Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

Transkriptio

1 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

2 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan kaupungin paino. 8/2013 Tietopalvelu A6:2013 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Sisällysluettelo Saatteeksi Vantaan väestökehitys vuonna Vuoden 2012 väestöennusteen toteutuminen Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Väestöennusteen oletukset Koko kaupungin ennuste Syntyvyys Kuolevuus Muuttoliike Osa-alueittainen ennuste Syntyvyys Asuntorakentaminen Vanhan asuntokannan muutokset Vantaan väestöennuste Vantaan väestö osa-alueittain Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivun suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue...27 Liite A Taulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain Taulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisryhmittäin Taulukko 3. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin Taulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Taulukko 5. Väestönmuutos suuralueittain ja kaupunginosittain Taulukko 7. Vantaan väestöennuste ikäryhmittäin, suuralueittain ja kaupunginosittain Liite B Taulukko 8. Väestö osa-alueittain : Toteuma, ennuste ja ennustevirhe

4 2

5 3 Saatteeksi Vantaan väestöennuste on vuodesta 2007 lähtien tehty vuosittain. Sitä ennen ennuste tuotettiin joka toinen vuosi. Viime vuoden toukokuussa tehdyssä ennusteessa kaupungin väkiluvun ennustettiin kasvavan vuoden 2012 aikana henkilöllä. Todellisuudessa väestönkasvu oli kuitenkin vajaa 40 henkilöä ennustettua suurempi. Ennustevirhe oli siis tällä kertaa varsin marginaalinen. Vuonna 2012 Vantaa keräsi muuttovoittoa 855 henkilöä ennustetun 800 sijasta. Syntymiä oli kuitenkin 140 ennustettua vähemmän ja kuolemia taas 40 enemmän kuin ennustettiin. Nettomuuton ennustaminen on ongelmallisin muuttuja väestöennusteita laadittaessa: syntymien ja kuolemien ennustaminen on helpompaa, koska niissä vuosittaiset vaihtelut ovat pienehköjä. Nettomuutto on Vantaalla vuosina vaihdellut 200 henkilön muuttotappiosta henkilön muuttovoittoon. Keskimääräinen muuttovoitto on 2000-luvulla ollut 650 henkilöä, mutta viiden viime vuoden aikana 900 henkilöä. Muuttovoittoa on lisännyt maan rajojen yli tulevan muuton kasvaminen: kun ulkomailta kertyvä muuttovoitto oli vuosina vajaa 400 henkilöä, oli se viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana jo keskimäärin 950 henkilöä, vuonna 2012 lähes henkilöä. Maan rajojen yli tulevan muuttovoiton vastapainona kotimaan muista kunnista tuleva nettomuutto on pienentynyt. Ennustevirheet kuuluvat valitettavasti ennusteiden laatijoiden arkipäivään eikä satunnaisia, väestökehityksen yleisestä suunnasta poikkeavia heilahteluja voi lähteä arvailemaan. Ennusteet hahmottavat kehityksen pääsuunnan ja mahdollistavat rationaalin palvelusuunnittelun. Muuttoliikkeen kokonaismäärän kasvu ja sen jaksoittaiset vaihtelut, ulkomaan muuttoliikkeen merkityksen lisääntyminen ja asuntorakentamisen määrän heilahtelut ovat tehneet väestökehityksen ennustamisen entistä vaikeammaksi. Edellisen väestöennusteen toteutumista on analysoitu ikäryhmittäin ja alueittain, jonka jälkeen haarukoidaan tulevan ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä. Näiden pohjalta asetetaan ennustekauden perusoletukset syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Tulevien kymmenen vuoden rakentamisen määrää kaupungin eri osa-alueilla arvioidaan alueiden kaavoitus- ja kunnallistekniikan rakentamistilanteen ja yleisten rakentamismahdollisuuksien perusteella. Näiden oletusten perusteella saadaan tulokseksi vuoteen 2040 ulottuva koko kaupungin ennuste ja vuodet kattava osaalueittainen väestöennuste. Ennusteen on laatinut kaupungin tietopalveluyksikössä tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen ennusteen osaltaan mahdollistavan rakentamisennusteen ovat tehneet asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Ennusteen voi siirtää työasemalleen tietopalveluyksikön internet-sivulta joko pdf- tai excel-muodossa. Ennuste on jo julkaistu Helsingin Seudun kuntien ylläpitämissä Aluesarjat- ( ja Helsinki Region Infoshare -tietokannoissa ( Lisätietoja väestöennusteesta saa Harri Sinkolta, puh Vantaalla Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

6 4

7 5 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2012 Vantaan väestö oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Kasvua vuoden aikana tuli henkilöä, mikä vastaa 1,1 prosentin vuotuista kasvua. Se oli 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaan lähialueista Helsingissä ja Espoossa väestön määrä kasvoi enemmän, 1,4 ja 1,7 prosenttia, kun taas Helsingin seudun kehyskunnissa 1 (0,8 %) ja muulla Uudellamaalla (0,0 %) väestön kasvu oli hitaampaa kuin Vantaalla. Ainoastaan Helsingissä väestönkasvu kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina Vantaan väestönkasvun hidastuminen edelliseen vuoteen verrattuna johtui sekä muuttovoiton että luonnollisen väestönkasvun pienenemisestä. Muuttovoitto laski 855 henkilöön, mikä oli 430 vähemmän kuin vuonna Luonnollinen väestönmuutos, syntyneiden ja kuolleiden erotus, pieneni 85 henkilöllä ja oli henkilöä, mikä on 63 prosenttia koko väestökasvusta. Syntyneiden määrä, lasta, laski edellisestä vuodesta, kun taas kuolleiden määrä kasvoi henkilöön. Naapurikaupungeissa muuttovoiton osuus väestönkasvusta pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samana; Helsingin väestönkasvusta neljä viidesosaa tulee muuttovoitosta ja Espoossakin sen osuus on puolet. Kehyskunnissa nettomuuton osuus asukasluvun lisääntymisestä oli samalla tasolla (kaksi kolmasosaa) kuin Vantaallakin. Vantaan muuttovoitto oli viime vuonna pelkästään ulkomaan muuttojen varassa. Kotimaan muuttovoitto oli tappiollinen (-316 henkilöä), kun taas ulkomailta saatiin lisäystä asukasmäärään henkilöä. Vastaava tilanne on ollut edellisen kerran vuosina 2009 ja Keskimäärin ulkomailta tulleiden osuus muuttovoitosta on ollut 95 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Helsingissä ja Espoossa vastaavat osuudet ovat olleet 95 ja 77 prosenttia. Kehyskunnissa osuus on ollut 25 prosenttia ja muulla Uudellamaalla noin 50 prosenttia. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti.

8 6 2 Vuoden 2012 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu edellisvuosina tapahtuneisiin väestönmuutoksiin, ja oletuksena on, että nämä trendit jatkuvat myös tulevaisuudessa. Trendien suuntaa voidaan kuitenkin muuttaa, jos tällaiseen näyttää olevan syytä kaupungin tekemien suunnitelmien ja päätösten perusteella. Aineistona ennusteessa käytetään Tilastokeskuksen vuosittain toimittamia väestöaineistoja, kaupungin tekemiä rakentamisennusteita sekä edellisten vuosien väestöennusteita. Menneiden vuosien kehitykseen perustuvat väestöennusteet ovat yleisin tapa tuottaa ennusteita myös muualla. Tällainen menetelmä toimii suhteellisen tarkasti, jos mennyt kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta jos trendien suunta muuttuu, ennusteiden antamat tulokset saattavat sisältää suuriakin virheitä. On myös oletettavaa, että lähivuosille ulottuvat ennusteet ovat luotettavampia kuin pidemmän ajan ennusteet. Kaupungin tulevaisuuden suunnittelun ja päätöksenteon kannalta onkin hyvä, että ennusteita tehdään vuosittain. Tämä antaa pohjaa suunnitella tulevaa taloutta ja ajoittaa tulevia toimialojen investointeja oikea-aikaisesti. Vuonna 2012 valmistuneessa väestöennusteessa Vantaan väestömääräksi ennustettiin asukasta vuonna 2013, kun todellinen asukasmäärä oli asukasta. Virhettä ennusteessa oli siis 26 henkilöä, mitä voidaan pitää täysin marginaalisena. Muuttovoiton arviointi (+800 henkilöä) onnistui varsin hyvin, sillä vuonna 2012 se oli 855 henkilöä. Naisten kokonaishedelmällisyysluku laski alle 1,8 lapseen per nainen. Edellisen kerran luku on ollut näin alhainen vuonna 2001, kun huippuvuotena 2008 se oli noin 2,0 lasta per nainen. Kokonaishedelmällisyysluvussa oli laskua myös lähialueilla ja koko Suomessa. Vantaalla lasku näkyi syntyneiden lasten määrässä (2 601 lasta), kun ennustettu määrä oli lasta. Ennustettuun syntymien määrään vaikuttaa sekä hedelmällisyysluku että hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä. Kuolleiden määrän ennuste (1 206 kuollutta) oli lähes oikea (1 245 kuollutta). Tämä osoittaa sen, että edellisten viiden vuoden tietojen perusteella lasketut kuolemanvaaraluvut toimivat hyvin, ja niissä tapahtuvat muutokset ovat vuositasolla pieniä. Väestön ikääntyessä kuolemien määrä on noussut koko 2000-luvun huolimatta eliniän noususta. Vuonna 2012 syntyneen tytön elinajan odote oli 83,6 ja pojan 77,5 vuotta. Demografisissa tunnusluvuissa on satunnaisvaihtelua, joka on pienenee laskennassa käytettävän väestön ja siinä tapahtuvien muutosten määrän kasvaessa. Yksittäisissä tunnusluvuissa tapahtuneista pienistä ennustevirheistä huolimatta lopullinen ennuste osui hyvin kohdalleen. Tätä edesauttoi sekin, että eri ilmiöissä virhe oli erisuuntainen. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa virheet ovat myös pieniä, ja menevät ikäryhmästä riippuen joko positiivisiksi tai negatiivisiksi. Kuvio 2:ssa on esitetty toteutunut ja ennustettu väestö ikäryhmittäin vuonna Osa-alueittaisen ennusteessa haasteet ovat koko kaupungin tasoon verrattuna suurempia. Osa-alueet, kaupunginosat ja suuralueet, ovat väestömäärältään pieniä, mikä saattaa tuottaa käytettäviin demografisiin (hedelmällisyys, kuolevuus, muuttoliike) tunnuslukuihin suurta satunnaisvaihtelua. Tällaisen vaihtelun hallitseminen on hankalaa, käytännössä mahdotonta, deterministisessä ennustemallissa. Prosentuaaliset virheet alueittain tarkasteltaessa saattavat olla suuria, mutta lukumäärällisesti pieniä. Suuralueittain tarkasteltuna virheet on esitetty Kuvio 3:ssa. Kuviossa positiiviset virheet indikoivat ennusteen yliarvioineen väestön määrää, ja vastaavasti negatiiviset arvot indikoivat ennusteen aliarvioineen väestön määrää ko. suuralueella. Pylvään pituus kuvaa suhteellista ennustevirhettä verrattuna alueen väestön määrään ja pylvään päissä olevat luvut absoluuttista virhettä henkilöinä.

9 7 Kuvio 2. Vantaan väestö ikäryhmittäin : ennuste ja toteuma (e=ennuste, t=toteuma). Kuvio 3. Ennustevirheen suuruus suuralueittain (henkilöä ja %).

10 8 3 Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Ennusteen voidaan olettaa olevan tarkempi alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällaisia ryhmiä ovat mm. ikääntyneet ja peruskouluikäiset. Ennuste perustuu menneiden vuosien demografisiin muutoksiin ja kaupungin rakentamisennusteeseen. Yleinen talouden tasapainoinen kehitys pääkaupunkiseudulla edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen suunniteltua toteutumista sekä ajoituksellisesti että määrällisesti. Kuitenkin on huomioitava, että vaikka Vantaalle valmistuu noin asuntoa vuodessa, ovat vanhassa asuntokannassa tapahtuvat muutokset ennusteen kannalta vähintäänkin yhtä haasteellinen osa, sillä ne kattavat suurimman osan Vantaalla tapahtuvista sekä sisäisistä että ulkoisista muutoista. Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan vuonna 2014 yli asukkaaseen, vuonna 2015 lähes asukkaaseen, vuonna 2020 reiluun asukkaaseen, vuonna 2030 noin asukkaaseen ja ennustekauden viimeisenä vuotena 2040 yli asukkaaseen. Oletuksena tälle kehitykselle on, että vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee kolme seuraavaa vuotta kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja nousee sen jälkeen edellisten viiden vuoden keskiarvon tasolle väestön kuolemanvaara pysyy vuonna 2013 viiden edeltävän vuoden tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen oletusten mukaisesti Vantaan muuttovoitto on keskimäärin hieman yli 600 henkilöä vuodessa. Vantaan asukasmäärän arvioidaan kasvavan ennusteen kahtena ensimmäisenä vuonna noin henkilöllä vuodessa, nousevan sen jälkeen vuosina noin henkilöön vuodessa ja laskevan sen jälkeen asteittain siten, että vuonna 2025 kasvu on alle henkilöä vuodessa. Kasvun pieneneminen johtuu sekä muuttovoiton pienenemisestä että kuolleiden määrän kasvusta väestön ikääntyessä. Kivistön suuralueella sijaitsevan Marja-Vantaan keskustan rakentamisen aloittamisen odotetaan lisäävän hieman väestönkasvua vuosina Muut pienemmät rakennushankkeet vaikuttavat koko kaupungin tasolla kasvuun vähemmän vaikkakin kaupunginosatasolla muutos voi olla huomattava. Koska Vantaan asema osana kasvavaa pääkaupunkiseutua pysynee ennallaan, voidaan väestönkasvun edellytysten olevan myös tulevina vuosina olemassa ja täten kasvun voidaan olettaa olevan vakaata. Tähän antaa mahdollisuuden vastuullinen ja riittävä kaavoitus sekä sopiva sijainti Helsingin ja seudun reuna-alueiden välissä. Muutokset asukasmäärien lisääntymisessä yksittäisinä vuosina ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä, koska naisten hedelmällisyydessä ja muuttoliikkeessä on suuriakin vaihteluja vuosien välillä. Palvelujen järjestämisen kannalta tärkeitä ilmiöitä väestönkehityksessä ovat myös väestön ikääntyminen ja kielirakenteen muuttuminen. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä hieman yli lapseen tämän hetkisestä lapsesta. Alakouluikäisten määrä kohoaa lapsesta noin lapsella vuoteen 2020 mennessä ja yläkouluikäisten määrä lisääntyy lapsesta noin 700 lapsella. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes henkilöstä reilulla tuhannella vuoteen 2015 ja vajaalla viidellä tuhannella vuoteen 2020 mennessä. Vieraskielisen väestön määrä odotetaan kasvavan vielä enemmän kuin edellisen vuoden ennusteessa mainittiin. Uusimman Helsingin seudun vieraskielisen väestöennusteen 2 mukaan Vantaalla muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus väestöstä kohoaa nykyisestä noin 12 prosentista vuoteen 2020 mennessä 17 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä 23 prosenttiin. Vastaavat henkilömäärät ovat , ja vieraskielistä. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Kaupunkitieto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 5/2013. Helsinki 2013.

11 9 4 Väestöennusteen oletukset Vantaan koko kaupungin väestöennuste perustuu kaupungin väestössä tapahtuneisiin muutoksiin edellisinä vuosina, niiden perusteella tehtyihin oletuksiin ja muutoksista estimoituihin parametreihin. Huomioon otetaan syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike. Osa-alueittainen ennuste on oma kokonaisuutensa, joka täsmätään molempien ennusteiden tekemisen jälkeen siten, että osa-alueittainen ennuste pakotetaan ikä- ja sukupuoliryhmittäin koko kaupungin ennusteen antamaan kehykseen. Osaalueittaisessa ennusteessa käytetään kaupunginosakohtaisia oletuksia ja parametreja hedelmällisyydestä, vanhassa asuntokannassa tapahtuvista muutoksista ja uudisrakentamisen vaikutuksista asukkaiden määrään. Ottamalla huomioon kunkin osa-alueen erityispiirteet tavoitteena on saada ennuste tarkemmaksi. 4.1 Koko kaupungin ennuste Syntyvyys Ennustettujen syntymien määrä perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v) olevien naisten määrään ja hedelmällisyyslukuihin. Kokonaishedelmällisyysluvut 3 lasketaan ikäluokittaisista hedelmällisyysluvuista summaamalla ne yhteen. Koska em. luvuissa on vuosittaista vaihtelua, käytetään ennusteessa sitä edeltävien vuosien keskiarvoa. Vuoden 2011 väestöennusteessa on näytetty, miten hedelmällisyys ja naisten määrä ovat vaikuttaneet syntyneiden lasten määrään aiempina vuosina. Vuoden 2012 kokonaishedelmällisyysluvut laskivat vuoden 2011 tasosta. Edellisen kerran luvut ovat olleet näin alhaiset 2000-luvun alussa. Vastaava lasku oli nähtävissä myös Espoossa ja koko Suomessa (Kuvio 4). Hedelmällisyyslukujen muutoksen arviointia hankaloittaa edellisten vuosien välisen vaihtelun lisäksi myös se, että eri ikäryhmien hedelmällisyysluvut muuttuvat ajan myötä ja niiden trendit näyttäisivät olevan eri suuntaisia (Kuvio 5). Tässä ennusteessa oletetaan, että hedelmällisyys nousisi aluksi kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolle ja sen jälkeen vuodesta 2016 lähtien vuosien keskiarvon tasolle. Lisäksi tämän vuoden ennusteessa hedelmällisyysluka alennettiin vielä hieman, sillä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä on ollut vähiten kuuteen viime vuoteen. Korjaus vähentää syntyneiden määrää hieman alle 30 lapsella. Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy 2689 lasta vuonna 2013, mikä on noin 90 lasta enemmän kuin vuonna Syntymien määrän kasvu johtuu synnytysikäisten naisten lisääntymisestä. 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä.

12 10 Kuvio 4. Kokonaishedelmällisyys vuosina Vantaalla ja viitealueilla sekä Vantaan ennuste vuosille Kuvio 5. 5-vuotisikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut vuosina

13 Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden ( ) aineistoista laskettuja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja molemmille sukupuolille erikseen. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2012 oli naisilla 83,6 ja miehillä 77,5 vuotta. Väestön elinajanodote on kasvanut menneinä vuosina, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi tulevien vuosien kuolevuuslukuja korjattiin Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla. Lisäksi, yli 90-vuotiaiden miesten ikäryhmissä käytettiin koko Uudenmaan aineistosta laskettuja kuolevuuslukuja, koska Vantaan väestöpohja ja kuolleiden määrä ko. ryhmissä on pieni ja aiheuttaa suurta ikäluokittaista vaihtelua. Väestön vanhetessa kuolleiden määrä kasvaa. Vuonna 2013 ennustetaan kuolleiden määräksi henkilöä, vuonna 2020 yli henkilöä ja vuonna 2040 yli henkilöä. Vaikka syntyneidenkin määrän odotetaan nousevan, lisääntyy väestö luonnollisesti yhä hitaammin, sillä syntyneiden enemmyys pienenee noin henkilöstä alle henkilöön vuosina ennustejakson aikana Muuttoliike Väestöennustemallin yksi osatekijä on muuttoliike. Käytettävässä mallissa lasketaan erikseen koti- ja ulkomaan muuttoliikkeiden tunnusluvut. Tähän on syynä yhä kasvava maahanmuuton ja vieraskielisen väestön määrä. Vantaan nettomuutto on viime vuosina kertynyt suurimmaksi osaksi juuri maahanmuuton kautta. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Ennusteessa käytetään sekä koti- että ulkomaan tulomuuttajien määrissä lineaarista mallia, jossa kotimaan tulomuuttajien määrä lasketaan jatkamalla vuosien trendiä. Ulkomaan tulomuuttajille trendi lasketaan vuosien perusteella. Koska ulkomaan tulomuuttajien määrän kasvun oletetaan erityisesti Virosta ja Venäjältä pienevän, laskettiin tavoitetta siten, että vuonna 2040 koko ulkomaan tulomuuton määrä olisi Em. oletuksilla kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa henkilöstä henkilöön vuosina Ulkomaan tulomuuttajien määriksi ennustetaan nousevan samalla jaksolla henkilöstä henkilöön. Osa ulkomailta muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Vantaan muuttovoitto on 2000-luvulla perustunut lähinnä ulkomailta tulevaan muuttoon. Kotimaan nettomuutto on ollut noin 500 henkilön muuttovoitosta 400 henkilön muuttotappioon. Ulkomaan muutossa nettomuutto on kasvanut siten, että vuonna 2012 muuttovoitto oli jopa yli 1100 henkilöä. Vuosina keskimääräinen kokonaismuuttovoitto (maassa- ja maahanmuutto) oli noin 900 henkilöä. Tärkeimpiä kotimaan tulo- ja lähtömuuton kohteita ovat olleet Helsinki ja kehyskunnat. Muuttoliike Helsinkiin on ollut viime vuosina voitollista, hieman yli 1000 henkeä vuodessa, lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin muuttovoitto oli 750 henkilöä. Kehyskuntiin nettomuutto on ollut tappiollista, keskimäärin hieman yli tuhat henkilöä vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. Espoosta Vantaa on saanut lievää muuttovoittoa, vaikka vuosi 2012 olikin noin 50 henkilöä tappiollinen. Muuttovoiton suhteen ei oleteta tulevaisuudessa tulevan suuria muutoksia. Vantaan muuttovoitto alkuvuodesta 2013 on alin viiteen vuoteen, joten ensimmäisen ennustevuoden muuttovoiton oletetaan jäävän pienemmäksi kuin edellisenä vuonna (+855). Kaupungin tekemän rakentamisennusteen mukaan rakentaminen tulisi kasvamaan siten, että vuosi 2016 olisi tämän ennustekauden huippuvuosi. Tästä johtuen nettomuuton määrän oletetaan kasvavaan asteittain siten, että vuonna 2014 se olisi +800 henkilöä, seuraavana vuonna henkilöä, ja sen jälkeen se laskisi asteittain +500 henkilöön. Arvioissa on käytetty perustana edellisten vuosien nettomuuttototeumia ja rakentamisennustetta.

14 12 Kuvio 6. Vantaan tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina ja ennuste Vantaan muuttovoitto on viime vuosina tullut lähes kokonaan ulkomailta. Ulkomaiden osuus nettomuutosta on ollut vuosina yli 100 prosenttia, koska kotimaan muuttojen nettomuutos on ollut negatiivinen. Kotimaan ja ulkomaan nettomuuton määrät ovat Kuvio 6:ssa. Vuosina nettomuuton oletetaan tulevan kokonaan ulkomailta, vuonna 2015 kotimaan ja ulkomaan nettomuuton suhteen olevan 20/80 ja vuonna /78. Sen jälkeen suhteen ennustetaan muuttuvan siten, että vuodesta 2019 lähtien koko muuttovoitto tulee ainoastaan ulkomaan muutosta. Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumien oletetaan olevan vuosien keskiarvojen mukaisia. Jakaumat ovat pysyneet viime vuodet varsin stabiileina, eikä niihin odoteta tulevan suuria muutoksia myöskään tulevaisuudessa. Vantaa on saanut edellisenä viitenä vuotena kotimaan muuttovoittoa vuotiaiden ikäluokista. Suurinta muuttotappiota on tullut alle 10-vuotiaista lapsista ja vuotiaista. Ulkomailta muuttovoittoa on tullut kaikissa ikäluokissa, mutta eniten vuotiaista, kuten kotimaan muutoissakin (Kuvio 7).

15 13 Kuvio 7. Koti- ja ulkomaan nettomuuton ikäjakaumien keskiarvot vuosina Osa-alueittainen ennuste Väestöennusteen osa-alueittainen osa tehdään itsenäisenä ennusteena, joka lopuksi täsmätään siten, että väestönmuutokset vastaavat koko kaupungin ennusteen henkilömääriä ja ikä- ja sukupuolijakaumia. Osa-alueittaisessa ennusteessa otetaan huomioon kolme aluekohtaista tekijää: hedelmällisyys, uusien asuntojen määrä ja vanhassa asuntokannassa tapahtuvat muutokset. Vanhassa asuntokannassa tapahtuviin muutoksiin sisällytetään sekä muuttaminen että kuolemien vaikutus Syntyvyys Hedelmällisyydessä on Vantaalla alueellista vaihtelua, minkä vuoksi se määritellään osa-alueittaisessa ennusteessa kaupunginosittain (Kuvio 8). Ennusteessa käytetään kaupunginosittain laskettuja viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvoja, joiden perusteella hedelmällisyyttä korjataan korjauskertoimin suhteessa koko kaupungin hedelmällisyyteen. Yleensä korjattuja hedelmällisyyden korjauskertoimia pidetään koko ennustekauden vakiona, mutta joissain tapauksissa niitä on nostettu, jos alueelle ennustetaan runsasta uudisrakentamista. Vastaavasti kertoimia voidaan myös alentaa, jos uudisrakentaminen alueella loppuu.

16 14 Kuvio 8. Kokonaishedelmällisyyden keskiarvo kaupunginosittain (referenssiviiva koko kaupungin keskiarvo) Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen koostuu kaupungin laatimasta rakentamisennusteesta ( ), viime vuosien perusteella laskettuista keskiarvoista ja asumisväljyydessä havaittuun kehitykseen perustuvista oletuksista. Helsingin seudun kunnat ovat allekirjoittaneet valtion kanssa MAL-aiesopimuksen 4, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyisen sopimuksen mukaan Vantaan asuntotuotannoksi on sovittu asuntoa vuodessa, mikä vastaa kerros-m 2 vuosirakentamista. Helsingin tavoite on asuntoa ja Espoon vuodessa. Ennusteen ensimmäisenä vuotena uusien asuntojen lukumääräksi ennakoidaan noin kappaletta, mutta vuosina määrän ennakoidaan ylittävän asuntoa. 10-vuotisjakson huippuvuosina määrän arvioidaan nousevan jopa yli asunnon, minkä jälkeen tuotanto laskee jakson loppuun mennessä hieman alle asunnon. Keskimäärin asuntoja valmistuu jakson aikana noin kappaletta. Kerrosneliömetreinä se vastaa hieman yli 1,8 miljoonaa neliömetriä. Kerrostaloihin siitä rakennetaan noin 59 prosenttia. Rakentamisennusteen mukaan uusia asuntoja valmistuu eniten Myyrmäen, Tikkurilan ja Kivistön alueille (Kuvio 9). 4 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [ FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset, viitattu ].

17 15 Kuvio 9. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain Talotyypin mukaan katsottuna Tikkurilan suuralueelle valmistuu suhteellisesti eniten kerrostaloja, kun taas Korson suuralueella niiden osuus on pienin. Rivitalojen suhteellinen osuus rakennettavista asunnoista on suurin Korson ja Hakunilan suuralueilla (Kuvio 10). Kuvio 10. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain Asuntotuotannon odotetaan Kehäradan valmistuminen myötä kiihtyvän vuosina huomattavasti verrattuna vuoteen Rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella Tikkurilassa,

18 16 Myyrmäessä ja Kivistön suuralueilla. Jakson loppupuolella rakentaminen jatkuu runsaana Kivistön suuralueella (Kuvio 11). Kuvio 11. Asuntotuotannon ajoittuminen suuralueittain Myyrmäen suuralueella rakennetaan Myyrmäen kaupunginosaan täydennysrakentamisena sekä Kaivokselaan laajennusalueelle. Yleisesti Myyrmäen suuralueelle arvioidaan tulevan uusia asuntoja enemmän tulevan kymmenen vuoden aikana kuin aiemmin 2000-luvulla. Kivistön suuralueella rakentaminen painottuu Kivistön kaupunginosaan, jonne rakennetaan sekä pienettä kerrostaloja koko kymmenvuotiskauden ajan. Kaupunginosan huippuvuodeksi ennakoidaan asuntomessuvuotta 2015, jolloin uusien asuntojen määrä odotetaan kohoavan yli 500. Keimolanmäen alueelle rakentaminen aloitetaan vuodesta 2015 alkaen ja vuodesta 2016 lähtien alueelle odotetaan keskimäärin yli 80 asuntoa vuodessa. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan tasaisesti vuodesta 2014 lähtien keskimäärin hieman alle 200 asuntoa vuodessa. Rakentaminen keskittyy Pakkalan ja Veromiehen kaupunginosiin. Valtaosa uudisrakennuksista on kerrostaloja. Ylästöön valmistuu jonkin verran pientaloja koko ennustejakson ajan. Tikkurilan suuralueella uusia asuntoja tulee jakson kolmena ensimmäisenä vuotena, jonka jälkeen rakentaminen vähenee tasaisesti jakson loppuun. Hiekkaharjuun valmistuu vuonna 2013 noin 200 uutta asuntoa, jonka jälkeen alueelle rakennetaan vähemmän. Jokiniemeen rakennetaan jakson aikana hieman alle sata asuntoa vuodessa. Tikkurilan kaupunginosaan tulee vuonna 2015 hieman yli 150 asuntoa, mutta sen jälkeen niiden määrä laskee alle sataan per vuosi. Koivun suuralueella rakentaminen keskittyy Koivun ja Asolan kaupunginosiin. Koivussä asuntoja valmistuu erityisesti Leinelään, johon rakennetaan sekä kerros- että pientaloja. Muihin kaupunginosiin valmistuu ennusteen mukaan lähinnä pientaloja. Korson suuralueella rakentaminen lisääntyy hieman vuodesta 2015 lähtien. Keskimäärin uusia asuntoja valmistuu sen jälkeen hieman yli 300 vuodessa. Suurin osa niistä valmistuu pientaloihin Metsolan, Mikkolan, Korson ja Nikinmäen kaupunginosiin aiempaa rakentamista täydentäen. Hakunilan suuralueella uusien asuntojen valmistuminen kiihtyy vuodesta 2016 lähtien. Niistä suurin osa valmistuu kerrostaloihin Hakunilan kaupunginosaan mm. nykyisen bussivarikon alueelle. Hakunilan suuralueen rakentamismäärät ovat suuralueista pienimpiä, samalla tasolla kuin Aviapoliksen määrätkin.

19 Vanhan asuntokannan muutokset Ennusteessa tiettynä vuotena valmistuneita asuntoja käsitellään uudisasuntoina, ja aiempina vuosina valmistuneita asuntoja ns. vanhaan asuntokantaan kuuluvina asuntoina. Toisin sanoen, esimerkiksi vuonna 2013 valmistuneita asuntona pidetään ko. vuonna uudisasuntoina, ja vuonna 2012 ja sitä aiemmin valmistuneita asuntoja vanhaan asuntokantaan kuuluvina asuntoina. Tästä seuraa, että mitä enemmän alueella on vanhassa asuntokannassa asuvia henkilöitä, sitä vähemmän uudisrakentaminen vaikuttaa alueen väestön määrän muutoksiin, koska niihin muuttavat ja niissä asuvat henkilöt muodostavat myös pienemmän osan väestön kokonaismäärästä. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvia muutoksia arvioidaan ja ennustetaan osa-alueittaisessa ennusteessa väestömuutoskertoimin, jotka muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin. Väestömuutoskertoimet sisältävät väestön muuttamisen ja kuolemisen aiheuttamat muutokset tarkasteltavalla alueella. Ne on laskettu Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötiedoista tehdyistä rakennustasoisista väestötiedoista. Tässä ennusteessa laskentavuosina on käytetty edellistä viittä vuotta ( ). Kertoimien arvot ovat arvon yksi molemmin puolin siten, että negatiiviset arvot indikoivat alueen nettotappiota muuttamisen ja kuolemien seurauksena, ja positiiviset arvot vastaavasti nettovoittoa. Tässä on otettava huomioon, ettei syntyvyys sisälly tähän kertoimeen, vaan se käsitellään itsenäisesti (ks. luku 4.2.1). Koska alueina käytettävät kaupunginosat ovat osittain liian pieniä laskentaa varten, on alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia yhdistelty samaan. Ikäryhminä on käytetty lähtökohtaisesti viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: vuotiaat, vuotiaat ja yli 75- vuotiaat. Näistä kahta nuorinta ryhmää on käsitelty ominaan, koska niissä muuttoalttius vaihtelee suuresti. Vanhimpien ikäryhmää käsitellään vastaavasti yhtenä ryhmänä, koska oletuksena on, ettei heidän muuttoalttiutensa muutu enää iän mukana huomattavassa määrin. Tällaisen kertoimen käyttäminen olettaa, että väestö muuttaa ja kuolee myös tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisesti. Muutokset näissä ilmiöissä aiheuttavat ennustevirheitä aluetasolla. Sellaisilla alueilla, joilla asuntokannan odotetaan uudisrakentamisen vuoksi muuttuvan tulevaisuudessa paljon, aiemmista vuosista laskettu kerroin ei todennäköisesti ole toimiva. Tämän vuoksi väestömuutoskerrointa on mahdollista muuttaa myös ennustekauden sisällä sopivammaksi. Nämä alueet ovat kuitenkin poikkeuksellisia, ja niistä esimerkkinä voidaan käyttää Kivistön kaupunginosaa. Kaupunginosissa, joissa asuntokanta koostuu suurimmaksi osaksi vanhasta asuntokannasta, väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tästä seuraa, ettei tulevaisuudessakaan ole odotettavissa nopeita muutoksia väestön rakenteeseen. Kuitenkin, osassa tällaisista kaupunginosista on odotettavissa sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa muualle. Tätä kehitystä seurataan tulevaisuudessa tarkasti, koska väestön ikärakenteen muutos vaatii myös palvelujen järjestämisen tarkastelua uudelleen.

20 18 5 Vantaan väestöennuste Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin prosentin vuodessa, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu alle prosenttiin. Kasvu on suurimmillaan hieman alle henkilöä, mutta laskee ennustekauden lopulla alle henkilöön. Taulukko 1. Vantaan väestö ja ennuste vuosille Väestö Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. Syntymät Kuolemat enemmyys muutto muutos vuodessa Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Suurin tekijä kasvussa on luonnollinen väestönkasvu, ts. syntyneitten ja kuolleitten erotus, joka selittää kokonaiskasvusta noin kaksi kolmasosaa. Kuolleiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä

21 19 noin henkilöstä yli henkilöön, kun taas syntyneiden määrä kasvaa noin lapsesta hieman yli lapseen. (Taulukko 1.). Vantaan väestön ikärakenne muuttuu ennustekauden aikana vanhemmaksi. Suhteellisesti suurin kasvu ikäryhmittäin katsottuna on vanhimmassa, yli 75-vuotiaiden ryhmässä. Lasten osuus väestöstä pysyy lähes vakiona ja työikäisen väestön osuus jopa pienenee hieman (Taulukko 2). Väestöllinen huoltosuhde 5 kasvaa nykyisestä 51:stä noin 61:een ennustekauden loppuun mennessä. Vantaan väestöllinen huoltosuhde on hieman koko maata (54) 6 edullisempi. Koko maan huoltosuhteen ennustetaan kasvavan yli 70:ään vuoteen 2040 mennessä 7. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Yht , , , , ,0 Kuvio 12:ssa on esitetty yllä oleva taulukko kuviona. Se havainnollistaa eri ikäryhmien kasvun nopeuden ennustekauden aikana. Ikäryhmät on valittu palvelujen tarpeiden mukaisesti. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa koko ennustekauden ajan hitaasti. Vuoteen 2040 mennessä 0 6- vuotiaiden määrän ennustetaan lisääntyvän noin lapsella. Tuolloin lapsia on Vantaalla hieman alle Alakouluikäisiä, 7 12-vuotiaita, on hieman päivähoitoikäisiä vähemmän heitä odotetaan olevan noin , joten kasvu (2 900 henkilöä) on hieman suurempaa kuin nuorimmassa ikäluokassa. Yläkouluikäisten, vuotiaiden, määrä lisääntyy reilulla lapsella ollen ennustekauden lopulla noin Yhteensä kouluikäisiä on Vantaan väestöstä noin kymmenesosa. Työikäisten,16 64-vuotiaiden, määrä kasvaa noin hengellä vuodesta 2013 vuoteen 2040, mutta heidän osuutensa Vantaan väestöstä laskee kuitenkin 67 prosentista 61 prosenttiin. Vanhuuseläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä lisääntyy Vantaalla eniten kaikista ikäryhmistä. Yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 13 prosentista yli 20 prosenttiin. Vuonna 2040 heitä ennustetaan asuvan Vantaalla noin henkeä, kun nykyinen määrä on noin , ts. määrä lähes kaksinkertaistuu. Yli 75-vuotiailla kasvu on vielä suurempaa, sillä heidän määränsä odotetaan jopa kolminkertaistuvan nykyisestä henkilöstä vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde sataa työikäistä ( vuotiaat) kohden. 6 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

22 20 Kuvio 12. Väestön määrän muutos ikäluokittain

23 21 6 Vantaan väestö osa-alueittain Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralue kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin hengellä. Sen osuus Vantaan väestöstä laskee prosenttiyksiköllä nykyisestä 25,3 prosentista. Alueen ikäjakauma vanhenee, sillä vanhuuseläkeikäisten osuus väestöstä lisääntyy 17 prosentista 22 prosenttiin. Tähän vaikuttaa eniten vanhimman, yli 75-vuotiaiden määrän kasvu. Päivähoitoikäisten lasten osuus väestöstä pysyy samana, mutta määrä kasvaa noin 300 lapsella. Työikäisten määrä ei juurikaan muutu alueella. Väestömäärä kasvaa Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosissa noin tuhannella asukkaalla sekä Hämevaarassa, Hämeenssä ja Askistossa noin 300 asukkaalla. Muissa kaupunginosissa muutokset ovat pieniä. Taulukko 3. Myyrmäen suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 13. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäluokittain

24 Kivistön suuralue Kivistön suuralueella rakennetaan runsaasti uusia asuntoja seuraavan kymmenen vuoden aikana, muun muassa asuntomessualueelle Kivistön kaupunginosaan. Tästä johtuen alueen väestö lisääntyy huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, yhteensä noin hengellä. Suuralueen osuus koko Vantaan väestöstä pysyy kuitenkin edelleen pienenä, sillä ennustekauden lopussa sen arvioidaan olevan noin kuusi prosenttia. Uudisrakentamisen johdosta alueen väestö tulee olemaan ennustekauden lopulla jonkin verran nuorempaa kuin monilla muilla suuralueilla. Kivistön suuralueen kasvu keskittyy uusille alueille, Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin. Kivistön kaupunginosan väestö kasvaa noin asukkaalla, Keimolan noin 900 asukkaalla. Pientä asukasmäärän lisäystä on myös Lapinssä (+200), kun taas muiden kaupunginosien väestö pysyy lähes vakiona. Kivistön ja Keimolan alueiden väestössä on keskimääräistä enemmän päivähoitoikäisiä, yli 13 prosenttia. Taulukko 4. Kivistön suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 14. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäluokittain

25 Aviapoliksen suuralue Aviapolis on Vantaan suuralueista toiseksi pienin (8,6 %) Kivistön jälkeen. Sen väestö kasvaa uudisrakentamisen myötä reilulla hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin asukkaita alueella on lähes henkeä. Aviapoliksen väestössä on tällä hetkellä hieman Vantaan keskiarvoa enemmän päivähoitoikäisiä lapsia, mutta heidän määränsä tullee laskemaan sekä suhteellisesti että lukumäärällisesti. Vastaavasti ikääntynyttä väestöä on koko Vantaan väestöön verrattuna vähemmän, mutta heidän määränsä tulee jonkin verran kasvamaan. Eniten kasvua tulee Pakkalan (1600 henkilöä), Veromiehen (1000) ja Ylästön (400) kaupunginosiin. Tammiston kaupunginosassa suuria muutoksia ei ole odotettavissa, ja Viinikkalan sekä Lentokentän kaupunginosissa väestön määrä on vähäinen. Taulukko 5. Aviapoliksen suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 15. Aviapoliksen suuralueen väestökehitys ikäluokittain

26 Tikkurilan suuralue Tikkurila on toiseksi suurin suuralue väestömäärällisesti (18,8 %). Asukasmäärä kasvaa ennustejakson aikana noin hengellä siten, että nopein kasvu on ensimmäisen viiden vuoden jaksolla. Suuralueelle on suunniteltu uudisrakentamista useisiin eri kaupunginosiin. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa lähes 500 lapsella. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee suuralueella myös, noin hengellä. Nuorten aikuisten määrä laskee yli 600 hengellä. Väestönkasvu kohdistuu Tikkurilan, Jokiniemen, Hiekkaharjun, Viertolan ja Simonn kaupunginosiin. Muissa kaupunginosissa väestö pysyy ennallaan, ja joissakin jopa laskee. Taulukko 6. Tikkurilan suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 16. Tikkurilan suuralueen väestökehitys ikäluokittain

27 Koivun suuralue Koivun suuralue on väestömäärällisesti lähes samankokoinen kuin Hakunila ja Korso. Asukkaita vuonna 2013 oli noin Alue kasvaa ennustekauden aikana vajaalla asukkaalla. Koivun suhteellinen osuus Vantaan väestöstä pysyy seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes ennallaan. Väestön kasvussa paino on ensimmäisen viiden vuoden aikana. Koivun suuralueella ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy jakson aikana yli hengellä ja heidän osuutensa väestöstä lisääntyy 12 prosentista yli 16 prosenttiin. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy hieman siten, että kasvu painottuu jälkimmäisen viiden vuoden ( ) jaksolle. Väestönkasvu painottuu Koivun, Asolan ja Ilolan kaupunginosiin, jotka ovat lähellä vuonna 2015 valmistuvaa Kehärataa. Koivussä kasvu on henkeä, joten alueella asuu jakson lopulla melkein asukasta kuten myös Ilolassakin, jossa kasvu on 600 henkeä. Asolan väestö lisääntyy 700 hengellä. Taulukko 7. Koivun suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 17. Koivun suuralueen väestökehitys ikäluokittain

28 Korson suuralue Korson suuralueen väestö lisääntyy lähes saman verran kuin Koivunkin, noin hengellä. Ennustejakson lopulla väestöä on reilut henkeä. Alueen väestönkasvu painottuu hieman jälkimmäiselle viiden vuoden jaksolle. Päivähoitoikäisten määrä jopa laskee ensimmäisen viiden vuoden aikana, mutta nousee sen jälkeen kokonaiskasvun ollessa kuitenkin alle 100 lasta. Kuten Vantaalla yleisestikin, ikääntyneiden määrä kasvaa eniten siten, että jakson lopulla yli 65-vuotiaita on lähes 5 000, mikä on 15 prosenttia osuutta alueen koko väestöstä. Ylivoimaisesti eniten kasvua on Nikinmäen kaupunginosassa, johon asukkaita tulee lisää yli tuhat. Vallinojalla kasvua on noin 700 ja Korsossa noin 500 henkeä. Mikkolassa, Leppäkorvessa ja Metsolassa asukasmäärän lisääntyminen on maltillisempaa ja muissa kaupunginosissa väestön määrä pysyy lähes samana seuraavan kymmenen vuoden ajan. Taulukko 8. Korson suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 18. Korson suuralueen väestökehitys ikäluokittain

29 Hakunilan suuralue Hakunilan asukasmäärä lisääntyy ennustekauden aikana suuralueista vähiten, vajaalla tuhannella hengellä. Vuonna 2023 asukkaita on Alueelle rakennetaan myös vähiten uudisasuntoja. Hakunilan suuralueella väestö ikääntyy eniten suuralueista. Alle kouluikäisten määrä supistuu, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes hengellä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on vuonna 2023 yli 18 prosenttia. Kaupunginosista kasvavat vain Hakunila (+ 650) ja Kuninkaan (+200). Muissa väestön määrä pysyttelee koko ennustekauden samalla tasolla tai jopa pienenee. Taulukko 9. Hakunilan suuralueen väestönkehitys Muutos, henkilöä Ikä Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht Kuvio 19. Hakunilan suuralueen väestökehitys ikäluokittain

30 28 LIITE A

31 Taulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain