VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Perhepäivähoito

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Perhepäivähoito Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja työsuunnitelma hyväksytty: Johanna Jalli-Karimäki Perhepäivähoidon ohjaaja Petri Kesanto Johtokunnan puheenjohtaja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Johanna Jalli-Karimäki Perhepäivähoidon ohjaaja Petri Kesanto Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (20) OSA A: PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 2 Arvot ja toiminta-ajatus 3 - Toiminta-ajatus - Perhepäivähoidon arvot o Turvallisuus o Kunnioitus o Yksilöllisyys - Tavoitteet ja päämäärät 4 o Hyvinvoiva lapsi o Tyytyväiset vanhemmat o Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Lapselle ominaiset tavat toimia 4 - Leikki 5 - Liikkuminen - Tutkiminen 6 - Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Kieli ja kommunikaatio 7 Sisällölliset orientaatiot 7 - Matemaattinen orientaatio 8 - Luonnontieteellinen orientaatio - Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio - Esteettinen orientaatio 9 - Eettinen orientaatio - Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Oppimis- ja toimintaympäristöt 10 - Perhepäivähoidon varahoito 11 Kasvatuskumppanuus 11

3 3 (20) PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman pohjana ovat valtakunnallisen ja Janakkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle turvallista, kodinomaista ja lapsen kehitystä edistävää hoitoa lapsen ja perheen tarpeet huomioiden. Perhepäivähoidon arvot Turvallisuus: Perhepäivähoidossa turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet sekä kodinomainen kasvatusympäristö edistävät lapsen hyvinvointia. Mahdollistamme sylin ja lämmön sekä tuemme lapsen kasvua ja kehitystä. Perhepäivähoidossa turvallisuuden tunnetta luovat myös selkeät yhdessä sovitut rajat ja säännöllinen päivärytmi. Kunnioitus: Perhepäivähoitaja kunnioittaa jokaista lasta ja perhettä sellaisenaan riippumatta hoitajan omasta arvomaailmasta. Kunnioitus hoitajan ja perheen välillä syntyy tutuksi tulemisen ja avoimen keskinäisen vuoropuhelun ja luottamuksen kautta. Lapsia ja perheitä kohdellaan tasavertaisesti. Lasten ja heidän perheidensä asioista puhutaan kunnioittavasti molemminpuolinen vaitiolovelvollisuus huomioiden. Kunnioitus ja luottamus ovat myös työyhteisössä perhepäivähoitajien ja perhepäivähoidonohjaajien sekä hoitajien keskinäisen yhteistyön perusta. Yksilöllisyys: Perhepäivähoitaja huomioi lapsen yksilönä perhepäivähoitoryhmässä. Hoitaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olevansa arvokas. Hoitaja huomioi jokaisessa lapsessa vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet sekä tukee lasta itsenäisyyteen lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Hoitaja huomioi päivittäin lapsen oikeudet ja osallisuuden eli antaa lapselle mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

4 4 (20) Tavoitteet ja päämäärät Hyvinvoiva lapsi: Huolehdimme lapsen perustarpeista. Harjoittelemme lapsiryhmässä muiden huomioon ottamista ja hyviä tapoja. Tuemme lapsen omatoimisuutta huomioiden lapsen yksilölliset kehitykselliset valmiudet ja tarpeet. Tyytyväiset vanhemmat: Avoin, luottamuksellinen vuorovaikutus ja yhteiset kasvatustavoitteet vanhempien kanssa luovat pohjaa vanhempien tyytyväisyydelle. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö: Hoitajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin. Perhepäivähoitajat pitävät tarpeen mukaan omia tiimikokouksia ja säännöllisin välein myös ohjaajan ja tiimien välisiä kehittämiskokouksia. Perhepäivähoidossa järjestetään säännöllisesti ryhmämuotoista työnohjausta, johon kukin hoitaja pääsee vuorollaan osallistumaan. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Alle kouluikäinen lapsi oppii ja kehittyy leikkien, liikkuen, tutkien ja itseään ilmaisten sekä kokien. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen ilmaisumuodot ovat lapselle mielekkäitä toimintatapoja. Perhepäivähoitaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden toimia itselleen luontaisella tavalla lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.

5 5 (20) Perhepäivähoidossa lapselle mahdollistetaan monipuolinen leikkiympäristö sisällä ja ulkona ja huomioidaan erilaiset kulttuuriperinteet vuodenaikojen mukaan. Hoitaja voi yhdessä lapsiryhmän kanssa järjestää ympäristöään luovasti vastaamaan lapsiryhmän tarpeisiin. Päivän toiminnan suunnittelussa pidetään tärkeänä pitkäkestoisen toiminnan (mm. keskeytymättömän leikin) mahdollistamista. Perhepäivähoidossa pieni ryhmä mahdollistaa tiiviin lapsihavainnoinnin. Havainnoimalla lasta hoitaja oppii tuntemaan lapsen ja hänen kiinnostuksenkohteensa hyödyntäen niitä toiminnan suunnittelussa. Perhepäivähoitajan on helppo ottaa lapset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä ryhmän toimintaa. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Pienessä ryhmässä jokainen lapsi tulee kuulluksi ja voi näin kokea olevansa arvostettu ja tärkeä. Pienessä ryhmässä on myös mahdollista joustaa lapsen oman päivärytmin mukaisesti. Leikki Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki kuuluvat olennaisesti lapsen jokaiseen päivään. Leikki tuottaa lapselle mielihyvää. Lapsi jäsentää kokemiaan asioita ja käsittelee erilaisia tunnetiloja leikin kautta. Lapset oppivat, kehittävät ja testaavat leikeissään vuorovaikutustaitoja toisten huomioon ottamista ongelman ratkaisutaitoja itsenäistymistä kielellisiä valmiuksia motorisia taitoja matemaattista hahmottamista minäkuvaansa omia rajojaan Liikkuminen Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä ja ympäristöönsä. Lapsi kokee iloa ja ilmaisee tunteitaan liikkuessaan. Liikkuessaan lapsi harjoittelee ja vahvistaa oman kehon tuntemusta ja hallintaa pettymysten sietämistä itsensä ilmaisemista itsetuntoa

6 6 (20) Tutkiminen Lapsella on luontainen kyky tutkia ja oppia uutta. Tutkimisen aiheet tulevat esille päivittäisten arkisten, yhteisten toimintojen ja askareiden kautta. Tutkiessaan lapsi saa erilaisia aistikokemuksia oppii uusia asioita ja käsitteitä tyydyttää uteliaisuuttaan Hoitaja innostaa ja antaa lapselle mahdollisuuden tutkimiseen sisällä ja ulkona. Aikuinen eläytyy ja lähtee mukaan lapsen tutkimiseen ja ihmettelyyn. Hoitaja etsii yhdessä lasten kanssa vastauksia lapsen kysymyksiin ja antaa lapselle mahdollisuuden itse oivaltaa. Lapsi voi tutkia erilaisia asioita ja ilmiöitä kokeilemalla (esim. vesi- ja värikokeilut) ja vertailemalla (esim. lukumäärän, painon ja pituuden suhteen). Lapsi saa uutta tietoa myös kirjoja tutkimalla, tietokoneelta katsomalla ja aikuisen kanssa keskustellen. Luonto, lähiympäristö, eläimet ja vuodenajat ovat oivallisia tutkimisen kohteita, jotka ovat päivittäin esillä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsella on mahdollisuus kokea iloa ja saada elämyksiä mm. musiikin, kädentaitojen, kirjallisuuden ja draaman kautta. Hoitaja tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ja rohkaisee lasta monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen. Taiteen välityksellä lapsi: purkaa tunnetilojaan tuottaa mielihyvää itselleen ja muille saa kokemuksia esteettisyydestä saa kokea oppimisen iloa voi harjoitella sekä hieno- että karkeamotorisia taitojaan saa onnistumisen elämyksiä lapsen itsetunto vahvistuu Perhepäivähoitajat rikastuttavat lapsiryhmän toimintaa hyödyntäen kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Kerran tai kaksi vuodessa perhepäivähoidossa järjestetään kaikille yhteinen kulttuuritapahtuma esim. teatterin tai musiikin parissa. Myös huumoria olla pitää siitä luovuuden voima itää. Hassuttelu on myös tärkeä taito, silloin on tunnetila aito.

7 7 (20) KIELI JA KOMMUNIKAATIO Lasten kanssa toimiessamme käytämme hyvää ja tarkkaa kieltä ja selitämme lapsille arkipäivän tilanteissa eteen tulevia erilaisia käsitteitä. Perhepäivähoidossa, pienessä ryhmässä, on paljon aikaa leikille, mikä on otollinen tilanne lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Lapsi oppii leikkiessään ja kieli kehittyy sen myötä. Sanoja ja puhetta tuomme tutuksi myös tavallisissa arjen toiminnoissa (esim. pöydän kattaminen, ruuan laitto). Pieni ryhmä on helppo ottaa mukaan kaikenlaiseen tekemiseen, mikä rikastuttaa lapsen sanavarastoa ja käsitteiden ymmärrystä. Perhepäivähoidossa puhe tulee läheltä ja yksilöllisenä. Lapsi pääsee ilmaisemaan itseään helposti. Hoitajan kotona omassa ryhmässä toteutuvat satu-, laulu-, loru-, ym. hetket edistävät lapsen puheen kehitystä ja lasten keskinäistä kommunikaatiota pienessä piirissä. Perhepäivähoidossa lapsille luetaan kirjoja päivittäin. Perhepäivähoidossa on myös yhteistoimintaa useamman hoitajaryhmän kanssa esimerkiksi satu- ja laulutunneilla, liikuntahetkillä ja metsäretkillä. Nämä isomman hoitoryhmän yhteiset hetket mahdollistavat puheen ja kommunikaation kehittymistä ja toteutumista myös isossa lapsiryhmässä. Perhepäivähoidossa lapset tutkivat ja ihmettelevät toimintahetkiä omassa tahdissaan ja omalla tavallaan ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Hoitaja sanoittaa päivän kulkua ja toimintaa lapsiryhmälleen ja käyttää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan apuna myös kuvakortteja. Perhepäivähoidossa on myös monikulttuurisia lapsia. Lapset oppivat eri kulttuureista erilaisia sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Ryhmässä, jossa on monikulttuurisia lapsia, hyödynnetään kunnan S2-ohjelmaa kielellisen kehityksen tukemisessa. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Orientaatiot ovat tapa hahmottaa maailmaa. Leikkiminen, liikkuminen, tutkimien ja ilmaiseminen eri taiteiden alueilla ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Nämä yhdessä muodostavat toiminnallisen orientaation. Sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Nämä ovat perhepäivähoitajien työvälineitä, joiden avulla rikastutetaan lapselle ominaisia tapoja toimia. Ne muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä hoitajat tarjoavat lapselle. Jokainen lapsi on itsenäinen yksilö, mutta myös erilaisten yhteisöjen jäsen. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa toisten lasten, vanhempien ja hoitajien kanssa.

8 8 (20) Perhepäivähoitaja liittää eri orientaatioalueiden aiheet ja sisällöt lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin mahdollistaen lapsen kokonaisvaltaisen oppimisen. Lapsen oppiminen perustuu siihen, että lapsi itse on aktiivinen toimija. Matemaattinen orientaatio on vertailemista, päättelemistä ja laskemista. Matemaattisten valmiuksien kehittäminen tapahtuu arkielämän tilanteissa, kuten leikissä, ruokailutilanteissa sekä myös ohjatuissa toimintahetkissä leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja häntä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Luonnontieteellinen orientaatio on retkeilyä luonnossa ja lasten omassa arkiympäristössä. Retket tarjoavat lapsille kokemuksia ja elämyksiä, jotka lisäävät lasten hyvinvointia ja terveyttä. Ympäristökasvatuksella annamme lapselle eväät ympäristömyönteisten arvojen muodostumiseen. Vuoden kiertokulku, sää, kestävä kehitys ja joka miehen oikeudet ovat luonnossa opittavia asioita. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio välittää lapselle tietoa kotiseudusta ja siitä, miten ennen elettiin. Tärkeitä asioita ovat perinteet, maisemien ja tavaroiden muuttuminen sekä lapsen oma sukupuu ja juuret. Lasten kanssa tutustutaan retkeillen lähiympäristöön ja lähialueen tarjoamiin kulttuurikohteisiin.

9 9 (20) Esteettinen orientaatio on kuuntelemista, tuntemista, kuvittelua, kunnioitusta, ihastelua, arvostusta ja havaitsemista lapsen elinympäristössä. Erilaisten havaintojen kautta lapselle muodostuu oma arvomaailma ja näkemys asioista. Hoitajat ohjaavat lasta näkemään ympäristön kauneuden, arvostamaan toisia ihmisiä, erilaisuutta ja ympäristöä. Lapselle annetaan positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia, kun he piirtävät, maalaavat ja tuottavat itse taidetta. Esteettisellä orientaatiolla on vahva yhteys kielen ja vuorovaikutuksen, etiikan ja katsomuksen sekä taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin. Eettinen orientaatio on toisen huomioimista, rohkaisua ja kannustusta sekä toisten arvostamista. Luonnon kunnioitus ja luonnossa käyttäytyminen sekä kestävän kehityksen vaaliminen huomioidaan arjen toiminnoissa. Oman vuoron odottaminen ja asioiden jakaminen toisten kanssa ovat perhepäivähoidon arkea. Eettisen kasvatuksen tehtävä on perusturvallisuuden luominen. Kiusaamiseen puututaan ja riitaasiat selvitellään riidan kaikkien osapuolten kesken. Perhepäivähoidossa hoitaja huomioi lapset yksilöinä. Perhepäivähoitaja on aidosti läsnä ja huolehtii siitä, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Hoitaja ohjaa lasta pohtimaan kysymyksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, sekä totuudesta ja valheesta. Perhepäivähoidossa pienessä hoitoryhmässä pettymysten kokeminen ja niiden käsitteleminen on turvallista. Perhepäivähoitaja opettaa ja ohjaa lapsia omalla esimerkillään oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja toista ihmistä kunnioittavaan elämään. Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio on tutustumista ryhmän lasten erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja tapoihin. Hoitajina kunnioitamme lapsen ja perheen vakaumusta ja arvoja sekä annamme lapsille mallin erilaisuuden hyväksymisestä ja toisten kunnioittamisesta. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden hiljentymiseen ja pohtimiseen. Keskustelemme lasten kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä ikätason mukaisesti. Kuuntelemme lasta aidosti. Perhepäivähoitoryhmät osallistuvat myös seurakunnan tiloissa järjestettäviin lasten tapahtumiin. Kirkolliset juhlapyhät ja niihin valmistautuminen ovat osa kulttuuriperinteisiin tutustumista. Perhepäivähoidossa on myös monikulttuurisia lapsia, joiden kautta erilaiset kulttuuriset tavat tulevat tutuiksi.

10 10 (20) OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT Perhepäivähoitajan oma koti sisä- ja ulkotiloineen on perhepäivähoidossa lasten ensisijainen oppimis- ja toimintaympäristö. Oman kodin ja pihapiirin lisäksi perhepäivähoitoryhmät hyödyntävät toiminnassaan lähiympäristön mahdollisuuksia. Janakkalassa on käytettävissä paljon yhteisiä, lasten toimintaa rikastuttavia paikkoja, kuten leikkipuistot, urheilukentät, liikuntahalli, kirjasto, päiväkodit, metsät ja talvisin luistelukentät ja hiihtoladut. Houkutteleva ja monipuolinen ympäristö motivoi lasta liikkumaan ja harjoittelemaan uusia asioita ja taitoja. Perhepäivähoidossa toimintaympäristö on turvallinen, salliva ja kannustava. Hoitopaikkojen tarjoamat mahdollisuudet Janakkalan kunnan alueella vaihtelevat suuresti. Perhepäivähoitokodeissa lelut, pelit ja kirjat ovat lasten saatavilla ja niitä on mahdollisuus vaihtaa tarpeen mukaan. Perhepäivähoidolla on myös oma lelulainaamo, minkä avulla voi rikastuttaa lasten leikkejä ja pelejä. Liikuntavälineitä on käytössä päiväkotien ja liikuntahallien tiloissa sekä hoitajilla vaihtelevasti omissa kodeissaan.

11 11 (20) Perhepäivähoidossa eri oppimis- ja toimintaympäristöjä hyödynnetään lasten taitojen harjoittelussa lasten yksilölliset tarpeet ja ikä sekä hoitopaikan sijainti huomioiden. Leikeissä, ulkoilussa ja arkisissa toiminnoissa kiinnitämme huomiota lasten yksilölliseen kehitykseen. Erilaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä harjoittelemme sosiaalisia, liikunnallisia, kielellisiä ja matemaattisia taitoja, siisteyskasvatusta, liikennesääntöjä, taiteellista ilmaisua sekä musiikkia. Perhepäivähoidon varahoito Perhepäivähoidossa on varahoitojärjestelmä niihin tilanteisiin, kun oma hoitaja on estynyt hoitamaan omaa lapsiryhmäänsä. Tällä hetkellä perhepäivähoitolasten varahoitopaikat ovat pääosin päiväkodeissa, mutta osittain myös toisten hoitajien kodeissa. Nämä varahoitopaikat omalta osaltaan rikastuttavat perhepäivähoitolasten toimintaympäristöjä ja ystävyyssuhteita. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus perustuu perheen ja hoitajan väliseen luottamukseen ja keskinäiseen arvostukseen. Janakkalassa hoitajan ja perheen välisen kasvatuskumppanuuden syntymisen mahdollistamiseksi on laadittu selkeät rakenteet. Ennen hoitosuhteen aloitusta hoitaja käy perheen kanssa aloituskeskustelun joko perheen tai hoitajan kodissa. Tällä aloituskeskustelulla tuetaan lapsen ja perheen positiivista aloituskokemusta ja yhteisen kumppanuuspolun syntyä. Keskinäisen luottamuksen syntymistä auttaa tutuksi tuleminen avoimen ja rehellisen päivittäisen kuulumisten vaihdon myötä. Muutaman kuukauden hoitosuhteen jälkeen hoitaja sopii perheen kanssa ajan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelulle, missä sovitaan lasta koskevat yhteiset kasvatustavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuosittain yhteisessä tapaamisessa. Hoitajat pitävät myös omia tai hoitajatiimin kanssa yhteisiä iltatilaisuuksia vanhemmille tai koko perheelle (1-2 krt/v). Hoitajien kesken yhteisten kasvatuskumppanuusperiaatteiden -kuuleminen, kunnioitus, luottamus, dialogi- toteuttaminen perhepäivähoidon päivittäisessä arjessa vahvistaa hoitajien yhteishenkeä ja työhyvinvointia. Vertaistuki oman tiimin hoitajien ja ohjaajien välillä on todettu merkittäväksi työssä jaksamista edistäväksi asiaksi. Hoitajien kesken toteutetaan ehdotonta vaitiolovelvollisuutta.

12 12 (20) Hoitajan ja lapsen välinen kumppanuussuhde pienessä perhepäivähoitoryhmässä muodostuu usein hyvin vahvaksi. Hoitaja oppii tuntemaan lapsensa yksilöinä ja huomaa herkästi mahdolliset tuen tarpeet. Hoitajan on ehdottoman tärkeää tiedostaa jatkuvasti lapsen herkkyys aistia, kuulla, nähdä ja kokea, miten aikuiset toimivat keskenään tai puhuvat lapsesta. Lapsen varahoitopaikan ja vakituisen hoitajan välinen avoin ja luottamuksellinen yhteistyö edesauttaa lapsen ja perheen hyvinvointia varahoitotilanteissa. Myös lapsen ja perheen tutustumiskäynti omaan varahoitopaikkaan helpottaa lapsen oloa varahoitotilanteessa. Yllä oleva kuva on perhepäivähoitajien järjestämästä perhepyöräilytapahtumasta.

13 13 (20) OSA B: PERHEPÄIVÄHOIDON TYÖSUUNNITELMA Perhepäivähoidon tiimit ja hoitajat Johtokunta Toimintavuoden tavoitteet ja teemat Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat Työyhteisön kehittäminen Perhepäivähoitoryhmän pedagoginen suunnitelma Palaverikäytänteet Tiimisopimus Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut / Tiimikehityskeskustelut TYHY-päivä Tiedottaminen Tiedonkulku perhepäivähoitokodin ja perheen välillä Tiedonkulku perhepäivähoidonohjaajan / toimiston ja perheen välillä Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi

14 14 (20) OSA B: TYÖSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: Perhepäivähoito Perhepäivähoidon ohjaajat: Johanna Jalli-Karimäki ja Maarit Sihvonen Puhelin: (03) Puhelin: (03) Osoite: Juttilantie 1, Turenki Ryhmät ja henkilökunta Turenki: Kympit, 8 hoitajaa Mimmit, 5 hoitajaa Tehotytöt, 6 hoitajaa Tiimi X, 7 hoitajaa Tervakoski: Terhakat, 4 hoitajaa Leppäkoski: Sylvit, 3 hoitajaa Johtokunta Varsinaiset jäsenet: Kesanto, Petri pj. Gröhn, Taru vpj. Helanen, Kuura Pihlaja, Niko Sinkkonen, Virve Henkilökunta: Aalto, Mari Utter, Tuula Varajäsenet Raunioniemi, Janne Helanen, Aino Sinkkonen, Jarno Hietanen, Jari Kinnari-Wahren, Leila Kuvamo, Pirkko Lehtovaara, Garita Lassila, Harri kasvatus- ja koulutuslautakunta

15 15 (20) Toimintavuoden tavoitteet ja teemat - Toiminnan teemat muotoutuvat lukuvuoden aikana kunkin lapsiryhmän kiinnostusten mukaan. - Panostamme liikunnalliseen arkeen varhaiskasvatuksen yhteistä liikuntasuunnitelmaa toteuttaen. - Huomioimme oppimisympäristön kehittämisessä lasten osallisuuden ja liikkumisen mahdollistamisen sisällä ja ulkona. Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat Syksy 2016 KYMPIT: - Satutunnit kirjastolla, alk. to 1.9 klo. 9.15, hoitajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan. - Liikkahallivuorot, alk. ti 6.9 klo , joka kuukauden ensimmäinen tiistai jaettu ryhmä: pienet/isot. - Laulutunnit perjantaisin Paturin kerhohuoneella, alk. 2.9 klo Srk:n hartaushetket muutaman kerran syyskaudessa - Ruskaretki, luonto syksyllä, metsävastaava hoitaa. - Halloweenit 4.11 lauluaamussa - Isänpäiväkahvitus illalla Laulupaikassa, kukitetaan isät. - Lauluaamun joulujuhla lapsille Metsänväenjoulu vko 51, Konttilan metsässä. MIMMIT: - Kivitaskun jumpat - Matikkametsä - Satutunnit kirjaston satusopessa - Linturetki Lastujärvelle - Halloween naamiaiset - Retki kirjastoon Aleksis Kiven päivänä - Jumppatuokio lasten ohjaamana ( lasten oikeuksien päivä ) - Pikkujoulut, vanhemmat ja lapset - Joulukirkko - Erilaisia metsäretkiä syksyn aikana TIIMI X: - Liikuntahallivuorot alkavat syyskuun alussa, tiistaisin klo Satutunneilla käymme torstaisin 1.9. alkaen - Metsäretket noin kerran viikossa vuodenajoista riippuen - Puistotapaamiset - Valokuvaus syksyllä - Syyskuun teema: tutustuminen, käymme eri puistoissa ja tutustumme toinen toisiimme. - Lokakuun teema: metsä ja eläimet - Marraskuun teema: halloween ja isänpäivä - Joulukuun teema: joulu, järjestetään joulujuhla perheille

16 16 (20) TEHOTYTÖT: - Liikuntahalli tiistaisin klo Satutunnit torstaisin klo Valokuvaus - Metsäretket - Vasukeskustelut - Lasten pedagoginen arviointi ja dokumentointi - Halloween juhla lapsille 1.11 liikuntahallilla - Isänpäiväjuhla isille ja lapsille Haltian päiväkodissa - Pikkujoulu lapsille liikuntahallilla - Kysymme onko mahdollista saada Paturin kerhotila tiimin käyttöön kerran viikossa mm. laulutuokioita varten. SYLVIT: Syyskauden teemana Lähiympäristö -lasten silmin - Yhteinen tapaaminen urheilukentällä - Tutustuminen vuohiin - Yhteinen Vanhempain ilta vko 34 - Jumppasalivuorot aloitamme syyskuussa, vuoro tiistaisin klo Metsäretki metsäinen taulu kerätyistä materiaaleista - Omaan ryhmään tutustumista ja rutiinien opettelua - Puistoretki - Joenrannassa nuotiolla makkaran paistoa - Jouluaskarteluja - Perheillan Tonttujuhlat joenrannassa - Herätämme Virike kerhon taas eloon kokoontuen 1 x kk, jaamme porukan isoihin ja pieniin joiden kanssa teemme eri juttuja ikätason mukaan. - Seurakunnan kerho jatkuu keskiviikkoisin klo Pihaleikkivierailut toistemme pihoissa n. joka toinen viikko - Koko toimintakausi dokumentoidaan lasten toteuttamana ipadillä, älypuhelimella ja kameralla. - Paljon ulkoilua, liikuntaa ja yhdessä tekemistä sekä riittävästi myös rauhoittumishetkiä. TERHAKAT: perheidenilta hevostellen yhteinen eväsretki metsään/puistoon halloweenpippalot naamiaisten merkeissä valokuvaus joulujuhla perheille - Syksyn aikana lähivierailu omalla kylällä, paikka vielä avoinna - tiistaisin liikuntatuokio Pikkuniitussa - srk:n järjestämät lasten hartaudet noin kerran kuukaudessa.

17 17 (20) Kevät 2017 KYMPIT: Ystävänpäiväkemut lauluaamussa tarjoilujen kera Laskiaislasku Hakamäen montulla pääsiäisohjelmaa lauluaamussa - Seurakunnan pääsiäistapahtuma vappubileet lauluaamussa Laavukahvit, perheiden ja hoitajien yhteinen ilta, äideille kukitus kevätretki, Korkeasaari Tyhypäivä, Emmissä ohjelmaa. MIMMIT: - Kivitaskun jumpat - Matikkametsä - Satutunnit kirjaston satusopessa - Pulkkamäet ja luistelu - Ystävänpäivä mäenlaskua Kivitaskun pihassa, lapset ja vanhemmat - Pihaleikkipäivänä temppurata puistoon - Seurakunnan pääsiäistapahtuma - Äitienpäiväksi kortit ja kukat siemenestä - Kevätretki - Erilaisia metsäretkiä kevään aikana TIIMI X: - Liikuntahallivuorot ja satutunnit jatkuvat - Tammikuun teemana talvi ja lumileikit - Helmikuun teema laskiainen ja ystävänpäivä - Maaliskuun teema metsä ja eläimet - Huhtikuun tema pääsiäinen, palmusunnuntai ja virpominen - Toukokuun teema vappu ja äitienpäivä, äideille tarjotaan äitienpäiväkahvit puistossa - Kesäkuun teema kesäretki

18 18 (20) TEHOTYTÖT: - Liikuntahalli tiistaisin klo Satutunnit torstaisin klo Metsäretket - Varhaiskasvatussuunnitelmat - Lasten pedagoginen arviointi ja dokumentointi - Ystävänpäivä teema liikuntahallilla Pääsiäisaskartelu vanhemmille ja lapsille 12.4 Haltian päiväkodissa - Kevätretki lasten kanssa kesäkuussa SYLVIT: Kevätkauden teemana Luonto lasten silmin - Luontokuvausta omissa ryhmissä - Lumi ja jää kuvausta yhdessä - Jäälyhtyjen tekoa omissa ryhmissä - Hiihtoa, luistelua, mäenlaskua yms. talvilajeja - Lätäkkötaidetta - Kuraleikki - Metsäretki - Pääsiäisaskarteluja - Kesänkukat - Kevätretki perheiden kanssa yhdessä - Rentoutumista TERHAKAT: - Tammikuu: talviliikuntaa ystävänpäivä ulkoillen askartelutuokio Pinussa - Huhtikuu: pääsiäisjuttuja - Toukokuu: lähivierailu omalla kylällä - Kesäkuu: Hietalahden mökkiretki sekä kevätretki - Jokainen hoitaja osallistuu tapahtumiin / retkiin omien mahdollisuuksien mukaan - Näiden lisäksi tiistaisin liikuntatuokio Pikkuniitussa - srk:n järjestämät lasten hartaudet noin kerran kuukaudessa Toimintavuoden aikana järjestämme mahdollisuuksien mukaan 1-2 vapaaehtoista lasten kulttuuritapahtumaa (teatteri, konsertti, elokuva tms.). Tarpeen mukaan pyydämme vanhemmilta rahaa osallistumismaksuun. Jos perhe ei toivo lapsen osallistuvan maksulliseen toimintaan, järjestämme lapselle siksi aikaa varahoitopaikan päiväkodista tai toisen perhepäivähoitajan luota.

19 19 (20) Työyhteisön kehittäminen toimintavuoden aikana Perhepäivähoitoryhmän pedagoginen suunnitelma - Perhepäivähoitoryhmän pedagogista suunnitelmaa käytämme toiminnan suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Palaverikäytänteet - tiimipalaverit - ohjaajan pitämät palaverit (kahdelle tiimille kerrallaan tai koko perhepäivähoidolle samalla kerralla) - perhepäivähoidon pedagogiset palaverit 2-4 krt / vuosi (ohjaaja) - koko perhepäivähoidon info-, kehittämis- / koulutusillat kerran syys- ja kevätkaudella Tiimisopimus - Jokainen tiimi tekee tiimisopimuksen, jonka käsittelemme perhepäivähoidonohjaajan kanssa tiimikehityskeskustelun yhteydessä toimintavuoden aikana. Työkokous - Kerran syys- ja kevätkaudella pidetään perhepäivähoidossa työkokous, johon osallistuu yksi hoitaja jokaisesta tiimistä. Työkokous on perhepäivähoidon kehittämispäivä, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Kunkin tiimin edustaja jakaa saamansa tiedon / opin omalle tiimilleen seuraavassa tiimipalaverissa. Täydennyskoulutukset - Jokainen työntekijä osallistuu täydennyskoulutuksiin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti 3 pv / v. Kehityskeskustelut - Pidämme joka toinen vuosi henkilökohtaisen kehityskeskustelun ja joka toinen vuosi tiimikehityskeskustelun (toimintavuoden aikana ovat vuorossa tiimikehityskeskustelut sekä muutaman hoitajan kanssa edelliskaudella väliin jääneet henkilökohtaiset kehityskeskustelut). TYHY-päivä - Touko-kesäkuussa 2017; päivän teema / teemat nousevat esiin toimintavuoden aikana - Tavoitteena työhyvinvoinnin edistäminen ja työyhteisön toiminnan kehittäminen Tiedottaminen - Tiimin sisäisessä tiedottamisessa käytämme välineinä mm. ryhmäviestejä, puheluja ja s- postia.

20 20 (20) Tiedonkulku perhepäivähoitajan ja perheen välillä - Päivittäiset kuulumiset vaihdamme perheiden kanssa lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. - Yhteisistä kasvatustavoitteista sovimme lapsen vasu-keskustelussa syksyllä (ensimmäinen vasu-keskustelu pidetään yleensä 1-3 kk hoitosuhteen aloittamisen jälkeen). - Tenavanetissä viestitämme toiminnasta sekä hoitaja- että tiimikohtaisesti. - Vanhempain- / perheiden iltoja pidämme perhepäivähoidossa tiimi- / hoitajakohtaisesti Tiedonkulku perhepäivähoidonohjaajan / toimiston ja perheen välillä - Ensisijaisesti tiedotamme kaikille perheille yhteiset asiat tenavanetissä. - Henkilökohtaisessa viestinnässä käytämme myös puheluja, tekstiviestejä ja sähköpostia. - Kerran vuodessa, yleensä uuden toimintavuoden alkaessa syksyllä, pidämme koko perhepäivähoidon yhteisen vanhempainillan tai uusien perhepäivähoitoperheiden illan. - Johtokunta on varhaiskasvatuksen edustuksellinen tiedonkulun foorumi, joka kokoontuu alkusyksyllä ja loppukeväällä. Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi