Lausuntopyyntö STM 2015

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Ilkka Kauppinen Hallintojohtaja [email protected] 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Kuntayhtymän hallitus 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Tarkempi vastaus on: Kyllä, Ei. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän näkökulmasta parempi ratkaisu olisi ollut muodostaa väestömäärältään laajoja organisaatioita. Uudenmaan maakunnan osalta tämä vaatimus täyttyy ja se voi hyvin toimia itsehallintoja sotealueena. Yliopistosairaaloiden volyymi muodostaa 50 % kaikesta maamme erikoissairaanhoidosta. Ne tuottavat erikoissairaanhoidon palveluja paitsi oman alueensa väestölle, myös nykyiselle erityisvastuualueelleen ja lisäksi asetuksella säädetyn työnjaon mukaisesti koko maalle valtakunnallisia erityistason erikoissairaanhoidon palveluja. Ne pystyvät ainoina sairaaloina maassamme järjestämään kattavan ympärivuorokautisen päivystyksen, joka HYKS:ssä on kaikkein kattavin. Yliopistosairaalat huolehtivat nimensä mukaisesti lääketieteellisestä ja muusta terveydenhuoltoalan opetuksesta ja tutkimuksesta.

4 Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Voitte perustella edellistä vastaustanne Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Linjauksissa ei ole esitetty muuta kuin yllä sanottu. Tämä on ongelmallinen kysymys ja tuntuu hallinnollisesti sekavalta Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia

5 0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Nykyisin maamme on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. HYKSin erityisvastuualueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymät. Terveydenhuoltolain järjestämissopimukseen nojautuen HYKSin erityisvastuualueen kuntayhtymien välillä on tehty paljon yhteistyötä, jota ei ole syytä katkaista. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on tehnyt valtioneuvostolle osoitetun päivätyn esityksen sairaanhoitopiirin siirtämiseksi TAYSin erityisvastuualueelta HYKSin erityisvastuualueelle. Päijät-Hämeestä ja myös Kanta-Hämeestä käydään paljon töissä pääkaupunkiseudulla. Riihimäen alue on turavutunut varsin suuressa määrin HUSin Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon palveluihin. Edellä mainituista syistä sekä siitä, että Päijät-Hämeestä ja Kanta-Hämeestä on nopeat kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle puoltavat myös näitä alueita tulevan Uudenmaan itsehallintoalueen luontaisina yhteistyökumppaneina.

6 Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Voitte perustella edellistä vastaustanne Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Ottaen huomioon, että lain valmisteluvaihe on erittäin kireä ja sen toimeenpano on vieläkin haastavampaa, ei ensimmäisessä vaiheessa ole syytä lisätä itsehallintoalueiden tehtäviä. Pääpaino on kiinnitettävä siihen, että saadaan aikaan pitkään valmisteltu toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - Kuntien tehtäviin tulee kuulua väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kunnilla tulee olla tähän tehtävään osoitettua henkilöstöä Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Useat itsehallintoalueet tulevat olemaan muun muassa henkilöstön, erityisesti erikoislääkäreiden, saannin johdosta vaikeuksissa tuottaa laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluita. Tätä tukee käytännössä saadut kokemukset ja Hyksin erityisvastuualueella tehty selvitys erikoislääkärikoulutuksen tarpeesta vuoteen 2025 saakka (Meretoja, 2012). Sote-lainsäädännön tulee tukea itsehallintoalueiden yhteistyömahdollisuuksia.

7 Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Malli, jossa itsehallintoalueen rahoitus perustuu osin valtion kautta tulevaan rahoitukseen ja osin itsehallintoalueen verotusoikeuteen, on perusteltu edellyttäen, että kannustavuus, budjettirajoitteiden toteutumismahdollisuus sekä potilasdirektiivin sallima valinnanvapaus ja siitä seuraava korvausvastuiden taakka on asianmukaisesti otettu huomioon. Kustannusvastaavuuden varmistamiseksi kiinteistöjen omistusta ja hallintaa ei tule yhdistää itsehallintoalueita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Laskennallisia rahoitustarpeita määriteltäessä tulee sairastavuuden osalta ottaa nykyisen, lähinnä suuriin kansansairauksiin pohjaavan kaavamaisen laskutavan ohella huomioon myös metropolialueiden erityispiirteet.