuraavat suvannot, jotka ovat paikoin laidunnettuja. Maisemallisesti merkittäviä ovat myös Haapavuoren alueen upeat kallioalueet ja ojittamaton suo. Selkeimmät maisemavauriot suunnittelualueella sijoittuvat Haapavuoren maaainesten ottoalueille sekä vanhalle kaatopaikalle. Myös Uljuan tekoaltaan patopenkereet suunnittelualueen pohjoisosassa ovat massiiviset ja hallitsevat maisemaa. Isot voimajohtolinjat häiritsevät maisemakuvaa laajoilla peltoaukeilla ja jokien ylityspaikoissa. Vanhat ja pienet voimajohdot ovat puolestaan yksi kerros maiseman historiassa. Maisemavaurioksi voitaneen osin katsoa myös paikoin voimakkaasti umpeutuvat peltojen ja teiden reuna-alueet. Suunnittelualueen maisemallisesti merkittävät kohteet ja maisemavaurioalueet on osoitettu liitteessä Maisemaselvitys.

22 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Maa- ja kallioperä Siikalatvan alue on topografialtaan varsin alavaa ja laajojen metsäisten suoalueiden vallitsemaa. Suunnittelualue sijoittuu kallioperältään Savon liuskealueisiin, jota verhoaa alueella lähes kauttaaltaan vaihtelevan paksuinen moreenivaippa. Kallioperä suunnittelualueella on pääosin kiillegneissiä. Alueen pohjoisosat Haapavuoren alueella ovat porfyyristä graniittia ja pyrokseenigranitoidia, joukossa esiintyy pieninä juonteina mm. amfiboliittia. Edustavia avokalliota Siikajokilaaksossa esiintyy suhteellisen vähän ja niistä merkittävimmät sijoittuvat juuri Uljuan tekojärven länsipuolelle, Haapavuoren alueelle. Haapavuoren alueelle sijoittuu luokiteltu arvokas kallioalue (KAO ). Suunnittelualueen yleisin maalaji on huuhtoutunut moreeni, joka peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Lisäksi turvemaat ovat pinta-alallisesti hyvin vallitsevia suunnittelualueella. Lamujoki on uurtanut uomansa aikoinaan alavan maan hienoainespitoiseen maaperään ja sen varrelle ovat sijoittuneet sittemmin myös seudun laajimmat viljelyalueet. Suunnittelualueen halki kulkee myös hiekkapitoinen harjanne Savon suunnasta kohti Vihantia ja tämä on nähtävissä mm. Önkkyrinkankaan alueella. Hankealue on kokonaisuutena suhteellisen alavaa ja korkeimmat alueet Haapaavuoren Pienivuoren alueella sijoittuvat reilut 100 m mpy. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella ja Siikajoen päävesistöalueella. Kolmannen jakovaiheen valuma-alueista suunnittelualue sijoittuu pohjoisessa Uljuan altaan ja Koskitalonkosken alueille. Länsi- ja eteläosat sijoittuvat Lamujoen alaosan valuma-alueelle ja keskustan itäosan alue osittain myös Viitaojan valuma-alueelle. Suunnittelualueen koilliskulma sijoittuu Vornan valuma-alueelle. Erityisiä luonnontilaisia ja vesilain mukaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Suunnittelualueen turvemaat on tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle runsaasti.

23 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 19 Alueen luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista vesistöistä merkittävin on Lamujoki, jonka varrelle sijoittuu myös perinneympäristöjä sekä virkistyskäyttökalastuksen kannalta merkittäviä kohteita. Lamujokea on paikoin oikaistu ja se kulkee kanavamaisena uomana viljelylakeuksien sekä rämeisten turvemaamuuttumien alueella. Lamujoessa on myös luonnontilaisempia uomaosuuksia ja edustavia koskikohteita. Viitaoja voidaan luokitella pieneksi joeksi, joka laskee Pulkkilan keskustaajaman pohjoisosassa Lamujokeen. Lisäksi idän suunnasta virtaa Savonoja, joka laskee Viitaojan kautta Lamujokeen. Vornan alueella suunnittelualueeseen kuuluu pieni pätkä Siikajokea, joka on vahvasti säännösteltynä jyrkkäpenkereinen. Siikajoen vedenlaatu on ympäristöhallinnon tilastojen perusteella tyydyttävä. Joen vesi on väriltään tummaa ja humuspitoista valuma-alueen turvemaista johtuen. Hankealueen suurin vesistö on Uljuan säännöstelty tekoallas, joka sijaitsee Siikajoen pääuomassa ja on rakennettu 1960-luvulla. Uljuan altaan rannat ovat suunnittelualueen pohjoisosassa patopengertä. Tekojärven pohjoisranta Vornassa on hiekkakankaan alueella säännöstelyn aiheuttaman eroosion syövyttämää ja matalan veden aikaan hiekkaalueita on nähtävissä laajemminkin. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi luokiteltu ja talousveden kannalta tärkeä pohjavesialue (I-luokka) Täpäränkangas ( ) joka sijoittuu Önkkyrinkankaan hiekkaiselle harjanteelle Iisalmentien varrelle. Pohjavesialueella on myös Siikalatvan Vesihuollon pohjavedenottamo. Palokankaan pohjavesialue ( ) on luokitukseltaan muu tärkeä pohjavesialue (luokka III) ja sijoittuu välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle, saman Savon suunnalta tulevan hiekkaharjun alueelle. Lisäksi suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu Launolankankaan ( ) muu tärkeä pohjavesialue (III-luokka). Kaavan pohjavesialueille on Siikalatvan kunta ja ELY-keskus laatimassa pohjavesien suojelusuunnitelmaa.

24 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luontoarvot Kasvillisuuden yleispiirteet Suunnittelualue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueen länsiosaan, ja tarkemmin lohkoon Suomenselkä ja Perämeren rannikko (3a1). Metsät vaihtelevat kasvupaikkatyypiltään pääasiassa kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden välillä. Moreenimaat ovat pääosin variksenmarja-puolukkatyypin kuivahkoja kankaita, joka on puustoltaan kohtalaisen nuorta. Kuivia variksenmarja-kanervatyypin kankaita esiintyy kallioalueilla sekä hiekkaisella selänteellä Iisalmentien varrella. Kallioalueilla kankaat ovat hyvin jäkälävaltaisia ja ilmeeltään karukkokankaan tyyppisiä. Tuoretta puolukka-mustikkatyypin kangasta esiintyy hienojakoisemman maaperän alueilla Lamujokivarren peltolakeuden laiteilla alueen länsiosissa sekä Viitaojan varrella itäosassa. Jokivarsilla sekä taajaman tuntumassa on myös paikoin kurjenpolvi-käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta, jonka kasvillisuus on osin heinittynyttä ja kulttuurivaikutteisten kasvien vallitsemaa. Varsinaisia edustavia lehtoja ei inventoinneissa havaittu, vaikka osa loivista Lamujoen rantatörmistä Koskenrannan ja keskustan välisellä alueella ovat kasvillisuudeltaan varsin reheviä. Lisäksi Vornan alueelle sijoittuu reheviä rantametsiä Siikajokivarressa. Suopohjaisten metsien osuus alueen metsäalasta on huomattava. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia laajempia avosoita. Suojelualueet ja luonnonmuistomerkit Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita. Lähimmät Natura-alueet ovat yli 10 km etäisyydellä kaavoitettavasta

25 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 21 alueesta Haapaveden kunnan puolella lännessä sekä koillispuolella Pelson laajoilla suoalueilla. Luonnonsuojelualueista osittain hankealueelle sijoittuu yksityinen suojelualue (Kontu, YSA207424), joka on perustettu vuonna Luonnonsuojelualue on esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa. Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta. Haapavedentien varrelle sijoittuu iäkäs mänty ja Lehtolantien varrelle sijoittuu iäkäs kaksihaarainen kuusi. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut puut on esitetty kaavakartalla sekä luontoselvitysraportissa. Linnusto ja eläimistö Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisessa lintuatlaksessa Siikalatvan Pulkkilan atlasruudun alueelle. Ruudulla on atlaskartoituksen aikana havaittu yhteensä 102 lintulajia, joista 88 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pesivän maalinnuston keskitiheys Keskipohjanmaan eliömaakunnassa on arvioitu olevan noin paria/km 2. Suunnittelualueelle sijoittuu asuttujen alueiden ja talousmetsien lisäksi rämeisiä suoalueita, pienipiirteisiä peltoalueita sekä Uljuan tekoallas, joista muodostuvat pesimälinnuston elinympäristötyypit. Lamujokivarrelle sijoittuu osin kesannoitua viljelyaluetta, joka luo monipuolisemmat olosuhteet maatalousympäristöjen lajistolle. Uljuan tekoallas on vahvasti säännöstelty, mikä todennäköisesti rajoittaa rantaviivassa pesivän vesi- ja rantalinnuston pesimämenestystä alueella. Alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen ja viljelyalueiden lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä lajeista. Yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat tavanomaiset piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Direktiivilajisto EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla. Lajin esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueella on hyvin laikuttaista ja epäsäännöllistä. Suunnittelualueen inventoinneissa havainnoitiin liito-oravalle potentiaalisten elinympäristöjen sijoittumista eli iäkkäämpiä kuusi- ja sekametsiä sekä erityisesti haapaa ja kolopuita sisältäviä metsiä. Ainoat potentiaaliset alueet ovat Uljuan länsipuolisten kallioiden kupeessa olevat pienialaiset varttuneet kuusi-haapasekametsät, joiden alueella ei kuitenkaan havaittu viitteitä liito-oravasta. Muista direktiivilajeista alueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä pohjanlepakko sekä vesi- ja viiksisiippa, saukko, viitasammakko sekä kaikki suurpetomme, joista alueellisesti todennäköisin on ilves. Suurpetojen reviirit ovat kohtalaisen laajat, jolloin kaavoitettava alue on vain osa lajien koko elinpiiriä. Saukon esiintyminen suunnittelualueen virtavesissä on hyvin todennäköistä. Etenkin Lamujoki tarjoaa lajille soveliasta elinympäristöä matalien koskien alueella. Saukon elinpiirit ovat myös laajoja ja alueelle sijoittuu todennäköisesti osia saukon elinympäristöistä. Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Pulkkilan suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisina kohteina alueella on kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta, jotka on esitetty liitekartalla 1 ja kuvassa 4.

26 SIIKALATVA PULKKILAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 22 Metsälain 10 mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy kitu- ja joutomaan kallioluontokohteita sekä ojittamattomia puustoisia soita. Muina arvokkaina luontokohteina kaavoitettavalle alueelle sijoittuu luonnon monimuotoisuuskohteita, jotka sisältävät reheviä rantaluontotyyppejä, Lamujoen koskiosuuksia, perinnebiotooppeja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä taajaman pienvesien lähiympäristöjä. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet on selvitetty tarkemmin luontoselvityksen erillisraportissa, jossa ne on numeroitu ja esitetty liitekartoilla. Kaavaan on merkitty seuraavat luontoarvoihin perustuvat kohteet ja alueet: (LsL; luonnonsuojelulaki. MetsäL; metsälaki) Kohde peruste kaavamerkintä Yksityinen luonnonsuojelualue YSA Metso-ohjelman mukainen luonnon monimuotoisuuskohde LsL 10 2, 24 1,2 Luonnonmuistomerkit erikoinen ja iäkäs puu, LsL 29 s-1 Haapavuori Pienivuori edustavat kalliot, MetsäL 10 virkistyskäyttö/luontopolku SL Luo-1 Haapavuoren suo ojittamaton räme, MetsäL 10 Luo-1 Uudenniitynkallion suo ojittamaton räme, MetsäL 10 Luo-1 Jylhänrannan koski Junttola Niemi kosket Vornan rantametsät Viitaojan alaosa Kotjolankalliot Välivuori Anttonen Väinölä Alueellisesti uhanalainen tai huomionarvoinen kasvilaji pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö pienvedet, luonnon monimuotoisuuskohde, virkistyskäyttö rehevät rantametsät, kosket, luonnon monimuotoisuuskohde keskustaajaman pienveden lähiympäristö, luonnon monimuotoisuuskohde runsaslahopuustoiset kangasmetsät, virkistyskäyttö/luontopolku perinnebiotoopit, kosket, luonnon monimuotoisuuskohde luonnon monimuotoisuus Luo-2 Luo-2 Luo-2 Luo-2 Luo-2 Luo-3 Sininen neliö Pulkkilan suunnittelualueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 8/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) tai silmälläpidettävää (NT) kasvilajistoa. Lisäksi rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä. Uhanalaisen ja direktiivin mukaisen eläinlajiston esiintymispotentiaalia on arvioitu tehtyjen maastoselvitysten perusteella. Vaikutuksia luontoarvoille ja lajistolle on arvioitu kaavaselostuksen kappaleessa 4.1.7