Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Transkriptio

1 HAKUTIEDOTE 39/ Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) Valtion erityisavustus opiskelun tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan esi-, perus- ja lisäopetuksessa Valtionavustuksen määräraha Hakukelpoisuus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2010 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustuksen tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen on varattu euroa. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta esi-, perus- ja lisäopetuksessa hankkeen rahoituksen avustus kohdennetaan oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen laatuun ja tukitoimiin liittyvän lainsäädännön toimeenpanon tukemiseen, tehostetun ja erityisen tuen arviointi- ja suunnitteluprosessien kehittämiseen, erityiseen tukeen liittyvien hallinnollisten menettelyjen kehittämiseen sekä toiminnan vakiinnuttamiseen. Haku jakaantuu neljään hakuryhmään. Hakuryhmä 1 Hakuryhmässä yksi avustusta voivat hakea ne opetuksen järjestäjät, jotka eivät ole mukana vuonna 2009 aloitetussa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa. Kuntien lisäksi avustushaussa ovat mukana myös yksityiset opetuksen järjestäjät. Rahoitusta voidaan anoa tehostetun ja erityisen tuen toimintamallien kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Toiminta voidaan järjestää yhden opetuksen järjestäjän toimintana tai opetuksen järjestäjien alueellisena yhteistoimintana. Rahoitus hakuryhmässä yksi myönnetään ajalle Hakuryhmä 2 Hakuryhmässä kaksi avustusta voivat hakea ne opetuksen järjestäjät jotka ovat mukana vuonna 2009 aloitetuissa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa. Kuntien lisäksi avustushaussa ovat mukana myös yksityiset opetuksen järjestäjät. Rahoitusta voidaan anoa tehostetun ja erityisen tuen toimintamallien vakiinnuttamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Toiminta voidaan järjestää yhden

2 opetuksen järjestäjän toimintana tai opetuksen järjestäjien alueellisena yhteistoimintana. Rahoitus hakuryhmässä kaksi myönnetään ajalle Hakuryhmä 3 Osa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan kohdennetusta valtion erityisavustuksesta asetetaan haettavaksi kehittämisverkostojen perustamiseksi. Hakuryhmässä kolme avustus on tarkoitettu uusille perustettaville kehittämisverkostoille. Kehittämisverkostoja on tavoitteena perustaa 1-3 kpl. Kukin kehittämisverkosto muodostuu vähintään kolmesta tehostetun ja erityisen tuen hankkeeseen kuuluvasta opetuksen järjestäjästä, joista yksi kantaa kehittämisverkoston vetovastuun. Opetuksen järjestäjien lisäksi verkostoon tulee kuulua tieteellisen osaamisen kehittämistoimintaan tuova taho. Vetovastuusta huolehtivan opetuksen järjestäjän tehtävänä on jo avustuksen hakuvaiheessa kutsua mukaan kehittämisverkostoonsa osallistuvat muut toimijat. Kehittämisverkostojen toiminnan ytimessä ovat opiskelun tukeen liittyvät innovaatiot, niiden kehittäminen, mallintaminen ja vakiinnuttaminen osana kunnan tai alueen strategiatyötä. Kehittämisverkostojen tulee olla alueellisesti tai valtakunnallisesti koordinoivia yhteisöjä, joiden kehittämistyössä hyödynnetään tieteellistä tutkimusta. Keskeistä on kehittämistyöstä saatavien tulosten valtakunnallinen levittäminen. Rahoitus hakuryhmässä kolme myönnetään ajalle Hakuryhmä 4 Osa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan kohdennetusta valtion erityisavustuksesta asetetaan haettavaksi vuonna 2009 perustettujen kehittämisverkostojen työn jatkamiseksi. Hakuryhmässä neljä avustus on tarkoitettu jatkaville vuonna 2009 perustetuille kehittämisverkostoille. Kukin jatkava kehittämisverkosto muodostuu vähintään kolmesta tehostetun- ja erityisen tuen hankkeeseen kuuluvasta opetuksen järjestäjästä, joista yksi kantaa kehittämisverkoston vetovastuun. Opetuksen järjestäjien lisäksi verkostoon tulee kuulua tieteellisen osaamisen kehittämistoimintaan tuova taho. Vetovastuusta huolehtivan opetuksen järjestäjän tehtävänä on jo avustuksen hakuvaiheessa kutsua mukaan kehittämisverkostoonsa osallistuvat muut toimijat. Kehittämisverkostojen toiminnan ytimessä ovat opiskelun tukeen liittyvät innovaatiot, niiden kehittäminen, mallintaminen ja vakiinnuttaminen osana kunnan tai alueen strategiatyötä. Kehittämisverkostojen tulee olla alueellisesti tai valtakunnallisesti koordinoivia yhteisöjä, joiden kehittämistyössä hyödynnetään tieteellistä tutkimusta. Keskeistä on kehittämistyöstä saatavien tulosten valtakunnallinen levittäminen. Rahoitus hakuryhmässä neljä myönnetään ajalle Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset Hakemusten tulee saapua määräajassa. Hakijan on oltava hakukelpoinen. Hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä. Avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen. Avustettava hanke tai toiminta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa.

3 Kehittämistoiminnan yleiset tavoitteet Hankkeen puitteissa suunniteltu ja toteutettava toiminta on oltava selkeästi organisoitua. Kustannusarvion, rahoitussuunnitelman ja aikataulutuksen tulee olla realistisia ja toteutettavissa olevia. Toiminta toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja/tai alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa. Kehittämistoiminnan tulee olla innovatiivista ja toiminnan tuloksina syntyneillä toimintamalleilla tulee olla uutuusarvoa. Tulosten tulee olla siirrettävissä suoraan perustoimintaan. Hakuryhmän tavoitteet painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ 1 / Tehostetun ja erityisen tuen haku, opetuksen järjestäjät jotka eivät ole mukana vuonna 2009 aloitetussa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa Tavoitteet Opetuksen järjestäjät kehittävät oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta osana perusopetuksen laadun kehittämistoimintaa. Toiminnan kohteena ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat opiskelussaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Toimintaan voi osallistua myös lisäopetuksen oppilaita. Toiminnan tarkoituksena on opiskelun tuen kolmiportaisuuden ja palvelurakenteen kehittäminen sekä toimenpiteiden vakiinnuttaminen opetustoimen käytänteisiin. Kehittämistyön lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta tulee lisäksi suunnitella siten, että se tukee perusopetuksen yhtenäisyyttä. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi. Opiskelussaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämisessä on tärkeää rakentaa jatkumo esiopetuksen ja perusopetuksen välille, perusopetuksen sisälle sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Kehittämistyön tuloksena saatujen toimintamuotojen ja käytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää erityisesti koulujen sekä opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimesta hallinnollisesti vastaavien henkilöiden sitoutuneisuutta. Painopisteet Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjälle kehittämistyöstä sekä sen tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuosina

4 Kehittämishankkeen painopistealueita ovat: Tehostetun ja erityisen tuen toimintatapojen monipuolistaminen ja vakiinnuttaminen kattavasti opetuksen järjestäjän toimintaan Paikallisen opetussuunnitelman päivittämisen tukeminen Tuen arviointi- ja suunnitteluprosessin kehittäminen Opetushenkilöstön kouluttaminen perusopetuslain sekä opetussuunnitelman muutosten osalta Valintaperusteet Kehittämishankkeen valintaperusteita ovat: 1. Opetuksen järjestäjä kehittää tehostetun ja erityisen tuen toimintatapoja 2. Opetuksen järjestäjä muuttaa paikallisia erityisen ja tehostetun tuen toimintatapoja lakiuudistuksen suuntaisesti 3. Muutokset kirjataan paikallisiin opetusta ohjaaviin asiakirjoihin 4. Henkilöstöä tiedotetaan ja koulutetaan niin, että uudistetut toimintamallit ovat kaikkien käytössä Kehittämistoiminta voidaan järjestää yhden opetuksen järjestäjän toimintana tai opetuksen järjestäjien yhteistoimintana. Jos toiminta toteutetaan usean opetuksen järjestäjän yhteisenä, hakemuksesta tulee käydä ilmi toimintaan osallistuvat opetuksen järjestäjät sekä niiden sitoutuminen kehittämistyöhön. Tällöin hakijana oleva opetuksen järjestäjä tekee sopimukset muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Uusien toimijoiden on myös mahdollista liittyä jo aiemmin tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa mukana olleen kunnan kumppaniksi seudulliseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori. Koordinaattorin työtä tukemaan tulee muodostaa kehittämistiimi, jossa ovat edustettuina toiminnan kannalta keskeiset toimijatahot. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kuinka nämä painopistealueisiin perustuvat valintaperusteet näkyvät käytännön toimenpiteinä alueella. Hakuaika

5 HAKURYHMÄ 2 / Tehostetun ja erityisen tuen haku, opetuksen järjestäjät jotka ovat mukana vuonna 2009 aloitetussa tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa Tavoitteet Opetuksen järjestäjät kehittävät oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta osana perusopetuksen laadun kehittämistoimintaa. Toiminnan kohteena ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat opiskelussaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Toimintaan voi osallistua myös lisäopetuksen oppilaita. Toiminnan tarkoituksena on lainsäädännön muutoksiin liittyvän kehittämistyön tuloksena syntyneiden toimenpiteiden vakiinnuttaminen opetustoimen käytänteisiin ja palvelurakenteisiin. Kehittämistoiminnan tuloksena syntyneiden toimintamallien lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kehitetty toiminta tukee perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä muodostaa jatkumon esiopetuksen ja perusopetuksen välille, perusopetuksen sisälle sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Toiminnassa painottuu moniammatillinen, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävä yhteistyö. Vakiinnuttaminen edellyttää erityisesti koulujen sekä opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimesta hallinnollisesti vastaavien henkilöiden sitoutuneisuutta yhdessä luotuihin toimintamalleihin. Painopisteet Valtionavustus myönnetään opetuksen järjestäjälle kehittämistyön tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuonna Kehittämishankkeen painopistealueita ovat: Tehostetun ja erityisen tuen toimintatapojen vakiinnuttaminen kattavasti opetuksen järjestäjän toimintaan Paikallisen opetussuunnitelman päivittämisen tukeminen Tuen arviointi- ja suunnitteluprosessin kehittäminen Opetushenkilöstön kouluttaminen perusopetuslain sekä opetussuunnitelman muutosten osalta Valintaperusteet Kehittämishankkeen valintaperusteita ovat: 1. Opetuksen järjestäjä muuttaa paikallisia erityisen ja tehostetun tuen toimintatapoja lakiuudistuksen sekä aiemmin hankkeen aikana syntyneiden toimintalinjausten suuntaisesti 2. Muutokset kirjataan paikallisiin opetusta ohjaaviin asiakirjoihin 3. Henkilöstöä tiedotetaan ja koulutetaan niin, että uudistetut toimintamallit ovat kaikkien käytössä

6 Kehittämistoiminta voidaan järjestää yhden opetuksen järjestäjän toimintana tai opetuksen järjestäjien yhteistoimintana. Jos toiminta toteutetaan usean opetuksen järjestäjän yhteisenä, hakemuksesta tulee käydä ilmi toimintaan osallistuvat opetuksen järjestäjät sekä niiden sitoutuminen kehittämistyöhön. Tällöin hakijana oleva opetuksen järjestäjä tekee sopimukset muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Uusien toimijoiden on myös mahdollista liittyä jo aiemmin tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnassa mukana olleen kunnan kumppaniksi seudulliseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori. Koordinaattorin työtä tukemaan tulee muodostaa kehittämistiimi, jossa ovat edustettuina toiminnan kannalta keskeiset toimijatahot. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kuinka nämä painopistealueisiin perustuvat valintaperusteet näkyvät käytännön toimenpiteinä alueella. Hakuaika HAKURYHMÄ 3 / Tehostetun ja erityisen tuen haku uudet kehittämisverkostot Tavoitteet Kehittämisverkostojen toiminnan tavoitteena on luoda yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviä innovaatioita sekä kehittää ja mallintaa niitä osana perusopetuksen kehittämistä. Keskeinen kehittämisverkostotoiminnan tavoite on työn tulosten soveltuminen valtakunnalliseen levitykseen. Toiminnan kohteena ovat esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat opiskelussaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kehittämistyön lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Painopisteet Kukin kehittämisverkosto valitsee kehittämistyölleen yhden tai useamman keskeisen painopistealueen, joita ovat 1) oppimisen ja koulunkäynnin ongelmien ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittäminen 2) työkalujen ja toimintamallien kehittäminen psykososiaalisesti oireilevan oppilaan kohtaamiseen 3) johtamisen erityiskysymykset ja haasteet osana kehittämistoimintaa

7 Kehittämisverkosto voi myös esittää kehittämistoiminnan kohteeksi omaa tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyvää innovaatiotaan ja perustella kehittämistyön painopisteen soveltuvuuden myöhempään valtakunnalliseen käyttöön. Valintaperusteet Valtionavustus myönnetään kehittämisverkostosta vastaavalle opetuksen järjestäjälle kehittämistyön toteutuksesta ja sen tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuosina Kehittämisverkostossa kehitetään, mallinnetaan ja vakiinnutetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen innovaatioita painopistealueiden tai verkoston oman innovaation mukaisesti. Kehittämistyön tulosten tulee soveltua myöhempään valtakunnalliseen levitykseen. Kehittämisverkoston toimintaa ohjaamaan tulee perustaa ohjausryhmä, jossa on edustettuna kaikki mukana olevat opetuksen järjestäjät sekä tieteellisen osaamisen tuova yhteisö. Kehittämisverkostolle nimetään työtä ohjaava ja kokoava koordinaattori, joka osallistuu toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, ohjaamiseen ja konsultointiin paikallisella tasolla sekä kaikkien kehittämisverkostojen yhteistyöhön. Hakijana oleva opetuksen järjestäjä tekee sopimukset muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kuinka painopistealueisiin perustuvat valintaperusteet näkyvät käytännön toteutuksena verkostossa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi: kehittämistyön tavoitteet, sisällöt ja aikataulu toimintaan osallistuvat opetuksen järjestäjät ja tieteellisen osaamisen kehittämistoimintaan tuova taho miten kehittämistyössä hyödynnetään aiempaa alan tutkimus- ja kehittämistyötä eri tahojen osuus verkoston kehittämistoiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja sitoutuminen kehittämistyöhön haettavan määrärahan suunnitellun käytön jakautuminen eri toimijoiden välillä Hakuaika HAKURYHMÄ 4 / Tehostetun ja erityisen tuen haku jatkavat kehittämisverkostot Tavoitteet Kehittämisverkostojen toiminnan tavoitteena on luoda yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviä innovaatioita sekä kehittää ja mallintaa niitä osana perusopetuksen kehittämistä. Keskeinen kehittämisverkostotoiminnan tavoite on työn tulosten soveltuminen valtakunnalliseen levitykseen.

8 Toiminnan kohteena ovat esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat, jotka tarvitsevat opiskelussaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kehittämistyön lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Painopisteet Valintaperusteet Kukin kehittämisverkosto valitsee kehittämistyönsä jatkamisen kannalta keskeiset painopistealueet joiden edelleen kehittämiseen rahoitusta anotaan. Valitut painopistealueet perustuvat kehittämisverkoston aikaisemmin toteuttaman kehittämistyön kokemuksiin ja tuloksiin, ne ovat innovatiivisia sekä soveltuvat myöhempään valtakunnalliseen käyttöön. Valtionavustus myönnetään kehittämisverkostosta vastaavalle opetuksen järjestäjälle kehittämistyön toteutuksesta ja sen tulosten vakiinnuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vuonna Kehittämisverkostossa kehitetään, mallinnetaan ja vakiinnutetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen innovaatioita verkoston omien painopistealueiden mukaisesti. Kehittämistyön tulosten tulee soveltua myöhempään valtakunnalliseen levitykseen. Kehittämisverkoston toimintaa ohjaamaan tulee perustaa ohjausryhmä, jossa on edustettuna kaikki mukana olevat opetuksen järjestäjät sekä tieteellisen osaamisen tuova yhteisö. Kehittämisverkostolle nimetään työtä ohjaava ja kokoava koordinaattori, joka osallistuu toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, ohjaamiseen ja konsultointiin paikallisella tasolla sekä kaikkien kehittämisverkostojen yhteistyöhön. Hakijana oleva opetuksen järjestäjä tekee sopimukset muiden toimijoiden kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kuinka painopistealueisiin perustuvat valintaperusteet näkyvät käytännön toteutuksena verkostossa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi: kehittämistyön tavoitteet, sisällöt ja aikataulu toimintaan osallistuvat opetuksen järjestäjät ja tieteellisen osaamisen kehittämistoimintaan tuova taho miten kehittämistyössä hyödynnetään aiempaa tutkimus- ja kehittämistyötä eri tahojen osuus verkoston kehittämistoiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja sitoutuminen kehittämistyöhön haettavan määrärahan suunnitellun käytön jakautuminen eri toimijoiden välillä Hakijoiden on toimitettava väliraportti toiminnastaan Opetushallitukseen mennessä. Hakuaika

9 Hakemusasiakirjat Avustushakemus tehdään hakulomakkeella. Hakemus on tehtävä koulutuksen järjestäjän nimissä ja hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla nimenkirjoittamisoikeus koulutuksen järjestäjän puolesta. Tämä tiedote ja hakulomake ovat saatavilla Opetushallituksen www-palvelimelta osoitteessa Valtionavustuksen hakuaika Valtionavustushakemus (kaksi kappaletta allekirjoitettuna) toimitetaan Opetushallituksen kirjaamoon (os. PL 380, Helsinki). Hakemusten on oltava Opetushallituksen kirjaamossa viimeistään haun päättymispäivänä klo Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. pyrkii tekemään päätökset avustusten myöntämisestä viikolla 31. Valtionavustuksen käyttöaika Avustusta myönnetään vuoden 2010 määrärahasta. Avustusten käyttöaika hakuryhmissä 1 ja 3 alkaa ja päätyy Avustusten käyttöaika hakuryhmissä 2 ja 4 alkaa ja päättyy Muuta Kaikille neljälle hakuryhmälle yhteisesti: Valtionavustusta ei voi käyttää toimintaan, johon on tarjolla erikseen valtionavustusta tai muuta julkista rahoitusta. Avustusta ei voi käyttää myöskään opetuksen järjestäjälle kuuluvan perustoiminnan rahoittamiseen eikä uusien työntekijöiden palkkaukseen. Myönnettävän valtionavustuksen suuruuteen vaikuttaa suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden laatu sekä opetuksen järjestäjän/järjestäjien toiminta-alueella olevien esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden lukumäärä. Valtionavustus lasketaan opetuksen järjestäjäkohtaisena. Jos toiminta toteutetaan opetuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä, hakemuksesta tulee käydä ilmi, mitkä opetuksen järjestäjät osallistuvat kehittämistyöhön ja maksetaanko valtionavustus kaikkien osalta yhdelle opetuksen järjestäjälle vai kullekin opetuksen järjestäjälle erikseen. Opetuksen järjestäjä tai kaikki kehittämistoiminnassa mukana olevat opetuksen

10 järjestäjät sekä kehittämisverkostojen jäsenet yhdessä osallistuvat hanketoimintaan liittyvään tuloksellisuuden arviointiin ja raportoivat tuloksista sekä saadun avustusmäärärahan käytöstä myöhemmin annettavan ohjeen mukaisesti. Lisätiedot Lisätietoja antavat: assistentti Helen Ala-Seppälä, , sähköposti: opetusneuvos Aija Rinkinen, , sähköposti: johtaja Jorma Kauppinen opetusneuvos Aija Rinkinen