4. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS

Transkriptio

1 49 (153) 4. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS Hankealueen keskeisimmät ympäristön nykytilaselvitykset on pyritty mahdollisuuksien mukaan löytämään ja käymään olennaisilta osiltaan läpi. Nykytilaselvityksessä on hyödynnetty valtion ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelun tietoja. Kaavoituksen nykytilaselvityksessä on käytetty Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavatietoja ja Tarvasjoen kunnan yleis- ja asemakaavatietoja. Keskeisimmät tietolähteet on mainittu kappaleessa HANKEALUEEN YLEISKUVAUS Hankealue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Tarvasjoen keskusta sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä pohjoisessa ja Marttilan keskusta noin 9,5 kilometrin päässä koillisessa. Vuoden 2010 lopussa Tarvasjoen väkiluku oli asukasta ja asuntokuntien määrä 808 kpl. Kesämökkejä oli 131 kpl. Vuoden 2008 lopussa kunnassa oli työpaikkoja 555 kpl, joista alkutuotannon osuus oli 12,1 %, jalostuksen 41,4 %, palvelujen 44,5 % ja muiden 2,0 %. Vuonna 2009 yrityksiä kunnassa oli 202 kpl. (Tilastokeskus, 2011.) Asutus Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asuin- tai vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee noin 450 metrin päässä lännessä. Kyseinen kiinteistö on rekisteröity asuinkiinteistöksi, mutta se on ollut vapaa-ajan käytössä. Seuraavaksi lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 670 metrin päässä kaakossa. Noin 540 metrin etäisyydellä kiinteistön itäpuolella, hankealueelle rakennettavan tien varrella, sijaitsee savusauna ja pieni nukkumatila. (Lehtinen, 2012). Noin 1,5 kilometrin säteellä hankekiinteistöstä sijaitsee noin 25 asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöä. Kuvassa 15 on esitetty punaisella ympyröityinä lähimmät asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt noin 2 km säteellä kiinteistön keskipisteestä mitattuna. Hankealue on rajattu vihreällä viivalla. Hankealueelle suunnitellun uuden tien alustava tielinjaus on merkitty vihreällä katkoviivalla.

2 50 (153) Kuva 15. Lähimmät asuin- ja vapaa-ajankiinteistöt (Maanmittauslaitos, 2011, kopiointilupa 790/KP/11, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

3 51 (153) Muut toiminnot Kiinteistöstä noin 900 metrin päässä etelässä sijaitsee Koiviston loman leirintäalue. Alueen pinta-ala on noin 13 hehtaaria, siellä sijaitsee kolme 50 m 2 :n mökkiä ja päärakennus on myös mökkivuokrauksen piirissä. Alueella on myös 61 asuntovaunutonttia, joiden pinta-alat ovat m 2. Alueella on neljä tekolampea, joista kuvassa 16 on niistä yksi. (Koiviston loman infotaulu ja toiminnanharjoittajan oma ilmoitus.) Kuva 16. Koiviston loman tekolampi (AIRIX Ympäristö Oy, 2011). Noin 900 metrin päässä itäkoillisessa sijaitsee Tyllin teollisuusalue, jolle saa asemakaavamääräysten mukaan sijoittaa liike-, teollisuus- ja varastorakennuksia. Kaavoitetun alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Teollisuusalueella harjoittavat toimintaansa mm. seuraavat ympäristölupavelvolliset yritykset: Solupak Oy (rakennuseristeiden valmistus, ja Stena Metalli Oy (metalli- sekä sähkö ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely). Solupak Oy valmistaa ympäristölupapäätöksen mukaisesti EPS-eristeitä (paisutettu polystyreeni) keskimäärin tonnia vuodessa. Stena Metalli Oy saa ympäristölupapää-

4 52 (153) töksen mukaisesti vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä hakemuksen mukaisia jätemateriaaleja yhteensä tonnia vuodessa. Noin 1,5 kilometrin päässä länsiluoteessa sijaitsee broilerin eläinsuoja. Kuvassa 17 on esitetty lähimmät muut merkittävät toiminnot. Hankealue on rajattu punaisella viivalla. Kuva 17. Lähimmät muut toiminnot (Maanmittauslaitos, 2011, kopiointilupa 790/KP/11, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy). Turun kaupungin vedenottamo sijaitsee hankekiinteistöstä noin 2,5 kilometrin päässä länsiluoteessa. Suhteessa hankekiinteistöön vedenottamo sijaitsee Paimionjoen yläjuoksulla. Turun seudun vesihuolto perustuu nykyään pääosin Virttaankankaan tekopohjaveteen. Aurajoesta vetensä ottava Halisten pinta-

5 53 (153) vesilaitos, johon tarvittaessa ohjataan vettä myös Paimionjoesta, muutetaan seudulliseksi varavesilaitokseksi (Turun kaupunki, 2010). Rahkasuon turvetuotantoalue ja Metsästysyhdistys Tarvas ry:n ampumarata-alue sijaitsevat kaakossa noin kahden kilometrin etäisyydellä. Kuvassa 18 on esitetty pumppaamon, ampumaradan ja turvetuotantoalueen sijainnit suhteessa sikalakiinteistöön. Hankealue on ympyröity vihreällä ja muut kohteet punaisella.

6 54 (153) Kuva 18. Turun kaupungin vedenottamon sekä ampumaradan ja turvetuotantoalueen sijainnit (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

7 55 (153) Eläinmäärät ja viljelty ala Aiemmin mainitun broilerikasvattamon lisäksi Tarvasjoella harjoitetaan myös muuta kotieläintaloutta. Taulukossa 5 on esitetty Tarvasjoen ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelty peltopinta-ala perustuen Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen julkaisemiin tietoihin (Tike, 2011). Siipikarjan osalta Auran ja Tarvasjoen tiedot ovat vuodelta Eläinmäärissä ei ole huomioitu eläinten kasvuvaiheita ja alatyyppejä. Viljelyalat on saatu Teho-hankkeen julkaisusta 4/2010. Taulukko 5. Tarvasjoen ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelyalat. Siat Siipikarja Naudat Viljelyala Kunta (kpl) (kpl) (kpl) (ha) Aura Lieto Loimaa Marttila Paimio Pöytyä Salo Tarvasjoki Yhteensä Liikenne Valtatien 10 nopeusrajoitus on sikalakiinteistön ja Takamaantien risteyksen kohdalla kesäaikaan 100 km/h ja talviaikaan 80 km/h. Takamaantiellä vallitsee yleinen nopeusrajoitus 80 km/h. Vuonna 2010 valtatiellä 10 liikkui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueellisen liikennemääräkartan mukaan hanke-aluetta lähimmässä mittauspisteessä ajoneuvoa vuorokaudessa. Takamaantiellä vastaava luku oli 76 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 19 on esitetty ote liikennemääräkartasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

8 56 (153) Kuva 19. Liikennemääräkartta (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy). Liikenneviraston tuottaman koko maan raskaan liikenteen liikennemääräkartan mukaan hanke-aluetta lähimmissä mittauspisteissä valtatiellä 10 liikkui raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Kuvassa 20 on esitetty ote liikennemääräkartasta. Hankealue on ympyröity vihreällä.

9 57 (153) Kuva 20. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta (Liikennevirasto, 2010, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy). Kuvassa 21 on esitetty näkymä Takamaantien ja valtatie 10 risteyksestä Turun suuntaan ja kuvassa 22 Hämeenlinnan suuntaan.

10 58 (153) Kuva 21. Takamaantien liittymänäkymä Turun suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011). Kuva 22. Takamaantien liittymänäkymä Hämeenlinnan suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

11 59 (153) 4.2. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Alueiden maankäyttöä ohjataan maakunta- (entinen seutukaava), yleis- ja osayleis- sekä asemakaavoituksella. Alemmat kaavatasot eivät saa olla ristiriidassa ylempien oikeusvaikutteisten kaavojen kanssa Maakuntakaava Hankealueella on voimassa seutukaava, joka on oikeusvaikutuksiltaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava, koska kaavaa ei ole korvattu maakuntakaavalla mennessä. Seutukaavassa kohdealueella ei ole kaavamerkintää. Kuvassa 23 on esitetty ote seutukaavasta. Hankealue on ympyröity vihreällä. Kuva 23. Ote seutukaavasta (Tarvasjoen kunta, 2011a, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy). Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksen joulukuussa Maakuntakaava on saapunut ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistamiseen kuluu aikaa tyypillisesti noin vuosi. Hanke-

12 60 (153) alue kuuluu Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavan osakokonaisuuteen. Hankealue on maakuntakaavaehdotuksessa varustettu kaavamerkinnällä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. Kiinteistö sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeän alueen raja-alueella. Kuvassa 24 on ote maakuntakaavaehdotuksesta. Hankealue on ympyröity vihreällä. Kuva 24. Ote maakuntakaavaehdotuksesta (Varsinais-Suomen liitto, 2010, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy) Yleiskaava Hanke-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Tarvasjoen keskustan osayleiskaava on vuodelta Tarvasjoelle on laadittu strateginen yleiskaava, jonka kunnanhallitus on hyväksynyt Strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen.

13 61 (153) Hankealue on strategisessa yleiskaavassa varustettu kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue. Kuvassa 25 on ote strategisesta yleiskaavasta. Hankealue on ympyröity vihreällä Asemakaava Kuva 25. Ote strategisesta yleiskaavasta (Tarvasjoen kunta, 2012, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy). Hankealue ei sijaitse asemakaava-alueella. Lähin asemakaavoitettu alue on Tyllin teollisuusalue, joka sijaitsee noin 900 metrin päässä koillisessa. Kuvassa 26 on ote Tyllin asemakaavasta.

14 62 (153) Kuva 26. Ote Tyllin asemakaavasta (Tarvasjoen kunta, 2011) MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Hankekiinteistön luoteispääty rajoittuu valtatiehen 10. Kiinteistöllä kasvaa nykyisin nuorta noin vuotta vanhaa, melko tiheää koivu- ja mäntyvaltaista metsää. Kuvassa 27 on esitetty lähimaisema valtatien 10 suunnasta katsottuna.

15 63 (153) Kuva 27. Maisema valtatien 10 suunnasta (AIRIX Ympäristö Oy, 2011). Kuvassa 28 on esitetty näkymä sikalakiinteistön kohdalta Turun suuntaan ja kuvassa 29 Hämeenlinnan suuntaan.

16 64 (153) Kuva 28. Näkymä Turun suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011). Kuva 29. Näkymä Hämeenlinnan suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011).

17 65 (153) Maisemallisesti arvokkaat kohteet Valtakunnallisesti arvokas Paimionjokilaakson maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin päässä idässä. Kiinteistöltä ei ole avointa näköyhteyttä maisema-alueelle, vaan välissä sijaitsee metsää noin 500 metrin leveydellä. Kuvassa 30 on esitetty kohdekiinteistön sijainti suhteessa Paimionjokilaakson maisema-alueeseen. Hankealue on ympyröity vihreällä.

18 66 (153) Kuva 30. Paimionjokilaakson maisema-alue (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

19 67 (153) Valtakunnallisesti arvokas Aurajokilaakson maisema-alue sijaitsee noin 11 kilometrin päässä lännessä Kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat kohteet Hankekiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kulttuuriympäristön tai historian kannalta arvokkaita kohteita. Mustasuon hautaröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka sijaitsevat noin metrin päässä luoteessa. Juvan kartano sijaitsee noin kahden kilometrin päässä koillisessa. (Uotila ja Lavikainen, 2002.) Museoviraston ylläpitämän paikkatietoaineiston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse RKY-kohteita (Museovirasto, 2011). RKY-kohde Hämeen Härkätie kulkee lähimmillään vähän yli kolmen kilometrin päässä hankekiinteistöstä LUONNONYMPÄRISTÖ Kiinteistöllä kasvaa nykyisin nuorta noin vuotta vanhaa, melko tiheää koivu- ja mäntyvaltaista metsää. Kiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä luonto-arvoja (Uotila ja Lavikainen, 2002) Luonnonsuojelu- ja Natura alueet Kiinteistöä lähin Natura 2000 alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä lounaassa. Paimionjokilaakson Natura-alueen (tunnus FI , SCI) pintaala on noin 156 hehtaaria. Ympäristöhallinnon Internet-sivujen mukaan alueella on pieni yksityinen suojelualue (Juntolan alue), mutta muun luonnonsuojelulailla toteutettavan osan suojelu on toteuttamatta. Luontodirektiivin liitteen ll lajeista Natura-alueella on havaittu vuollejokisimpukka. Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppijakauma on seuraavanlainen:

20 68 (153) Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 22 % Pikkujoet ja purot 1 % Alavat niitetyt niityt 40 % Vuoristojen niitetyt niityt 25 % Lehdot 7 % Huhtaniittun luonnonsuojelualue (tunnus YSA205302) sijaitsee kiinteistöstä pohjoiseen noin 7,5 kilometrin etäisyydellä. Lyömäsin luonnonsuojelualue (tunnus YSA205727) sijaitsee kiinteistöstä koilliseen noin 8,5 kilometrin etäisyydellä. Kuvassa 31 on esitetty kohdekiinteistön sijainti suhteessa lähimpiin luonnonsuojelu- ja Natura alueisiin. Hankealue on ympyröity vihreällä.

21 69 (153) Kuva 31. Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueet (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

22 70 (153) Pinta- ja pohjavedet Hankekiinteistöä lähimmät merkittävät pintavedet ovat seuraavat: Ohjonoja, joka laskee Vähäjokeen, etäisyys noin 500 m etelälounas Mustassuonoja, joka laskee Paimionjokeen, etäisyys noin 700 m länsi Karjanoja, joka laskee Paimionjokeen, etäisyys noin 700 m länsi Paimionjoki, joka laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen, etäisyys noin 2 km länsi Tarvasjoki, joka laskee Paimionjokeen, etäisyys noin 2,7 km pohjoinen Savijoki, joka laskee Aurajokeen, etäisyys noin 5 km länsi Paimionjoen ekologinen tila oli vuonna 2008 tehdyn EU:n yhteisten luokitteluperusteiden mukaan välttävä. Kemiallinen tila oli hyvä. (Suomen ympäristökeskus, 2008.) Hankekiinteistöä lähimmässä aktiivinäytteenottokäytössä olevassa mittauspaikassa (Pajo 36, noin 3 km länteen) Paimionjoen vedenlaatu on aiemmin käytössä olleen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan fosforipitoisuuksien osalta ollut asteikolla välttävä-huono ja hygienian indikaattoribakteerien (fekaaliset enterokokit) asteikolla hyvä-välttävä vuosina Hankealueella sijaitsee myös pienempiä metsäojia, joista on yhteys mm. Ohjonojaan. Lähimpien pintavesien sijainti on esitetty kuvassa 32. Hankealue on ympyröity vihreällä.

23 71 (153) Kuva 32. Lähimmät pintavedet (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

24 72 (153) Turun vesilaitos on ottanut raakavettä Paimionjoesta Savijoen kautta Aurajokeen ajankohtina, jolloin Aurajoen virtaama ei ole ollut riittävä vesilaitoksen raakaveden tarpeisiin. Vedenottamo Paimionjoessa on noin 3,2 km Tarvasjoen jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella (kuva 18). Nykyisin Turun vesilaitos käyttää pääosin Virttaankankaan tekopohjavettä. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat taulukon 6 mukaiset. Pohjavesialueiden luokittelu on seuraavanlainen: Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue Taulukko 6. Lähimmät pohjavesialueet sekä niiden pohjavesiluokka, antoisuus, pinta-ala ja etäisyys hankekiinteistöstä. Alueen nimi Pohjavesiluokka Antoisuus (m 3 /d) Pinta-ala (km 2 ) Etäisyys (km) Myllymaa I 80 0,38 4,0 Tammenoja I 500 0,53 6,5 Alhojoki-Rauvola I ,26 6,7 Suurila I 80 0,27 6,8 Pehtarinlähde II 100 0,43 7,2 Uusitalo-Koli II 500 1,13 7,5 Lähimpien pohjavesialueiden sijainti on esitetty kuvassa 33. Hankealue on ympyröity vihreällä.

25 73 (153) Kuva 33. Lähimmät pohjavesialueet (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

26 74 (153) Lähin pohjaveden havaintoputki sijaitsee OIVA-palvelun mukaan noin kahdeksan kilometrin päässä lounaassa Pehtarinlähteen pohjavesialueella (havaintopaikan nimi P2) Maa- ja kallioperä Kiinteistön maaperä on pääosin moreenia. Kiinteistöllä ei ole vielä hankkeen tässä vaiheessa tehty pohjatutkimuksia. Kuvassa 34 on esitetty alueen maaperäkartta. Hankealue on ympyröity vihreällä. Kuva 34. Maaperäkartta (Tarvasjoen kunta, 2011a, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy). Kiinteistön läheisyydessä ei sijaitse maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita. Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet sijaitsevat Tyllin teollisuusalueella noin 900 met-

27 75 (153) rin päässä koillisessa. Kuvassa 35 on esitetty sinisin pistein lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet. Hankealue on ympyröity vihreällä.

28 76 (153) Kuva 35. Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, hankealueen sijainti AIRIX Ympäristö Oy).