Kouvola esimerkkinä Kymijoki

Transkriptio

1

2 Vesistöjen ranta-alueiden suunnittelukäytännöt ja haasteet Kouvola esimerkkinä Kymijoki

3 HISTORIA Kymijoki ja sen teollisuuslaitoksille tarjoama energia oli pohjimmiltaan syynä Kymijokilaakson taajamien rakentumiseen ja aikanaan mm. Kuusankosken, Anjalankosken ja Kouvolan kaupunkien syntyyn Kouvolaa ja Elimäkeä lukuun ottamatta taajamat Kymijoen/Väliväylän vesistön partaalla (n ) Kymijoki oli pitkään lähinnä osa teollisuuden jätevesijärjestelmää, puuhuoltoa ja energiantuotantoa Vesistöjen hyödyntäminen virkistykseen mm. kalastuksen muodossa on virinnyt vasta viimeisinä vuosikymmeninä vesien puhdistuttua yhteiskunnan ja mm. teollisuuden ympäristötietoisuuden kasvun seurauksena. Tehtaiden verottamia kalakantoja pidettiin yllä istutuksin Kuusankosken kala-altaat

4 Kymijoen padot luovat rajoitteita ja tuovat oman haasteensa virkistyskäytön suunnitteluun Padot jakavat Kymijoen patoaltaisiin, joiden välillä vaelluskala ei pääse kulkemaan. (Patosillat eivät kaikkialla ole myöskään ihmisten kuljettavissa.) Lohi pääsee nousemaan Anjalan voimalaitoksen alle Kotkan Korkeakosken kalaportaiden myötä, mutta ei siitä pohjoiseen (alimmainen kuva)

5 Kouvolasta löytyy kalastuspaikkoja parannetavaakin vielä on

6 Kymijoen luonnon ja virkistyksen olosuhteita ollaan parantamassa monella eri tapaa Lukuisat padot jakavat Kymijoen patoaltaisiin ja haittaavat virkistyskäyttöä sekä asettavat vaikeuskerrointa rantojen suunnittelulle ja kaavoitukselle

7 Keskusta-alueiden rantapuistot suosittuja kaupunkilaisten virkistyspaikkoja 1990-luvulta lähtien taajamien ranta-alueita on Kuusankoskella ja Anjalankoskella rakennettu virkistyskäyttöön. Uuden Kouvolan synty 2009 pysäytti kehityksen, mutta nyt on ainakin suunnittelu virinnyt uudelleen (rantareitit laiturit)

8 Kaavoituksen ja toteutuksen suunnittelujärjestelmä KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ TOTEUTTAMISSUUNNITTELU Yleissuunnitelma

9 KAAVOITUSKATSAUS 2016

10 Rantayleiskaava ohjaa maaseutualueiden ranta-alueiden rakentamista ja maankäyttöä neuvotellen ja suostutellen harvoin sanellaan - Yleiskaavassa on osoitettu virkistysalueet, rantautumispaikat ja ulkoilureitin yhteystarve - Susikosken (kuvat) rantaalue jo rakennettu ei mahdollisuutta yleiselle käytölle. - Esitettiin rantaan ulkoilureittimerkintää kalastajien ja ulkoilijoiden iloksi päätöksentekomenettely n yhteydessä reitti poistettiin korvattiin yhteystarvemerkinnällä. - Ahvionkosken (kuvat) rakentamattomat rantaalueet virkistysalueeksi ja rakentaminen osoitettiin ranta-alueelle takamaastoon. - Maanomistaja olisi halunnut rakennuspaikat rantaan ja virkistysalueen sijasta maa- ja metsätalousalueeksi. Asukkaiden ja yhdistysten aktiivisuus edesauttaa ja vaikuttaa virkistyskohteiden ja mm. kalastuksen huomioimiseen kaavassa

11 Rantayleiskaava Koria Anjala Suunnittelu ja kaavoitukseen liittyvät selvitykset käynnistetty NYKYTILA: Virkistyspaikkoja on olemassa, mutta ei riittävästi. - TAVOITE: Virkistysselvitys tekeillä - RATKAISTAVIA KYSYMYKSIÄ MITEN - MINNE - Kylien yhteiset rannat ja venepaikat (rasiteoikeudet)? Ehkä, mutta onko paikka aina oikea? Vesijätön lunastaminen yhteisillä alueilla? Miten kuljetaan rantaan? - Yksityisen omistamalle maalle? Neuvotteluteitse ja kaavaratkaisulla (win-win). - Kaavamerkinnän ohella edellyttää kaupungilta tai kolmannelta sektorilta usein (virkistysalueyhdistys) maanhankintaa, ulkoilureittitoimitusta tms. ratkaisua - Hankalia kysymyksiä: Alentaako yleinen ranta viereisten rakennuspaikkojen arvoa? Mopopojat? Pussikaljaporukat? - Myös pelastusviranomaiset edellyttävät veneenlaskupaikkoja patojen pätkimille jokijaksoille?

12 Karttakysely kaavan verkkosivuilla kymijokiroyk Auki saakka Rantayleiskaava Koria Anjala Kymijoen ranta-alueiden virkistyskäyttö

13 Taajama-alueella yleiskaavassa ratkaistaan maankäytön pääperiaatteet Yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskunnan taajaman maankäytön kehitystä, eri maankäyttömuotojen sijoittumista ja yhteyksiä - asemakaavoitusta varten ja yleinen etu johtonuorana Vesistöt yksi elementti Rannat pyritään osoittamaan viheralueeksi reitteineen ja rantautumispaikkoineen Asemakaavoituksen, maanhankinnan, ulkoilureittitoimituksen peruste Kuvassa ote Kuusankosken yleiskaavasta (hyv. 2007) Asukkaiden ja yhdistysten aktiivisuus edesauttaa ja vaikuttaa virkistyskohteiden ja mm. kalastuksen huomioimiseen kaavassa

14 Taajama-alueella asemakaavassa varataan alueet ja osoitetaan tarvittavat määräykset koskien tarkempaa suunnittelua tai rakentamista - Taajamissa puistoalueiden laiturit yleensä kaupungin ylläpitämiä, mutta luvattomia yksityisiäkin löytyy toki. - Kaavoissa ranta-alueiden puistojen kaavamääräykset vaihtelevat riippuen kaavan hyväksymisajankohdasta. - Polun tai laiturin toteuttaminen ei vaadi välttämättä ao. kaavamääräystä, mutta kaavamerkintä tuo asian tietoisuuteen - Oikea paikka vaikuttaa puiston/rannan/vesistön käyttötapaan laiturivaraus, veneranta

15 Yleisen alueen suunnitelma toteuttamisen suunnittelua - Puistosuunnitelmassa osoitetaan mm. Tarkempi alueen toteutus: Puiston pintamateriaalit, istutukset, sillat, laiturit, polut, rakenteet ym. - Suunnitelma pidetään nähtävillä ja hyväksytään lautakunnassa - Paras ajankohta vaikuttaa laitureiden ja kalastuspaikkojen olosuhteisiin ja varustelutasoon ylipäätään toteuttamiseen. 15

16 Vesistöillä tärkeä rooli osana terveyden edistämistä viihtyisä ympäristö, viheralueet, virkistyspaikat osana elinkeinoja vesibussit, melontakeskukset, kalastus, matkailu- ja tapahtumapalvelut osana kaupunkirakennetta rantautumispaikat, kalastuspaikat, rakennetut rannat, muun rakenteen kytkeytyminen osana kaupungin identiteettiä ja julkisuuskuvaa Kymijoen kaupunki itsetunto muutakin kuin betonia

17 KIITOS!