Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

Transkriptio

1 Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus Mari Rajaniemi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti erikoistunutta ja keskittynyttä tuotantoa. Broilereita kasvatetaan noin 190 tilalla (Suomen broileriyhdistys ry). Sopimustuotantoa. Tyypillinen broilerihalli on elementtirakenteinen, pitkälti automatisoitu, eristetty ja täysin suljettu systeemi. Muissa maissa käytössä myös verhoseinähalleja

2 Broilerintuotanto Suomessa (2/2) Broilereiden teuraspaino keskimäärin 1,7 kg (Tike 2009). Teurastamoittain lintujen teuraspaino vaihtelee noin 1,3 kilosta1,9 kiloon. Kasvatusaika päivää. Noin 6-7 lintuerää vuodessa. Erien välissä halli puhdistetaan ja desinfioidaan. Kuva: Suomen Broileriyhdistys ry Kuva: Suomen Broileriyhdistys ry

3 Mihin broilerintuotannossa kuluu energiaa? Suora energiankulutus - Polttoaineet Moottoripolttoaineet Lämmityspolttoaineet - Sähkö Ilmanvaihto Valaistus Ruokinta Muu Epäsuora energiankulutus - Rehut - Kuivikkeet - Ostetut eläimet - Rakennukset Suoran energiankulutuksen jakautuminen vuonna 2010 Lähde: Tike 2010, Maataloustilastot

4 Esimerkkitilan tiedot Broilerihallissa mitataan mm. sähkö- ja lämmitysenergiankulutusta. - Lämmitetään pääosin uusiutuvalla energialla. - Loisteputkivalaisimet (84 kpl, 36 W/lamppu). - On-off puhaltimet (3 kpl), säätyvät puhaltimet (2 kpl) ja kesäisin lisänä jättipuhaltimet. Hallin koko noin m 2. Noin lintua. - Teuraspaino noin 1,8 kg. Kasvatusaika keskimäärin 38 vrk. - Noin 6 erää/vuosi Esimerkkitilan energiankulutuksen jakautuminen

5 Sähköenergiankulutus Broilerihallissa kuluu sähköä mm. valaistukseen, ilmanvaihtoon ja ruokintaan. Suurta vaihtelua tilojen välillä. - Erot johtuvat mm. laitevalinnoista, hallityypistä ja toimintatavoista. Keskimäärin (kwh/elopainokg) Lähde 0,08-0,102 Liang ym ,069-0,088 Hörndahl ,05 Esimerkkitila Ilmanvaihto Tavanomaisesti alipaineilmanvaihto Suomessa. On-off-puhaltimet ja säätyvät puhaltimet Kesäisin käytössä jättipuhaltimet. Suurin osa sähköenergiasta kuluu ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Energiankulutus suurta etenkin lintujen kasvun loppuvaiheessa, kun ilmanvaihdon tarve kasvaa. Ilmanvaihdon energiankulutus suurinta lämpiminä vuodenaikoina

6 Esimerkkitilan ilmanvaihdon energiankulutus Viimeinen viikko sisältää vain 2 4 päivän energiankulutuksen, koska kasvatusaika vaihtelee välillä päivää Ilmanvaihdon energiansäästöpotentiaalit (1/2) Energiatehokkaat puhaltimet. Ilmanvaihtomäärän suhde käytettyyn tehoon nähden. Halkaisijaltaan suuremmat puhaltimet ovat yleensä tehokkaampia kuin pienemmät. Puhallinten tarkka säätyminen? Termostaattien puhtaanapito. Likaiset termostaatit reagoivat hitaasti ja epäluotettavasti lämpötilan muutoksiin. Poistohormien muotoilu. Poistohormilla varustetut putket ovat tehokkaampia kuin ne, joissa sitä ei ole. Poistohormin muotoilu vaikuttaa tehokkuuteen

7 Ilmanvaihdon energiansäästöpotentiaalit (2/2) Puhallinten puhdistus ja kunnossapito. Kiristä löystyneet hihnat, jos sellaisia on. Puhdista mm. puhaltimet ja suojaritilät. Puhallinten tarkka säätyminen. Taajuusmuuntajalla ohjatut puhaltimet energiatehokkaampia kuin on-off -puhaltimet. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Broilerihallin valaistusvaatimus Lainsäädäntö asettaa tietyt minimivaatimukset (Vna 375/2011). Noudatettava 24 h rytmiä, jossa vähintään 6 h pimeää aikaa. Tähän rytmiin on siirryttävä viimeistään 7 päivän kuluessa lintujen saapumisesta ja se voidaan lopettaa aikaisintaan 3 päivää ennen arvioitua teurastusta. Pimeässä jaksossa oltava vähintään yksi 4 h yhtäjaksoinen pimeä aika. Valaistustehon on oltava lähintään 20 lux linnun silmän tasolla (vähintään 80 % alasta)

8 Esimerkki valaistusohjelmasta Valaistusohjel ma alkaa kolmantena päivänä. kw Valot himmennetään portaittain. Valaistusohjelma loppuu noin kaksi päivää ennen teurastusta Päivämäärä 15 Valaistuksen energiankulutus Broilerihalleissa käytössä mm. himmennettäviä hehkulamppuja (aiemmin), loisteputkia ja uusimpana ledlamppuja. Energiankulutus riippuu mm. lampun energiatehokkuudesta, himmentämisestä ja lampun päivittäisestä polttoajasta. Valaistuksen energiankulutus suurinta pääsääntöisesti kasvatusjakson alussa. Valaistuksen energiankulutuksen vaihtelu pientä erien välillä

9 Esimerkkitilan valaistuksen energiankulutus Viimeinen viikko sisältää vain 2 4 päivän energiankulutuksen, koska kasvatusaika vaihtelee välillä päivää Valaistuksen energiansäästöpotentiaalit. Vaihda hehkulamput energiatehokkaampiin lamppuihin. Lampun käyttöikä Lumen/W Himmennettävyys Hankintakustannus ja käyttökustannukset Valojen himmentäminen pienentää energiankulutusta. Älä polta lamppuja turhaan, kun linnut ovat lähteneet hallista. Puhdista lamput. Valaistuksen suunnittelu tärkeää. Korkea rakennus, vino katto ja valkoinen väri edistävät valon jakautumista

10 Lämmitysenergiankulutus Suurin suora energiapanos broilerihallissa. Broilerihalleja lämmitetään mm. hakkeella, pelletillä, öljyllä ja turpeella. - Yleensä kiertovesilämmitys. Lämmitysenergiankulutus suurinta kylminä vuodenaikoina ja pääsääntöisesti kasvatusjakson alkuvaiheessa. Kasvatusjakson aikainen ero ei ole kuitenkaan kovin suuri eteenkään kylminä vuodenaikoina. Lämmitysenergiankulutuserot tilojen ja maiden välillä johtuvat lähinnä ulkolämpötilaeroista, hallityypistä ja eristyksestä Broilerintuotannon lämpöenergiankulutus Lämmitysenergiankulutus kwh/elopaino-kg Lähde 0,51 1) Liang ym ,9 Esimerkkitila 0,61 Hördahl ,69-1,20 2) Katajajuuri ym ) Käytetty propaanimäärä (l) muutettu energiaksi olettaen, että tiheys on 0,493 kg/l ja energiasisältö 46 MJ/l. 2) Muutettu vastaamaan elopainokiloa olettaen, että teuras-% on 73,

11 Kumulatiivinen lämmitysenergiankulutus esimerkkitilalla Rakennuksen lämpöhäviöt Lämpöhäviöitä syntyy etenkin ilmanvaihdon ja rakenteiden kautta. Puurakenteiset eläinrakennukset menettävät ikääntyessään tiiviyttään, kun puu halkeilee, vääntyy ja kutistuu

12 Energiansäästöpotentiaalit lämmityksessä Peitä käyttämättömänä olevien puhaltimien poistoaukot. Tunneli-ilmanvaihtopuhaltimet. Lämmön talteenotto. Tekninen toteuttaminen ja pöly ongelmina. Hyvä eristys. Tuloilma-aukkojen automaattinen säätyminen. Energialähteen vaihtaminen fossiilisesta uusiutuvaan energiaan ei välttämättä vähennä energiankulutusta. Sillä voidaan kuitenkin pienentää fossiilisen energian kulutusta ja saada aikaiseksi mahdollisia taloudellisia säästöjä! Rehujen energiapanos ja energiansäästöpotentiaalit Rehut ovat suurin energiapanos (esimerkkitilalla noin 70 % kokonaisenergiankulutuksesta). Suurin taloudellinen kustannuserä. Rehunkulutuksen vaihtelu erien välillä pientä. Rehunkulutus esimerkkitilalla noin 2,3 kg/teuras-kg. Suurimmat energiansäästöpotentiaalit rehuntuotantoketjussa ja rehun käsittelyssä. Ostorehun ja tilalla tuotetun rehun suhteellinen osuus. Ostorehua on yleensä kuljetettu ja mahdollisesti prosessoitu, joka lisää sen energiapanosta. Energiansäästöpotentiaalit viljelyketjussa. Tarvitseeko viljaa kuivata? Kuivurin eristäminen. AMMATTITAITO Hyvä sato kohtuullisilla energiapanoksilla!

13 Yhteenveto Suurin osa broilerihallin energiasta kuluu rehuihin. Säästöpotentiaalit kohdistuvat lähinnä viljelyketjuun ja rehun käsittelyyn. Rehun kulutuksen vaihtelu erien välillä pientä. Suurin osa suorasta energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen. Lämmön talteenotto? Vaihtelu erien välillä suurta. Sähköenergiankulutus pientä suhteessa muuhun energiankulutukseen. Energiankulutuserot maiden, tilojen ja erien välillä suuria. Erot johtuvat lähinnä ulkolämpötilaeroista, laitevalinnoista, hallityypistä, hallin eristeistä ja toimintatavoista Lisätietoa ja hyödyllisiä linkkejä