Sadon rakentuminen viljoilla satokomponenttien määräytyminen ja niihin vaikuttavat tekijät

Transkriptio

1 Sdon rkentuminen viljoill stokomponenttien määräytyminen j niihin vikuttvt tekijät Ari Rjl Luke, Luonnonvrkeskus Luonnonvrt j biotuotnto-yksikkö Peltoksvien tuotnto

2 Esitelmän rkenne Sdon rkennusost Ksvuston ksvu j kehittyminen Vegettiivisen biomssn j sdon kytkös - stoindeksi Kuivuus Vedenkäytöntehokkuus

3 Ksvutekijöiden vikutus vesi & rvinteet, N ennen röyhylletulo Sdon rkennusost Jyväntäyttymisjkson olosuhteet & jyvälukumäärä SATO Jyväpino (TJP) Versolkm/pv Jyvälkm röyhyssä x x Jyvälkm m-2 Röyhylkm m -2 + Orslkm m -2 Ari Rjl

4 Kurll röyhy (riisi) 2 jyvää/tähkylä Pölyttyminen päivää Tyypillisesti 4-5 solmu, joiss vihtelev määrä tähkylöitä, siten että tähkylälkm ksv röyhyn losn päin

5 1-jyvä dominoi sen poistmisen jälkeen 2- jyvän pino nousi, mutt ei 1-jyvän tsolle Jyväpino riippuvinen jyvän solulukumäärästä? Ykkösjyvä selvästi pinvmpi 1-jyvä 60% sdost 2-jyvä 40% - - Rjl & Peltonen-Sinio Agriculturl Sciences 2 3: Jyväpino yleensä hiemn lhisempi röyhyn losiss

6 Sdon rkennusost SATO Jyväpino (TJP) Jyvälkm röyhyssä x Versolkm/pv x Röyhylkm m -2 Jyvälkm m-2 + Orslkm m -2 Ari Rjl

7 Kurn jyvästo: jyväpino (TJP, g) lähde: MTT virlliset ljikekokeet SATO kg/h TJP g Ari Rjl

8 Kurn jyvästo: jyvälukumäärä (kpl/m2) SATO kg/h lähde: MTT virlliset ljikekokeet 5000 jyvää 35 mg = kg/h Jyvälukumäärä kpl/m2 Jyvästo on voimkksti kytköksissä jyvälukumäärään Ari Rjl

9 Kurn jyväpino: ydin & kuori TJP kuori g Prosentulinen osuus lähde: MTT virlliset ljikekokeet TJP ydin g Ari Rjl

10 Vegettiivisten ksvinosien ksvu j sto-osien muodostuminen Ripeä mnpeittävyys eduksi säteilyn, veden j rvinteiden hyödyntämisessä & kilpiluss rikkksvej vstn siemenstoksveill sto j vegetksvimss kytköksissä Toisiins: stoindeksi = jyvä/mnpäällinen ksvimss viljt ±50% öljyksvit <30% fotosynteesi + jossin määrin muist ksviosist siirretyt sokerit Kur, vehnä, mt-ohr 80-90% sdost pv 2-t-ohr >50% Jyvän täyttymisviheess ksvu enää ylimmässä solmuvälissä j kukinnoss Pää- j sivuversojen veget.mssn j yhteyttävän lehtiln & stopotentilin rkentuminen Vesi & rvinteet Abort lehti- j sivuversoiheet tähkylä- j kukk-iheet n kukt, tähkylät, sivuversot lippulehtiviheess Vegettiivinen vihe Suvullinen vihe Jyvän täyttymisvihe Ari Rjl 2-lehtivihe

11 SATO kg/h Vegettiivinen ksvimss, sto j stoindeksi (SI %): Broilerivehnä-hnke: viljelijäkokeet Sto (kg/h) j stoindeksi (HI %) 1: SI 33% - jyvä 2.5 t j olki 5 t 2: SI 50% - jyvä 2.5 t j olki 2.5 t Stopotentili on relisoitunut 100% Jos lkuksvukudell ksvuss, eli biomssn kerryttämisessä häiriöitä potentilinen sto 1: edellytykset 5 t stoon, mutt t toteutui 1 2 Kruunu Scirocco Zebr Anniin Bjrne Mrble Wellmo Epos JAK JOS JOZ SÄA MTB NIM TBW JAE Ari Rjl Stoindeksi (%) Häiriöt jyväntäyttymisviheess stomenetyksiä

12 spikelet no Kuivuus jyvälukumäärä, 6-th ohr DR1 = kuivuus ennen tähkälletulo DR2 = kuivuus jyväntäyttymisviheess Men grin number in spikelets CONT DR1 DR2 b b b b b b b b b b b b Jyvälkm/tähkylä Stressi pölyttymisen jälkeen ei juurikn vikutust siemenlkm Stressi ennen tähkälletulo rjoitt jyvälkm

13 spikelet no Kuivuus Jyväpino, 6-th ohr DR1 = kuivuus ennen tähkälletulo DR2 = kuivuus jyväntäyttymisviheess Men single grin w eight (mg) in spikelets (w hen present) CONT DR1 DR2 Yksittäisen jyvän pino mg Olosuhteiden normlisoituess jyväntäyttyminen voi oll normli huom lhisempi jyvälkm b b b b b b b b b b b b Pölyttymisen jälkeinen stressi (kuivuus, kuumuus, tudit) rjoitt siemenpino

14 Sdnnn vjus kylvöstä tähkälletuloon MTT:n Mllsohrn sto- j proteiinimlli Vähintään 110 mm ei stomenetyksiä % vuosist sdnt yli 110 mm Keskimäärin jok toinen vuosi sdnt rjoitt stopotentili ksvustomss jyvä- & versolukumäärä

15 Trvitseeko kur ohr enemmän vettä ksvuun? vedenkäytöntehokkuus: hihdutettu g H 2 O / g ksvibiomss Pieni ero kuivn ksvukuten, isompi ero steisempn ksvukuten Kur tuhlilevmpi veden suhteen, vrsinkin jos sitä on trjoll reilummin

16 Trvitseeko kur ohr enemmän vettä ksvuun? Virllisten ljikekokeiden ohr-kur-vertilu sdemäärältään kolmess eri tilnteess: kuiv, keskimääräinen j steisempi lkuksvukusi +650 kg kg +850 kg Viitteitä siitä, että kur pärjää kuivss suhteellisesti yhtä hyvin, ti hiemn premmin kuin ohr 3000 ohr kur Rjl &Juhiinen kuiv keskimääräinen steis lkukusi

17 TJP g Jyvälkm j TJP SATO (kur) <1t h -1 >7 t h -1 lähde: MTT virlliset ljikekokeet Jos jyvälukumäärä (kpl/ksvi, kpl/m 2 ) jää lhiseksi, niin jyväpinon kompenstiokyky on rjllinen tkpkki sdon suhteen <1t 1-2 t 2-3t 3-4t 4-5t 5-6t 6-7t >7t Rvinteet, vesi + rikt - yleisesti häiriö versoutumisest röyhylletuloon negtiivinen vikutus jyvälukumäärään & vegettiiviseen ksvimssn Ari Rjl jyvälkm m 2 Jyväntäyttymisjksoll yhteyttävä lehtil j sen kunto määrittävät jyväpino

18 Kiitos! 18 Teppo Tutkij