Sammatin pohjoisosien osayleiskaava

Transkriptio

1 Osayleiskaavan selostus BT SAMMATIN KUNTA Sammatin pohjoisosien osayleiskaava

2 Sisällysluettelo Esipuhe 1 SUUNNITTELUALUE 4 2 PÄÄTÖKSET JA SUUNNITELMAT Päätökset ja vaiheet Suunnitelmat Seutukaava ja maakuntakaava Yleiskaava, osayleiskaavat Asemakaavat Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pohjakartta 6 3 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Luonnonympäristö Maisema Pohjavedet Ranta-alueet Järvet 7 4 RAKENNETTU- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Rakennuskanta Muinaismuistot 8 5 LIIKENNE Väylät Muut liikennealueet Joukkoliikenne Liikennemäärät Liikennemelu 9 6 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Vesihuolto, viemäröinti Sähkö- ja puhelinverkko Jätehuolto 10 7 MAANOMISTUS 10 8 VÄESTÖ, ASUMINEN JA TYÖPAIKAT Väestö Asuminen Työpaikat Palvelut 11 9 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT RAKENNETTAVUUS OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Väestö, palvelut ja työpaikat Virkistys Liikenne 12

3 11.4 Rantarakentamisen mitoitus ERILLISSELVITYKSET, MUU PERUSTIETOAINEISTO Erillisselvitykset OSAYLEISKAAVA Yhdyskuntarakenne Aluevaraukset Osayleiskaavamääräykset Liikenne Yhdyskuntatekniikka LAATIMISVAIHEEN AIKANA TEHDYT TARKISTUKSET JA MUUTOKSET MUUTOKSET JA POIKKEAMAT MUIHIN KAAVOIHIN Seutu- ja maakuntakaava KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Ympäristöhäiriöt Osayleiskaavan vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta 21 Liitteet 1. Ote Länsi-Uudenmaan seutukaavasta Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 3. Ote Myllykylän osayleiskaavasta ja osayleiskaavan muutoksesta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (aluearkkitehti Karitta Laitinen 2004, Maa ja Vesi Oy 2005) 5. Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen luontoselvitys (Envibio Oy 2005), luontoselvityksen laajennus (Maa ja Vesi Oy 2006) 6a. Ranta-alueiden kantatilatarkastelu (Suunnittelukeskus Oy 2004, Maa ja Vesi Oy 2005) 6b. Muiden alueiden kantatilatarkastelu (Suunnittelukeskus Oy 2004, Pöyry Environment 2007) 7. Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2003 (Mikroliitti Oy 2003) 8. Sammatin ja Nummi-Pusulan sekä Nummen kirkonkylän kulttuuriympäristöjen inventointi 2003 (Henrik Wager 2003) 9. Leikkilän kylän kulttuurimaisemaselvitys (Maa ja Vesi Oy, Elisa Törmänen 2005) 10. Sammatin järvien kunto kesällä 2005 (Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö Oy 2005) 11. Työneuvottelun muistio, neuvottelun muistio 12. Maakuntamuseon luettelo suojelun arvoisista rakennuksista ja pihapiireistä 13. Yhteenveto 1. nähtävilläolokerralla saaduista muistutuksista, kaavan laatijan vastine 14. Lausunnot, yhteenveto lausunnoista, kaavan laatijan vastine 16. Sammatin rakennusjärjestys 17. Hiiden alue, E18-kaupallinen selvitys 18. Yhteenveto 2.nähtävilläolokerralla saaduista muistutuksista, kaavan laatijan vastine 19. Yhteenveto 3.nähtävilläolokerralla saaduista muistutuksista, kaavan laatijan vastine 20. Yhteenveto ympäristökeskuksen lausunnosta, kaavan laatijan vastine 21. E-18 liittymäalueiden kaupallisten ja työpaikka-alueiden vaikutukset Sammatin kaupalliseen ja palvelurakenteeseen 22. Tilastotiedot Kaavakartat Osayleiskaavakartta ja merkintöjen selitykset

4 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 4 1 SUUNNITTELUALUE Kaavoitettava alue on uuden vuonna 2008 valmistuvan E 18 moottoritieosuuden käytävä, sen liittymät ja niiden lähialueet. Nykyisellään alue on pääasiassa talousmetsää ja peltoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 26 km 2. Suunnittelualueen sijainti 2 PÄÄTÖKSET JA SUUNNITELMAT 2.1 Päätökset ja vaiheet kaavan vireilletulo, syksy 2002 Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien yhteisen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2002 Sammatin kunta päätti syksyllä 2004 Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien yhteisen osayleiskaavan eriyttämisestä Sammatin kunnanhallitus valitsi pohjoisosien osayleiskaavan laatijaksi Maa ja Vesi Oy:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatettiin tiedoksi kh:lle laatimisvaiheen kuulemistilaisuus luonnos osayleiskaava-aineiston esittely Sammatin järvipäivien yhteydessä viranomaisneuvottelu luonnoksen nähtävilläolo

5 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 5 kaavaehdotus virallinen nähtävilläolo , lausuntopyynnöt kunnanhallitus muutettu kaavaehdotus uusi nähtävilläolo viranomaisneuvottelu kunnanhallitus , , uusi nähtävilläolo kunnanhallitus kunnanvaltuusto Suunnitelmat Seutukaava ja maakuntakaava Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton laatima Länsi-Uudenmaan seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Moottoritie Sammatin ja Nummen liittymineen on merkitty kaavakarttaan. Koko linjauksen alue on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M- merkinnällä. Uudenmaan liiton laatimassa Uudenmaan maakuntakaavassa suurin osa E18 -moottoritien lähialueista on ns. valkoista aluetta, jossa ei ole valtakunnallisia eikä maakunnallisia tavoitteita. Maakuntakaava on vahvistettu Eurooppatien E18 rakentaminen kuuluu Etelä-Suomen yhteyskäytävän kehittämisstrategiaan (1998). Maakuntakaavaehdotuksessa moottoritien liittymäalueet on merkitty maankäytön kehittämisen kohdealueiksi liikenteellisessä solmukohdassa ja niitä koskee suunnittelumääräys: - Maankäytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnot eivät aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Maakuntakaavassa suunnittelualueen länsi- ja kaakkoisosaan ulottuu arvokas harjualue merkintä. Suunnittelualueen poikki kulkee Sammatin ja Nummi-Pusulan keskustoja yhdistävä ulkoilureitti. Myllykylän ja Haarjärven taajamat on osoitettu kyläalueiksi, joita koskee suunnittelumääräys: - Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja selvitettävä yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuudet. Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Liite 1: Liite 2: Ote Länsi-Uudenmaan seutukaavasta Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Yleiskaava, osayleiskaavat Myllykylän osayleiskaava ja osayleiskaavan muutos 2015 on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaava koskee Niemenkylän, Myllykylän, Kaukolan ja Karstun alueita sekä osaa Leikkilän kylän alueesta. Osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia. Liite 3: Ote Myllykylän osayleiskaavasta ja osayleiskaavan muutoksesta

6 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava Asemakaavat Sammatissa ei ole osayleiskaavoitettavalla alueella voimassa olevia asema-, rakennus- tai rantakaavoja Rakennusjärjestys Sammatin kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan (liite 16) Rakennuskiellot Pohjakartta Osayleiskaava-alueella ei ole eikä sille ole päätetty hakea rakennuskieltoa. Suunnittelussa on käytetty Maanmittauslaitoksen laatimaa numeerista maastokarttaa 1: LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA 3.1 Luonnonympäristö Luontoselvitykset Uudenmaan maakuntakaava-aineistossa alueelle ei ole merkitty erityisiä luontokohteita. Osayleiskaavan pohjaksi on laadittu tai hankittu seuraavat selvitykset: Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien osayleiskaavan ja osayleiskaavan muutoksen luontoselvitys, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, Turkka Korvenpää Leikkilän alueen luontoselvitys (Maa ja Vesi Oy, 2006) moottoritiehanketta varten tehty liito-oravaselvitys (SITO-konsultit ) E18-tien liito-oravan ylityspaikat (Tiehallinto, SLSL:n kirje ) uusimmat liito-oravan elinpiirihavainnot, yhteenveto (Uudenmaan ympäristökeskus ) Osayleiskaavan luontoselvityksessä (Envibio Oy, liite 5) kaava-alueelta on osoitettu seuraavat merkittävät luontokohteet: Kohteen nimi Kohteen tunnus ja määrittely Urtmäen 5.3 Luonnonsuojelulain tark. luontotyyppi; pähkinäpensaslehto pähkinälehto 8.13 Metsälain tark. erityisen tärkeä elinympäristö; jyrkänne Heponiemen noro 6.4 Metsälain tark. erityisen tärkeä elinympäristö; noro Luonnonsuojelualueet ja kohteet Alueella on seuraava luonnonsuojelulailla rauhoitetut tai rauhoitettavaksi tarkoitetut kohteet: 1 S-1, lehtoalue, Haarjärvi 2 sl Siirtolohkare, Kolmpersjärven tienhaara Liito-orava-alueina osayleiskaavaan on kirjattu seuraavat alueet (suluissa viittaukset selvityksissä käytettyihin tunnuksiin): 1 luo-1 Riihessilta (26,26A ja 26B), 2 luo-1 Niittyhaanmetsä (9.1, 9.2, 27)

7 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava Maisema 3.3 Pohjavedet 3.4 Ranta-alueet 3.5 Järvet 3 luo-1 Haarapaju itäinen (28) 4 luo-1 Ymmyrkäiskorpi 5 luo-1 Lellu (29A) 6 luo-1 Myllypakka (30) 7 luo-1 Haarapaju, eteläinen (8.3) 8 luo-1 Märrä (9.5) Leikkilän alueelta ei ole luontoselvityksessä todettu erityisiä luonnonarvoja tai suojelukohteita. Osayleiskaava-alue kuuluu Eteläisen rannikkomaan maisemamaakuntaan ja Lohjan järvi- ja selänneseudun maisemaseutuun (Suomen kartasto 350). Kasvimaantieteellisessä aluejaossa se sijoittuu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kaava-alue on luonnonoloiltaan ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Sitä halkoo koillisesta lounaaseen suuntautunut Toinen Salpausselkä. Aluetta luonnehtivat lukuisat metsien keskellä sijaitsevat pienet järvet ja lammet. Myllykylässä ja kaava-alueen pohjoisosassa virtaavan Hämjoen tienoilla on laajempia peltoja. Alueen maisemaolosuhteita kuvataan Haarjärven ja Myllykylän osalta kulttuuriympäristöjen inventoinnissa (Henrik Wager 2003, liite 8) ja kaavatyötä varten laaditussa maisemaselvityksessä Leikkilän osalta (Maa ja Vesi Oy, Elisa Törmänen 2005, liite 9). Kaava-alueella ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Osayleiskaava-alueeseen sisältyvät ranta-alueet on maastokäynnein yleispiirteisesti inventoitu. Ranta-alueiden kiinteistöistä on tehty kantatilatarkastelu (Suunnittelukeskus Oy 2004, Pöyry Environment Oy 2007, liite 6a). Yhteenveto kantatilatarkastelusta on kohdassa 8.2 Asuminen. Suunnittelualueeseen kuuluu kokonaan tai osaksi seuraavat järvet: järvi pinta-ala [ha] Haarjärvi 27 Hauklampi 4 Iso Heilampi 17 Iso Ruokjärvi (65 ha) 5 Kaitajärvi 23 Kakolampi 1 Kerklampi (4 ha) 2 Kirmusjärvi (315 ha) 59 Kolmpersjärvi 25 Märrä (0.9 ha) 0,2 Pieni Kolmpersjärvi 3

8 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 8 Saukoolampi 0,2 Silmee 14 Valkjärvi (85 ha) 42 Vähä Heilampi 3 Yht. 224 Järvistä ovat Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö Oy:n säännöllisessä seurannassa Kirmusjärvi, Iso Ruokjärvi, Valkjärvi ja Haarjärvi. Kolmpersjärvestä on joitakin havaintoja, uusimmat vuoden 2004 marraskuulta. Järvien veden laatu on ollut vähintään tyydyttävä. Uusimmat tutkimustulokset ja katsaus järvien kuntoon ovat liitteenä RAKENNETTU- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Sammatin vanhimmat ihmisasutuksen merkit ovat peräisin Suomusjärven kulttuurista noin ekr. Tunnetuin kivikauden asuinpaikka on Myllykylässä sijaitseva Koiviston asuinpaikka. Pronssikaudelta Sammatista ei ole löytöjä ja rautakaudeltakin vain yksi. Asiakirjoissa Sammatti mainitaan ensimmäisen kerran Rakennuskanta Kaava-alueen vanhasta rakennuskannasta on tiedot raportissa Sammatin ja Nummi-Pusulan sekä Nummen kirkonkylän kulttuuriympäristöjen inventointi (Henrik Wager 2003). Inventoinnissa mukana olevista kohteista valtakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi on määritelty Suomen vanhimpiin museoihin kuuluva Paikkarin torppa ja Nikun talo Haarjärven kylässä. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo on liittänyt lausuntoonsa luettelon suojelun arvoisista rakennuksista (liite 12). Luettelo käsittää yhteensä noin 90 rakennusta tai pihapiiriä. 4.2 Muinaismuistot Mikroliitti Oy/Timo Jussila on inventoinut Sammatin pohjoisosien osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset keväällä ja kesällä Museovirasto/Eeva Raike on tehnyt täydennyksiä alueen muinaismuistoinventointeihin v Selvityksissä osayleiskaava-alueelta on todettu seuraavat muinaismuistokohteet: nro OYKkartalla nimi/muinaismuistokohdetunnus rauhoitusluokka ajoitus laji 1a Myllykylä-Koivisto 2 (suojelukohde) kivikautinen asuinpaikka 1b Arvee 2 (suojelukohde) kivikautinen asuinpaikka Sampaankorpi 2 (suojelukohde) varhaismetallikautinen kiviröykkiö 4 Haarjärvi E hiekkakuoppa 2 (suojelukohde) esihistorialli- löytöpaikka nen Myllypakka 3 (ei suojelukohdenen esihistorialli- löytöpaikka Hämjoki 3 (ei suojelukohdenen esihistorialli- löytöpaikka 3 Haarjärvi, Linnamäki 2 (suojelukohde) linnamäki (kiinteä luonnonesine, MML 2 9 mom) 5 Lanki 2 (suojelukohde) kivikautinen asuinpaikka (pää-

9 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 9 5 LIIKENNE 5.1 Väylät osin Nummi- Pusulan puolella) Valkjärvi, Savikko 3 (ei suojelukohde) kivikautinen löytöpaikka Tarkemmat tiedot inventointien tuloksista ovat liitteessä 7 (Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2003, Mikroliitti Oy, Timo Jussila). Museoviraston tiedot ovat Museoviraston selvityksestä (Sammatin arkeologinen inventointi v. 2004). Rakenteilla oleva E18-moottoritie Turku-Helsinki kulkee alueen kautta. E18-tien osuuksien Muurla-Lahnajärvi ja Lahnajärvi-Lohja rakentaminen on aloitettu syksyllä 2005 siten että tie avataan liikenteelle syksyllä Suunnittelualueella on nyt seuraavat yleiset tiet: valtatie 1 Turku Helsinki maantie 104 Sammatti-vt 1 maantie 1072 Sammatti-Saukkola maantie 1070 Myllykylä-Lohja paikallistie (Leikkilän pt.) Moottoritien rakentaminen jälkeen nykyisen Vt 1 muuttuu seututieksi 110. E18-moottoritien ja mt 104:n tuleva eritasoliittymä (Sammatin eritasoliittymä) on osayleiskaava-alueen luoteiskulmassa. Nummen eritasoliittymä on Nummi-Pusulan kunnan puolella kaavaalueen itärajaan rajoittuen. 5.2 Muut liikennealueet Selvitettävänä olevan Salo-Espoo uuden ratayhteyden vaihtoehdoista yksi on osoitettu E18- moottoritielinjauksen yhteyteen. 5.2 Joukkoliikenne 5.3 Liikennemäärät Nykyiset ja ennusteen mukaiset liikennemäärät osayleiskaava-alueen kohdalla ovat seuraavat (Sammatin ja Nummen eritasoliittymät): 2000 ennuste v ennuste v (ajon./vrk) (ajoneuvoa/vrk) (ajoneuvoa/vrk) Vt1 (seututie 110) E18 (moottoritie Liikennemelu Valtatie 1:n melualue 55 db(a) arvioidaan osayleiskaava-alueen kohdalla nykyisin metriksi ja maanteiden melualueet (55 db(a) metriksi. Tulevan moottoritien laskennalliset melualueet ulottuvat melunsuojaustoimien jälkeen keskimäärin 300 m:n (55dB(A)) ja 500 m:n (45 db(a)) etäisyydelle tiestä.

10 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 10 6 YHDYSKUNTATEKNIIKKA 6.1 Vesihuolto, viemäröinti Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkkoa. Kuntaan on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma v Yleissuunnitelman mukaan kunnan alueen jätevedet johdettaisiin välillä Haarjärvi- kirkonkylä Myllykylä paineviemärillä ja pumppaamoilla Lohjan suuntaan. Runkovesijohto kulkisi samaa reittiä. Kunta on mukana ns. Hiiden projektissa, jossa selvitetään alueellista jätevesien käsittelyä. 6.2 Sähkö- ja puhelinverkko 6.3 Jätehuolto Alue on sähkö- ja puhelinverkon piirissä. Alue on kunnallisen jätehuollon piirissä. 7 MAANOMISTUS Suurin osa alueesta on yksityisomistuksessa. Kunta omistaa noin 12 ha:n metsäalueen (6-3) Myllykylän ja Kärklammen välialueelta. Seurakunta omistaa vastaavan noin 26 ha:n metsäalueen (4-114) Kärklammen koillispuolelta. 8 VÄESTÖ, ASUMINEN JA TYÖPAIKAT 8.1 Väestö 8.2 Asuminen Sammatin kunnan väkiluku on ( ). Osayleiskaava-alueen kokonaisasukasmäärä on noin 310 asukasta (keskeiset kyläalueet, Haarjärvi noin 70 ja Myllykylä noin 100 asukasta, muut alueet noin 140 asukasta). Osayleiskaava-alue on kokonaan pientalovaltaista aluetta, joka koostuu sekä omakotitaloista että loma-asunnoista. Omakotitaloja tai maatilojen talouskeskuksia on yht. noin 150. Loma-asuntoja Sammatin kunnan alueella on noin Osayleiskaava-alueella on yhteensä 225 rakennettua omarantaista ja 43 kuivanmaan lomaasuntoyksikköä. Järvikohtaisesti loma-asuntojen tai ranta-alueella olevien omakotitaloja/maatilan talouskeskuksien määrä ilmenee taulukosta:

11 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 11 P. ala oyk [ha] Rantaviiva [m] Järvi (kokonaispinta-ala) mitattu muunnettu [m] Rakennetut tai luvan saaneet loma-asunto-yksiköt (asunto, lomaasunto tai sauna) [kpl] Kuivanmaan loma-asuntoyksiköt [kpl] Rak. tiheys [lay/ rantakm] Mitoitusperuste osayleiskaavassa Haarjärvi ,4 5 lay/km Hauklampi ,2 3 lay/km Iso Heilampi ,7 5 lay/km Iso Ruokjärvi (65 ha) ,6 5 lay/km Kaitajärvi ,0 5 lay/km Kakolampi lay/km Kerklampi (4 ha) ,3 3 lay/km Kirmusjärvi (315 ha) ,8 6 lay/km Kolmpersjärvi ,3 5 lay/km Märrä (0.9 ha) 0, ,1 0 lay/km Pieni Kolmpersjärvi ,9 3 lay/km Saukoolampi 0, lay/km Silmee ,6 5 lay/km Valkjärvi (85 ha) ,9 6 lay/km Vähä Heilampi lay/km Yhteensä ,0 8.3 Työpaikat 8.4 Palvelut Loma-asunnoissa ja vapaa-ajan asunnoissa kesäaikaan asuvien määräksi alueella voidaan arvioida enimmillään noin 800 asukasta. Alueella ei ole varsinaisia työpaikka-alueita. Alueella on maa- ja metsätalouteen liittyviä työpaikkoja ja pienimuotoiseen tuotantoon tai palveluihin liittyviä työpaikkoja Alueella ei ole palveluja. Kunnalliset ja yksityiset palvelut ovat Sammatin keskustaajamaan.

12 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 12 9 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ympäristölupaa edellyttäneitä kohteita tai laitoksia alueella ei ole. Pilaantuneita maa-alueita ei alueella ole havaittu. Alueelta ei myöskään ole tiedossa sellaista aiempaa toimintaa, joka olisi saattanut aiheuttaa maa-alueiden pilaantumista. 10 RAKENNETTAVUUS Osayleiskaava-alueelta ei ole laadittu maaperän rakennettavuusarviota. Suurin osa alueesta soveltuu vähintään kohtuullisesti rakentamiseen. 11 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Sammatin pohjoisosien osayleiskaavan keskeiset lähtökohdat ovat: tulevan E18-moottoritien kytkeminen Sammatin yhdyskuntarakenteeseen uusien työpaikka- ja asuntoalueiden osoittaminen loma-asutuksen mitoittaminen ja osoittaminen alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen suojelualueiden osoittaminen 11.1 Väestö, palvelut ja työpaikat Sammatin kunnan väkiluku on noin 1250 asukasta. Pohjoisosien osayleiskaavan tavoitteena on tukea olemassa olevien kyläalueiden kehittämistä osoittamalla niille täydennysrakentamismahdollisuuksia. Työpaikka-alueita on tarkoitus sijoittaa liikenteellisesti keskeiselle paikalle moottoritien risteysalueelle. Osayleiskaava-alueen yleispiirteiseksi väestötavoitteeksi ja työpaikkatavoitteeksi on kaavan laatimisen aikana saatu taulukosta ilmenevä tavoite. väestö v väestö v työpaikat v työpaikat v Virkistys 11.3 Liikenne Haarjärvi Myllykylä Haja-asutus Yht Kaavan tavoitteena on säilyttää alueen tunnuspiirteenä oleva maa- ja metsätalousvaltainen luonne, joka tarjoaa asukkaille runsaasti luonnossa liikkumiseen liittyviä virkistysmahdollisuuksia. Tavoitteena on tukea loma-asukkaiden virkistysmahdollisuuksia mitoittamalla ja osoittamalla sekä omarantainen että kuivanmaan loma-asutus. Kaavan tavoitteena on kytkeä Sammatin kunta valmistuvan E18 moottoritien piiriin. Kaavaalueelle sijoittuu Sammatin eritasoliittymä, joka liittää moottoritien maantiehen 104. Alueen välittömässä läheisyydessä on Nummen eritasoliittymä, josta on yhteys maantielle 1072.

13 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava Rantarakentamisen mitoitus Ranta-alueiden mitoitusluvut on valittu järvien koon ja loma-asumiseen soveltuvuuden kannalta seuraavasti: isot järvet (vesipinta-ala yli > 80 ha); 6 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantakilometri keskisuuret järvet (vesipinta-ala 5 80 ha); 5 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantakilometri pienet järvet (vesipinta-ala 1 5 ha), 3 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantakilometri lammet (vesipinta-ala < 1 ha), ei loma-asuntorakennusoikeutta vesipinta-alan perusteella) Loma-asuntoalueen tonttikohtainen rakennusoikeus on määritelty Sammatin kunnan rakennusjärjestyksessä ( , yht. 170 k-m 2 /rakennuspaikka). 12 ERILLISSELVITYKSET, MUU PERUSTIETOAINEISTO 12.1 Erillisselvitykset Osayleiskaava-alueelta on ollut käytettävissä mm. seuraavat selvitykset: Valtatien 1 kehittäminen välillä Lohja-Salo, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tielaitos, Helsinki 1996 Valtatien 1 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Muurla-Lohja, lyhyt hankekuvaus , Tiehallinto 2004 Liito-oravaselvitys luontoselvityksen täydennyksenä, SITO-konsultit 2001 Muu aineisto Lönnrotin maisemissa, Matkailumaisemien ja maisemanhoidon kehittämissuunnitelma Sammattiin, Uudenmaan liiton julkaisuja E Tiesuunnitelmat: Valtatien 1 (E18) rakentaminen moottoritienä välillä Muurla- Lohjanharju / tiesuunnitelman täydentäminen, Tiehallinto Turun tiepiiri / Ykköstiekonsultit, OSAYLEISKAAVA 13.1 Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta osoittamalla vähäistä uudisrakentamista lähinnä Haarjärven ja Myllykylän kyläalueille sekä kyläalueisiin sisältyville ranta-alueille. Uusia asuntotontteja ja tonttialueita on osoitettu Myllykylän ja Haarjärven kylien alueelle. Kyläalueiden ulkopuolelle on osoitettu vain yksittäisiä uusia omakotitontteja olevien asuntotonttien tai jo myönnettyjen rakennuslupien tai suunnittelutarveratkaisujen tarkoittamille alueille. Myllykylässä ja sen lähialueella on osoitettu yksittäisiä omakotitontteja v osayleiskaavan perusteella. M-alueiden pinta-alapohjaisen rakennusoikeuden osalta kaavan M-alueille voidaan odottaa muodostettavan omakotitonttia seuraavalla kymmenvuotisjaksolla. Rakenteilla oleva E 18 -moottoritie parantaa liikenneyhteyksiä Sammatista sekä Helsingin (Lohjan) ja Turun (Salon) suuntaan ja on jo lisännyt asuntotonttien kysyntää erityisesti Nummen liittymän ja Sammatin keskustan välialueella.

14 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava Aluevaraukset Järvi (koko järven pintaala, jos vain osa järvestä OYK-alueella) Haarjärvi -as./loma-as. -erilliset saunat Ranta-alueiden aluevaraukset Uusia aluevarauksia asumiseen ranta-alueille kyläalueiden ulkopuolelle on tehty kantatilatarkastelun puitteissa. Uusia asunto- tai loma-asuntotontteja on alun perin osoitettu Silmeen ja Iso- Heilammen ranta-alueelle omarantaisina tai kuivanmaan tontteina yhteensä 10. Kyläalueiden sisällä on ranta-alueille osoitettu yhteensä 21 uutta tonttia. Tonttien sijainti, laatu ja lukumäärä hyväksymiskäsittelyn jälkeen ilmenee taulukosta: Pinta-ala OYK alue Rantaviiva Rakennetut tai luvan saaneet loma-asunnot tai saunat ja erilliset saunat tms. Kuivanmaan loma-asunnot, nykyiset Uudet yksiköt (asunnot, tai lomaasunnot) ranta-alueella [ha] mitattu [m] muunnettu [m] loma-asuntoa 2 erillistä saunaa [lay, kpl] omarant. kuivanmaan [lay, kpl] 8 loma-asuntoa 0 6 Hauklampi loma-asuntoa - loma-asuntoa 1 - Iso Heilampi 12 loma-asuntoa maatilamatk.m. - loma-asuntoa 2 - Iso Ruokjärvi (65 ha) loma-asuntoa 2 loma-asuntoa 2 1 Kaitajärvi loma-asuntoa 1 loma-asunto - - Kakolampi loma-asuntoa - loma-asuntoa - - Kerklampi (4 ha) loma-asuntoa 12 loma-asuntoa 1 2 Kirmusjärvi (315 ha) loma-asuntoa 6 loma-asuntoa 1 2 Kolmpersjärvi loma-asuntoa 2 loma-asuntoa 1 - Märrä (0.9 ha) 0, loma-asunto - loma-asuntoa - - Pieni Kolmpersjärvi loma-asuntoa 6 loma-asuntoa - - Saukoolampi 0, loma-asuntoa - loma-asuntoa - - Silmee loma-asuntoa 2 loma-asuntoa 3 - Valkjärvi (85 ha) loma-asuntoa 5 loma-asuntoa 2 - Vähä Heilampi loma-asuntoa - loma-asuntoa - - Yhteensä loma-asuntoa 44 loma-asuntoa Taulukko: Ranta-alueet ja uudet asuntotontit Erillispientalojen alueet (AO) Kaavamerkintään sisältyy rakennusoikeuden määrän ja laadun määrittely. AO-alueita on osoitettu yhteensä noin 127,6 ha, joista uusia noin 13 ha. Kyläalueille uusia AOalueita on osoitettu Myllykylään (3 ha/10 rakennuspaikkaa), Haarjärvelle (7 ha/22 rakennus-

15 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 15 paikkaa) ja Silmeelle (0,5 ha/1 rakennuspaikka). Haja-asutusalueille tontteja on osoitettu lupatilanteen tai muodostumistilanteen/vanhan osayleiskaavan perusteella (3 ha/10 rakennuspaikkaa). Uusia asukkaita AO-varausten mukaisille alueille mahtuu noin 130 asukasta. Maatilan talouskeskuksen alueet (AM) AM-merkinnällä on osoitettu nykyisten maatilojen talouskeskusten alueet. Ranta-alueilla oleviin maatilan talouskeskusten alueiden rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyvät kantatilaperusteisesti rantaviivan perusteella sekä lisäksi rakennusjärjestyksen tonttikokovaatimuksen pohjalta. Maatilan talouskeskuksen alueiksi on osoitettu yhteensä 25,4 ha Loma-asuntoalueet (RA-1) Omarantaiset loma-asuntoalueet on osoitettu RA-1 merkinnällä. Ranta-alueiden mitoitusluvut on valittu järvien koon ja soveltuvuuden kannalta seuraavasti: isot järvet (vesipinta-ala yli > 80 ha); 6 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantakilometri keskisuuret järvet (vesipinta-ala 5 80 ha); 5 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantakilometri pienet järvet (vesipinta-ala 1 5 ha), 3 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantakilometri lammet (vesipinta-ala < 1 ha), ei loma-asuntorakennusoikeutta vesipinta-alan perusteella) Loma-asuntoalueen tonttikohtainen rakennusoikeus on määritelty Sammatin kunnan rakennusjärjestyksessä ( yht k-m2/rakennuspaikka). Omarantaisia loma-asuntoalueita on osoitettu yhteensä 103,7 ha. Loma-asuntoalueet (RA-2) Kuivanmaan loma-asuntoalueet on osoitettu RA-2 merkinnällä. Kuivanmaan loma-asuntoalueita vähintään 100 metrin etäisyydellä rantaviivasta on osoitettu yhteensä 49,1 ha. Matkailupalvelujen alue (RM) Matkailupalvelujen alueet on osoitettu RM-merkinnällä. Alueen rakennustehokkuutta ei ole määritetty merkinnän yhteydessä. Kantatilatarkastelussa on saatu alueen mahdollinen rakennusoikeus loma-asuntoyksikköinä. Loma-asuntoyksiköt muunnetaan RM-alueen kerrosalaksi noudattaen muuntamisessa rakennusjärjestyksen tarkoittamaa suhdetta ja käytäntöä. Matkailupalvelujen aluetta on osoitettu yhteensä 8,5 ha Työpaikka-alueet (TP) Moottoritieliittymän lähialueet on osoitettu työpaikka-alueeksi TP-merkinnällä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueita on osoitettu yht. noin 26 ha tulevan E18-liittymän eri puolille.

16 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 16 Muinaismuistoalueet (SM) ja muinaismuistokohteet (sm) Muinaismuistoalueita on merkitty SM- tai sm-merkinnällä. Aluevaraukset perustuvat muinaismuistoja koskeneeseen selvitykseen (Nummi-Pusulan eteläosien ja Sammatin pohjoisosien osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2003, liite 7), Museoviraston selvitykseen (Sammatin arkeologinen inventointi 2004) sekä Museoviraston lausuntoon ( ). Alueiden ja kohteiden numerointi ja selitys ilmenee perustiedoissa olevasta luettelosta (liite 7, muinaisjäännösinventointi) ja Museoviraston lausunnosta (liite 14). Muinaismuistoalueita varattu yhteensä 6 kohdetta tai aluetta vaikutusalueeltaan yht. noin yht. 3,5 ha. Luonnonsuojelualueet (S-1) ja kohteet (sl) Luonnonsuojelualueet ja kohteet on osoitettu S-1-ja sl-merkinnöillä. Suojelualueeksi (S-1) on inventointien ja lähtötietojen pohjalta osoitettu yht. 2,8 ha. 1. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut tai rauhoitettavat kohteet 1 S-1 Lehtoalue, Haarjärvi L2 sl Siirtolohkare, Kolmpersjärven tiehaara 2. Luonnonsuojelulain tarkoittamat luontotyypit 5.3 S-1 Urtmäen pähkinälehto (8.13 Metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö; jyrkänne) 3. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Alueet on osoitettu luo- tai luo-1 -merkinnällä 6.4 luo Heponiemen noro 1 luo-1 Riihessilta (26,26A ja 26B), 2 luo-1 Niittyhaanmetsä (9.1, 9.2, 27) 3 luo-1 Haarapaju itäinen (28) 4 luo-1 Ymmyrkäiskorpi 5 luo-1 Lellu (29A) 6 luo-1 Myllypakka (30) 8 luo-1 Märrä (9.5) Luonnonsuojelukohteiden ja alueiden numerointi ja selitys ilmenee perustiedoissa olevasta luettelosta (3.1 Luonnonympäristö). Osayleiskaavan käsittelyn jälkeen kaavaselostuksen liitteeseen 5 on lisätty selvitys liitooravaseurannan kohteen 26d tilasta huhtikuussa Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (ranta-alueet), joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1) Erityisiä ympäristöarvoja edustavat maa- ja metsätalousalueet on osoitettu noin 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta MY-1 merkinnällä. Osoittamisperusteena ovat olleet ranta-alueiden maisemalliset ja luonnonarvot. MY-1 alueiden sisälle jäävien asunto- ja loma-asuntoalueiden rakennusoikeus on osoitettu kantatilatarkasteluun perustuen määrältään, laadultaan ja sijainniltaan. MY-1-alueita on osoitettu järvien ranta-alueilta yht. noin 375 ha.

17 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 17 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2) MY-1 alueita laadultaan vastaavia joen- ja puronvarsialueita on osoitettu MY-2-merkinnällä Hämjoen ja Siitoonojan ranta-alueilta. Alueisiin liittyy kaavamääräyksessä yksilöity kantatila- ja pinta-alapohjainen rakennusoikeus, joka on tarkoitettu toteutettavaksi saman maanomistajan RA-2, AO- tai M-alueilla. Aluevarausten pinta-ala on yht. noin 57 ha. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA) Rakentamattomiksi tarkoitetut, maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu MA-alueina. Alueisiin liittyy kaavamääräyksessä yksilöity kantatila- ja pinta-alapohjainen rakennusoikeus, joka on tarkoitettu toteutettavaksi saman maanomistajan RA-2, AO- tai M-alueilla. MA-alueita on osoitettu yht. noin 62 ha. Vesialueet (W) Järvien vesialueet on osoitettu W-alueina. W-aluetta sisältyy osayleiskaava-alueeseen yht. noin 225 ha. Maa- ja metsätalousalueet (M) Maa- ja metsätalousalueet on osoitettu M-alueina. Alueisiin liittyy kaavamääräyksessä yksilöity kantatila- ja pinta-alapohjainen rakennusoikeus, jota ei ole erikseen osoitettu kaavakartalla ja joka on tarkoitettu toteutettavaksi saman maanomistajan M-alueilla. M-alueita on osoitettu yhteensä noin 1439 ha. Museoalue (YM) Paikkarin torpan alueeseen liittyvän ns. Miinan mökin kiinteistö on osoitettu museoalueena, jonka koko on 0.2 ha. Rakennussuojelun nojalla suojeltu alue (SRS) Paikkarin torpan museon alue on Museoviraston lausunnon perusteella osoitettu SRS-alueena, jonka koko on noin 9 ha. Mastoa varten varattu alue (E-1) Puhelinmastojen alueet on osoitettu E-1 merkinnällä. Alueita on osoitettu nykyisten mastojen tai lupien perusteella kaksi aluetta, yhteispinta-alaltaan noin 3 ha Venevalkama-alue (LV) Venevalkama-alueet on osoitettu LV-merkinnällä. Alueita on osoitettu Kirmusjärven ranta-alueella (2) ja Haarjärven ranta-alueella (3) yhteensä 0,6 ha. Moottoritiealue (LT-1) Turku-Helsinki E18 moottoritien alue on osoitettu LT-1 merkinnällä.

18 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 18 Moottoritiealuetta suoja-alueineen on osoitettu yhteensä noin 72 ha. Rakennussuojelukohteet (sr1) Rakennussuojelukohteet ja arvokkaat rakennetut ympäristöt on osoitettu osoitettu sr1- tai /s - merkinnällä osayleiskaavakartalla. Sr1-merkintään liittyy suojelu- ja säilyttämistavoite. Sr1-merkinnällä on osoitettu perustietojen kohdalla (4.1 Rakennuskanta, liite 12) maakuntamuseon luetteloimat rakennukset ja rakennetutut ympäristöt, yhteensä 84 rakennusta tai kohdetta. Geo; Arvokkaat geologiset muodostumat (Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue Arvokkaina geologisina alueina on osoitettu Arvokkaat kallioalueet selvityksen pohjalta noin 35 ha:n laajuinen Urtmäen alue Myllykylässä ja noin 45 ha:n laajuinen alue Haarjärven luoteispuolella. Alueet on tarkoitettu säilytettäväksi ja suojeltavaksi maa-aineslain perusteella. Alueille on kaavamääräyksenä asetettu rakentamisrajoitus mahdollisia metsäisiä lievealueita lukuun ottamatta. Kyläalueina tarkastellut alueet Kyläalueiden rakentamisesta on annettu kaavamääräys rakentamisen sopeuttamisesta kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Kyläalueiden rakennusoikeus on osoitettu rakennusjärjestyksen vähimmäistonttikoon mukaisesti. Kyläalueiden sisällä olevilla ranta-alueilla rakennusoikeuden määrä on yksilöity ja osoitettu RA-, AO- ja AM-alueilla. Kyläalueina on osayleiskaavassa osoitettu Haarjärven (noin 150 ha), Myllykylän (noin 190 ha) ja Silmeen (noin 70 ha)kyläalueet. Ranta-alueet Ranta-alueita on tarkasteltu noin 200 metrin laajuisella ranta-alueella, jolla koko rakennusoikeus määräytyy kantatilakohtaisesti rantaviivan pituuden perusteella. Loma-asutuksen mitoitusperusteena on käytetty Kirmusjärvellä ja Valkjärvellä 6 lomaasuntoa/rantakm, muilla isommilla järvillä 5 loma-asuntoa/rantakm ja pienillä järvillä 3 lomaasuntoa/rantakm. Kantatilatarkastelu on liitteenä 6. Ranta-alueilla on osoitettu uutta ympärivuotista asumista oleville tonteille ja kyläalueille Osayleiskaavamääräykset 13.4 Liikenne Osayleiskaavamääräyksellä on mahdollistettu rakennuslupien myöntäminen rantavyöhykkeellä suoraan yleiskaavan perusteella MRL 72 1 mom perusteella. Yleiskaavamääräyksissä vaaditaan jätevesien käsittelyä jätevesiasetuksen edellyttämällä tavalla. Samassa kohdassa on vaatimus vesikäymälöiden välttämisestä kyläalueiden ulkopuolella. Pääväylät ja kokoojakadut Osayleiskaavan liikenneverkko on osoitettu seuraavasti:

19 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 19 uusi moottoritie E18; moottoritie mt 104 Sammatti-vt1; seututie mt 1072 Sammatti-Saukkola; seututie mt 1070 Myllykylä-Lohja; seututie paikallistie (Leikkilän pt); yhdystie Rata-aluevaraus Espoo-Salo ratayhteyden moottoritielinjausta noudattavan vaihtoehdon mukainen yhteystarve on merkitty osayleiskaavakartalle. Toteutuessaan vaihtoehto sijoittuisi moottoritien linjauksen lähialueelle. Kadut ja liikennealueet Liikennealueena kaavassa on osoitettu moottoritie suoja-alueineen. Melualueet on osoitettu moottoritien laskennallisen melumittausaineiston pohjalta kirjaamalla osayleiskaavakartalle 45 db(a) ja 55 db(a) melutasoalueet. Joukkoliikenne Joukkoliikenne käyttää maanteitä. Kevytliikenteen reitit Kevyenliikenteen väylä on osoitettu maantien 104 varteen Haarjärven kautta E18 -moottoritien Sammatin liittymän työpaikka-alueelle. Kevyenliikenteen reitti on osoitettu myös keskustan ja Myllykylän välille maantien varteen taajamaan. Ulkoilureitit Alueelle on osoitettu ohjeellisesti etelä-pohjoissuuntainen ulkoilureitti Luskalan-Leikkilän kautta Nummi-Pusulan suuntaan Yhdyskuntatekniikka Osayleiskaavaan on osoitettu alueella kulkevat sähkölinjat sekä likimääräiset ja osaksi vaihtoehtoiset varaukset runkovesijohtoa ja viemäriä varten. Kaavaan on osoitettu Sammatin keskustasta lähtevä runkovesijohto Haarjärven kautta moottoritien liittymään ja Myllykylästä Nummen eritasoliittymän suuntaan Kärklammelle asti. Kunnan ylläpitämä yhdyskuntatekniikka rakennetaan Sammatin liittymän työpaikka-alueelle. Muilta osin yhdyskuntatekniikka hoidetaan kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisin järjestelyin. Keskitettyihin ratkaisuihin pyritään erityisesti kyläalueilla. 14 LAATIMISVAIHEEN AIKANA TEHDYT TARKISTUKSET JA MUUTOKSET Laatimisvaiheen kuulemiseen tarkoitettu osayleiskaavaluonnos on päivätty Kuulemisen ja viranomaisneuvottelun pohjalta kaavaan on tehty muutoksia, jotka ilmenivät kaavaehdotuksesta Kaavaehdotukseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen kaavan laatijan esittämät muutokset liitteen 13 mukaan (ehdotus ) ja uuden nähtävilläolon jälkeen liitteen 18 mukaan. Lopullinen kaavaehdotus on päivätty ja siihen on nähtävilläolon jälkeen tehty vähäisiä muutoksia.

20 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava MUUTOKSET JA POIKKEAMAT MUIHIN KAAVOIHIN 15.1 Seutu- ja maakuntakaava Osayleiskaava pyrkii noudattamaan seutu- ja maakuntakaavaa siten, että yleispiirteisten kaavojen välittämä ohjausvaikutus toteutuu osayleiskaavassa. Länsi-Uudenmaan seutukaavaan ja Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen verrattuna osayleiskaava ei sisällä merkittäviä poikkeuksia. 16 KAAVAN VAIKUTUKSET 16.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Osayleiskaava täydentää ja tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusia asuinalueita on osoitettu noin 13 ha pääasiassa Myllykylän ja Haarjärven kyläalueille. Alueen liikenneverkko muuttuu moottoritien osalta. Osayleiskaava-alueen eheyttämiseen tähtäävät ratkaisut vaikuttavat positiivisesti alueen yhdyskuntarakenteeseen sekä erityisesti liikenteen, kunnallisteknisen ja energiahuollon järjestelyihin. Kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu myös liitteessä 21 (E-18 liittymäalueiden kaupallisten ja työpaikka-alueiden vaikutukset Sammatin kaupalliseen ja palvelurakenteeseen) Vaikutukset luonnonympäristöön Osayleiskaava-alue koostuu varsin erilaisista luonnonympäristöistä. Suurin osa kaava-alueesta on talousmetsänä hoidettua metsää. Puistona hoidettuja tai puistoksi rakennettuja alueita ei ole osoitettu. Rakentamista ei osoiteta kaavassa luonto- tai maisema-arvoiltaan suojeltaville alueille. Luonnoltaan erityisesti suojeltavia alueita alueella ovat Heponiemen noro sekä Urtmäki, jossa on luonnonsuojelulain luontotyyppi (pähkinäpensaslehto), metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö (jyrkänne) sekä liito-oravan reviirejä. Maisema-arvoiltaan merkittävät peltoalueet on osoitettu kaavassa Sosiaaliset vaikutukset Osayleiskaava-alueen väestömäärä on noin 300 asukasta. Asuminen on pientalovaltaista. AO - alueita on osoitettu yhteensä noin 108 ha, joista uusia noin 11 ha. Koko osayleiskaava-alueella väestömäärä kasvaa enimmillään noin 120 asukkaalla. Julkisten ja kaupallisten palveluiden osalta alueen väestö tukeutuu pääasiassa Sammatin keskustan palveluihin. Uusia työpaikka-alueita on osoitettu maantien 104 ja E18-moottoritien liittymäalueelle Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne, joka hyödyntää olemassa olevia palveluita ja infrastruktuuria mahdollisimman tehokkaasti on yhdyskuntakustannuksiltaan edullisin. Osayleiskaavassa toteutettu alueen eheyttäminen noudattaa tätä periaatetta. Taloudellisia vaikutuksia syntyy myös kaavan vaikutuksista elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, muuttoliikkeeseen ja alueen kilpailukykyyn. Alueen kilpailukykyyn liittyy viihtyisyys asuinpaikkana, sujuvat liikenneyhteydet sekä alueen kyky houkutella koulutettua työvoimaa.

21 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 21 Liittymäalueiden kaupallisia ja taloudellisia vaikutuksia on arvioitu liitteessä 21 (E-18 liittymäalueiden kaupallisten ja työpaikka-alueiden vaikutukset Sammatin kaupalliseen ja palvelurakenteeseen) Ympäristöhäiriöt Ympäristölupaa edellyttäviä kohteita tai laitoksia alueella ei ole. Liikenne aiheuttaa alueella melua ja päästöjä. Päästöjen määrästä ei ole käytettävissä tietoja. Pilaantuneita maa-alueita ei alueella ole havaittu. Alueelta ei myöskään ole tiedossa sellaista aiempaa toimintaa, joka olisi saattanut aiheuttaa maa-alueiden pilaantumista Osayleiskaavan vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta Toimiva aluerakenne, yleistavoitteet aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen kyläverkoston kehittäminen olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen maaseudun tarve saada uusia asukkaita Osayleiskaava edistää toimivan aluerakenteen muodostumista vahvistamalla ja tukemalla Myllykylän ja Haarjärven kehittymistä kyläalueina. Merkittävin väestönkasvu kunnassa suuntautuu edelleen keskustaajamaan asemakaavoitetulle alueelle. Osayleiskaava hyödyntää olevia rakenteita osoittamalla nykyiselle rakennuskannalle käyttöä ympärivuotisessa asumisessa tai loma-asumisessa olevien teiden ja nykyisen teknisen huollon verkostojen piirissä. Haja-asutusalueen osalta osayleiskaava osoittaa nykyiset maa- ja metsätalousalueet sekä lomaasutusalueet ja luo pohjaa ympärivuotisen asutuksen säilymiselle ja vähäiselle lisääntymiselle haja-asutusalueilla. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristön laatu Yleistavoitteet taajamien eheyttäminen riittävät alueet elinkeinotoiminnoille rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus maisemakuvaan soveltuva ja mittakaavaltaan ihmisläheinen rakennettu ympäristö terveyshaittojen ja riskien ennalta ehkäiseminen ja olevien haittojen poistaminen Osayleiskaava eheyttää Sammatin Myllykylän ja Haarjärven kylien taajamarakennetta osoittamalla nykyiset kyläalueisiin liittyvät maankäyttöalueet ja maankäytön tiivistymis- ja laajenemisalueet. Osayleiskaava osoittaa elinkeinotoiminnalle sopivat alueet Haarjärven liittymäalueelta ja turvaa maa- ja metsätalousalueina alueet peruselinkeinoja varten. Vanhan rakennuskannan ja vanhan kulttuuriympäristön säilyttämis- ja suojelutavoittein osayleiskaava edistää ympäristön ajallisen kerroksellisuuden säilymistä. Eri osa-alueille osoitettu rakentaminen on pientalo- ja loma-asuntorakentamisena maisemaan soveltuvaa ja mittakaavaltaan ihmisläheistä.

22 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 22 Terveyshaittoja ja riskejä on osayleiskaavassa vältetty mm. välttämällä liikenteen melualueita ja tienvarsialueita uudessa rakentamisessa ja osoittamalla uusia kevyen liikenteen yhteyksiä. Erityistavoitteet väestönkehitysarvio taajama- ja maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaiset vaihtoehdot toimintojen suuntaaminen tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten maa- ja kallioperän soveltuvuus terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti, jätevesihaittojen ehkäisy Osayleiskaava perustuu alueen väestömäärän kasvuun nykyisestä noin 300 asukkaasta yhteensä noin 450 asukkaaseen. Kasvu kyläalueilla olisi noin 100 asukasta ja muilla alueilla noin 50 asukasta. Väestömäärän kehityksessä ei ole merkittäviä vaihtoehtoja johtuen toisaalta käytettävissä olevien soveltuvien alueiden rajallisuudesta ja toisaalta asuntotonttikysynnän suuntautumisesta suurempiin taajamiin. Alueen maankäyttö on suunniteltu säilyttämään olemassa olevaa kyläverkostoa sekä mahdollistamaan olevan infrastruktuurin hyväksikäyttö. Jalankulkua ja pyöräilyä varten on varattu riittävät yhteydet, samoin yhteysvaraus maakunnallista ulkoilureittiä varten. Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon osoittamalla uusi asunto- ja lomaasuntorakentaminen maaperältään parhaiten soveltuville alueille. Terveellisen ja hyvälaatuisen veden saanti on turvattu välttämällä pohjavettä pilaavia toimintoja ja sijoittamalla mahdollista kuormitusta aiheuttavat kohteet pohjavesiltään herkkien alueiden ulkopuolelle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Yleistavoitteet kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen luonnon virkistyskäytön sekä moninaiskäytön edistäminen Erityistavoitteet valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyttäminen merkittävien yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen loma-asutuksen oikea mitoittaminen pohja- ja pintavesien suojelu- ja käyttötarpeet yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen ja laajojen metsäalueiden säilyttäminen Osayleiskaava turvaa kulttuuriperinnön säilymisen osoittamalla merkittävät kulttuurimaisemaalueet sekä erikseen suojeltavat tai säilytettävät alueet luonnonympäristön, rakennetun ympäristön, muinaismuistojen ja arvokkaiden maisema-alueiden kannalta. Osayleiskaava turvaa luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä arvokkaimmat alueet. Merkittäville luonnonalueille ei ole osoitettu uutta rakentamista.

23 Sammatin pohjoisosien osayleiskaava 23 Luonnon virkistyskäyttöä on edistetty osoittamalla laajoja maa- ja metsätalousalueina virkistysja moninaiskäyttöön jääviä alueita. Virkistyskäyttöä varten on osoitettu olevia ja uusia venevalkama-alueita Kirmusjärven ja Haarjärven rannoille. Osayleiskaava-alueen halki on osoitettu maakunnallinen ulkoilureittiyhteys. Loma-asutus on mitoitettu siten, ettei loma-asutuksesta aiheudu haittaa tai kuormitusta vesialueille tai muulle loma-asutukselle. Maankäyttö on suunniteltu niin, ettei siitä aiheudu haittaa pohja- tai pintavesille. Yhtenäiset peltoalueet on säilytetty MA-alueina ja laajat metsäalueet M-alueina. Toimivat yhteysverkostot Yleistavoitteet pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittäminen Osayleiskaavalla on osoitettu alueen maankäytöllinen ja liikenteellinen rakenne moottoritien valmistuttua. Moottoritie nopeuttaa liikenneyhteyksiä ja luo edellytykset turvalliseen tiellä liikkumiseen Turun ja Helsingin suuntaan. Kyläalueilta on hyvät yhteydet kunnan keskustaajamaan ja moottoritien liittymiin. Turussa , , , , , , , Pöyry Environment Oy Tuomo Peltola dipl.ins. SNIL/s Olli Arvola arkkit SAFA

24 LIITE 22 Sammatti Pohjoisosien osayleiskaava Pinta-alat: ha yht.ha AO 127,6 AM 25,4 153,0 RA-1 103,7 RA-2 49,1 RM 8,5 161,3 TP-1 25,0 TP-2 1,0 E-1 3,1 29,1 Korttelialueet yht. 343,4 M 1439,3 MA 62,4 MY 4,3 MY-1 375,4 MY-2 57,2 YM 0,1 S-1 2,8 SM,sm 1,0 SRS 9,5 LT-1 71,8 LV 0,6 W 225,4 Muut alueet yht. 2249,8 Koko alue yhteensä 2593,2