PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

Transkriptio

1 PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

2 Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. KUUMA-kuntien väliset erot muuttoliikkeen suuntautumisessa ja muuttoalttiuksissa on huomioitu jokaisen kunnan kohdalla. Kuntatason ennusteissa on myös huomioitu KUUMA-kuntien sisäinen muuttoliike suhteellisin muuttoalttiuksin, jotka nojaavat vastaaviin olettamiin kuin muun maan muuttoliike. Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla vuosien tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat KUUMA-kuntien syntyneiden määriin, jossa on huomioitu kunnittaiset erot alueen sisällä. Kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien väestön kuolemanvaaroihin vuosina huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset, alueelliset erityspiirteet kuntatasolla sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien aikana. Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016, johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto. HUOM! Ennusteen yhteydessä on hyvä huomioida, että ennuste ei kykene ennustamaan jokaisen yksittäisen vuoden väestönlisäystä (etenkin maan sisäisen muuttoliikkeen osalta, johon liittyy huomattavaa satunnaisvaihtelua) tarkasti, vaan kuvaa useamman vuoden ajanjakson aikana odotettavissa olevaa todennäköistä kehitystä. Tämä on huomionarvoista varsinkin Pornaisten ja muiden KUUMA-kuntien osalta, jossa vuositason vaihtelut voitat olla erittäin suuria. Tarkemmat ennusteen olettamat löytyvät liitteistä.

3 Helsingin seutukunnan ja maakuntien väestöennuste

4 Helsingin seutukunnan ennuste MDI ennuste TK MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +19,3 prosentilla Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Helsingin seudun väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi vahvempaan kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Helsingin seudulla asuu vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan henkilöä enemmän kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa

5 Maakuntien määrällinen ja suhteellinen väestönkehitys vuosina ,9

6 Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain ,9 11,6 % 45,4

7 Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina Maakunta Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

8 Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).

9 Pornaisten väestöennuste

10 Pornaisten ennuste 6000 MDI:n ennuste TK MDI:n ennusteen mukaan Pornaisten kunta kasvaa vuosien aikana: +104 asukkaalla +2,1 prosentilla Ennusteen perusteella Pornaisissa asuu yhteensä asukasta vuonna MDI:n ennusteen mukaan Pornaisten väestönkehitys jää vuosien aikaan 583 henkilöä heikommaksi verrattuna Tilastokeskuksen vuoden ennusteeseen

11 Pornaisten vuotuinen väestönlisäys Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen perusteella Pornaisten väestönlisäystä vuosittain. 20 Pornaisten väestönlisäys on ajanjakson alkuvuosina selvästi negatiivista, mutta väestönlisäyksen trendi on vahvasti nouseva. 0 MDI:n ennusteen mukaan Pornaisten väkiluku kasvaa keskimäärin 5 asukkaalla vuotta kohden ennusteajanjakson aikana. -20 Pornaisten väestö kasvaa keskimäärin 0,1 prosentilla vuotta kohden vuosien aikana Toteutunut väestönlisäys Ennustettu väestönlisäys

12 Väestönkehityksen osatekijät Pornaisten tuleva väestönkehitys tulee perustumaan vuosien aikana erittäin vahvasti nettosiirtolaisuudelle. Muuttoliike maan sisällä on sen sijaan lievästi negatiivista. 500 Yhteensä Nettosiirtolaisuuden merkitys Pornaisten tulevalle väestön kasvulle on huomattava. Nettosiirtolaisuus selittää vuosien kasvusta 84 prosenttia. 228 Luonnollinen väestönlisäys on tarkastelujakson alussa toinen väestöä lievästi kasvattava tekijä, mutta sen merkitys laskee ajanjakson aikana. Luonnollinen väestönlisäys kääntyy negatiiviseksi ajanjakson alkupuolella. Vuotta kohden luonnollinen väestönlisäys on keskimäärin 6 henkilöä Pornaisen muuttoliikkeen tase on käytännössä nolla tarkastelujakson aikana Vuotta kohden muuttotappiot muille KUUMA-kunnille ovat keskimäärin 4 henkilöä ja muuttovoitto muusta maasta olivat 5 henkilöä. Molempien trendi on kuitenkin tarkastelujakson aikana nouseva Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto KUUMAkunnista Nettomuutto muualta maasta Nettosiirtolaisuus

13 Pornaisten demografinen kehitys Pornaisissa syntyneiden määrä on laskenut voimakkaasti 2010-luvulla, joskin vuositason vaihtelu on erittäin suurta. Pornaisten syntyneiden määrät tulevat laskemaan maltillisesti tarkastelujakson aikana, lasku perustuu hedelmällisessä iässä olevan väestön vähentymiseen. Pornaisten kuolleiden määrät tulevat kasvamaan jopa 76 prosentilla vuosien aikana. Kuolleisuus saavuttaa syntyvyyden 2020-luvun lopulla. Pornaisten ikärakenteen kehitys : Alle 15-vuotiaat: -294 henkilöä (-27,4%) Työikäiset: -276 henkilöä (-8,6%) Yli 65-vuotiaat: +674 henkilöä (+85,4%) Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet Kuolleet Ikärakenne % 21 % Ikärakenne % 15 % Yli joka neljäs Pornaisissa asuva on yli 65-vuotais vuonna % 57 % Alle 15 Työikäiset Yli 65 Alle 15 Työikäiset Yli 65

14 Huoltosuhteiden kehitys 80,0 70,0 Pornaisten väestöllinen huoltosuhde (eityöikäinen väestö suhteessa työikäiseen väestöön) heikkenee yhteensä 27 prosentilla vuosien aikana. Pornaisten väestöllinen huoltosuhde pysyy KUUMAkuntien tasoa heikompana. 60,0 Vuonna 2040 Pornaisissa asuu 75 eityöikäistä sataa työikäistä kohden. 50,0 Pornaisten vanhushuoltosuhde (yli 65 - vuotiaat suhteessa työikäisiin) heikkenee erittäin voimakkaasti vuosien aikana. Huoltosuhteen suhteellinen muutos on jopa 103 prosenttia. Pornaisten vanhushuoltosuhde heikkenee huomattavasti KUUMA-kuntien tasoa voimakkaammin, ja ylittää KUUMA-kuntien keskimääräisen tason 2030-luvulla. Pornaisissa asuu vuonna 2040 yhteensä 50 eläkeikäistä 100 työikäistä kohden. 40,0 30,0 20, Väestöllinen huoltosuhde Vanhushuoltosuhde KUUMA-kuntien väestöllinen huoltosuhde KUUMA-kuntien vanhushuoltosuhde

15 Yhteenveto ja johtopäätökset Pornaisten ennusteesta MDI:n ennusteen mukaan Pornaisten kunta kasvaa hieman vuosien aikana. Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan 2,1 prosentilla, määrällisesti väestö kasvaa hieman yli 100 henkilöllä. Väestönkehitys on kuitenkin vaihtelevaa ajanjakson aikana; Pornaisten väestö vähenee lähes koko 2020-luvun ja kääntyy kasvavien muuttovoittojen johdosta kasvuun 2030-luvulla. Ennusteen mukaan vuonna 2040 Pornaisissa asuu henkilöä. Tärkein syy kuolleiden määrän kasvuun on väestön ikääntyminen. Pornaisten ikärakenne muuttuukin harmaammaksi ennustejakson aikana. Vaikka sama kehitys tapahtuu kaikissa KUUMA-kunnissa, on muutos Pornaisissa erityisen voimakas: ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jopa 85 prosentilla (+670 henkilöä). Samaan aikaan työikäisten pornaislaisten määrä vähenee 8.6 prosentilla ja lasten määrä vähenee jopa 27 prosentilla. Pornaisten väestöä kasvattavat muuttovoitot KUUMA-kuntien ulkopuolelta sekä etenkin nettosiirtolaisuus. Väestöä vähentävät taas muuttotappiot muille KUUMAkunnille sekä negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. Ilman muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä Pornaisten väkiluku laskisi vuosien aikana. Pornaisten väestönkehitys on MDI:n ennusteessa selvästi heikompaa kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Odotettua heikompi väestönkehitys perustuu kahteen tekijään, 1) odotettua heikompaan muuttovetovoimaan maan sisällä, sekä 2) huomattavasti odotettua negatiivisempaan luonnolliseen väestönlisäykseen. Etenkin luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus painaa Pornaisten väestönkehityksen huomattavasti ennustettua heikommaksi. Heikentynyt luonnollinen väestönkehitys perustuu syntyvyyden romahdukseen 2010-luvulla. Pornaisissa syntyneiden määrien trendi on ollut voimakkaan laskeva 2010-luvulla, joskin vuositason vaihtelu on ollut suurta. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrät vuonna 2017, ja MDI:n ennusteen mukaan 2020-luvun aikana kuolleiden määrät tulevat ylittämään syntyneiden määrät koko tarkastelujakson ajaksi. Kuolleisuus kasvaakin voimakkaasti vuosien aikana: ennusteen mukaan vuonna 2040 kuolee jopa 76 prosenttia enemmän pornaislaisia kuin vuonna Ikäihmisten määrän kasvu samalla kuin muut ikäluokat supistuvat heijastuvat voimakkaasti väestön ikärakenteeseen sekä Pornaisten huoltosuhteisiin. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus Pornaisten väestöstä on 16 prosenttia; osuus nousee jopa 28 prosenttiin vuonna Pornaisten vanhushuoltosuhde heikkenee erittäin voimakkaasti, ylittäen vuonna 2040 selvästi KUUMA-kuntien tason. Vuonna 2040 sataa työikäistä pornaislaista kohden on 50 eläkeikäistä. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi tuleva syntyvyys. Jos syntyvyyden taso kasvaa, kasvaa Pornaisten väestö ennakoitua enemmän. Jos taas syntyvyys laskee entisestään, jää väestönkehitys ennakoitua heikommaksi. Lisäksi on huomioitava KUUMA-kuntiin liittyvät erityistekijät: vuosittaiset muuttoliikkeeseen liittyvät vaihtelut ovat suuria, riippuvat osin kaavoituksesta ja ovat hyvin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kehityksestä. Tämän johdosta muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen voi olla ennakoitua merkittävästi suurempi tai heikompi.

16 Liitteet

17 Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. KUUMA-kuntien syntyvyys perustuu alueella syntyneiden määriin, huomioiden alueelliset erot kuntien välillä. Ikäryhmän vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko maassa 2010-luvun ajan.

18 Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. KUUMA-kuntien kuolleisuus perustuu KUUMA-kuntien kuolleiden määriin. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. KUUMA-kuntien väliset erot kuolleisuudessa on huomioitu kuntatasolla. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.

19 Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Muuttoalttiudet perustuvat vuosien muuttoliikkeeseen. Vuoden 2018 muuttoliike on huomioitu yleisellä tasolla, mutta tätä ei olla voitu viedä kunnittaiselle ikäryhmätasolla, johtuen vielä puutteellisista tilastoista. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. KUUMA-kunnat on yksi 48 muuttoalueesta. Muuttoalttiudet perustuvat 5- vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa ( vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia, jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella. MDI:n ennuste huomio KUUMA-kuntien väliset erot muuttoalttiuksissa ja muuttojen suuntautumisessa niin muusta maasta tulevan muuttoliikkeen kuin alueen sisäisen muuttoliikkeen osalta. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

20 Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.

21 Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.

22 Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina Yli asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan vuonna 2015 ja tämän jälkeen henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

23 Ennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyys lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäinen muuttoliike lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälinen muuttoliike: Tilastokeskus: muuttoliike

24 MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI