Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Transkriptio

1 Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

2 Kalakantojen muutoksia seurataan Ammattikalastuksen saalistilaston avulla Vapaa-ajankalastuksen saaliskyselyillä Ottamalla näytteitä ammattikalastuksen saaliista Tekemällä koekalastuksia Kalamerkinnöillä, poikasaluekartoituksilla, haastattelututkimuksilla, kalakaupan aineistoja tarkastelemalla...

3 Itämeri muuttuva meri Itämeri ympäristönä ja siten myös Itämeren kalakannat muuttuvat jatkuvasti Kalakantoihin vaikuttavat mm. veden suolapitoisuus, lämpötila, jääpeitteen kesto, rehevyys, muu eliöyhteisö Muutokset voivat olla Luontaisia Suolapitoisuus ilmasto Suoraan ihmisen aiheuttamia Kalastus ja kalaistutukset Vieraslajien tuonti alueelle Epäsuorasti ihmisen aiheuttamia Rehevöityminen Ilmasto Ympäristömyrkkypitoisuudet

4 Muutokset heijastuvat kalayhteisöihin ja kalansaaliisiin tuhatta tonnia Itämeren saaliit Muut Makeanveden lajit Turska Kilohaili Silakka Vuosi

5 Itämeren luonnonlohen saalis vuosina All-nation yield of natural stocks (1000 kg) WIBIX-index ### showing climate regime shifts in the Baltic Sea area Continental Maritime A. Huusko

6 Rehevöityminen ja särkikalojen lisääntyminen Särkikalat (lahna, pasuri, särki, säyne, sorva ym.) hyötyvät rehevöitymisestä. Toisaalta ne ovat myös lämpimässä vedessä viihtyviä lajeja Särjen lisääntyminen onnistuu vain suhteellisen vähäsuolaisessa vedessä (alle 0.4 ). Aikuiset kalat pystyvät kuitenkin levittäytymään ulkosaaristoon. Särkikalojen lisääntyminen näkyy mm. Brunskärin (Saaristomeren ulkosaaristo) ja Finbon (läntinen Ahvenanmaa) koekalastussaaliissa

7 Rehevöityminen ja särkikalojen lisääntyminen Särkikalat (lahna, pasuri, särki ym.) hyötyvät rehevöitymisestä. Toisaalta ne ovat myös lämpimässä vedessä viihtyviä lajeja Särjen lisääntyminen onnistuu vain suhteellisen vähäsuolaisessa vedessä (alle 0.4 ). Aikuiset kalat pystyvät kuitenkin levittäytymään ulkosaaristoon. Särkikalojen lisääntyminen näkyy mm. Brunskärin (Saaristomeren ulkosaaristo) ja Finbon (läntinen Ahvenanmaa) koekalastussaaliissa

8 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Saaristomerellä tekemät koekalastukset vuonna 2005 lajien osuudet (kpl) Kaitvesi (sisäsaaristo) Kiiski Ahven Kuha Särki Salakka Pasuri Seili (välisaaristo) Ahven Särki Brunskär (ulkosaaristo) Ahven Silakka Särki Kumlinge Kökar Ahven Silakka Salakka Sorva Ahven Silakka Salakka Särki Kiiski

9 Suomela ja Sydänoja Lounais-Suomen ympäristökeskus a-klorofylli fosfori

10 Kuha, ahven ja siika Makeanveden lajeja Rannikkokalastuksen kohdelajeja Pääosa saaliista pyydetään verkoilla

11 Kuha, ahven ja siika Makeanveden lajeja Rannikkokalastuksen kohdelajeja Pääosa saaliista pyydetään verkoilla

12 Kuha Kuha hyötyy rehevöitymisestä Lämpiminä kesinä syntyy vahvoja vuosiluokkia Saaristomeren saaliissa suurin osa kaloista on yleensä 5-7 vuotiaita. Viime kesänä vuosina syntyneet kuhat muodostivat valtaosan saaliista Vapaa-ajankalastuksen saalis Saaristomereltä on samaa luokkaa kuin ammattikalastuksen saalis tonnia vuodessa Rannikon kuhasaaliit (ammattikalastus)

13 RKTL:n arvion mukaan ammattikalastajat saivat vuonna 2008 noin kiloa hylkeiden vahingoittamia kuhia Näkyvät saalisvahingot ovat vain osa hylkeiden aiheuttamasta saaliin menetyksestä Suoranaisen saaliin menetyksen lisäksi hylkeet estävät verkkokalastuksen harjoittamisen joillain alueilla Kuha ja hyljevahingot

14 Ahven Myös ahvenkanta hyötyy lämpimistä kesistä ja lievästä rehevöitymisestä Saaliin vaihtelut pienempiä kuin kuhalla Hyljevahingot haittaavat myös ahvenenkalastusta Ahvensaaliista suurimman osan pyytävät vapaaajankalastajat, joiden ahvensaalis Saaristomereltä on tonnia vuodessa. Rannikon ahvensaaliit (ammattikalastus)

15 Saaristomerellä siian luontainen lisääntyminen kärsii rehevöitymisestä. Viime vuosina siianpoikasia löytynyt vain vähän, joka vuosi ei yhtään. Saaristomerellä kalastetaan kuitenkin sekä paikallisia, merikutuisia kantoja että Pohjanlahdelta Saaristomerelle vaeltavia vaellussiikoja Sekä paikallisia siikakantoja että vaellussiikaa hoidetaan siikaistutuksilla ja ne myös lisääntyvät luontaisesti Vapaa-ajankalastuksen saalis Saaristomereltä tonnia / vuosi Hyljevahingot! Siika saalis, tonnia Rannikon siikasaaliit (ammattikalastus) Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri

16 Siikaistutukset Istutustuloksessa suurta vaihtelua istutuspaikkojen, istutusvuosien ja istukaserien välillä. Merkintöjen perusteella istutusten saalistuotto ~ kg / 1000 istukasta Merikutuinen siika on paikallinen, ja istutuksen tuottama saalis on hyödynnettävissä istutuspaikan lähialueilla Vaellussiikaa istutetaan lähinnä Perämerellä, mutta vaellussiikaistutukset tuottavat saalista koko Pohjanlahden alueella.

17 Silakka, kilohaili, turska ja kampela Itämeren tärkeimmät kaupalliset kalalajit Tärkeitä myös Suomen kalataloudelle Mereisiä lajeja, eivät tule toimeen makeassa vedessä Turskan lisääntyminen riippuu Itämeren syvänteiden veden suolapitoisuudesta ja happipitoisuudesta Silakan, kilohailin ja turskan kantojen koko on riippuvuussuhteessa Silakka ja kilohaili ovat turskan ruokaa Silakka ja kilohaili kilpailevat ravinnosta keskenään

18 Silakka, kilohaili, turska Selkämeren silakka Kutukannan koko, tuhatta tonnia Kutukannan koko, tuhatta tonnia Kilohaili Keskiarvo = 274 Kutukanta vahva Keskiarvo = 838 Kutukanta vahva Bpa 200 Blim Pääaltaan silakka Kutukannan koko, tuhatta tonnia 700 Bpa Blim Kutukannan koko, tuhatta tonnia Itäinen turskakanta Keskiarvo = Keskiarvo = 284 Kutukanta alkanut elpyä Bpa Kutukanta elpymässä Bpa Blim

19 Kampela Suomen ammattikalastuksen kampelasaalis tonnia

20 Kiitos!