Vantaan väestöennuste 2016

Transkriptio

1 Vantaan väestöennuste 2016 Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

2 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan kaupunki. Tietopalvelu A3 : 2016 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Sisällysluettelo Saatteeksi Vantaan väestökehitys vuonna Vuoden 2015 väestöennusteen toteutuminen Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Väestöennusteen oletukset Koko kaupungin ennuste Syntyvyys Kuolevuus Muuttoliike Osa-alueittainen ennuste Syntyvyys Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Vantaan väestöennuste Vantaan väestöennuste osa-alueittain Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue LIITE A Liitetaulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain Liitetaulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin Liitetaulukko 3. Vantaan väestö tihein ikäryhmin Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Vuoden 2016 tieto virallinen, muut ennusteita Liitetaulukko 5. Väestönmuutokset suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 6. Vantaan väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 7. Liitetaulukko 7. Vantaan väestö suurin ikäryhmin, suuralueittain ja kaupunginosittain LIITE B Liitetaulukko 8. Väestö osa-alueittain : toteuma, ennuste ja ennustevirhe Liitetaulukko 9. Väestö osa-alueittain ja vuosien ennusteiden ennustevirhe Liitetaulukko 10. Ikäryhmittäinen vuoden 2015 ennusteen ennustevirhe (ennuste - toteuma) LIITE C Liitetaulukko 11. Asuntorakentamisennuste (kerrosala, m2) alueittain, vuosittain ja talotyypeittäin vuosille

4 2

5 Saatteeksi Tieto tulevasta väestöstä on tärkeää ennen kaikkea nopeasti kehittyville kunnille, joissa väestön määrä, rakenne ja alueellinen sijoittuminen muuttuvat nopeasti ja aiheuttavat siten paljon uusia investointeja. Jotta investoinnit voitaisiin suunnata oikein, on tunnettava se väestö, jota varten investoinnit tehdään. Vantaan väestöennustemalli 1975 Vantaan väestöennusteen laatimisella on pitkät perinteet. Säännönmukainen väestöennusteen laatiminen aloitettiin vuonna Väestöennusteen laatimiselle oli jo tuolloin selkeä tilaus. Vantaan väestö kasvoi 1970-luvun alkupuolella 8-9 prosentin vuosivauhtia ja investointitarpeet olivat mittavia. Väestöennuste muodostuikin alusta asti tärkeäksi talouden ja toiminnan suunnittelun työvälineeksi. Vantaa kasvaa jälleen voimakkaasti. Tämä kasvu on mahdollista mittavan asuntotuotannon ansiosta. Uudet asunnot ja asuinalueet edellyttävät suuria investointeja infrastruktuuriin ja palveluihin. Yleisen taloustilanteen kireyden vuoksi investointien oikea mitoitus ja suuntaaminen ovatkin nyt ehkä ajankohtaisempia kysymyksiä kuin koskaan. Tämän haastavan tehtävän suorittamisen tukena väestöennusteella on oma keskeinen roolinsa. Väestöennusteen perustana ovat Tilastokeskuksen viralliset väestötiedot. Toisena keskeisenä aineistoperustana väestöennusteessa on Vantaan kaupungin asuntorakentamisennuste. Ennusteessa väestökehitystä kuvataan sekä ikäryhmittäin että osa-alueittain. Väestöennuste sisältää myös tietoja toteutuneesta väestökehityksestä sekä tietoja aiempien väestöennusteiden toteutumisesta ikäryhmittäin ja alueittain. Väestöennuste löytyy Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta (sekä pdf- että excelmuodossa). Väestöennuste julkaistaan myös Helsingin seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat- ja Helsinki Region Infoshare tietokannoissa ( ja Väestöennusteen on laatinut Vantaan kaupungin tietopalveluyksikön tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen väestöennusteen mahdollistavan asuntorakentamisennusteen ovat laatineet Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson ja tietopalveluyksikön erikoistutkija Hannu Kyttälä. Lisätietoja väestöennusteesta antaa tutkija Harri Sinkko (p , sähköposti: Vantaalla Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö 3

6 4

7 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2015 Vantaan väestö oli vuoden 2015 lopussa henkeä. Vuoden aikana väestön määrä lisääntyi hengellä, joten vuotuinen kasvu oli 1,8 prosenttia. Vuoden 2015 kasvu oli selvästi suurempaa kuin koskaan 2000-luvulla. Väestömäärän lisäys oli lähes henkeä suurempi kuin vuonna Helsingissä kasvu oli 1,2 prosenttia ja Espoossa 1,6 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 väestön määrän kasvu putosi 0,6 prosenttiin ja muulla Uudellamaalla väestömäärä laski edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. (Kuvio 1). Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina Vantaalle syntyi vuonna 2015 lapsia 2 525, mikä oli lähes 100 lasta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuolleiden määrä, henkeä, kasvoi vuoteen 2014 verrattuna noin 70 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden erotus, laski edellisestä vuodesta ollen henkeä. Vantaan saama muuttovoitto, henkeä, oli lähes henkeä suurempi kuin vuonna 2014 ja yli henkeä suurempi kuin edellinen muuttovoiton huippuvuosi Vantaan väestönkasvusta muuttoliikkeen osuus oli siten 72 prosenttia. Helsingissä muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun oli 74 prosenttia ja Espoossa selvästi Vantaata ja Helsinkiä matalampi (57 prosenttia). Kehysalueella muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli myös selvästi Vantaata pienempi (48 prosenttia). Vantaalla tulomuuttajien määrä kasvoi noin hengellä ja lähtömuuttajien määrä reilulla 170 hengellä vuoteen 2014 verrattuna. Vantaan muuttovoiton lähde muuttui edellisvuosiin verrattuna selvästi. Kotimaan muuttovoitto, henkeä, oli suurempi kuin ulkomaan nettomuutto, 1303 henkeä. Edellisen kerran kotimaan muuttovoitto oli ulkomaan muuttovoittoa suurempi vuonna Kotimaan muuton osuus nettomuutosta oli 52 prosenttia, kun se Helsingissä oli 64 ja Espoossa 51 prosenttia. Kehysalueella kotimaan osuus muuttovoitosta oli 55 prosenttia ja muulla Uudellamaalla 116 prosenttia. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. 5

8 2 Vuoden 2015 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu menneen kehityksen perusteella tehtyihin oletuksiin ennustejakson väestönmuutoksista. Mallissa käytettävät väestönmuutostekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja ulkoinen muuttoliike. Lisäksi osa-alueittaisessa ennustemallissa käytetään asuntorakentamisennustetta. Molemmissa ennusteissa otetaan huomioon tulevaan väestönkehitykseen vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset. Väestöennusteessa käytettävät aineistot ovat Tilastokeskuksen vuosittain toimittavat väestöaineistot, jotka sisältävät tietoa Vantaan väestörakenteesta ja väestönmuutoksista, kymmenen vuoden päähän ulottuva kaupungin oma asuntorakentamisennuste sekä Vantaalla aiempina vuosina tehdyt väestöennusteet. Useimmat yleisesti käytettävät väestöennusteet perustuvat menneeseen väestökehitykseen, kuten Vantaan ennustekin. Väestömuutostekijöiden trendien oletetaan tällaisissa ennusteissa jatkavan menneiden vuosien kehitystä. Tällaisen ennusteen vahvuus on, että siinä esiintyvät ennustevirheet pysyvät suhteellisen pieninä, jos ennustetut trendit eivät muutu tulevaisuudessa. Jos kuitenkin väestömuutostekijöiden trendit muuttuvat oletetuista, ennusteen virheet saattavat tulla suuriksikin. On tietenkin mahdollista, että eri ilmiöiden trendit muuttuvat siten, että niiden vaikutukset kumoavat toisensa, ja ennustevirheet pysyvät pieninä, mutta tällöin kyse on enemmänkin hyvästä onnesta kuin ennusteen hyvyydestä. Ennustemallin antamat tiedot ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä lyhyemmän aikavälin ennusteesta on kysymys. Pidemmän aikavälin ennusteet ovat taas epävarmempia, mikä kannattaa ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Em. syystä johtuen vuosittain tehtävä ennuste antaa varmemman ja paremman pohjan suunnitella kaupungin taloutta tuleville vuosille ja ajoittaa toimialojen investointeja oikea-aikaisesti kuin harvemmin tehtävä ennuste. Edellisten ennusteiden virheiden tarkastelu on tärkeä osa tulevan ennusteen valmistelua. Tarkastelun avulla voidaan havaita ennusteissa tapahtuneet mahdolliset virheet oletuksissa, ja muuttaa uuden ennusteen oletuksia tarpeen vaatiessa. Vuoden 2015 ennusteessa Vantaan väestön määräksi vuoden 2016 alussa ennustettiin henkeä. Todellinen väestön määrä oli henkeä, joten ennustevirheeksi (todellinen ennuste) tuli henkeä, mikä on noin 0,5 prosenttia väestön määrästä. Muuttovoiton määrä vuonna 2015 oli 2 720, kun ennusteen oletus oli henkeä, joten ennustevirhe oletuksessa oli henkeä. Kotimaan muuttovoitto oli henkeä suurempi kuin ennusteessa oletettiin, kun taas ulkomaan muuttovoitto oli 303 henkeä ennustettua suurempi. Kotimaan nettomuutto-oletuksen virheellisyyttä selittää osaltaan se, että vuosi 2015 poikkesi edellisten 10 vuoden muuttomääristä huomattavasti. Vantaalle syntyi lasta vuonna 2015, kun ennusteen oletus oli lasta, joten syntyneiden määrän ennustevirheeksi tuli -195 lasta. Naisten kokonaishedelmällisyys oli lasta tuhatta naista kohden, mikä oli selvästi vuotta 2014 matalampi taso. Kokonaishedelmällisyys on ollut edellisen kerran yhtä matalalla tasolla vuonna Kokonaishedelmällisyys laski Helsingissä, Espoossa ja kehysalueella. Myös koko Suomen kokonaishedelmällisyys laski ollen Vantaan kanssa samalla tasolla. Syntyneitten lasten määrään vaikuttavat sekä hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä että hedelmällisyys. Kuolleiden määräksi ennustettiin vuoden 2015 ennusteessa 1 323, kun todellinen määrä oli 1 317, joten ennustevirhettä oli -6 kuollutta. Tältä osin ennuste osui siis erittäin hyvin kohdalleen. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että aiempien vuosien perusteella lasketuissa kuolemanvaaraluvuissa ei ole suurta satunnaisvaihtelua, ts. vuosien väliset erot ovat pieniä. Eliniänodote on kohonnut koko 2000-luvun: vuonna 2000 syntyneelle pojalle se oli 74,3 ja tytölle 80,6 vuotta, vuonna 2005 vastaavasti 76,6 ja 80,7 vuotta ja vuonna 2015 luvut olivat 79,1 ja 83,8 vuotta. Vantaan ikärakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan eliniän noususta huolimatta. Kuten aiempien vuosien ennusteissakin, vuoden 2015 ennusteessa suurin virhetekijä toteutuneeseen väestönkehitykseen verrattuna oli muuttoliike. Aiempien vuosien ennusteissa virheellinen oletus muuttoliikkeessä on muodostunut lähinnä ulkomaan muuttoliikkeestä, mutta vuonna 2015 suuremmaksi virhelähteeksi muodostui oletus kotimaan muuttoliikkeen määrästä. Vasta tulevat vuodet näyttävät, onko nettomuuton lähde muuttunut pysyvämmin, vai johtuuko vuoden 2015 poikkeuksellinen muutos esimerkiksi runsaasta asuntorakentamisesta. Ulko- 6

9 maan muuttovoitto on kasvanut koko 2000-luvun ajan, mutta voiko tällainen kasvu kestää vuosia tai vuosikymmeniä? On epätodennäköistä, että ulkomaan muuttoliikkeen kehitys kuitenkaan tulevaisuudessa pysyy edellisten vuosien kaltaisena. Oman haasteensa muuttoliikkeen arviointiin tuo Euroopassa vuonna 2015 alkanut pakolaisaalto, jonka pidemmän aikavälin vaikutuksista Suomeen ja Vantaaseen ei vielä ole varmuutta. Edellisten vuosien ennusteista poiketen vuoden 2015 ennusteessa myös hedelmällisyydestä tehty oletus oli vääränsuuntainen. Hedelmällisyys jatkoi useamman vuoden kestänyttä laskuaan, kun oletuksena oli, että se nousisi hieman edellisestä vuodesta. Hedelmällisyysoletuksen virheestä johtuen Vantaalle syntyi selvästi ennustetta vähemmän lapsia. Kuolleisuuden oletusten tekeminen näyttäisi ainakin menneitten ennusteiden valossa olevan varmimmalla pohjalla. Koko kaupungin ennusteen lisäksi Vantaan ennuste sisältää kaupunginosa- ja suuraluetasoisen ennusteen. Siinä haasteet ja ongelmat ennusteen tekemisen kannalta ovat hieman erilaisia kuin koko kaupungin ennusteessa. Suurin haaste on osa-alueiden väestömäärien pienuus, mikä aiheuttaa joskus suurtakin vuosien välistä satunnaisvaihtelua ennusteessa käytettäviin demografisiin ilmiöihin, eli hedelmällisyyteen, kuolemanvaaraan ja muuttoliikkeeseen. Jo muutamankin tapahtuman määrän muutos vuosittain tietyssä väestömuutostekijässä saattaa muuttaa tunnuslukujen suuruutta huomattavasti, mikä aiheuttaa ongelmia oletusten tekemiseen osa-alueelle. Tällöin erityisesti prosentuaaliset virheet saattavat kasvaa varsin suuriksi, vaikka vaikutus henkilömääriin olisikin pieni. Tällaisen vaihtelun ennakoiminen ja hallitseminen ennusteessa käytettävällä menetelmällä on käytännössä mahdotonta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ennustevirheet olivat vuoden 2015 ennusteessa olivat välillä -1,8 0,4 prosenttia. Suurin henkilömääräinen ja suhteellinen virhe oli nuorten työikäisten, vuotiaiden ryhmässä, jossa ennuste oli 564 henkeä liian matala. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden ja kouluikäisten, 7 15-vuotiaiden ryhmissä virheet olivat kohtuullisen pieniä. 0 6-vuotiaiden ryhmän virheen pienuutta selittää ennustettua pienempi syntyneiden määrä. Tulokset on esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 10). Suuralueittainen virhetarkastelu on esitetty kuviossa 2. Kuviossa positiiviset luvut tarkoittavat, että vuoden 2015 ennusteessa väestömäärät on ennustettu suuremmiksi kuin todelliset väestömäärät olivat ja vastaavasti negatiiviset luvut tarkoittavat ennusteen antaneen liian pieniä väestömääriä todellisiin lukuihin verrattuna. Aviapoliksen ja Korson suuralueiden ennustetut henkilömäärät olivat liian suuria ja Tikkurilan, Myyrmäen, Hakunilan ja Koivukylän suuralueilla ennustetut henkilömäärät olivat liian pieniä. Kivistön suuralueen ennuste onnistui hyvin. Suhteelliset virheet olivat välillä -2,4 1,2 prosenttia. Kaupunginosittaisia virhetarkasteluja on esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 8, Liitetaulukko 9). Kuvio 2. Vuoden 2015 ennusteen ennustevirheen (henkeä / prosenttia) suuruus suuralueittain

10 3 Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan vuoden 2016 koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Ennusteen voi olettaa olevan tarkempi ennusteen alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällainen ryhmä on esimerkiksi yli 65-vuotiaat. Ennustetta tulkittaessa on huomioitava, että sen tarkkuus riippuu täysin siinä tehtyjen oletusten toteutumisesta. Väestöennuste perustuu menneiden vuosien väestönmuutosten perusteella tehtyihin oletuksiin väestömuutostekijöistä ja kaupungin asuntorakentamisennusteeseen. Yleinen talouden kehitys edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen toteutumista sekä ajallisesti että määrällisesti. Vaikka Vantaalle ennustetaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana valmistuvan yli asuntoa vuodessa, vanhassa asuntokannassa tapahtuvat väestönmuutokset kattavat kuitenkin suurimman osan kaupungissa tapahtuvista väestönmuutoksista ja ovat siten vähintäänkin yhtä suuri haaste ennusteen tekemiselle kuin uudisrakentamisen aiheuttamat väestönmuutokset. Vantaan väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2017 alkuun mennessä asukkaaseen ja vuonna 2020 reiluun asukkaaseen ja vuonna 2030 yli asukkaaseen. Ennustejakson lopulla asukkaita Vantaalla on ennusteen mukaan lähes Em. väestömäärät toteutuvat, jos ennusteen oletukset pitävät paikkansa. Oletukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee vuonna 2017 kuuden edellisen vuoden ( ) keskiarvon tasolle, mutta on vuonna 2016 hieman tätä tasoa matalampi. Väestön kuolemanvaara on vuonna 2016 viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen oletusten mukaisesti. Vantaan muuttovoitto on vuosina yli 2000 henkeä vuodessa ja laskee sen jälkeen asteittain siten, että ennustekauden lopulla se on 800 henkeä vuodessa. Vantaan väestömäärän ennustetaan kasvavan vuonna 2016 noin asukkaalla, jonka jälkeen kasvu laskisi siten, että vuonna 2023 se olisi henkeä. Vuonna 2030 väestömäärän lisäys olisi ennusteen mukaan noin henkeä. (luku 5, taulukko 1). Kasvun hidastuminen johtuu sekä väestön vanhenemisesta johtuvasta kuolemien määrän kasvusta että nettomuuton pienenemisestä. Yleisen asuntorakentamisen määrän korkean tason odotetaan lisäävän väestön kasvua ennustekauden alkupuolella selvästi. Osa-aluetasolla, erityisesti kaupunginosatasolla, väestön määrä saattaa kasvaa huomattavastikin erityisesti niillä alueilla, joilla uudisrakentaminen on runsasta. Vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna suurimmat muutokset oletuksissa ovat nettomuuton selvä kasvu sekä kotimaan nettomuuttomäärien kasvaminen. Nettomuuton oletetaan tässä ennusteessa seuraavan tarkemmin asuntorakentamisen määrää erityisesti kotimaan muuton osalta. Jos Vantaan asema pysyy ennallaan osana kasvavaa pääkaupunkiseutua, pysyvät väestömäärän lisäyksen edellytykset ennallaan, ja keskimääräinen kasvu pysyy vakaana. Menneen väestökehityksen perusteella voidaan olettaa, että muutokset asukasmäärien kasvussa saattavat vaihdella vuosien välillä huomattavastikin, sillä muuttoliike ja naisten hedelmällisyys ovat vaihdelleet vuodesta toiseen varsin paljon. Yksi Vantaan suurimmista haasteista tulevaisuudessa on järjestää kaikille ikä- ja kieliryhmille heidän tarvitsemansa palvelut. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden, määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 900 lapsella nykyisestä lapsesta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa noin 950 lapsella ja yläkouluikäisten, vuotiaiden, reilulla 750 lapsella vuoteen 2020 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli henkeen nykyisestä hengestä, ja vuonna 2030 heitä on lähes henkeä. Vantaan väestörakenne muuttuu siten ennusteen mukaan vanhemmaksi. Vieraskielisen väestön määrä näyttäisi edelleen kasvavan varsin huomattavasti, olettaen, että nykyinen kehitys jatkuu. Vuoden 2016 alussa vieraskielisiä oli Vantaalla 15,4 prosenttia. Vuonna 2015 Helsingin seudulle tehdyn vieraskielisen väestön ennusteen 2 mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus kasvaisi Vantaalla 19 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, eli noin henkeen. Tässä ennusteessa ei kuitenkaan ennusteta väestön kielirakennetta, vaan ainoastaan koko väestöä ikäluokittain. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Tietotuotanto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 1/2016. Helsinki

11 4 Väestöennusteen oletukset 4.1 Koko kaupungin ennuste Vantaan väestöennuste koostuu kahdesta itsenäisestä osasta, koko kaupungin ennusteesta ja osa-alueittaisesta ennusteesta. Koko kaupungin ennustemallissa käytetään hyväksi ainoastaan demografisia tekijöitä, joista tehdään menneen väestökehityksen ja väestömuutosten perusteella oletuksia ennustevuosille. Käytettävät tekijät ovat hedelmällisyys, kuolemanvaara ja muuttoliike Syntyvyys Ennustekaudella syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v.) olevien naisten määrään ja oletettuihin vuosittaisiin ikäluokittaisiin hedelmällisyyslukuihin. Vuosittaiset kokonaishedelmällisyysluvut 3 saadaan summaamalla ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut yhteen. Väestöennusteen hedelmällisyyslukujen oletuksissa käytetään edellisten vuosien hedelmällisyyslukujen keskiarvoja vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi. Hedelmällisyys laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 hedelmällisyysluvut nousivat aavistuksen edellisen vuoden tasosta, mutta vuonna 2016 hedelmällisyys laski edelleen. Vuoden 2015 tasolla hedelmällisyysluvut ovat olleet edellisen kerran vuonna Vastaava ilmiö on havaittavissa koko pääkaupunkiseudulla, kehysalueella sekä koko Suomessa. Vantaan hedelmällisyyden taso oli vuonna 2015 koko Suomen tasolla. Espoon hedelmällisyysluvut ovat olleet 2010-luvulla hieman Vantaata korkeammalla, kun taas Helsingin luvut ovat olleet reilusti Vantaata alemmalla tasolla. (Kuvio 3). Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys vuosina Vantaalla ja sen viitealueilla sekä ennusteen oletus vuosille Hedelmällisyyslukujen oletusten tekemisen kannalta on haasteellista myös se, että ikäryhmittäiset luvut ovat muuttuneet ajassa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi. Eri ikäryhmissä luvut ovat kehittyneet eri suuntiin; vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut ovat nousseet, kun taas ja vuotiaiden ryhmissä ne ovat 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden ikäryhmittäinen hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä. 9

12 laskeneet vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut nousivat 2010-luvun alkuun saakka, mutta ovat sen jälkeen laskeneet. (Kuvio 4). Tässä ennusteessa hedelmällisyyslukujen oletetaan nousevan kuuden ( ) edellisen vuoden keskiarvon tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Vuonna 2016 niiden oletetaan olevan kuitenkin hieman ko. keskiarvoa alemmalla tasolla. Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy lasta vuonna 2016, mikä olisi 170 lasta enemmän kuin edellisen vuotena. Kuvio 4. Hedelmällisyysluvut viisivuotisikäryhmittäin Vantaalla vuosina Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden ( ) aineistoista laskettuja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja molemmille sukupuolille erikseen vuoden 2016 osalta. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2015 oli naisilla 83,6 ja miehillä 78,2 vuotta. Väestön eliniän odote on kasvanut viime vuosina, eikä tämän kehityksen odoteta päättyvän tulevina vuosinakaan. Tästä johtuen ennusteen kuolevuuslukuja korjataan vuodesta 2017 eteenpäin Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla 4. Vantaalla vanhimpien ikäryhmien koot kasvavat tulevina vuosina huomattavasti, minkä vuoksi myös kuolevien määrät kasvavat kuolevuuslukujen laskusta huolimatta. Vuonna 2016 kuolevien määräksi ennustetaan henkeä, mikä on noin 46 henkeä enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennuste , laatuseloste. [ 10

13 4.1.3 Muuttoliike Vantaan väestöennusteen yksi osatekijä on muuttoliike, joka on jaettu käytettävässä mallissa koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeseen. Tärkeimpinä syinä muuttoliikkeen eriyttämisessä koti- ja ulkomaan muuttoon ovat viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto ja se, että koti- ja ulkomaanmuutto ovat menneinä vuosina kehittyneet eri tavoin. Lisäksi koti- ja ulkomaanmuuton ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Vantaan muuttovoitto on perustunut viime vuosina ulkomaan muuttoliikkeeseen, kun taas kotimaan nettomuutto on ollut joinakin vuosina jopa negatiivinen. Vuosi 2015 kuitenkin poikkesi aiemmista vuosista siten, että kotimaan muuttovoitto kasvoi ulkomaan muuttovoittoa suuremmaksi. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ennusteen oletukset tulomuuttajien määristä perustuvat lineaariseen trendiin sekä koti- että ulkomaan muuton osalta. Kotimaan tulomuuttojen määrän trendi lasketaan vuosien kehityksen perusteella ja ulkomaan tulomuuttojen määrän trendi vuosien kehityksen perusteella. Kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa em. trendin mukaan nykyisestä hengestä vajaaseen henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaan tulomuuttajien määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona reilusta hengestä vajaaseen henkeen. Huomattavaa on, että osa ulkomailta tulevista muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Kuten aiemmin mainittiin, Vantaan muuttovoitto on viime vuosina suurimmilta osin perustunut ulkomaan muuttovoittoon, mutta vuosi 2015 poikkesi tästä. Edellisen kerran kotimaan nettomuuton määrä on ollut ulkomaan nettomuuttoa suurempi vuonna Kotimaan nettomuuton määrä on vaihdellut reilun 500 hengen muuttovoitosta vuoden 2013 vajaaseen 500 hengen muuttotappioon keskiarvon ollessa lähellä nollaa, mutta vuonna 2015 se oli henkeä. Ulkomaan nettomuuton määrä on vaihdellut vajaasta sadan hengen muuttovoitosta vajaan hengen muuttovoittoon. Vuosien keskiarvo oli noin 780 henkeä ja viiden edellisen vuoden nettomuuton määrän keskiarvo oli vajaat henkeä. Ulkomaan nettomuuton määrässä koko 2000-luvun keskiarvo antaa hieman vääristelevän kuvan, sillä määrät ovat nousseet alle 100 hengestä reilusti yli tuhanteen henkeen. Kotimaan muutoissa Vantaan tärkein muuttovoiton lähde on ollut viime vuosina Helsinki, mistä on viisivuotisjaksolla muuttanut Vantaalle keskimäärin noin 750 henkeä vuodessa enemmän kuin mitä Vantaalta on muuttanut Helsinkiin. Vantaa on menettänyt asukkaitaan eniten kehyskuntiin, keskimäärin 850 henkeä vuodessa vuosina Espooseen on muuttanut lähes sama määrä asukkaita kuin sieltä on muuttanut Vantaallekin. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Vantaa on saanut muuttovoittoa viiden vuoden jaksolla keskimäärin 300 henkeä vuodessa. Vuonna 2015 Vantaa sai noin hengen muuttovoiton Helsingistä ja 850 hengen muuttovoiton Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, mutta kehyskuntiin ja muulle Uusimaalle tappiota tuli yhteensä lähes 650 henkeä. Vantaan muuttovoiton oletetaan vuonna 2016 pysyvän lähes vuoden 2015 tasolla. Ulkomaan muuttovoiton oletetaan pysyvän vuonna 2016 ( henkeä) lähes samalla tasolla kuin vuonna 2015, kuten myös kotimaan muutonkin ( henkeä). Oletusta kotimaan muuttovoitosta on nostettu selvästi verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen runsaan asuntorakentamisen vuoksi. Menneiden vuosien tarkastelun perusteella voidaan olettaa, että kotimaan nettomuutolla ja asuntorakentamisen määrällä on positiivinen riippuvuus. Vuonna 2017 ulkomaan muuttovoitto pysyy oletusten mukaan vuoden 2016 tasolla, ja sen jälkeen hengessä vuosina Kotimaan muuttovoitto seuraa kiinteämmin asuntorakentamisennustetta, joten vuosina se on hieman alle tai yli hengessä, mutta laskee sen jälkeen asteittain siten, että vuonna 2025 se on 400 henkeä. Ennustekauden lopulla vuonna 2040 kotimaan muuttovoitto on 100 henkeä ja ulkomaan muuttovoitto 700 henkeä. (Kuvio 5). Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumissa on käytetty oletuksena vuosien keskiarvoja sekä koti- että ulkomaan muutoissa. Näihin jakaumiin ei odoteta tulevan tulevaisuudessa suuria muutoksia. Nettomuuton määrä vaihtelee ikäluokittain varsin paljon. Vantaa on saanut viiden viimeisen vuoden aikana kotimaan muuttovoittoa vuotiaista. Muuttotappiota on tullut sekä 2 10-vuotiaista lapsista että vuotiasta. Ulkomaan muuttovoittoa on tullut lähes kaikissa ikäluokissa, mutta kuitenkin eniten vuotiaista. (Kuvio 6). 11

14 Kuvio 5. Vantaan koko, koti- ja ulkomaan nettomuutto vuosina ja ennuste vuosille Kuvio 6. Vantaan koti- ja ulkomaan nettomuuttojen ikäjakaumien keskiarvot vuosina

15 4.2 Osa-alueittainen ennuste Vantaan väestöennusteen osa-alueittainen ennuste kattaa kaupunginosa- ja suuraluetason. Se tehdään itsenäisenä ennusteena siten, että lopulliset väestömäärät sekä ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat koko kaupungin ennusteen tuloksia. Osa-alueittaisessa ennusteessa käsitellään ennustevuonna rakennettavan asuntokannan väestönlisäykset ja sitä vanhemmassa asuntokannassa, ns. vanhassa asuntokannassa, tapahtuvat väestönmuutokset erikseen. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvista väestönmuutoksista otetaan huomioon hedelmällisyys ja muuttoliike sekä kuolleisuus Syntyvyys Hedelmällisyydessä on ollut Vantaalla viime vuosina pysyvämpää alueittaista vaihtelua, minkä vuoksi osaalueittaisessa ennusteessa sitä käsitellään kaupunginosittain (kuvio 7). Koska osa kaupunginosista on väestömäärältään suhteellisen pieniä, yhdistellään ennustemallissa vierekkäisiä ja samankaltaisia kaupunginosia laskennassa samoiksi alueiksi. Koko kaupungin hedelmällisyyden arvoa korjataan kaupunginosittain viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvojen perusteella. Normaalisti korjattu arvo pidetään koko ennustekauden ajan vakiona, mutta alueilla, joilla asuntorakentaminen on erityisen runsasta, voidaan arvoa korottaa. Vastaavasti arvoja voidaan myös laskea, jos uudisrakentaminen alueella loppuu. Tämä perustuu havaintoon siitä, että uudisrakentamisalueilla hedelmällisyys kasvaa hieman muutamiksi rakentamisen jälkeisiksi vuosiksi. Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyyden vuosien keskiarvo kaupunginosittain. Referenssiviiva (1774) on koko kaupungin vv hedelmällisyyden keskiarvo Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus Osa-alueittaisessa ennusteessa uuden ja vanhan asuntokannan väestönmuutokset käsitellään omina osinaan. Vanhaan asuntokantaan lasketaan asunnot, jotka ovat valmistuneet ennen tarkasteltavaa ennustevuotta. Esimerkiksi ennustevuonna 2020 uusia asuntoja ovat vuonna 2020 valmistuneet asunnot, ja vuonna 2019 ja sitä ennen valmistuneet asunnot kuuluvat vanhaan asuntokantaan. Tästä seuraa luonnollisestikin se, että mitä vähemmän uusia asuntoja osa-alueelle rakennetaan verrattuna vanhojen asuntojen määrään, sitä vähemmän myös uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrän muutokset vaikuttavat koko osa-alueen väestön määrän kehitykseen. 13

16 Muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutuksia vanhassa asuntokannassa asuvan väestön määrään ja ikärakenteeseen ennustetaan käytettävässä mallissa ns. väestönmuutoskertoimien avulla. Kertoimet muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin, ja ne lasketaan Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötietojen avulla. Tässä ennusteessa on käytetty kertoimien laskentaan viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvoja ja oletettu kertoimien pysyvän vakiona seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. On huomattavaa, että syntyvyys ei sisälly väestönmuutoskertoimeen, vaan sen vaikutus osa-alueen vanhan asuntokannan väestöön lasketaan erikseen hedelmällisyysoletusten avulla (ks. luku 4.2.1). Pienessä väestöpohjassa pienetkin muutokset aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita väestönmuutoskertoimiin. Tämän vaihtelun poistamiseksi, tai ainakin vähentämiseksi, ennusteessa on yhdistelty alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia väestönmuutoskertoimien laskennassa. Ikäryhminä käytetään viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet. Kahta ensimmäistä ryhmää käsitellään omina ryhminään, sillä niissä muuttoalttius vaihtelee varsin paljon. Vanhimmassa ikäryhmässä tilanteen oletetaan olevan päinvastoin, eli muuttoalttiuden oletetaan pysyvän vakiona koko ikäryhmällä. Vanhimmassa ikäryhmässä muuttoliikettä suurempi vaikutus on kuolleisuudella. Väestönmuutoskertoimen pitäminen alueittain vakiona koko ennustejakson ajan sisältää oletuksen, että muuttoliikkeen ja kuolevuuden vaikutukset väestömääriin pysyvät alueilla tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisina. Poikkeamat tästä oletuksesta aiheuttavat alueen ennusteeseen ennustevirhettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi sellaiset, joille ennustetaan ennustejakson aikana runsaasti uudisrakentamista. Tämän vuoksi kerrointa on mahdollista muuttaa sopivammaksi. Alueet, joilla tällaisia muutoksia tehdään, ovat kuitenkin poikkeuksellisia, esimerkiksi Kivistön ja Keimolan kaupunginosat. Jos osa-alueen asuntokanta on suurimmaksi osaksi vanhaa, sen väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että alueella ei tapahdu tulevaisuudessakaan ikärakenteeseen nopeita muutoksia. Tulevaisuudessa on mahdollista, että osassa tällaisista ikäprofiililtaan vakiintuneista kaupunginosista tapahtumaan sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa alueelta pois ja nuorempien muuttaessa vapautuneisiin asuntoihin. Vaikka tätä kehitystä ei ole vielä Vantaalla havaittukaan merkittävästi, seurataan osa-alueiden kehitystä tulevaisuudessa tarkemmin, sillä alueen ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarkasteluun ja järjestelyyn Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen lasketaan asuntorakentamisennusteen (vuodet ) ja viime vuosien perusteella laskettujen asumisväljyyksien keskiarvojen ja niiden kehityksen perustuvien oletusten avulla. Vantaan kaupunki on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun kuntien 5 allekirjoittamaan MAL-aiesopimukseen 6, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyinen aiesopimus kattaa vuodet , ja sen mukaan Vantaan asuntorakentamistavoite on yhteensä 9600 asuntoa. Helsingin tavoitteeksi on asetettu yhteensä ja Espoon asuntoa sopimuskauden aikana. Helsingin seudun kuntien koko asuntorakentamistavoite sopimuskaudella on yhteensä asuntoa. Vuonna 2016 Vantaalle ennustetaan valmistuvan noin uutta asuntoa. Viisivuotisjaksolla uusia asuntoja valmistuu keskimäärin asuntoa vuodessa. Vuosina asuntoja valmistuu vajaat kappaletta vuodessa. Koko ennustejakson keskiarvo on noin asuntoa vuodessa. Ennustejakson loppuvuosien osalta rakentamiseen saattaa tulla useistakin syistä muutoksia, joiden ennakoiminen on hankalaa. Suuralueittain tarkasteluna eniten asuntoja valmistuu Myyrmäen, Kivistön ja Tikkurilan suuralueille (kuvio 8). Alueet eroavat hieman toisistaan rakennettavien asuntojen talotyypin suhteen. Tikkurilan suuralueelle rakennetaan suhteellisesti eniten kerrostaloja ja vähiten omakoti- tai paritaloja. Kerrostalojen osuus on pienin Korson 5 Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. 6 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [ Viitattu ]. 14

17 suuralueella, johon toisaalta omakoti- tai paritaloja rakennetaan suhteellisesti eniten. Muut suuralueet eivät eroa talotyypin mukaan katsottuna toisistaan. (Kuvio 9). Kuvio 8. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain vv Kuvio 9. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain vv

18 Kuvio 10. Asuntotuotannon ajoittuminen vuosina ja ennuste vuosille suuralueittain. Myyrmäen suuralueella rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella. Asuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän tulevalla kymmenvuotiskaudella kuin edeltävällä. Eniten rakennetaan Myyrmäen, Martinlaakson, Kaivokselan, ja Hämeenkylän kaupunginosiin. Näissä rakentaminen toteutetaan pääosin kerrostalorakentamisena. Kivistön suuralueen rakentaminen keskittyy Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin, joissa rakennettavat alueet ovat uusia. Kivistön kaupunginosan rakentaminen pysyy vilkkaana koko kymmenvuotisjakson ajan. Keimolanmäkeen valmistuu eniten asuntoja vuonna Rakentaminen kohdistuu lähinnä kerrostaloasuntoihin, mutta Kivistön kaupunginosaan tulee jonkin verran myös omakotitaloja. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan eniten Veromiehen kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa vuonna 2017, mutta pääpaino on kuitenkin jakson jälkimmäisellä puoliskolla vuosina Myös Pakkalaan ja Ylästöön tulee jonkin verran uudisasuntoja tasaisesti läpi ennustejakson. Veromiehen asuntotuotanto kohdistuu kerrostaloihin, kun taas Pakkalaan tulee myös rivi- ja omakotitaloja. Ylästössä asunnot valmistuvat suurimmalta osin omakoti- ja rivitaloihin. Tikkurilan suuralueella rakennetaan eniten Tikkurilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen on vilkasta koko kymmenvuotiskauden ajan. Uusia asuntoja tulee myös Viertolan, Jokiniemen, Hiekkaharjun ja Koivuhaan kaupunginosiin. Rakentaminen painottuu kerrostaloasuntoihin. Koivukylän suuralueen rakentaminen painottuu Koivukylän, Asolan ja Havukosken kaupunginosiin. Koivukylässä rakennetaan eniten vuosina ja Asolassa vuosina Uudet asunnot tulevat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin. Korson suuralueella asuntojen rakentaminen lisääntyy vuodesta 2017 eteenpäin, mutta painopiste on kuitenkin vuosilla Eniten asuntoja tulee Korson, Vallinojan ja Nikinmäen kaupunginosiin. Korsossa rakennetaan lähinnä kerrostaloasuntoja, mutta Nikinmäkeen valmistuu ainoastaan, yhtä kerrostaloa lukuun ottamatta, omakoti- ja rivitaloja. Hakunilan suuralueella rakentaminen keskittyy lähinnä Hakunilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa ennusteen mukaan vuonna 2018 ja jatkuu jakson loppuun saakka. 16

19 Asuntorakentamisennuste on liitteessä C vuosittain, talotyypeittäin ja kaupunginosittain. Ennusteen luvut ovat rakennettavia kerrosneliömetrejä Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Uudisrakentamisen vaikutus osa-alueen väestön määrään ja rakenteeseen ennustetaan ottamalla huomioon asuntorakentamisennuste, asuinhuoneistoalan osuus kerrosalasta, asumisväljyys sekä uudisasuntoihin muuttavan väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Asuinhuoneistoalan osuus rakennettavasta kerrosalasta oletetaan pysyvän vakiona talotyypeittäin (omakoti-, rivija kerrostalot) koko ennustekauden ajan. Tässä ennusteessa oletuksena on koko kaupungissa viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvot. Ko. osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla viime vuodet, eikä niihin ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä rakennuksia rakennetaan samoilla teknisillä ratkaisuilla ja vaatimuksilla. Viiden edellisen vuoden keskiarvot osuuksista olivat omakoti- ja paritaloille 0,82, rivitaloille 0,87 ja kerrostaloille 0,67 asuin-m 2 per kerros-m 2. Asumisväljyys (m 2 /henkilö) lasketaan ennusteen ensimmäiselle vuodelle viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvona. Omakotitaloissa käytettiin vuodesta 2017 eteenpäin asumisväljyyden kehitystrendinä vuosien mukaista trendiä. Trendin mukaan asumisväljyys kasvaa niissä nykyisestä omakotitaloissa 38,3 m 2 :stä 42,5 m 2 :iin vuonna Rivi- ja kerrostaloissa käytettiin myös vuosien mukaista trendiä, mutta sitä muutettiin siten, että asumisväljyys kasvaa kerrostaloissa nykyisestä 35,0 m 2 :stä 39,0 m 2 :iin ja rivitaloissa 38,6 m 2 :stä 40 m 2 :iin vuonna Uusien asuntojen väestön ikäjakauma on estimoitu viiden edellisen vuoden ( ) uudisasuntoihin muuttaneen väestön perusteella. Ikäryhminä on käytetty 19 ikävuoteen saakka yksivuotisikäryhmiä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä viisivuotisikäryhmiä. Ikäjakaumissa saattaa olla pieniä alueellisia vaihteluita, mutta tässä ennusteessa samaa jakaumaa käytetään kaikilla osa-alueilla. Sukupuolijakaumana käytetään 50/50 prosenttijakaumaa, vaikka tämä ei tarkalleen ottaen olekaan pitänyt menneinä vuosina paikkaansa. Tästä aiheutuva virhe on kuitenkin pieni, eikä sillä ole huomattavaa vaikutusta lopullisiin tuloksiin. 17

20 5 Vantaan väestöennuste Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan ennustejakson alussa noin 1,6 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu laskee siten, että se on vuonna 2025 noin 1,2 prosenttia ja vuonna 2035 noin 0,8 prosenttia vuodessa. Kasvu on suurimmillaan hieman yli henkeä vuodessa ja alimmillaan ennustekauden lopulla noin henkeä vuodessa. Taulukko 1. Vantaan väestö ja väestömuutokset vuosina ja ennuste vuosille (vuoden 2016 väestömäärä virallinen tieto, muut vuoden 2016 tiedot ennusteita). Vuosi Väestö Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. hlöä hlöä enemmyys muutto muutos vuodessa hlöä hlöä hlöä hlöä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 18

21 Ennusteen alkupuolella väestönkasvusta yli puolet muodostuu muuttoliikkeestä. Vuodesta 2024 eteenpäin väestönkasvun lähde muuttuu siten, että luonnollinen väestökasvu, ts. syntyneiden ja kuolleiden erotus, selittää siitä suurimman osan. Syntyneiden määrä lisääntyy jakson aikana lapsesta jakson lopun lapseen. Syntyneiden määrän lisääntyminen selittyy hedelmällisyysiässä olevien naisten määrän lisääntymisellä. Kuolleitten määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä nykyisestä reilusta kuolleesta noin kuolleeseen. Nettomuutto on oletuksen mukaan suurimmillaan henkeä ennusteen ensimmäisenä vuotena, mutta laskee asteittain 800 henkeen. (Taulukko 1). Vantaan väestö vanhenee ennustekauden aikana selkeästi. Tämä näkyy erityisesti vanhimpien, 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, joiden osuus väestöstä kasvaa ennustekauden aikana vajaasta 15 prosentista reiluun 19 prosenttiin. Henkilömäärissä tarkasteltuna kasvu on noin hengestä yli henkeen. Eniten väestön ikääntyminen näkyy kaikista vanhimpien, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, jonka koko kasvaa lähes hengellä. (Taulukko 2, Kuvio 11.) Nuorimpien (0 6-vuotiaiden) lasten määrä kasvaa noin hengellä, mutta osuus väestöstä laskee aavistuksen. Ennustejakson lopulla Vantaalla on hieman alle alle kouluikäistä lasta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa jakson aikana reilulla lapsella, ja yläkouluikäisten, vuotiaiden, määrä kasvaa noin lapsella. Alakouluikäisiä vuonna 2040 ennustetaan olevan noin henkeä ja yläkouluikäisiä henkeä. Työikäisten vuotiaiden osuus väestöstä laskee hieman, vaikka ryhmän henkilömäärä kasvavaakin yli hengellä. Työikäisten määrä on jakson alussa henkeä ja jakson lopulla reilu henkeä. Heidän osuutensa Vantaan väestöstä laskee 65,9 prosentista 62,6 prosenttiin. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne Ikä hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yht , , , , ,0 Ikärakenteen kehityksen seurauksena väestöllinen huoltosuhde 7 kasvaa nykyisestä 51:stä noin 61:een vuoteen 2040 mennessä. Vantaan huoltosuhde oli 2015 koko maan 8 huoltosuhdetta (58) edullisempi, mutta lähes sama kuin koko Uudenmaan maakunnassa (50). Koko maan huoltosuhteen ennustetaan nousevan vuoteen 2040 mennessä lähes 70:een vuotiaiden ja yli 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohden. 8 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 9 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 19

22 Kuvio 11. Väestön määrän kehitys Vantaalla ikäluokittain vuosina ja ennuste vuosille

23 6 Vantaan väestöennuste osa-alueittain Osa-alueiden väestön muutokset on esitetty tarkemmin ikäryhmin liitetaulukoissa 6 ja Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralueella asuu lähes asukasta, joten se on väestömäärältään Vantaan suurin suuralue. Suuralueen osuus Vantaan väestöstä on noin neljäsosa. Alueen väestön määrä kasvaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin asukkaalla kasvun painon ollessa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Väestön määrän lisäystä selittää eniten 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kasvu, joka on lähes henkeä. 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmän osuus alueen väestöstä on lähes 21 prosenttia vuoden 2026 alussa. Alle kouluikäisten määrä kasvaa runsaalla 500 lapsella ja kouluikäisten määrä lapsella. Työikäisten määrä lisääntyy hengellä. Myyrmäen suuralueella väestön määrä kasvaa eniten Myyrmäen kaupunginosassa, noin hengellä. Martinlaaksossa väestö lisääntyy hengellä ja Kaivokselassa sekä Hämeenkylässä hengellä molemmissa. Muissa kaupunginosissa muutokset ovat selvästi pienempiä. Taulukko 3. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina ja ennuste vuosille (1.1. tilanne). Vuosi Muutos Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , , , ,

24 Kuvio 12. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäluokittain ja ennuste Kivistön suuralue Kivistön suuralueella asuu kaikista suuralueista vähiten väestöä, asukasta. Alueen väestön määrä kasvaa vuosina runsaan uudisrakentamisen seurauksena suuralueista eniten, hengellä, ja alueen osuus koko kaupungin väestöstä määrästä kasvaa vajaaseen 7 prosenttiin nykyisestä vajaasta 5 prosentista. Kasvu painottuu ensimmäisten viiden vuoden jaksolle. Alueen työikäisten määrä lisääntyy hengellä. 0 6-vuotiaiden määrä lisääntyy 950 lapsella ja kouluikäisten määrä noin 450 lapsella. Alueen väestö on uudisrakentamisen myötä hieman nuorempaa kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueen kasvu kohdistuu uudisrakentamisen johdosta Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin. Kivistön kaupunginosaan tulee uutta väestöä henkeä ja Keimolan kaupunginosaan henkeä vuosina Muiden alueen kaupunginosien muutokset ovat pieniä, ja monessa väestömäärä jopa hieman pienenee. Taulukko 4. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina ja ennuste vuosille (1.1. tilanne). Vuosi Muutos Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , , , ,

25 Kuvio 13. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäluokittain ja ennuste Aviapoliksen suuralue Aviapoliksen suuralueella asui vuoden 2015 alussa vajaat asukasta, mikä vastaa vajaan 9 prosentin osuutta koko Vantaan väestöstä. Asukkaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin hengellä kasvun jakaantuessa suhteellisen tasaisesti koko ennustejakson ajalle. Alle kouluikäisten määrä alueella lisääntyy ennustejaksolla runsaalla 50 lapsella, kun taas kouluikäisten 7 15-vuotiaiden määrä vähenee reilulla 50 lapsella. Työikäisten määrä kasvaa vajaalla hengellä ja eläkeikäisten määrä reilulla 900 hengellä. Aviapoliksen alueella suurin väestönkasvu kohdistuu Veromiehen kaupunginosaan, missä väestön määrä lisääntyy reilulla asukkaalla. Veromies rakentuu suurimmalta osin jälkimmäisellä viisivuotisjaksolla Ylästössä asukkaat lisääntyvät hieman yli 800 hengellä ja Pakkalassa hieman vajaalla 800 hengellä. Tammiston kaupunginosassa asuntorakentaminen on lähes loppunut, joten sen väestömäärä pysyy nykyisellä tasolla. Taulukko 5. Aviapoliksen suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina ja ennuste vuosille (1.1. tilanne). Vuosi Muutos Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , , , ,