Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Transkriptio

1 Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Valmistelu: - Pohjoinen bio hanke, PPL - Alueellisen biotaloustoiminnan tilan ja kehityspotentiaalin kuvaus, Oulun yliopisto - Ostopalveluja NISCluster Oy Sisältö: Toimintaympäristö P-P:n biotalouden nykytila, toimijoiden odotukset Kilpailukykyanalyysi Strategia Liitteenä: - Hankekortit - Linkit asiaan liittyviin ohjelmiin - Ympäristövaikutukset Koko strategia ja esite osoitteessa:

3 Valmistelun perusteet - Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma - EAKR-hanketoiminnan tarpeet - Luonnonvaraohjelman päivitystarve

4 HUOM! AINEELLISEN JALOSTUKSEN ARVOKETJUT PELKÄSTÄÄN

5 Sinisen biotalouden suhteellinen merkitys Pohjois-Pohjanmaa: Biotuotteiden jalostus kaikkiaan: milj. /v ja htv Kalastus ja vesiviljely: 12 milj. /v, 70 htv Kalanjalostus: 40 milj /v, 100 htv (osin tuontiraaka-aineperusteinen) Veden otto ja jakelu: 30 milj. /v, 190 htv Veteen, vesimaisemaan, kalavaroihin kytkeytyvillä matkailu-, virkistysja kauppapalveluilla huomattava elinkeinomerkitys. Kuusamo: Sinisen biotalouden suhteellinen merkitys moninkertainen ja suurin koko maakunnassa

6 Biotaloudessa vallitsee kilpailu: - yritykset, paikallisesti ja globaalisti - vaihtoehtoiset tuotantoprosessit ja tuotteet Biotalousyrityksen liiketoimintaprosessi Pekka Kess, 2014

7 Kilpailuasetelma, luonnontuotteiden jalostus ARVOKETJU RAAKA-AINEET LIIKETOIMINTA MARKKINAT Marjat Keräysaste ~10% Keräyskustannukset haasteelliset Villi ja hajanainen pienyrityskenttä, alhainen jalostusaste Paikalliset, potentiaali globaali Sienet Viljely vähäistä Korvasieni alueen erikoisuus Herkkutatti Ei viljeltyä Ei tunnettua kaupallista toimintaa Paikalliset, kotitalouskäyttö Kalat Meri: silakka, siika, lohi, kuha, hauki, ahven Pienimuotoinen Paikalliset Sisävedet: muikku (käyttöaste 100 %) Suppea mutta brändätty Kansallinen Tuontikala: Merkittävää tuontiraakaaineeseen perustuvaa kalanjalostusta. Valmis potentiaali alueen oman kalan jalostuksen laajentamiseen. Kansallinen, potentiaali globaali Vesiviljely: kirjolohi ja poikastuotanto Vakiintunut, pienehkö yritysjoukko Paikallinen, erikoistuotteilla kasvupotentiaali

8 Strategia 1/2 MISSIO Biotuotteet, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaille Suomessa ja maailmanmarkkinoilla PÄÄMÄÄRÄT Biotalous hyvinvoinnin lähteeksi Edelläkävijä-biotalousmaakunnaksi Houkutteleva investointikohde Elinvoimainen bio-pk-sektori Pohjoinen alkuperä markkinaeduksi

9 Strategia 2/2 TAVOITTEET Houkutteleva investointikohde ICT-osaamisen hyödyntäminen biotalouden eri arvoketjuissa Jäljitettävyys esille elintarvikkeisiin ja luonnontuotteisiin Suurien puurakenteiden monipuolinen tuotanto Luonnontuotteiden valikoiva teollinen tuotanto ja jalostaminen Turvevarojen uusiutuva käyttö ja korkean arvolisän tuotteet Suljetut ravinne ja materiaalikierrot (-> vesiviljely) AVAINTEEMOJEN JA HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN

10 Teema: Elintarvikejalostuksen arvoketjun kehittäminen Hankeaihio: Jäljitettävyyden hyödyntäminen alueen ravinto- ja luonnontuotteiden markkinoinnissa* Hankeaihio: Perunan jalostusarvon nosto Hankeaihio: Kalatalouden, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen kehittäminen Hankeaihio: Kannattava maatila Alateema: Marjoista liiketoimintaa*

11 Tavoitteet: Rannikko- ja sisävesikalastuksen kehittäminen Lähikalan käytön edistäminen Osaaminen, markkinointi ja verkostoituminen Uusia kalatuotteita uusille markkinoille Vähäarvoisen kalan hyödyntäminen Vesistöjen tilan parantaminen Kalanviljelyn kehittäminen; yrityskoon ja volyymin kasvattaminen Elinkeinon merkityksen lisääminen, uusien yritysten ja työpaikkojen luominen

12 Selvitettävä: - Kalakantojen määrät ja pyynti sekä kestävä potentiaali - Vesistöjen nykytila ja kehitysnäkyvät, mm. ilmastomuutoksen vaikutukset - Vesistöjen biomassojen/vähäarvoisen kalan hyödyntämismahdollisuudet - Alueen kalastajat ja kalanjalostajat, liiketoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät - Toiminnan tehostamismahdollisuudet (pullonkaulat) sekä uudet tuotteet ja palvelut - Markkinapotentiaali maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti - Vesistökohtaisen biotalouden (sininen biotalous) kehittäminen - Koulutustarpeet Toteutusmalli: Rannikkokalastuksen osalta yhteistyössä Perämeren rannikon kalatalousstrategiatyön kanssa. Sisävesikalastuksen osalta toimintaan osallistetaan kalatalouden hallinto-, tutkimus ja kehittämisorganisaatiot, vesistökohtaiset hankkeet luontevimpia.

13 ESIMERKKI VESISTÖKOHTAISEN KOKONAISUUDEN HANKKEISTUKSESTA - IIJOEN VESISTÖVISIO

14 TAUSTA Iijoen kalatiet hanke päättyi Yleinen pyrkimys kohti laaja-alaisempaa vesistösuunnittelua (IWRM), MMM:n linjaukset Iijoen kalateiden edistäminen P-P:n maakuntaohjelmassa 2014 neuvotteluja Iijoen kalateiden jatkosuunnittelusta ja Iijokea koskevan laaja-alaisen visiotyön käynnistämisestä Koordinaatiovastuu Pohjois-Pohjanmaan liitolle

15 Eteenpäin menemisen hankkeistus Iijoen vesistövision esiselvitys, 3-9/2015, PPL ja Yliopisto/Thule Iijoen vesistövisio hanke, ELY-keskuksen virkatyö, Syken ja Luken työ: MMM:n ohjaus

16 IIJOEN VESISTÖVISION ESISELVITYS Hankeaika PPL:n ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteishanke Rahoitus maakunnan kehittämisrahasta Integrointi / FRESHABIT Valmistelutyö: -Pääasiassa PPL:n ja Thule:n oma työ -Asiantuntijatukea SYKE:ltä -P-P:n ELY-keskuksen virkatyötä valmistelun tueksi -Suppea OR: PPL, ELY-keskus, yliopisto, SYKE -Neuvottelukunnan työ

17 IIJOEN VESISTÖVISION ESISELVITYS Tavoitteet 1. Selvittää ja koota Iijoen vesistövision lähtökohtia, osapuolten tavoitteita, nykyisiä suunnitelmia siten, että voidaan valita paras työtapa vesistövision laadintaan. 2. a ) Mikäli edellytyksiä monitavoitearviointiin, laaditaan menettelyn kuvaus. b) Mikäli muu työmenettely tilanteeseen parempi, laaditaan siitä kuvaus. c) Mikäli ei edellytyksiä täyden laajuuden visiotyölle, esitetään miten visio-hanketta (EKAR) tarkistetaan. 3. Varmistetaan rahoitus- ja muut sitoutumiset vesistövisio-hankkeeseen. 4. Luodaan myönteinen ilmapiiri ja luottamus vesistövisio-hankkeelle.

18 IIJOEN VESISTÖVISIO HANKE - Rahoitustukihakemus jätetty ELY-keskus/EAKR, omarahoitus jokivarren kunnat ja PVO - Hankeaika Kustannusarvio 0,9 M

19 IIJOEN VESISTÖVISIO HANKE Tavoitteet 1: Iijoen vesistövision laadinta: vesienhoidon, kalatalouden, vesitalouden, alueidenkäytön ja elinkeinoelämän tavoitteiden yhteen sovitus. -Osin rakennetun joen tilanne -Mahdollisimman pitkälle viety sitoutuminen -Kokonaishyödyn kasvattaminen, ympäristövastuullisuus, vähähiilisyys -Toimintamalli muuallekin Vision laadinnan työohjelma esiselvityksen perusteella

20 IIJOEN VESISTÖVISIO HANKE Tavoitteet 2: Vaelluskalakannan palauttamisen ja Itämeren lohikannan turvaamisen edistäminen Kalateiden luvanhakija-, rakennuttaja- ja ylläpito-organisaatio Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelypadon kalateiden rakennussuunnitelmat, rahoituksen ja toteutuksen sopiminen Älykalatietekniikan kehittäminen automaatio- ja informaatioteknologian yritysten osaamisella Koko joen alasvaellusreitin suunnittelu