Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 7.1.2011"

Transkriptio

1 Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Nordic Poultry Conference Tromssa, Norja Matkan tarkoituksena oli osallistua Pohjoismaiseen siipikarja kongressiin, joka järjestetään vuosittain eri pohjoismaissa. Tänä vuonna kongressi järjestettiin Norjan Tromssassa. Tromssa sijaitsee Pohjois-Norjassa, lähes yhtä korkealla kuin Utsjoki. Tromssassa on asukkaita ja se on Norjan seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee saarella, joka on 12 km pitkä ja 2 km leveä. Tromssa on yliopistokaupunki, jonka pääelinkeinoina ovat merenkulku ja kalastus. Vaikka kaupunki sijaitsee niin pohjoisessa, siellä on Golf-virran ansiosta leuto rannikkoilmasto. Kongressi on keskeinen siipikarja-alan tapahtuma pohjoismaissa, joiden kesken toimintaympäristömme on hyvin samanlainen. Konferenssi on suunnattu siipikarja-alan osaajille ja eläinlääkäreille. Osallistujia konferenssissa oli noin 80 henkilöä, Islannista, Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kongressissa käsiteltiin olosuhteita ja hyvinvointia, terveyttä ja genetiikkaa sekä kananuorikoiden kasvatusolosuhteita. Tänä vuonna kongressissa käsiteltiin aiempaa enemmän broilerin lihan laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tässä matkaraportissa kerromme muutamia mielestämme mielenkiintoisia kongressin esityksiä. Siipikarjan valaistus Poultry lighting Alexandra Hermansson, Ruotsi Ruotsissa tehdään valaistusprojektia , joka sisältää neljä osa-aluetta. Osa-alueista ensimmäinen on kirjallisuusselvitys siipikarjalla tehdyistä valaistustutkimuksista. Toisessa osaalueessa on kartoitettu, miten ruotsalaiset munittamot ovat tällä hetkellä valaistu. Kolmannessa osa-alueessa tutkitaan voivatko HATO valaisimet olla vaihtoehto päivänvalolle (Ruotsin lainsäädäntö edellyttää, että linnuilla on päivänvaloa). Neljäs osa-alue on tutkimus LED-valojen sopivuudesta korvaamaan hehkulamput. Linnun kannalta valon tärkeimmät ominaisuudet ovat sen väri ja värähtelytaajuus. Projektin ensimmäisen kirjallisuusselvityksen mukaan kanat tunnetusti näkevät laajemman valon spektrin kuin ihminen ( nanometriä, ihminen nanometriä). Lintu huomaa valon värähtelyn huomattavasti herkemmin kuin ihminen. Valon taajuuden tulee olla yli 105 Hz, jotta lintu kokee valon jatkuvana. Tähän kuitenkin vaikuttavat lisäksi muun muassa valoteho ja valon aallonpituuksien koostumus. Valo vaikuttaa lintujen sisäiseen kellon. Se ohjaa lintujen sukukypsyyden kehittymistä ja munintaa. Valo vaikuttaa aivojen käpylisäkkeen ja silmien kautta hypotalamukseen. Sukukypsyyden

2 kehittyessä hypotalamus erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH), joka vaikuttaa aivolisäkkeeseen. Aivolisäkkeen lutenisoivan hormonin (LH) ja follikkeleita stimuloivan hormoonin (FSH) eritys aloittaa keltuaisten muodostumisen munasarjoissa sekä vaikuttaa munanjohtimen kehittymiseen. Valolla on myös iso vaikutus elimistön kalsiummetaboliaan näiden hormonien kautta. LH ja FSH nostavat veren plasman kalsiumpitoisuutta, kalsiumin sitoutumista luuhun ja lisää kalsiumia sitovan proteiinin (CaBP) määrää, joka on tärkeää D-vitamiinin muodostuksessa. Muninta aikana yön pimeys lisää melatoniinin eritystä käpylisäkkeestä. Myös melatoniini vaikutta aivolisäkkeeseen hypotalamuksen kautta. Munintakauden aikana erityisesti pimeys vaikuttaa munasolun irtoamiseen, melatoniini- ja progesteronihormonien kautta. Projektin toisessa osiossa kerätään tietoja kuudesta erilaisesta munittamosta, virikehäkkikanalasta, lattia- ja kerroslattia kanaloista (normaalituotanto ja luomutuotanto). Tiloilta mitataan valon ominaisuustietoja, kirjataan pintamateriaali- ja tuotantotietoja sekä arvioidaan kanojen fyysinen kunto. Kolmannessa osiossa verrataan HATO-lamppuja kasvatus-, häkki- ja kerroslattiakanaloissa. Valon ominaisuuksien mittauksia ja lintujen kunnon ja tuotannon arviointeja tehdään kolmesti kasvatuksen ja muninnan aikana. Osiossa neljä LED-valojen osalta suunnitelma on samanlainen kuin HATO-valokokeessa muninnan aikana. Kaikki kokeet ovat vielä kesken, joten niiden tuloksista tullaan kuulemaan varmasti myöhemmin. Valon lähteet Light sources Birger Hjalmarsson, Ruotsi Valon lähteiltä edellytettäviä asioita ovat tasainen valon jakautuminen, himmennettävyys, värähtelemättömyys, alhainen energiakulutus ja värit. Vihreä simuloi lukuisia lihassoluja ja luiden kasvua. Sininen stimuloi testosteronin tuotantoa. Punainen stimuloi lisääntymiseen tarvittavien hormonien ja unihormoni melatoniinin eritystä. Melatoniinilla on rauhoittava vaikutus. Lisäksi punainen valo vähentää kannibalismia. Linnut näkevät lisäksi ultraviolettivalo eli UV valoa. UV valo auttaa lintua erottamaan lajitoverinsa yksilöinä. UV valossa linnut ovat rauhallisempia, niiden höyhenpeite on parempi ja kuolleisuus alhaisempi, vaikka ne ovat aktiivisempia. UV valo lisää D-vitamiinin muodostumista elimistössä, mikä vahvistaa luustoa. Tutkija ei suosittele hehkulamppujen, energiasäästölamppujen eikä normaalien loisteputkien käyttöä. Joten jäljelle jäävä vaihtoehto on LED-valot. LED- valojen etuja ovat alhainen energiankulutus, pitkä ikä, himmennettävyys ja värähtelemättömyys. LED-valon valoteho on pieni, jolloin sen käyttömahdollisuudet rajoittuvat lähinnä häkkituotantoon ja kerroslattia kanaloihin. Seuraavana vaihtoehtona on LED-tekniikkaa hyväksi käytävä Agrilamp. Sen energiakulutus on hyvin alhainen. Lamppu on himmennettävissä % ja se on värähtelemätön. Lamppujen käyttöiäksi luvataan vähintään / tuntia. Lamppu on ympäristöystävällinen ja suunniteltu erityisesti siipikarjalle. HATO-putkivalaisimissa on päivänvalon spektri. Niiden energiankulutus on alhainen. Valaisimien himmennettävyys on % sekä niiden valon jakautuminen on tasaista. Lamppuja on saatavissa useita eri malleja.

3 Vertailtaessa eri lamppuja LED-Agrilamput olivat % edullisemmat verrattuna 40 W hehkulamppuun. HATO putkilamppu (58W) oli 32 % edullisempi kuin hehkulamppu. Vertailussa oli laskettu energiakustannus sekä lappujen kustannus sisältäen asennus- ja vaihtotyön. Terveellisempää lihaa, parempi omega-6/omega-3 rasvahappojensuhde ja korkeampi seleenipitoisuus broilerin lihassa. Even healthier meat, chicken meat with increased levels of selenium and lower omega- 6 / omega-3 ratio Anna Haug, Norway Liha on ravitsemuksellisesti tärkeä elintarvike. Liha sisältää runsaasti antioksidanttieja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Näiden lisäksi liha sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja n-6 ja n-3 perheestä (EPA, DPA ja DHA). Liha on arakidonihapon(omega-6 rasvahappo) pääasiallinen lähde. Omega-6 ja omega-3 rasvahapot kilpailevat keskenään. Näiden rasvahappojen suhteen tulisi olla 2:1( Norjassa tällä hetkellä suhde on 7-15:1). Oikealla omega-6 ja omega-3 suhteella voisi olla ennalta ehkäiseviä vaikutuksia tai jopa parantaa muun muassa sydänsairauksien, syövän, allergian, kroonisten tulehdussairauksien ja kroonisten kipujen oireita. Arakidonihaposta (AA Ω-6) muodostuu lihassoluissa linolihappoa (LA Ω-6). Linolihappoa löytyy myös paljon suurempina pitoisuuksina viljoissa kuin alfalinoleenihappoa (ALA Ω-3). Alfalinoleenihappo on monityydyttömätön rasvahappo, joka voidaan muuntaa EPA, DPA ja DHA omega-3 rasvahapoiksi elimistössä. Alfalinoleenihappoa sisältävät ruoho, vihreät lehdet, pellavansiemen, rypsinsiemen ja jotkut muut siemenet kuten Camelina, ja Chia. Omega-3 ja omega-6 rasvahappojen suhde onkin alhaisempi ruohoa syövien eläinten lihassa. Broilerinlihan rasvahappokoostumusta voidaan manipuloida rehun avulla. Tavanomaisilla rehuilla ruokittuna broilerinlihassa on liikaa arakidonihappoa (AA) ja liian vähän EPA, DPA ja DHA happoja. Lisäämällä rehuihin pellavan 2 % ja rypsin 3 % siemeniä soijanöljyn (5 %) sijaan, saatiin lihan arakidonihappopitoisuutta laskettua ja lisättyä EPA pitoisuutta. Liha maku ja laatu (mitattuna sensorisilla paranmetreillä) eivät muuttuneet kun pellavan- ja rypsinsiemeniä lisättiin rehuun. Toisen tutkimuksen mukaan broilerinlihan seleenipitoisuus voidaan nostaa samalle tasolle kuin kalassa lisäämällä orgaanista seleeniä rehuihin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet alhaisen seleenin saannin aiheuttavan oksidatiivisen stressin, jolla on mahdollisesti vaikutuksia syövän ja sydän- ja verisuonitautien syntymiseen. Länsi- Euroopassa keksimääräinen seleenin saanti on alle suositusten. Broilerilihan laatu Product quality of broiler meat Randi Erdal, Norja Norjassa on meneillään useita eri tutkimusprojekteja, joissa määritetään muun muassa broilereiden teuraspainon ja kasvun sekä eri rasvahappojen vaikutuksia lihan laatuun. Näiden ohessa tehdään samanaikaisesti erilaisia tutkimuksia tuotteiden laatumäärityksistä, lihan kulutuksesta ja trendeistä. Meneillään olevassa broilerin tutkimusprojektissa tutkitaan kasvun ja teuraspainon vaikutusta lihan laatuun ja luuston terveyteen. Kokeissa broilereiden teuraspainot olivat 1000 (nykyinen teuraspaino Norjassa) g ja 1500 g. Tutkittavien rehujen energiapitoisuudet olivat 16,4 MJ (korkea

4 energia), 13,3 MJ (kaupallinen rehu) ja 7,5 MJ (matala energia). Kokeessa paras kasvu oli ryhmissä, jotka saivat runsaasti energiaa sisältävillä tai kaupallista täysrehua. Päiväkasvu oli g/pv. Rehunkulutuksessa matalaenergistä rehua syöneet broilerit söivät lähes kaksi kertaa enemmän kuin korkeaa energiapitoista rehua saaneet. Tutkimuksen aistinvaraisessa osiossa tutkittiin sukupuolen ja teuraspainon vaikutusta lihan tiiviyteen, mureuteen, rasvaisuuteen ja mehukkuuteen. Aistinvaraisissa arviointituloksissa havaittiin, että 1500 g lintu on mehukkaampi kuin 1000 g teuraspainoltaan oleva lintu. Kukkojen rintafileiden todettiin olevan mehukkaampia, mureampia ja vähemmän tiiviitä kuin kanojen rintafileiden. Merkittävää eroa lihan laatuun ei ilmennyt rehujen välillä eikä vapaalla tai rajoitetulla ruokinnalla. Kasvu ei vaikuttanut lihan ulkoiseen laatuun. Lihan kulutus ja trendi tutkimuksissa havaittiin, että broilerinlihan kulutus on lisääntynyt. Erityisesti nuorille kuluttajille on tärkeää ruuan terveellisyys ja sen helppo valmistaminen. Tuotteen laatuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi muuttamalla rehujen rasvahappopitoisuuksia. Mehukkaampi tuote voidaan saavuttaa teurasikää lisäämällä. Rehun viipymäaika ylemmässä ruoansulatuskanavassa vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön ja siipikarjan tuotantoon. Effect of retention time in the anterior digestive tract on nutrient availability and performance of poultry. Birger Svihus, Norja Ylemmäksi ruoansulatuskanavaksi lasketaan kupu ja lihasmaha, joista erityisesti kuvun merkitystä on melko vähän tutkittu. Ylemmän ruoansulatuskanavan merkitystä entsyymien toimintaan tutkitaan parhaillaan. Entsyymien toimintaan vaikuttavat tyypillisesti aika, lämpötila, kosteus ja ph. Eri entsyymien reaktioaika on hyvinkin erilainen. Fytaasin reaktioaika on min mikäli ruoansulatuskanavan olosuhteet ovat oikeat. Sen sijaan xylanaasi-entsyymin reaktioaika on 30 tuntia, jolloin aika muodostuu rajoittavaksi tekijäksi pilkottaessa polysakkarideja. Lämpötila vaikuttaa entsyymien suhteelliseen aktiivisuuteen. Tutkimusten mukaan ruoansulatuskanavan lämpötilan tulisi olla 50 C, mutta 40 C on vielä toimiva lämpötila. Entsyymien toiminta vaatii kosteutta. Eksogeenisten entsyymien toiminta vaatii vähintään 40 % kosteuden, mutta yli 50 % kosteus olisi suositeltavaa. ph alue joillakin entsyymeillä on hyvin kapea, jolla niiden aktiivisuus säilyy. Yleisimmin optimaalinen ph on 4-6, mutta entsyymien välinen vaihtelu on suuri. Tyypillisiä arvoja ruoansulatuskanavan eri osissa: kosteus ph aika, h Kupu ,5 rauhasmaha+lihasmaha 65 3,5 1,0 ohutsuoli 85 6,5 3,0 Tutkimuksen mukaan vapaasti ruokittujen 31 ja 39 vrk ikäisten lintujen kuvuissa lähes puolella linnuista oli alle 1g rehua kuvussa. Suurin osa linnuista on jatkuvasti napostelevia. Linnut eivät käytä kupua, eikä niiden ole tarve käyttää sitä. Jotta kupu tulisi paremmin käyttöön, tulisi käyttää jaksottaista tai ateriaruokintaa. Jaksottainen ruokinta on useimmiten järjestetty erilaisilla jaksottaisilla valo-ohjelmilla, jolloin rehun saatavuus on pimeänä jaksona vähäisempää. Useiden tutkimusten yhteenvetona voidaan sanoa, että rehunkulutuksen vähentyessä 3,6 %, elopaino lisääntyi 1,1 %. Jaksottainen ruokinta

5 (1h rehua, 3h tauko, *5/pvä) lisäsi maitohapon eritystä ja alensi kuvun ph:ta. Maitohapolla voi olla myös muita positiivisia vaikutuksia. Rauhas- ja lihasmaha ohjaavat rehun etenemistä. Lihasmahan koko kasvaa reilusti karkeaa rehua, erityisesti kokojyviä syötettäessä. Useiden tutkimusten mukaan rehun karkeat jakeen laskevat lihasmahan ph:ta. Syötettäessä kokojyviä, lihasmaha toimii hyvin ja ohutsuoleen virtaavan ruokasulan suurien partikkeleiden määrä on jopa puolet pienempi kuin jauhetun ja pelletöidyn rehun. Jos lihasmaha ei toimi kunnolla, linnut helposti ylensyövät. Niiden rehunkulutus on suurin, mutta AME (käyttökelpoinen muuntokelpoinen energia)jää pienemmäksi. Useissa tutkimuksissa rehun karkeus on parantanut rehun AME 3 8 %. Näin ollen rehunhyötysuhde paranee. Kokoviljaa saaneiden, jaksottaisesti ruokittujen broilereiden 31 vrk paino oli lähes 100g suurempi kuin vapaasti ruokittujen, jauhettua viljaa saaneiden broilereiden elopaino. Jaksottainen ruokinta tulee aloittaa 7-12 vrk iässä. Jaksottainen ruokinta hidastaa hieman kasvua, jolloin lintu tarvitsee loppukasvatukseen hieman lisää aikaa kompensoidakseen kasvua. Birger Svihus on vakuuttunut, että olemme tietoisia lihasmahan tärkeydestä ruoansulatukselle ja tulemme ymmärtämään myös kuvun tärkeyden tulevaisuudessa. Ilman laatu ja terveysongelmat Air quality and health problems Bruce David Ilman laatu normaalisti ymmärretään riittävänä happipitoisuutena sekä pölyn, ammoniakin, hiilidioksidin ja hiilimonoksidin vähentämisenä. Ammoniakkipitoisuudet ovat alhaisimmillaan munivien kanojen häkkituotannossa (3-12 ppm). Eniten ammoniakkia on lattiakanaloissa ( ppm). Ammoniakki on myrkyllistä soluille. Krooninen altistuminen (10 ppm) aiheuttaa jo ongelmia silmiin, hengitystie-elimiin sekä ihoon, joka on vasten pehkua. Ammoniakki lisää myös immuunijärjestelmän reaktioita, jolloin muun muassa rokotteiden (IB, ND) reaktion ovat vakavammat. Tutkimuksessa broilereille ja kanoille tarjottiin erilaisia ammoniakkipitoisuuksia. Munivat kanat valitsivat raittiin ilman, broilerit välttelivät yli 20 (20 ja 37) ppm pitoisuuksia. Linnut välttelivät ammoniakkipitoisuuksia, jotka useimmiten esiintyvät broilerikanaloissa. Ilman korkea ammoniakkipitoisuus pakottaa linnut hengittämään pinnallisemmin, joka vähentää lintujen kasvua ja tuotantoa. Munintatuloksiin ilman suuri ammoniakkipitoisuus vaikuttaa samoin kuin kalsiumin puute, tuotantokauden edetessä linnut aloittavat muninnan myöhemmin, munivat vähemmän ja isompia munia. Pöly on useimmiten peräisin rehusta, pehkusta, betonista, linnuista sekä punkeista ja hyönteisistä. Häkeissä pöly taso oli 2-2,5 mg/m 3, lattiakasvatuksessa 6,8 18 mg/m 3, kun samalla bakteerien määrä lisääntyi samassa suhteessa. Bakteereista eristettiin klostrideja, stafylokokkeja ja E.coli sekä sieniä kuten aspergilloosi. Ylemmät hengitystiet ja keuhkoputki suodattavat pölyä. Ilman suuri pölypitoisuus paksuntaa limakalvoja ja heikentää niiden toimintaa. Limakalvon puolustusjärjestelmässä on rajansa, ja systeemi helposti ylikuormittuu, jolloin immuunivaste heikentyy. Pöly on mikro-organismeille hyvä kasvualusta ja kulkeutumistie. Se aiheuttaa hengitysteiden sairauksia, yliherkkyyttä ja allergiaa. Bakteerit leviävät nopeasti ja säilyvät pölyisessä ilmassa kauan. Hautomoissakin pöly vahingoittaa epiteelisoluja, jolloin bakteerit (S.aureus ja E.coli) kulkeutuvat helposti keuhkoihin. Ammoniakin ja bakteerien välille syntyy synergiaetuja. Bakteerit kul-

6 keutuvat paremmin elimistöön ja aiheuttavat enemmän harmia ammoniakin vahingoittamille epiteelisoluille. Pölyrajat on eri maiden lainsäädännössä asetettu työntekijöille. Suomessa rajaksi on asetettu 10mg epäorgaaniselle pölylle, 5mg orgaaniselle pölylle. Norjassa 5 mg ja Ruotsissa 10 mg. Työntekijät altistuvat pölylle (24 mg/m 3 ) esimerkiksi tyhjentäessään pehkua kanalasta. Siipikarjan hengityselimistö on kuitenkin hyvin erilainen verrattuna ihmisiin. Niinpä pölyn ja ammoniakin vaikutuksia pitäisi arvioida eri tavoin ja ottaa siipikarjan erityispiirteet huomioon. Essi Tuomola

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Punaheltta on Paras!

Punaheltta on Paras! on! Vuosituhannen uutuus kanojen ruokintaan tilasi parhaaksi Suomen Rehun uusilla räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin.

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe

Lisätiedot

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa Elina Santavuori HK Agri Oy Broilerin kasvatus Kasvattamon valmistelut ennen untuvikkojen tuloa Untuvikkoaika Olosuhteet Hoitotoimet kasvatusaikana Päiväkirjan

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan Petra Tuunainen 1), Erja Koivunen 1), Jarmo Valaja 2), Essi Tuomola 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Animale, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Eläinten hyvinvointifoorumi 2014 Ontuva broileri Eija Kaukonen 10.12.2014 Broilerin jalkaviat - merkitys Heikentynyt hyvinvointi Kipu Huono ja epätasainen kasvu olosuhteiden ja laitteiden säätö vaikeaa

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Suomen Siipikarjaliitto 31.3.2016 Tampere Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry Hyvinvointitavoitteet ETU-siipikarja-asiantuntijaryhmien toimesta Munintakanat 2004 Broilerit

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA KEHOA Tehokas yhdistelmä ravintoaineita tehostavat suoliston toimintaa ja tukevat suolistossa jo olevia hyödyllisiä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09 Page 1 SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, 02601 Espoo Puh. 010 402 04 www.suomenrehu.com www.farmit.net Suomen Rehu Oy 2005 Ensiapu-esite.30.6.05 30.6.2005 11:09

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 5.2.2010

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 5.2.2010 Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 5.2.2010 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Lantmännen SweChick AB:n vieraana Malmössä 26.-27.11.2009 Ruotsi Osallistuin

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa Dr Jérôme NOIRAULT Suomessa sääolosuhteet ovat erittäin ankarat. Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa ja kesällä on kuuma. Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamatta energiaa:

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 27.1.2010

Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 27.1.2010 Jyrki Lehtonen / Suomen Broiler Oy Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 27.1.2010 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Nordic Poultry Conference 2009 17.-20.11.2009

Lisätiedot

Energia kohtaa tunnelman

Energia kohtaa tunnelman Energia kohtaa tunnelman MASTER LEDlamps DimTone MASTER LEDlamps DimTone tuottaa lämpimän, selkeän valokeilan, jonka väri muuttuu himmennettäessä lämpimämmäksi, aivan kuten halogeeni- ja hehkulampuillakin.

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi

Punaheltta Paras Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi Kanojen hyvinvointiin ja tilasi parhaaksi tilasi parhaaksi Suomen Rehun räätälöidyillä kanatäysrehuilla onnistut kannattavasti! -rehuilla pystyt vastaamaan kunkin kanaparven muuttuviin tarpeisiin. Nykyiset

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014

LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 LAIDUNLINNUT Oy Hemmanet Ab 5.6. 4.9.2014 Linnut saapuivat tilalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena oli toimittaa tavanomaisesti tuotettavien kasvattamountuvikkotoimituksen yhteydessä ylimääräisiä untuvikkoja,

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Siipikarjatutkimus MTT:llä Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 3.10.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke.

Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 3.10.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke. Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry 3.10.2011 Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus IFRG meeting & PDP workshop 2011 30.8.-3.9.2011 Ede/Wageningen, Alankomaat

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Tuotekehityksen tulevaisuuden trendit - U.K. -katsaus. J-P Inkinen, Fennopromo

Tuotekehityksen tulevaisuuden trendit - U.K. -katsaus. J-P Inkinen, Fennopromo Tuotekehityksen tulevaisuuden trendit - U.K. -katsaus J-P Inkinen, Fennopromo 04.04.2017 10 Key Trends in Food, Nutrition & Health 2017 Esitys perustuu suurelta osin Allene Brucen (New Nutrition Business)

Lisätiedot

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät

Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät SIIPISEMINAARI Pasi Saarnivaara.10.017 Kananmunien kulutus 1 kg per henkilö EU 016: 1,6 kg (kuorimunat ja munatuotteet yhteensä) = noin 00 kananmunaa per

Lisätiedot

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 375/2011 Valtioneuvoston asetus. broilereiden suojelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 375/2011 Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelusta Annettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta

Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta A. Jeremiasson 1), A. Comin 2,3), L. Keeling 3) 1 Swedish Egg Association 2 Dept. of Disease Control and

Lisätiedot

Helposti sulava. Anti-Hairball

Helposti sulava. Anti-Hairball Ilman keinotekoisia, väri, maku tai säilöntäaineita. Virtsan ph 6,06,5 Iho & Turkki Huolellisesti valitut raakaaineet ja erikoisresepti takaavat täydellisen kalsiumin ja fosforin suhteen sekä madalletun

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi ja terveys 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden maksimointia,

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ammattimaista ja energiaa säästävää valaistusta

Ammattimaista ja energiaa säästävää valaistusta Ammattimaista ja energiaa säästävää valaistusta MASTER PL-Electronic Pinnoittamattomat energiaa säästävät MASTER-lamput täydellinen ratkaisu, kun tarvitset parasta suorituskykyä ja luotettavuutta. Hyödyt

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

Fitness Lisäravinteet Anti-aging. Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi!

Fitness Lisäravinteet Anti-aging. Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi! Fitness Lisäravinteet Anti-aging Terveys kiinnostaa meitä enemmän kuin koskaan, mutta silti terveysriskit ovat lisääntyneet. On aika kysyä miksi! Uskomme, että yksi syy siihen on huomattava muutos välttämättömien

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon ruokintateknologia Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti

Lisätiedot

Premium-luokan koiranruokasarja D

Premium-luokan koiranruokasarja D Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Raaka-aineet/Ravintoaineet Rehun sulavuus Rehun maittavuus Valkuainen tiineysaikana

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot