Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Transkriptio

1 1 OPM/KTPO/YS Taustamuistio Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Taustaa Opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 pitkäkestoisen toimenpidekokonaisuuden kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on kehittää kouluyhteisöjä lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia edistäviksi. Hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää lasten ja nuorten elämään vaikuttamista kokonaisvaltaisesti ylittäen hallintokuntien rajat ja tehden yhteistyötä kotien kanssa. Kouluhyvinvoinnin kehittämisen erityisinä painopistealueina ovat varhainen puuttuminen ja ongelmien ehkäiseminen, koulun yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin edistäminen sekä oppilashuollon rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen. Kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuus koostuu useista kehittämistoimenpiteistä, jotka tarjoavat erilaisia näkökulmia hyvinvointiin. Yhteistä niille on pitkäkestoisuus, valtakunnallisuus ja kokonaisvaltaisuus. Tähän mennessä käynnistettyjä toimenpidekokonaisuuksia ovat mm. koulukiusaamisen vastaisen ohjelman kehittäminen (Kiva Koulu), tietoverkkovälitteisen peruslukutaidon ja matematiikan oppimis- ja arviointiympäristön kehittäminen (LukiMat -ympäristö), joustavan perusopetuksen kehittäminen (JOPO) sekä Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu - hanke. Kaikissa näissä tuotetaan paitsi konkreettisia toimenpiteitä ja materiaalia myös koulutusta ja tutkimusta. Toimenpiteistä hyötyvät esi- ja perusopetuksen oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja oppilashuollon henkilöstö sekä kouluyhteisöt. Toimenpiteiden edetessä myös niiden vaikuttavuutta tullaan arvioimaan. Oppilashuollon nykytila Oppilashuollosta säädetään perusopetuslaissa, kansanterveyslaissa ja lastensuojelulaissa. Toimintana oppilashuolto sijoittuu opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen risteykseen ja on perinteisin moniammatillinen työmuoto tämän päivän kouluyhteisössä. Vuonna 2003 perusopetuslakia (628/1998) muutettiin täydentämällä oppilashuoltoa koskevia säännöksiä. Elokuussa 2003 voimaan tulleet perusopetuslain muutokset (477/2003) määrittelivät oppilashuollon lainsäädännön tasolla ensimmäisen kerran. Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Perusopetuksessa oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) määritelty

2 2 kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa (682/1983) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Perusopetuslain mukaisessa opetuksessa opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto on oppilaan subjektiivinen oikeus. Oppilashuollon järjestäminen on opetuksen järjestäjän velvollisuus, mutta edellyttää käytännössä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä kunnan tasolla. Uudistuvan lastensuojelulain (HE 252/2006) 8 :n mukaan kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kehittäessään pidettävä huolta myös siitä että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin voimaantulevassa lastensuojelulain 9 :ssä todetaan, että kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Perusopetuslain 7 ja 8 :ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa edellä 1 momentissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä oppilailleen. Kansanterveyslakia on uudistettu oppilashuoltoa koskevilta osin ja muutokset tulevat voimaan Kansanterveyslain 14 :ssä (HE 234/2006) todetaan, että kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kansanterveyslakiin lisätyn uuden momentin mukaisesti kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain (628/1998) 31a :n 2 momentin mukaisiin oppilashuollon palveluihin. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee osallistua perusopetuslain 15 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilashuoltoa sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Kouluterveydenhuolto on kansanterveyslain nojalla kunnan terveydenhuollon vastuulle kuuluvaa toimintaa. Vuoden 2003 koululakiuudistuksen yhteydessä Opetushallitus sai valtuudet kuvata opetussuunnitelman perusteissa oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet. Uudistuneiden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilashuollossa tulee kuvata toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi. Opetussuunnitelmien perusteiden mukaan opetuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan

3 3 oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet. Suunnitelmassa tulee kuvata toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Tavoitteena on sekä yksilöllisen että yhteisöllisen tuen avulla taata oppilaille terve ja turvallinen opiskeluympäristö. Opetussuunnitelmat tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti oppilashuollon palvelujen organisoimista ja tuottamista tulisi tarkastella kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä omana palvelukokonaisuutenaan (STM, Selvityksiä 2006/33). Oppilashuollon kehittäminen voi siis olla osa kunta- ja palvelurakenteen uudistamista. Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen tavoitteet Oppilashuollon kehittämiseksi jaettavan valtionavustuksen tarkoituksena on parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilashuollollisen tuen saatavuutta. Selvitysten mukaan kouluterveydenhuollon ja psykososiaalisten oppilashuollon palvelujen riittävyydessä on puutteita koko maassa. Erityisesti koulupsykologi- ja - kuraattoripalveluja on oppilaiden tarpeisiin nähden liian vähän. Kuntien keskinäinen yhteistyö on monilla alueilla tärkeää em. palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Kuntien ja hallintokuntien välisen verkostoitumisen merkitys korostuu oppilashuollollisen tuen järjestämisessä erityisesti pienissä kunnissa. Oppilashuollon kehittämiseen kohdennetulla valtionavustuksella kehitetään ja vakiinnutetaan kuntiin oppilashuollon palvelurakenne ja verkostomainen toimintatapa. Tavoitteena on myös palvelurakenteen selkiytyminen ja sen toimivuuden lisääntyminen lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa sekä opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön näkökulmista. Tavoitteiden toteuttamiseksi kunta tai kunnat yhdessä laativat oppilashuollon strategian. Oppilashuollon strategiasta johdetun toimenpideohjelman sisältämät toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää kunnassa tai seudulla. Valtionavustuksella tuetaan opetussuunnitelmien toimeenpanoa kunnassa ja seudulla. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa oppilashuollon tavoitteeksi asetetaan lapsen kehityksen tukeminen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille ja on siten keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Varhainen tukeminen ja oppilaiden monimuotoisten ongelmien kohtaaminen edellyttää usein yhteistyötä sekä koulun henkilöstön että eri hallinnonalojen työntekijöiden kesken. Pidemmällä aikavälillä valtionavustuksen tavoitteena on siirtää oppilashuollollisen työn painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön. Tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäiseviä työtapoja, -menetelmiä ja rakenteita esiopetusyksiköiden ja koulujen oppilashuollossa. Yksilöihin kohdistuvan oppilashuoltotoiminnan sijaan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia vaikuttamalla niihin ryhmiin, luokkiin ja yhteisöihin, joiden jäseninä lapset ja nuoret ovat. Esiopetuksen ja kouluyhteisön ennalta ehkäisevänä toimintatapana kehitetään varhaista tunnistamista ja tuen oikea-aikaista kohdistamista. Työyhteisöjen toimintakulttuurissa vahvistetaan myönteistä vuorovaikutusta lasten ja nuorten sekä aikuisten kesken. Jaettavalla valtionavustuksella edistetään moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteena on

4 4 vahvistaa yhteistyön rakenteita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Oppilashuollon kehittämistoiminnan organisaatio ja hallinto Valtionavustuksen myöntää opetusministeriö. Valtakunnallisesta ohjauksesta ja seurannasta vastaa Opetushallitus. Vuoden 2007 aikana oppilashuollon kehittämistoiminta käynnistetään noin 60 paikkakunnalla. Oppilashuoltoa voidaan kehittää joko yhden kunnan toimintana tai seudullisesti kuntien yhteistoimintana. Oppilashuoltoa kehitetään hallintokuntien välisenä yhteistyönä, siten että opetus-, sosiaali- ja terveystoimi osallistuvat toimintaan. Halutessaan kunta voi liittää yhteistyöhön myös muita hallinnonaloja kuten nuorisotoimen. Kehittämistoimintaa ohjaa kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen ja -tasojen edustajista koostuva ohjausryhmä. Kunta tai kunnat yhdessä osoittavat kehittämistoimintaan eri hallinnonaloille kuuluvat työntekijät, jotka osallistuvat toimintaan oman toimensa ohella. Tämä edellyttää henkilöstön riittävää resurssointia, mikä voi vaatia mm. sijaisjärjestelyjä tietyiksi ajanjaksoiksi. Oppilashuollon kehittämistoiminnan suunnittelu, käynnistäminen ja arviointi kunnassa tai seudulla Kehittämistoiminnan eri tasot Kehittämistoiminta toteutetaan kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen ja -tasojen välisenä yhteistyönä. Toimintaa ohjaa kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen edustajista muodostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat eri hallinnonalojen päälliköt, joiden keskuudesta valitaan toiminnan koordinoinnista vastaava päällikkö. Ohjausryhmään tulee nimetä edustus opetus-, sosiaali- ja terveystoimesta siten, että sekä oppilashuoltoryhmät, oppilashuollon palveluista vastaavat (koulupsykologit, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit tai sosiaali- ja terveystoimessa näitä palveluja tarjoavat työntekijät) sekä rehtorit / esiopetusyksikön johtajat ovat edustettuina. Ohjausryhmä ohjaa kehittämistoimintaa ja päättää sen laajuudesta ja resursoinnista kunnassa tai seudulla. Kehittämistoiminnan toteutus edellyttää moniammatillista yhteistyöverkostoa. Yhteistyöverkosto vakiinnutetaan rakenteena osaksi kunnan tai seudun oppilashuollon palvelujärjestelmää. Yhteistyöverkosto koostuu kehittämistoimintaan valituista esiopetusyksiköiden ja perusopetuksen koulujen oppilashuoltoryhmistä, oppilashuollon toteuttamiseen osallistuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä sekä muista toiminnan kokonaisuuden kannalta tarpeellisista työntekijöistä. Esiopetusyksikössä ja koulussa oppilashuollon kehittämistä koordinoi moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori tai esiopetusyksikön johtaja, joka kutsuu ryhmään kehittämistyössä tarvittavat asiantuntijat. Oppilashuoltoryhmä arvioi esiopetusyksikön tai koulun oppilashuollon nykytilan, johon pohjautuen kehittämistyön tavoitteet asetetaan. Kehittämistyön tavoitteen asettelussa tulee pohtia seuraavia näkökulmia:

5 5 1 Ohjausryhmän taso - millaista hallinnonalojen välistä yhteistyötä kunnassa tai seudulla tarvitaan lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi - millaista hallinnonalojen välistä yhteistyötä kunnassa tai seudulla tällä hetkellä tehdään lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi - mitä strategisia linjauksia tai ohjelmia kunnassa tai seudulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi - millainen oppilashuoltopalvelujen rakenne kunnassa tai seudulla on - miten opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppilashuolto kunnassa tai seudulla on järjestetty - mitkä ovat oppilashuollon kehittämistoiminnan tavoitteet - mikä on kehittämistoiminnan laajuus kunnassa tai seudulla (esim. kuinka monta esiopetusyksikköä, koulua ja sosiaali- ja terveystoimen yksikköä kehittämistoimintaan valitaan, miten valinta suoritetaan) - kuinka monta työntekijää ja kuinka paljon työaikaa kukin hallintokunta kehittämistoimintaan osoittaa 2 Yhteistyöverkoston taso - miten lapsi tai nuori saa riittävästi tukea terveelle kasvulleen ja kehitykselleen - miten yhteistyöverkosto osana palvelujärjestelmää voi madaltaa kynnystä em. tuen saamiselle - miten palvelujärjestelmää voidaan selkiyttää lasten ja nuorten sekä perheiden tarpeiden näkökulmasta - millaisia tukirakenteita tai "tuen polkuja" kunnassa tai seudulla tarvitaan - millaisia ennalta ehkäisevän tuen muotoja kunnassa tai seudulla tulee kehittää 3 Esiopetusyksikön tai koulun taso - miten oppilashuollolla edistetään esiopetusyksikön tai koulun yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria - mikä on oppilashuoltopalvelujen rooli esiopetuksen tai koulun toimintakulttuurissa ja muissa rakenteissa - mitkä ovat esiopetusyksikön tai koulun oppilashuoltoryhmän tehtävät lasten ja nuorten sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä Kaikilla kehittämistoiminnan tasoilla tulee arvioida toiminnan tavoitteiden toteutumista myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. Opetusministeriön kustantama kehittävän arvioinnin tutkimus tukee ja ohjaa oppilashuollon kehittämisprosessia kunnissa. Arviointituloksiin pohjautuen kuntien nimeämät ohjausryhmät tekevät yhteenvedon kehittämistyön tavoitteiden toteutumisesta sekä toimenpiteiden vakiintumisesta osaksi kunnan tai seudun palvelurakennetta. Oppilashuollon kehittämistoimintaa tukeva koulutus Kuntien oppilashuollon kehittämistoiminnan tueksi järjestetään täydennyskoulutusta. Koulutus käynnistyy vuoden 2007 syksyllä ja kestää vuoden 2008 loppuun. Osa koulutuksesta järjestetään valtakunnallisesti, osa alueellisesti. Koulutus on osanottajille maksuton. Koulutusta suunnataan oppilashuoltoryhmille,

6 6 yhteisesti hallinnonalojen päälliköille, oppilashuoltoryhmille ja oppilashuollon toteuttamiseen osallistuvalle sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle Kustannukset ja määrällisiä kysymyksiä Vuosiksi myönnettävä valtionavustuksen suuruus on euroa kuntaa kohden. Avustuksen suuruus suhteutetaan kunnan esi- ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten lukumäärään. Opetusministeriö varautuu rahoittamaan toimintaa valtionavustuksella myös vuonna 2009 sillä edellytyksellä, että eduskunta hyväksyy toiminnan kehittämiseen esitettävän määrärahan. Myönnettävää valtion erityisavustusta voidaan käyttää - oppilashuollon laadun ja sitä tukevan verkostomaisen oppilashuoltotyön sekä palvelurakenteen kehittämisestä ja vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, - kehittämistehtävistä tai koulutukseen osallistumisesta aiheutuviin sijais- ja matkakustannuksiin, - työnohjaukseen ja - konsultaatio- ja kouluttajapalkkioihin. Kunta vastaa toimintaan osoitettujen työntekijöiden palkkauksesta. Kunnat voivat tältä osin tehdä yhteistyötä. Valtionavustusta ei voi käyttää - uusien työntekijöiden palkkaukseen ja - laitehankintoihin.