Toimintakausi

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Py Alppimaja Osoite Neljäs linja B, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.alppimaja@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Tarja Penttinen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Esiopetuksessa on 28 lasta, jotka on jaettu kahteen 14 lapsen toiminnalliseen ryhmään: Poput ja Hihit. Nämä kotiryhmät voidaan toiminnallisesti jakaa vielä pienempiin ryhmiin. Erilaisissa ja erikokoisissa ryhmissä toimiminen tukee lapsen ryhmään kuulumisen ja kuulluksi tulemisen tarvetta ja turvallisuuden tunnetta. Tilojen käytön ja aikataulun hyvällä suunnittelulla edistetään toimivaa struktuuria. Erityistä tukea ja varhaista tukea tarvitsevien lasten erityiset tarpeet tulevat paremmin huomioiduksi toimivien struktuurien tuella. Toiminnassa huomioidaan ohjatun toiminnan ja lasten omaehtoisen leikin tasapainoinen vuorottelu. Esiopetuksen toimintaympäristössä otetaan huomioon kulloinkin käsiteltävä teema ja esiopetuksen sisällöt, jolloin lasten on mahdollista leikkiessään ottaa käyttöön uudet karttuneet tiedot ja taidot sekä kehittää niitä edelleen. Oppimisympäristö Yksi luokkatila on 3. kerroksessa ja vanha terveydenhoitajan tila on 2. kerroksessa. Kummallakin ryhmällä on omat kotiluokat, jolloin tilassa voidaan tuoda esille toiminnan prosessit (maalaukset/piirustukset, valokuvat, yms.). Lapset voivat vaikuttaa omaan oppimisymäristöön rakentamalla sinne oman toimintansa mukaisia ratkaisuja, kuten esim. pitkäkestoisia leikkiympäristöjä, kummitushuoneita yms. 3. krs luokassa on videotykki ja dokumenttikamera, joita molemmat ryhmät käyttävät halutessaan. Pedagogiset painotukset Esiopetuksemme perusta rakentuu yhteisöllisen ja välittävän toimintakulttuurin pohjalle, jossa korostuvat lapsen toimijuus, myönteiset tunteet ja lapsen vahvuuksien tunnistaminen. Tavoitteena on myönteisen minäkuvan tukeminen ja vahvistaminen sekä itsesäätelytaitojen kehittäminen. Ohjaaminen ja opettaminen pohjautuu lasten omien havaintojen ohjaamiseen. Pyrkimys on ymmärtää lapsen maailmaa ja merkityksenantoja. Kunnioitus lapsen oikeuksia ja merkityksenantoja kohtaan näyttäytyy toiminnassa mm. siten, että lapsen toimijuus tulee korostetusti esille. Lasten aloitteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin vastataan. Lapsilla on oikeus olla osallisina vaikuttamassa useisiin arkipäivän käytänteisiin. Tuemme demokraattisuuteen kasvua ja kriittisyyttä. Monipuolinen ja aktiivinen yhteistyö alkuopetuksen kanssa koetaan tärkeänä oppimisympäristön rikastuttajana ja koulunaloituksen tukijana.

2 2 Toiminnalliset ratkaisut * Yhteisöllinen ja välittävä toimintakulttuuri, lapsen vahvuudet ja myönteiset tunteet: Kaikessa toiminnassa osoitetaan lapselle se, että hän on hyvä ja arvokas omana itsenään. Lapsen ainutlaatuisuus omana persoonana ja yhteisömme jäsenenä otetaan huomioon alkaen lapsen kohtaamisesta aamulla ja sitä kannatellaan koko esiopetuspäivän. Lasta autetaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Yhtälailla osoitetaan lapselle hänen tärkeä merkityksensä osana yhteisöä. Syksyllä toiminnassa keskitytään kannustavan ja turvallisen ryhmäilmapiirin luomiseen ja yhteishengen rakentamiseen. Yhtenä keinona on yhteisöllinen oppiminen, jossa lapsia ohjataan opettamaan ja auttamaan toisiaan. Sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja harjoitellaan päivittäin. * Lapsen maailman ja merkityksenantojen ymmärtäminen: Teemme systemaattista havainnointia lapsista, jotka puretaan viimeistään viikottaisissa tiimikokouksissa. Havaintoja käytetään rakentamaan ymmärrystämme lasten maailmasta ja merkityksenannoista. Toiminta rakentuu pitkälle näihin havaintoihin perustuen. Lasten kiinnostuksen kohteet, ilmiöt ja ympäröivä arkitodellisuus näkyvät vahvasti kaikessa toiminnassamme. Esiopetuksen sisältöjä toteutetaan lapsen arkitodellisuudessa, esim. painon tutkimista lähikaupassa, geometriaa Kallion kaupunginosassa, jne. * Lapsen toimijuus ja oikeus vaikuttaa: Lapsen aloitteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin vastataan ja niihin suhtaudutaan arvostavasti ja kannustavasti. Projektityöskentely mahdollistaa hyvin lasten aloitteet, ilmiöihin tarttumisen ja lasten omat toimintatavat. Lasten oikeus vaikuttaa esiopetusympäristössä otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Yhtenä esimerkkinä ovat "Lasten kokoukset" joissa keskustellaan ja sovitaan lapsia ja esiopetusta koskevia asioita (mm. säännöt ja sopimukset, juhlat, yms.). Lasten kokoukset harjoittavat demokraattisuuteen kasvua. Ehdotukset perustellaan, niistä äänestetään ja yhteiseen päätökseen tulee sitoutua. Lasten kokoukset kokoontuvat Hihi- ja Popu-ryhmissä noin 1 kerran kuukaudessa. Aloite ja aihe kokoukseen tulee yleensä lapsilta. * Kokonaisvaltainen, elämyksellinen oppiminen: Opittavia asioita käsitellään liikkuen, leikkien, tutkien ja taiteen eri muotoja käyttäen. Ryhmän käytössä olevien tilojen erilaisuus mahdollistaa monipuolisen ja muuntuvan oppimisympäristön rakentamisen. Tilojen muuntelu yhdessä lasten kanssa teemojen ja projektien mukaan vahvistaa lasten osallisuutta edelleen. Oppimisympäristönä käytetään myös lapselle tuttua elinympäristöä, esim. lähipuistot, kirjasto, kaupat, tori, kulttuurikohteet. Projektityöskentelyä toteutetaan aktiivisina ja pitkäkestoisina aihekokonaisuuksina, joissa vastataan lasten aloitteisiin ja tarpeisiin. Projektityöskentely on laadukasta, huolellisen suunnittelun ja tavotteiden asettamisen avulla toteutettua kokonaisvaltaista oppimista tukevaa toimintaa. Esiopetussuunnitelman mukaisia sisältöjä toteutetaan pääosin projekteihin sisällytettyinä.

3 3 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Ajattelu ja oppiminen Vahvistetaan lasten taitoja käsitellä ja muokata uutta tietoa. Ohjataan lapsia huomaamaan asioiden välisiä yhteyksiä ja operoimaan uusilla käsitteillä eri yhteyksissä, esim. huomaamaan sarjoittamisen yhteyden vohvelikangasompeluun. Pyritään aktivoimaan lasten aikaisempia tietoja aihepiiristä ja kannustetaan heitä vertailemaan uutta ja aiempaa tietoa. Menetelmänä käytetään mm. ajatuskarttaa. Kulttuurinen osaaminen Tutustutaan lasten kanssa eri kulttuureihin keskustellen ja kokemuksellisesti. Tavoitteena on, että lapsi muodostaa käsityksen omasta kulttuuristaan suhteessa muihin kulttuureihin. Lapsi vahvistaa omaa identiteettiään ja kehittää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta kulttuurieroja kohtaan. Vuorovaikutus ja ilmaisu Kielellisiä valmiuksia vahvistetaan toteuttaen esiopetuksen opetussuunnitelman sisältöjä. Päivän struktuuri tarjoaa säännöllisiä mahdollisuuksia harjoitella kertomista, kuuntelemista, sanoittaa tunteita, käsitteitä yms. Salainen maa esiopetusmateriaali on yhtenä osana tukemassa kielellisiä valmiuksia. Lapset dokumentoivat kehitystä omiin vihkoihin. Puheilmaisua vahvistetaan ja rikastutetaan toimimalla erilaisten teatteri- ja draamaleikkien sekä musikaalin tekemisen avulla. Kirjoitettua kieltä tarkastellaan tekemällä esim. sanomalehti, mainoksia ja tms. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Lapsia ohjataan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Lasten kanssa käsitellään mm. unen, hygienian ja ruuan merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ohjataan lapsia liikkumaan ja rakennamme päivän aikana runsaasti liikkumisen mahdollisuuksia. Lasten kanssa liikutaan ympäristössä ja ohjataan liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Tutustutaan monenlaiseen arjen teknologiaan, mm. hedelmävaaka, kirjaston lainausautomaatti ja matkalipun leimauslaite. Monilukutaito Kannustetaan lapsia tuottamaan erilaisia viestejä, esim. leikkikirjoitusta, tehdään omia kirjoja ja vihkoja. Tutkitaan ja tuotetaan erilaisia kuvalukutaitoon, kirjoittamiseen, lukemiseen sekä numeeriseen lukemiseen liittyviä asioita. Yhtenä oppimisen välineenä on Salainen maa esiopetusaineisto. Medialukutaitoa tutkitaan ja tuotetaan mm. omien sanomalehtien, animaatioiden, valokuvaamisen ja videoimisen avulla. Käytössä on tabletti, ja lapset voivat käyttää sitä myös oppimispelien pelaamiseen. 3 krs. videotykki, joka tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia monilukutaitoon liittyvien asioiden käsittelyssä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tietotekniikka pyritään kytkemään luontevana osana esiopetuksen toimintaan. Oppimispelien ja tiedon etsimisen lisäksi tieto- ja viestintätekniikka liitetään luovalla tavalla ympäristön tutkimiseen ja saatujen kokemusten jäsentämiseen. Osallistuminen ja vaikuttaminen Lapset osallistuvat ja vaikuttavat vahvasti esiopetuksen toimintaan. Keskeisiä vaikuttamisen mahdollisuuksia ovat: - oppimisympäristön luominen - menetelmiin vaikuttaminen (esim. teemojen aihe) - yhteisistä säännöistä ja sopimuksista sopiminen (lastenkokoukset) - oman viihtyvyyteen ja tarpeisiin vaikuttaminen (päättäminen retkistä, juhlista, tekemisistä lastenkokouksissa)

4 4 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Esiopetusvuosi on monipuolinen, elämyksellinen ja oppimisen iloa rakentava vuosi. Oppimisen nähdään olevan kokonaisvaltaista, kokemuksia ja elämyksiä antavaa. Työskentelemme eheytetysti teemojen ja projektien avulla esiopetussuunnitelmaan pohjaten. Esiopetuksen sisältöjä toteutetaan teemojen ja projektien avulla. Teemojen aiheiden valintaan vaikuttavat lasten aloitteet, mielenkiinnon kohteet, ajankohtaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Syyslukukauden teemoja ovat mm.: Minä tässä! teema, jossa paneudutaan omiin vahvuuksiin ja temperamenttiin (voimaannuttava valokuva itsestä, toteemipaalu oman temperamentin mukaisista eläimistä, kavereiden haastattelu, jne.), ja omaa kotiseutua Kalliota (lasten ottamat valokuvat Kalliosta) Osallistutaan lukuvuonna StarT projektiin, jonka aihe-alueena on arjen matematiikka. Toiminnan dokumentointi ja arviointi - lasten omat vihot - valokuvaaminen - lasten haastattelut - lasten omat kirjoitukset ja piirustukset Huoltajien osallisuus Huolehditaan hyvästä tiedottamisesta. Huomioidaan erityisesti tiedottaminen lapsen päivästä, toiminnasta ja sen tavoitteista. Jaksokirje postitetaan vanhemmille noin joka toinen kuukausi. Siinä esitetään arviointia menneestä jaksosta, esitellään ja perustellaan uudet tavoitteet ja toiminta sekä eritellään liitteenä vielä jakson keskeiset sisällöt. Viikko-ohjelmat ovat esiopetuksen seinällä. Esitellään perheille toimintaa mm. niin, että jonkin teeman päättyessä vanhemilla on mahdollisuus tutustua siitä tehtyyn näyttelyyn, esitykseen, tms. Osallistetaan vanhempia toiminnan sisältöjen käsittelyssä esim. toiminnallisten kotitehtävien muodossa tms. Tartutaan vanhempien aloitteisiin ja otetaan vanhempien erityisosaaminen käyttöön (esim. vanhempi pitää oppitunnin erityisestä aiheestaan esiopetuksessa. LEOPS-keskustelut Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Esiopetuksen tukiverkoston muodostavat alueen kelto, kuraattori, suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan hoitohenkilökunta, lastensuojelun henkilökunta, puhe- ja toimintaterapeutit. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulun terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, rehtori ja aluekoordinaattori. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran syyslukukaudella konsultatiivisen tapaamisen merkeissä, jolloin esiopetuksen opettajat voivat tuoda huolenaiheita alustavaan pohdintaan. Toinen tapaaminen on kevätlukukaudella, jolloin mietitään koulun aloitukseen liittyviä mahdollisia tukitoimia. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma: Liite 1 Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Tukea annetaan ryhmässä, pienryhmissä ja yksilöllisesti. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestet Tukea tarvitsevien lasten tarpeet huomioidaan yksilöllisesti, ja tukea annetaan ryhmässä, pienryhmissä ja yksilöllisesti. Lapsen tarpeet, vahvuudet, tavoitteet ja keinot sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelmat kirjataan Leopsiin tai erityisentuen suunitelmalomakkeeseen. Suunnitelmia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa sovituin määräajoin. Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Keskustelun päivämäärä

5 5 Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) LIITE 2 Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Kelto Mari Vilkuna, S-2 opettaja Anne Alanampa, rehtori Tuomo Säävälä (Kallion koulu), Kallion lastenneuvolan terveydenhoitaja Anneli Ohisalo, sosiaalityöntekijä Esiopetuksesta vastaava lto/elto Kaija Arenius ja Heidi Chydenius

6 6 LIITE 1 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Ilmiön tunnistaminen - toistuvaa samaan lapseen kohdistuvaa suunnitelmallista alistamista - muodot: o fyysinen kiusaaminen: lyöminen, potkiminen, kamppaaminen, esteenä oleminen, vaatteiden repiminen, nipistely, kivien ja hiekan heittäminen, leikkien sotkeminen o psyykkinen kiusaaminen: uhkailu, manipulointi, kiristäminen, ilveily, poissulkeminen, leikin sääntöjen muuttaminen, selän takana puhuminen, puhumatta jättäminen o sanallinen kiusaaminen: haukkuminen, nimittely, härnääminen, lällättäminen, vaatteiden tms. kommentointi - tunnistetaan ryhmäilmiöt ja niiden vaikutus kiusaamiseen: erilaiset roolit (avustaja, vahvistaja, sivustaseuraaja ja puolustaja) ja ryhmäytymisen vaiheet Ennaltaehkäisy - ryhmäytymisen eteen tehdään pitkäjänteistä työtä ja panostetaan erityisesti toimintakauden alussa - erityistä tukea tarvitsevien lasten roolia ryhmässä vahvistetaan ja heitä kannatellaan ryhmätoiminnassa - puretaan negatiivisia rooleja tukemalla lasten toimintaa sosiaalisissa tilanteissa ja käyttämällä lapsista positiivisia ilmaisuja - ryhmää ja sen toimintaa havainnoidaan jatkuvasti ja tehdään havaintoja lasten rooleista ja sosiaalisista suhteista ryhmässä (työkaluna esim. sosiogrammi) - ryhmässä toteutetaan tarpeeksi suunnitelmallista ohjattua toimintaa Tilanteisiin puuttuminen ja menetelmät - pehmeät keinot: keskusteleminen ja jutteleminen - sopimukset: anteeksi pyytäminen ja teon hyvittäminen - kovia keinoja (jäähypenkki, eristäminen) ei käytetä - tarvittaessa keskustelut vanhempien kanssa ja tarvittava tuki lapselle sosiaalisten tilanteiden ratkaisemiseksi