Kainuun erikoissairaanhoidon tulevaisuuden linjaratkaisut

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto Kainuun erikoissairaanhoidon tulevaisuuden linjaratkaisut STLTK Tausta Terveydenhuollon kustannukset kasvavat länsimaissa edelleen tasaisesti. Myös Suomessa on ennustettavissa kasvun jatkuvan. Terveydenhuollon kustannusten osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin vielä ollut lähes muuttumattomana lähes 20 vuoden ajan. Ikärakenteen muutos tulevaisuudessa aiheuttaa kustannusten nousua ja tällöin myös bruttokansantuotteen osuus voi kasvaa. Resurssien arviointiin vaikuttavana tekijänä on myös ikärakenteesta johtuva työvoiman väheneminen, joka osaltaan pakottaa työn tuottavuuden kasvattamiseen ja toisaalta ottamaan vakavasti huomioon ulkomaisen työvoiman käytön tulevaisuudessa. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut vuosituhannen vaihteesta alkaen voimakkaasti vellovassa muutoksen tilassa. Selkeät poliittiset linjaukset tulevaisuudesta puuttuvat edelleen. Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan , mutta palveluiden järjestämistä koskeva laajempi lainsäädäntötyö jää seuraavalle vaalikaudelle. Kainuussa tehtiin omat ratkaisut ja käynnistettiin hallintokokeilun yhteydessä nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation toiminta. Eduskunnassa on hyväksytty hallintokokeilun jatkoksi vielä neljä vuotta. Kokeilun jatkaminen on nyt kainuulaisten omissa käsissä eli päätösvalta asiassa on Kainuun kunnilla. Ensimmäisten kuuden vuoden kuluessa on sosiaali- ja terveystoimialalla kehittämisen painopiste ja resurssien suuntaaminen kohdistunut erityisesti sosiaalihuollon kenttään missä suurimmat puutteetkin ovat olleet. Myös perusterveydenhuollossa on tehty ratkaisuja, jotka lähivuosina korjaavat perusterveydenhuollon edelleenkin vaikeata tilannetta Erikoissairaanhoidossa on keskitytty taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen. Erikoissairaanhoidon vaatimustaso on noussut. Voidakseen toimia tehokkaasti erikoissairaanhoito tarvitsee nykykäsityksen mukaan n asukkaan väestöpohjan. Kainuun korkea sairastavuus jonkin verran kompensoi väestömäärän pienuutta niin, että nykyinen noin väestöpohja vastaa palvelutarpeeltaan noin henkilön väestöpohjaa. Toisaalta pitkät etäisyydet lähimpiin kooltaan

2 merkittäviin keskussairaaloihin, Oulu ja Kuopio, aiheuttavat sen, että Kainuussa pitäisi pystyä turvaamaan pääosin väestön tarvitsema erikoissairaanhoidon päivystysaikainen toiminta synnytykset mukaan lukien. Tämä vaatii Kainuulta ja muilta pohjoisilta sairaanhoitopiireiltä nykyistä syvempää ja paremmin jäsentynyttä yhteistyötä ja työnjakoa. Kainuun keskussairaalan sairaalarakennus on tulossa elinkaarensa päähän. Nykyiset rakenteet eivät enää tue muuttuneita tehokkaita toimintaprosesseja ja pelkällä saneerauksella toimivaa sairaalaa ei pystytä nostamaan vaan tarvitaan myös uudisrakentamista Jos Kainuussa halutaan tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja, on uskallettava etsiä uudenlaisia toimintaprosesseja ja luotava näitä tukevia rakenteita. Onnistuminen on ensisijaisesti kiinni siitä, miten pystytään rekrytoimaan riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. On uskallettava ennakkoluulottomasti arvioida johtamista, organisaatiota, henkilöstöpolitiikkaa, prosesseja ja rakennuskantaa. 2. Nykytila 2.1. Terveydenhuoltojärjestelmän muutos 1990-luvun alkupuolella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille. Samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmässä siirryttiin normiohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Palvelutuotantoa pyrittiin ohjaamaan suosituksilla. Suositusten teho on kuitenkin jäänyt heikoksi ja paluu takaisin normiohjaukseen näyttää olevan käynnissä. Lakeja on säädetty lakeja subjektiivisista oikeuksista ja asetettu velvoitteita tuottaa palveluita määräajassa ja osittain asetettu myöskin laatuvaatimuksia. Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille oli muutoksena varsin iso ja kunnat saivat kokonaisvastuun tehtäväkentästä, josta kaikilla kunnilla ei ollut mahdollisuutta selvitä taloudellisten ja osaamisresurssien niukkuuden takia. Kaikki toimijat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon rakenteita pitäisi muuttaa. Muutosprosessit ovat edenneet kuitenkin varsin hitaasti, koska yhteistä näkemystä suunnasta ei ole ollut. Kainuu on omat ratkaisunsa tehnyt ja täällä muodostettu sosiaali- ja terveyspiiri on osoittautunut perusratkaisuiltaan toimivaksi. Malli vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistyötä ja syventämistä, että kaikki sen hyödyt saadaan esille. Syvemmän integraation tarkastelussa on nyt syytä ottaa esille erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnat Erikoissairaanhoidon keskittäminen

3 Suomessa on ollut tämän vuosituhannen ajan vallalla näkemys, jonka mukaan erikoissairaanhoidon keskittämisellä on saavutettavissa laadukkaampaa ja halvempaa hoitoa. Volyymia pidetään eräänlaisena laatumittarina: mitä enemmän toimenpiteitä sen parempi laatu. Tuoreimman kirjallisuuskatsauksen mukaan sairaalan koon suurentaminen ei vähennä kustannuksia. Kustannustehokkaimpia ovat sairaansijan yksiköt. Tällaisen pienen sairaalan sisällä erikoistuneen klinikan koon kasvattaminen saattaa olla kustannustehokasta. Suurten volyymien on todettu parantavan laatua, mutta suhde ei ole lineaarinen. On selvää, että toimenpidelääkärin on tehtävä riittävästi toimenpiteitä taitonsa hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi, siksi harvinaisten sairauksien ja toimenpiteiden keskittäminen kannattaa, mutta mikä on riittävä toimenpidemäärä. Synnytysten lopettaminen Kainuussa veisi pohjan anestesiapäivystykseltä, mikä taas tekee kirurgian päivystämisen mahdottomaksi. Silloin ei myöskään tarvita teho-osastoa eikä kajoavaa kardiologiaa voitaisi enää toteuttaa. Syntyy negatiivinen kierre, jossa asiantuntemus katoaa ja palveluiden saatavuus heikkenee. Tuore päivystysjärjestelyjä pohtiva mietintö esittää päivystysten keskittämistä. Keskeiset erikoissairaanhoitoa koskevat muutosehdotukset ovat: synnytyssairaalassa on oltava gynekologian sairaalapäivystäjä ja kirurgian alalla sekä ortopedian että pehmytpuolen päivystys. Lisäksi osa sydäninfarktipotilaista pitäisi ohjata sairaalaan, jossa on 24 tunnin pallolaajennusvalmius. Synnytyksiin liittyvät vaatimukset perustuvat arvioon, jonka mukaan keskittäminen pelastaisi kuolemalta yhden lapsen 5000 synnytystä kohti (siis yhden kainuulaisen joka seitsemäs vuosi). Arviossa ei oteta huomioon sitä mahdollisuutta, että pidennetyt matkat kotoa synnytykseen aiheuttaisivat jotain vaaroja. Nykyiset kainuulaiset päivystysmallit eivät täytä tämän mietinnön ehtoja. Tuleva päivystystä ohjaava asetus noudattelee mietinnön linjauksia. Siinä tullaan kuitenkin hyväksymään pitkien etäisyyksien aiheuttamat erityisongelmat Kainuussa ja Lapissa. Valmistelevan STM:n viranhaltijan kanta näihin kysymyksiin on se, että ratkaisut jäävät pääosin Oulun yliopistosairaalan ja Erva-alueen keskussairaaloitten keskenään sovittavaksi. 3. Vaihtoehtoiset linjaukset Erikoissairaanhoidon järjestämisen tulevaisuutta Kainuussa on tarkasteltu kolmen erilaisen vaihtoehdon kautta. Tarkasteluun otetut vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. Vaativaa erikoissairaanhoito jatketaan siten, että päivystysaikainen toiminta turvataan. Tästä seuraa, että Kainuussa pystytään myöskin tuottamaan päiväaikaan ne erikoissairaanhoidon

4 palvelut, joita ei muista syistä ole tarpeen keskittää yliopistosairaaloihin. 2. Peruserikoissairaanhoito jää Kainuuseen. Uuden järjestämislain valmistelussa käyttöön otettu peruserikoissairaanhoitotermi merkitsisi Kainuussa sitä, että täällä jatkettaisiin erikoissairaanhoidon polikliinista ja enintään päiväkirurgista toimintaa sekä sisätautialan ja geriatrian osastohoitoa. Pääosa mielenterveyspalveluista ja pieni osa kuvantamisesta sekä laboratoriotoiminnasta jäisi edelleen Kainuuseen. Pääosa erikoissairaanhoidon päivystystoiminnasta ostettaisiin muualta. 3. Luovutaan kokonaan erikoissairaanhoidosta. Tällöin Kainuussa toimisi perusterveydenhuolto, jota jonkin verran vahvistettaisiin joko omalla erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnalla tai ostopalveluilla, joita toteutettaisiin Kainuussa. Kaikki erikoissairaanhoidon päivystys ostettaisiin muualta. 4. Vaihtoehtojen arviointi IVA-arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi toteutettiin sosiaali- ja terveystoimialalla käytössä olevalle lomakkeelle, jonka pohjana on BSC. IVA+ -arvioinnit valmisteltiin erikoissairaanhoidon ylilääkäreiden johdolla erikoisaloittain. Terveysjohtaja Mauno Saari kokosi terveyden ja sairaudenhoidon tulosalueen erikoisaloilta tulleista arvioinneista oman esityksensä. Perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara kokosi perhepalvelujen tulosalueen arvioinnit yhdeksi esitykseksi. Sairaanhoidollisten palveluiden tulosaluejohtaja Esa Ahonen kokosi sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen arvioinneista oman esityksensä Liitteenä olevaan esitykseen on vaihtoehdot erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kirjattu 1. vaihtoehtona Vaativa erikoissairaanhoidon jää Kainuuseen, 2. vaihtoehtona on Peruserikoissairaanhoito jää Kainuuseen ja 3. vaihtoehtona on Erikoissairaanhoito lopetetaan kokonaan. Liite nro: 1 Arviointien perusteella 1. vaihtoehto Vaativa erikoissairaanhoito jää Kainuuseen on paras vaihtoehto pidemmällä aikavälillä. Vaihtoehdon mukaan erikoissairaanhoitoa kehitetään ja siihen investoidaan siten, että toiminnan tehokkuutta voidaan tulevina vuosina lisätä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että henkilöstö sitoutuu suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen Käyttötalouskustannukset Vaihtoehto 1:

5 Mikäli vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja kehitetään Kainuussa, tarvitaan investointeja, joilla toiminnan laatu ja tehokkuus sekä taloudellisuus turvataan. Uuden päivystysasetuksen vuoksi Kainuun palvelutasoa joudutaan joka tapauksessa nostamaan. Tämä tarkoittaa investointia henkilöstöresursseihin n. 20 henkilötyövuoden verran, joiden kustannusvaikutus arviolta 1 milj. euroa vuodessa. Tämän lisäksi sairaalarakennus on yli 40 vuotta vanha: rakennus sinänsä on kunnostamisen tarpeessa ja toisaalta sen tilat eivät sovellu nykyaikaisen sairaalan tarpeisiin; kiinteistöt ovat energiatehottomia, poliklinikat ovat ahtaita, osastot rakennettu potilaan makuuttamiseen, logistiikka on kehnoa ja tilojen muunneltavuus puuttuu. Arvioitu investointitarve on 60 milj. euroa ja investoinnit ajoittuisivat vuosille Investoinnin vaikutus käyttökustannuksiin kasvaa vuosittain investointien etenemisvauhdilla siten, että vuonna 2012 käyttökustannukset kasvavat n. 0,3 milj. euroa ja vuonna 2020 investointien käyttökustannuksia lisäävä vaikutus on n. 4 milj. euroa. Ylläpidettävät kerrosneliömetrit eivät suunnitelmien mukaan lisäänny, vaan tarpeettomat tilat joko siirretään muuhun käyttöön tai puretaan. Lisäksi nykyisten kiinteistöjen poistojen vähentyminen kompensoi lisääntyvän kone- ja laiteinvestointien poistotarpeen. Uusien toimintatapojen ja toimivien tilojen kautta on saavutettavissa arviolta 10 prosentin kasvu työn tuottavuudessa. Tämä on vuositasolla n. 5 milj. euroa. Työntuottavuutta ei kuitenkaan saavuteta heti kehittämistyön alkuvaiheessa vaan se tapahtuu vähitellen investointien etenemisen myötä siten. Kokonaisuutena vuosina tehtävät investoinnit lisäävät käyttötalousmenoja vuositasolla arviolta 5 milj. euroa. Menojen kasvu saadaan leikattua vuoteen 2020 mennessä työntuottavuuden lisääntymisellä. Yhteenveto kustannuksista: (milj. / vuosi):

6 Vaihtoehto 2: Mikäli peruserikoissairaanhoito jää Kainuuseen, tarkoittaa tämä osaksi omasta toiminnasta luopumista. Tämä ei kuitenkaan poista sairaalan rakennuksiin tarvittavaa investointia. Investointi olisi luonnollisesti 1 vaihtoehtoa kevyempi ja tarvittavat tilat olisivat noin puolet pienemmät. Vapautuvien tilojen kustannuksilla voidaan kattaa uusinvestoinnin kustannukset. Koska palvelutarve poissiirtyvien toimintojen osalta kuitenkin säilyy, korvautuu oman toiminnan kustannusten vähentyminen palveluiden ostojen kautta. Ostojen kustannukset yliopistosairaaloilta ovat todennäköisesti 3 5 prosenttia korkeammat kuin vastaavat omana toimintana tuotettujen palveluiden kustannukset. Vaikutukset käyttötalouteen olisivat näin n. 1,5 2,5 milj. euroa vuodessa. Vaihtoehto 3: Mikäli koko erikoissairaanhoidosta Kainuussa luovuttaisiin, tarkoittaisi se sitä, että kaikki erikoissairaanhoidon palvelut ostettaisiin joko Oulun tai Kuopion yliopistosairaaloilta. Ostojen kustannukset yliopistosairaaloilta ovat todennäköisesti 3 5 prosenttia korkeammat kuin vastaavat omana toimintana tuotettujen palveluiden kustannukset. Vaikutukset käyttötalouteen olisivat näin n. 3 5 milj. euroa vuodessa. Lisäksi vapautuvien kiinteistöjen käyttötarkoitus on tässä tapauksessa suunniteltava erikseen. Paras vaihtoehto pidemmällä aikavälillä on vaihtoehto 1, jonka mukaan erikoissairaanhoitoa kehitetään ja siihen investoidaan siten, että toiminnan tehokkuutta voidaan tulevina vuosina lisätä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että henkilöstö sitoutuu suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen Aluetalousvaikutukset Aluetalousselvityksen Kainuun maakunnalle on tehnyt Helsingin Yliopiston alainen Ruralia-Instituutti. Ruraliassa on kehitetty alueellisen yleisen tasapainon simulointimalli RegFin, jota on hyödynnetty myös tässä selvityksessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu Kainuun erikoissairaanhoidon alue- ja kuntataloudellisia vaikutuksia maakuntaan, sosiaali- ja terveystoimialaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntiin. Vaikutuksia on tarkasteltu kolmen aiemmin mainitun eri tulevaisuuden skenaarion kautta. Tavoitteena oli saada kokonaisarvio erikoissairaanhoidon taloudellisesta vaikuttavuudesta ja merkityksestä Kainuun

7 maakunnalle. Tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon merkitys Kainuun aluetaloudelle on merkittävä. Erikoissairaanhoidon suora vaikutus aluetalouteen on noin 100 milj. euroa vuodessa ja erikoissairaanhoidon palveluksessa on yhteensä henkilöä. Mikäli erikoissairaanhoito menetettäisiin Kainuun aluetaloudesta, se vähentäisi julkisia palveluita yhteensä 15 prosentilla. Tämän vaikutus Kainuun työllisyyteen olisi -1,5 prosenttiyksikköä (540 henkilötyövuotta), vaikutus bruttokansantuotokseen olisi -0,7 prosenttiyksikköä, ostovoima heikkenisi - 2,9 prosentilla ja vaikutus kunnallisveron kertymään olisi 19,3 milj. euroa, joka vastaa 1,9 % -yksikön kunnallisveroprosentin tuoton vähennystä. Jos osa erikoissairaanhoidosta menetettäisiin eli peruserikoissairaanhoito jäisi Kainuuseen, vastaavat luvut olisivat noin puolet pienempiä, verrattuna vaihtoehtoon, jossa koko erikoissairaanhoito poistuisi Kainuusta. Tutkimusten mukaan aluetaloudellisten vaikutusten valossa Kainuun erikoissairaanhoidon kehittämisen jatkaminen olisi ehdottomasti positiivisin vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Toimintojen karsimisen aiheuttamat taloudelliset ja muut menetykset vaikuttaisivat hyvin laajasti maakuntaan, jolloin sopeutuminen menetyksiin ei olisi helppoa. Mikäli esitetyt toiminnalliset ja rakenteelliset investoinnit (60 milj. euroa), joiden vuosittaiset käyttötalouskustannukset ovat noin 5 milj. euroa, toteutetaan ja työntuottavuuden kasvattamisessa onnistutaan, on lopullinen investointien kustannusvaikutus vuonna /- 0 euroa. Mikäli vaihtoehto 3, jossa erikoissairaanhoito menetetään Kainuusta, toteutuu, menetykset ovat kuntataloudessa n. 20 milj. euroa vuodessa 4.4. Erva-strategia/Hannu Leskinen PPSHP:n strategiassa (valtuusto hyv ) todetaan, että terveydenhuollon toimivin palveluverkko rakentuu siten, että sairaanhoitopiiri keskittyy erikoissairaanhoidon tehtäviin ja erityistason toimintaan. Kouluttamalla, tukemalla ja konsultoimalla sairaanhoitopiiri luopuu systemaattisesti perusterveydenhuoltoon kuuluvasta työstä. Myös nyt erikoissairaanhoidon piirissä annettavia palveluja siirretään aiempaa enemmän alueen terveyskeskuksiin. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen keskussairaaloiden kohdalla toimitaan vastaavalla tavalla alueilla toteutettavan erikoissairaanhoidon osalta. Näin PPSHP pystyy suuntaamaan resurssejaan tuleviin haasteisiin ja samalla tukemaan tutkimuksen vahvistumista ja koulutuksen sisältöä. OYS-erva strategia luonnoksessa ( ) todetaan, että tavoitteenamme OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja

8 tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Olemme yhdessä uudistuva ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysyvyyttä. OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistyöllä edistetään terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Toiminnassamme otamme huomioon saamen ja ruotsinkielisen väestön. Lisäksi tavoitteena on yhteistyössä huolehtia OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovittaa alueellinen koulutus ja työvoiman kysyntä. Yhteisellä esiintymisellä varmistamme, että alueemme erityisolot ja -tarpeet huomioidaan kansallisessa päätöksenteossa. Työnjako on tuloksekkaan toiminnan ydin ERVA-järjestämissopimuksella sovimme mm. työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöön otosta. Uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien ja toimintatapojen käyttöönotossa noudatetaan HALO-suosituksia. Keskitymme perustehtäväämme ja optimoimme oikean hoidonporrastuksen ja työnjaon. Erva-työnjaossa yliopistollinen sairaala keskittyy erityistason palvelujen tuottamiseen ja luopuu systemaattisesti työstä, joka on tarkoituksenmukaista tehdä alueen keskussairaaloissa. Tätä tuetaan kouluttamalla, konsultoimalla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Tarkoituksenmukaisella alueellisella työnjaolla ja hoidon porrastuksella turvataan korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti oikeassa hoitopaikassa toteutettuna. Varmistamme osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurssit. Kehitämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Alueen erikoissairaanhoidon tehokas järjestäminen tarkoittaa, että myös nykyisen kaltainen vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen jatkuu Kainuussa turvaten päivystysaikainen toiminta Logistiset kustannukset eri toimintamalleissa

9 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Nykyinen toimintamalli SVL mukaan korvattavat kuljetukset Potilassiirrot takseilla Ensihoidon kustannukset siirroista Peruserikoissairaanhoito jää Kainuuseen SVL mukaan korvattavat kuljetukset Potilassiirrot takseilla Ensihoidon kustannukset Erikoissairaanhoito lopetetaan Kainuusta SVL mukaan korvattavat kuljetukset Potilassiirrot takseilla Ensihoidon kustannukset KELA:n sairausvakuutuslain mukaiset kustannukset vuonna 2009 olivat 7,4 milj. euroa. Mikäli peruserikoissairaanhoito jäisi, Kainuuseen Kela korvaukset nousisivat noin 18 milj. euroon. Jos erikoissairaanhoito ostettaisiin kokonaan OYS:lta ja KYS:ltä Kela korvaukset olisivat 41 milj.euroa. Lisätietoja asiasta antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää maakuntahallitukselle ja edelleen maakuntavaltuustolle, että 1) Kainuun erikoissairaanhoidon tulevaisuuden linjaratkaisuksi valitaan Vaativa erikoissairaanhoito jää Kainuuseen -vaihtoehto 1, 2) erikoissairaanhoitoa kehitetään ja siihen investoidaan siten, että toiminnan tehokkuutta voidaan tulevina vuosina parantaa. Logististen kustannusten osalta asiantuntijana kokouksessa kuultiin kuljetuspäällikkö Hannu Hännistä, hän poistui kokouksesta klo 12:55. Hyväksyi päätösehdotuksen. MH 70

10 Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Kyseessä on vaikutukseltaan laaja asia. Asialla on suuri merkitys kainuulaisille ja Kainuun kunnille. Tämän vuoksi asiasta on tiedotettava kainuulaisille, jotta he voisivat halutessaan vaikuttaa päätöksentekoon ja pyydettävä lausunnot kunnilta, joita asia koskee. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: MV 15 Maakuntavaltuusto: Erillisliite nro: 5 (STM:n kirje , STM064:00/2010) Erillisliite nro: 6 (Jukka Juvosen raportti) Erillisliite nro: 7 (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutin raportti) Erillisliite nro: 8 (Logistiset kustannukset eri toimintamalleissa) 1) Maakuntahallitus päättää tiedottaa maakunnan asukkaille asian vireillä olosta ja järjestää ennen asiasta päättämistä kainuulaisille kuulemistilaisuuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. 2) Maakuntahallitus päättää pyytää Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien lausunnot asiasta. 3) Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se perehtyy asiaan ja käy asiasta evästyskeskustelun seuraavassa kokouksessaan, jossa asiantuntijat esittelevät asiaa maakuntavaltuustolle. Hyväksyi. Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen esitteli asiaa ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia ihmisille (IVA). Ylilääkäri Jukka Juvonen esitteli selvitystyönsä. Professori Hannu Törmä esitteli eri vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Talousjohtaja Asta Tolonen esitteli eri vaihtoehtojen vaikutuksia Kainuun maakunta -kuntayhtymän käyttötalouteen. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen esitteli Erva-aluetta ja Poh jois-suomen Erva-alueen strategiaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti maakuntahallituksen esityksen.

11