Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry

Transkriptio

1 Essi Tuomola / Satafood Kehittämisyhdistys ry Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen hanke Matkakertomus Lantmännen SweChick AB:n vieraana Malmössä Ruotsi Osallistuin SweChickin järjestämään asiakastilaisuuteen vierailijana. Tarkoituksena oli tuoda heidän ketjuunsa ulkopuolista näkökulmaa, sekä herätellä ja osallistua keskusteluun emoketjun kehittämisestä pohjoismaisessa tuotantoympäristössä. Näytin suomalaisia tuotantolukuja ja herättelin keskustelua ongelmakohdista suomalaisesta näkökulmasta. Tuotannollisia lukuja ei juuri tarvinnut hävetä, ongelmat pohjoismaissa ovat hyvin samanlaiset. Kunnioitettava kommentti vanhojen konkareiden suusta: aika hyvät tulokset ilman nuorikoiden painolajittelua, sen suurempaa valintaa ja ilman kukkojen erillisruokintaa herääkin kysymys kannattaako näitä ollenkaan tehdä, kun suomessa tuloksiin päästään myös ilman -> MUTTA jos nämä kaikki tekisimme kuinka hyviä oikeastaan olisimmekaan??? vai onko sillä vaikutusta. Ainakin muualla uskotaan olevan Flyinge emotila ratsastuksen mekka Ruotsissa Vierailimme aluksi emotilalla. Linnut (noin ) oli jaettu kolmeen halliin, jotka oli jaettu kahteen osastoon verkkoseinällä. Betoni halli, joista uusin osa (12 000) oli rakennettu vastikään. Välikatto oli loivasti nouseva. Ruotsalaiset ovat kokeilleet lantaraappoja, joista kokemukset ovat olleet todella huonot. Nyt kokeilussa oli ilman ohjaus ritilän alta suoraan ulos. Ruotsin kansalliset hyvinvointivaatimukset ovat tiukat myös emojen osalta. Big Dutchmann- munintapesät, ritilät vaakatasossa ja päällä 30 cm välein orsia noin pari senttiä irrallaan ritilästä. Hyppykorkeus ritilälle oli noin 45 cm. Linnut ruokittiin ketjuruokkijoilla, joissa oli rulla päällä, kaikissa osastoissa oli kukkoruokkijat. Kukkoruokkijat oli sijoitettu seinän viereen hallin keskivaiheille, melko lyhyelle matkalle. Kahdessa osastossa uutena kokeiluna olivat Lantmecon kukkoketjuruokkijat. Kuivikkeena käytettiin kutteria. Munittaja saa nuorikot aina samalta kasvattajalta. Yhteen osastoon kukot olivat juuri tulossa. Ne siirretään normaalisti 3-4 vrk ennen kanojen siirtoa, jotta voivat rauhassa opetella syömään. Kanat puretaan hallin viimeiseen kolmannekseen, jolloin kukot eivät ole häiritsemässä kanojen siirtoa. Tilalla pääasiassa kaksi työntekijää, joista toinen kerää munat ja toinen hoitaa linnut. Kaikki osastot ovat yhteydessä toisiinsa yhdyskäytävällä. Yhteinen munien keruu ja mu-

2 navarasto sijaitsivat uuden osan päässä. Prinzen-pakkeri, munien pakkaus suoraan haudontaseuloille. Koneen jatkeena oli myös rullakon automaattinen täyttäjä. Tilalla on kaksi munavarastoa, sisävarasto ja ulompi varasto. Sisävarastossa oli otsonointilaitteet, jotka kytkettiin päälle automaattisesti päivän päätteeksi. Munat siirretään ulompaan munavarastoon, juuri ennen munien hakua (munahuoneen suunnitteluvirhe, joten ulompi munavarasto rakennettiin jälkikäteen). Hautomolle vietäessä munat kaasutettiin formaliinilla Flyinge Lantmännen SweHatch Erik Anders Hult SweHatch toimittaa 65 % Ruotsin broileriuntuvikoista. SweHatchin toimintaan kuuluu nuorikkokasvatus, emotuotanto ja hautomotoiminta. Tilojen koko SweHatchin tuottajien kesken on keskimäärin emoa. Koko vaihtelee emon välillä. Hautomon kapasiteetti on 48 milj. untuvikkoa, 2009 haudotaan 35 milj. untuvikkoa. Emojen kasvatuksessa on käytössä laatuhinnoittelu. Emojen perushinta perustuu tavoitepainon saavuttamiseen+/-10 % painovälillä. Painolajittelu kasvatuksen aikana tehdään 4 viikon iässä. Linnut siirretään normaalisti 133 vrk iässä, jolloin niiden paino ja tasaisuus mitataan. Laatuhinta tulee tasaisuuden perusteella. Siirrossa CV on 5-7 %. Kasvatuksen aikana juomalinjojen alla käytetään ritilää. Hautomon munavarastossa on kääntäjät, jolloin munia voidaan käännellä varastoinnin aikana. Varastointi lisää haudontaaikaa jopa 12h. Hautomolla on käytössä Innovatec- separaattori (erottelee untuvikot hautomojätteestä), jonka tuntitahti on untuvikkoa. Toimittavat untuvikkoja 15 kpl/m 2 kasvatushalleihin Malmö Thomas Carlsson Lantmännen SweChick AB Isovanhempaispolven maahantuoja ja emountuvikkojen toimittaja SweChick toimi tilaisuuden koollekutsujana. He pitävät asiakkailleen yhteistilaisuuden noin neljästi vuodessa. Nyt ensimmäistä kertaa mukana oli ulkopuolinen vieras ja samalla asiakkaiden osallistujamääriä hieman tiivistetty, jotta keskustelussa päästäisiin astetta syvemmälle. Maahantuojayritys itse miettii tällä hetkellä ratkaisuja viranomaiskysymyksiin. Emopuolella viranomaiset aloittavat munittamoiden ammoniakki- (max 25 ppm) ja hiilidioksidipitoisuuksien (max 3000 ppm kaikkina aikoina) valvonnan. Näissä ei yleisesti ole ongelmaa pakkaskausia lukuun ottamatta. Mittareina on käytetty muun muassa Dräger ja Altair merkkisiä mittareita. Jaksottainen ilmastointi (Cycle ventilation) on todettu heidän olosuhteissaan toimivammaksi kuin tasapainoilmastointi. Isovanhemmilla rehujen raakavalkuaispitoisuudet ovat %. Tutkimusta tehdään muun muassa rehujen partikkelikoon vaikutuksista emotuloksiin sekä erilaisten untuvikkolaatuun vaikuttavien vitamiini (A- ja E- vitamiinit) ja hivenaineiden (mm. seleeni) pitoisuuksista munassa.

3 Hå Rugeri As Nortura - Norja Norja 2009 munia/emo 165,8 haudontamunia /emo parven kum. haudonta % untuvikot /emo kuolleisuus hautomokeskihaudonta 2009 hautomokeskihaudonta (60 vk) (48g) haudonta 70% (60 vk) 157,08 77,54% Nortura DanHatch Norja 2008 Tanska ,3 (40vk) munintahuippu 84,4; paras 88 % 155 (2007:145, 2006:146, 2005: 161) 74 % (2007: 75%, 2006: 78 %, 2005: 82 %) 160 (60 vk) (46g) (78,98%, korj. varastoinnin mukaan) huippuhaudonta 85 % Islanti SweHatch Blenta Ruotsi Ruotsi 161 (58vk) 177 (62vk) 173,4 146 (58vk), ei lattiamunia hautomolle 168,2 (62vk) (48g) 74,5 % 76,8 %, paras 82 % - huonoin 72 %) % (korjattu) 115 (60 vk) 126 (60 vk) 81? , ,6 % 9,13 8 % 7,3 % 80, ,7 82 %

4 Muutama yksityiskohta Itäisestä Norjasta Bjørn Gunnar Stalsberg, Nortura Paras kumulatiivinen haudontatulos 2009 Norturassa oli 85,05 %. Yli 80 % haudonnat saavutetaan yleisesti 27. ikäviikolla. Varastopäivien määrää seurataan jatkuvasti haudontatuloksen yhteydessä, jotta varastoinnin vaikutus tuloksiin voidaan heti havainnoida. Roxell Breedomat ruokkijassa tai ketjuruokkijassa kukkorullan korkeuden tulisi olla 15mm, jotta kukot pysyvät poissa ruokkijalta. Kukot eivät olekaan kanaruokkijoissa enää viikon 22 jälkeen. Kukot maalataan siirrossa, jotta niitä pystytään paremmin seuraamaan munittamossa. Kasvatuksessa eläintiheys on 9-10 kanaa/m 2. Kasvatuksen aikaisten rehujen energiapitoisuus vaihtelee 0,2 0,3 %-yksikköä. DanHatch ainoa toimija Tanskassa ja osittain myös Ruotsissa Niels Möller DanHatchissa 7 vrk kasvu on 150g, mikä heidän mielestään on hyvä/riittävä. 7 vrk poistuma on 1,07 % ja kasvatuksen kokonaispoistuma on 5 %. Poikkeuksena muista pohjoismaista Tanskassa kanojen nokat typistetään (debeaking). Kasvatuksen aikana ei painolajitella, mutta hoitokarsinan käyttö on aktiivista. Kanojen CV siirrossa vaihtelee % välillä. Lintujen vesi/rehu suhde on 1,8 l/kg 5 viikon jälkeen ja 15 viikon jälkeen 1,7 l/kg. Kahdessa emoparvessa on vuonna 2009 ollut botulismia, sekä kahdessa kasvatusparvessa Tendon Rupture 6 viikon iässä. Eläintiheydet nuorikkokasvatuksessa noin 13 kanaa/m2, kukoilla paras tiheys on 4-5 kukkoa/m vuonna kukkojen vaihtoa tuotantokauden aikana on kokeiltu ja kokeillaan edelleen. Aikaisemmin tätä ei ole tehty kukot olivat aivan liian isoja (4kg 30 viikon iässä), mikä oli liian rankkaa kanoille. Tavoitepainon saavuttaminen on tärkeää 23 viikon iästä lähtien, jotta tuotanto kantaa loppuun asti. Ross 708 parvien haudonta on noin 2 % paremmalla tasolla. Emoilla on melko huono höyhenpeite. Onkin mietitty aiheuttaako nuorikkokasvatuksen aikana käytetty spinfeeder - ruokkija erityisesti stressiä höyhenpeitteelle? Laskeutuuko heittoruokkijasta pöly lintujen selälle, joka lisäisi nokintaa ja höyhenten nokintaa erityisesti. It s not the feed itself but the dust it leaves behind. Emorehuissa on käytössä Selplex orgaaninen seleeni. Haudontarehuissa E-vitamiini-pitoisuus on 100mg/kg ja auringonkukkaa sallitaan rehuissa maksimissaan 12,5 %. Rehuissa pääviljana on maissi. Lattiamuninta on melko hyvin hallinnassa. Kaikki yli 2 % lattiamuninnassa on aivan liikaa. Ritilän tyypillä on melkoinen vaikutus lattiamunintaan, parhaaksi on osoittautunut italialainen ritilä, joka on tehty kumipäällisteisestä rautalangasta. Lattiamuninnan hallitsemiseksi pesätilaa pitää olla 80 kanaa/pesämetri.

5 Bjorn Stalsberg Danhatch Islanti Swehatch - Norja Tanska Ruotsi startti (0-2) vapaa ruokinta 11,4MJ 20% mure (vapaas- vrk ti) startti2 11,4MJ 18% (3-5) 3,5mm kasvatus 2mm pelletti 10,5MJ 14,5% (6-15) 3,5mm esihaudonta haudonta1 11,1MJ pelletti (20-30) haudonta2 9,4MJ pelletti (30-) 10,8MJ 14,5-15,5% (18-22) 11MJ 14,5-15,5% (23-33) 10,8MJ 14-15% (34-44) haudonta3 10,8MJ 14-15% (45-) kukkorehu 10,8MJ 13,2% 11,5MJ 14,5% (16-23) 3,5mm 11,2MJ 14,5% (23-33) 11,2MJ 14,2% (33- Blenta - Ruotsi 11,5MJ 20% 3,5mm mure 11,15MJ 18% (3-6) 3,5mm mure 10,9MJ 15% (7-18) 3,5mm mure 11,15MJ 14,5% (19-22)3,5mm pelletti 11,15MJ 14,5% (23-35) 5,0mm mure 11,15MJ 14,5% (36-) 3,5 mm pelletti on 10,7MJ 12,3% 5,0mm mure Vähäisiä tuloksia Islannista Jarle Reiersen, Tomas Jonsson Islannin tuotannon luvut ovat hyvin eri tasolla kuin muiden pohjoismaiden. Emoparvia on vuodessa noin 7, kahdella eri yhtiöllä. Kansalliset asetukset Islannissa ovat hyvin erilaiset, mikä on johtanut hyvin mielenkiintoisiin valintoihin tälläkin tuotannon alalla. Blenta AB Sven-Ove Skoog? Blenta AB on kasvattanut pääasiassa broilereita Cobb- jalosteella. Tuotantopolven jalkaongelmien vuoksi ovat vähitellen siirtynet Ross 308 jalosteeseen (70 %). Kasvatuksessa kanoille käytetään ketjuruokkijoita. Kanojen 7 vrk poistuma on 0,5 %. Kanojen CV vaihtelee 8 12 % välillä saapumispäivänä, 10 viikon iässä ja siirrossa. Kukkoja siirretään 8 %, joka vähennetään tuotantokauden aikana 6 %:iin. Munittamoissa on käytössä kukkoruokkijat ja ovat lähiaikoina aloittaneet erillisen kukkorehun käytön. Aiemmin kukkoja on vaihdettu (spiking) tuotantokauden aikana. Tästä ei kuitenkaan ole saatu hyötyjä irti, eikä sitä enää tehdä, ainakaan toistaiseksi.

6 Lantmännen SweHatch Christer Hansson? Munintakäyrät SweHatchilla ovat hyvin samanlaiset suomalaisiin verrattuna. Muninta laskee suhteessa standardiin 40 viikon jälkeen. Kanat lisäävät painoa munintakauden aikana melko paljon, mikä korreloi suoraan haudonnan kanssa. Lopputuotantokauden haudonnat ovat todella huonot. Vain 1-3 parvea on yltänyt yli 90 % haudonnan vuonna Swe Hatch on tehnyt kokonaan uuden standardikäyrän haudontaan, koska jalostajan standardikäyrä on niin kaukana todellisuudesta että se lähinnä vain masentaa. Hautomolla on huomattu, että nuorten parvien osalta munia varastoitaessa haudonta-aika on pidempi kuin vanhemmissa parvissa. Nuorikkokasvatuksessa tehty valinta on vaivan arvoista. Painoa kontrolloidaan 7, 14, 21 vrk iässä (3 % punnitaan). 4-5 viikon iässä linnut painolajitellaan 2 painoluokkaryhmään. Linnut punnitaan 12 ja 19 viikon iässä ja tulokset vaikuttavat nuorikosta maksettavaan hintaan. Jos CV on alle 9, maksetaan +1kr/kana. Keskiarvona kanojen CV on alle 8 %. Ennen siirtoa tehdään kukkojen valinta. Samalla siirrettävät kukot maalataan, jotta niiden seuranta munittamossa helpottuu. Kukot siirretään normaalisti muutama vuorokausi (pe) ennen kanoja, jotta ne oppivat omalle ruokkijalleen, ennen kanojen siirtoa (ma-ti). Munittamossa kukot on kokonaan suljettu pois kanaruokkijoista. Grillien koko pitää olla 45*60mm, jotta kukko ei siitä mahdu. Mikäli osa kukoista on kanaruokkijoissa, ne lasketaan ja niiden annos vähennetään kukkojen rehuannoksesta. Tällä pyritään välttämään kukkojen painon nousu liian suureksi heti tuotantokauden alussa. Rehun nostot koko kasvatus ja tuotantokauden aikana tehdään 2-3g/kerta, vähintään vuorokauden välein. Munintakauden aikana (21-62vk) linnut saavat rehua keskimäärin 47 kg/kana. Rehun vähennyksiä huipun jälkeen ei juurikaan tehdä. Munamassan muodostumista seurataan ruokinnan ohjaamiseksi. Tällä hetkellä ovat kokeilleet kukkojen painokäyrän muodon muuttamista. Muutamasta kokeilusta on ollut positiivisia kokemuksia ja kokeiluja jatketaan edelleen. He ovat kuitenkin huomanneet että tämän ohjeistaminen tuottajalle on ollut todella vaikeaa, koska eri parvien kukot reagoivat erilaisiin rehumäärin aivan eri tavalla.