VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA
|
|
- Ari-Matti Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA
2 2 1 Johdanto 4 2 Tavoitteet Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Täsmennetyt tavoitteet: Lähtökohdat ja reunaehdot 7 3 Nykytilan analyysi Kustannusvertailu Väestömuutosten vaikutusten arviointi Haastattelujen yhteenveto Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Mahdolliset yhteistyökohteet Vireillä olevat kehittämishankkeet 17 4 Työn viitekehys Paikallisuus muuttaa muotoaan Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Johtamis- ja ohjausroolien kehitys Palvelumallien kehitys 22 5 Vaasanseudun palveluvisio 24 6 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli Asiakkaalle näkyvä palvelu- ja jakelujärjestelmä Yhtenäinen palvelutuotanto Toiminnanohjaus 27 7 Palveluyhteistyön organisointi Kuntien yhteinen tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin edut ja haitat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lähipalvelupiirin organisointi ja suhde palvelupiiriin Uuden järjestelmän etuja ja haittoja Opetuspalvelut Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelukeskus Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Tilapalvelu Uuden toimintamallin etuja ja heittoja Seudullinen vesi- ja viemärilaitos Uuden toimintamallin etuja ja heittoja Seudullinen tietoimisto ja tieliikelaitos Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 44
3 3 7.8 Kaavoitustoimisto Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Ympäristötoimisto Uuden mallin etuja ja haittoja 46 8 Ketjupalvelumallin suhde kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Esilläolleet vaihtoehtoiset mallit Erot ja yhtäläisyydet Ketjupalvelumalli vs. peruskuntamalli Ketjupalvelumalli vs. palvelupiirimalli Ketjupalvelumalli vs. aluekunta-lähikuntamalli 49 9 Ketjupalvelumallin suhde Ole Norrbackin asiantuntijaryhmän esityksiin Sosiaali- terveydenhuolto Koulutus Kulttuuri Tekniset, ympäristö- ja tukipalvelut Ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien mahdollisuudet ja edellytykset seudun alueella Puolittaismarkkinat ja varsinaiset markkinat Palveluseteli lisää asiakasohjautuvuutta Palvelusetelin käyttöönotossa huomioitavaa Laatumallit palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä Tunnetuimmat laatumallit Laatumallien soveltuvuus palvelutuotannon kehittämisessä ja johtamisessa Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Palvelutuotannon tehostaminen markkinamekanismeja, palveluseteli- ja laatujärjestelmää hyödyntäen Vaasanseudun tilanne Esimerkki organisointimallista, tuotteistamisesta ja kustannuksista seudullisessa yhteistyössä Nykyisen toimintamallin kustannukset Uuden toimintamallin toiminnallisia ja kustannusvaikutuksia Yhteinen hallinto Yhteinen ruokahuolto Tarvelähtöinen resurssisuunnittelu 62
4 4 1 Johdanto Vaasanseudun Kehitys Oy, Vasek päätti käynnistää osana aluekeskusohjelmaa Vaasanseudun palvelustrategian laatimisen syksyllä Hankkeessa on mukana alueen 12 kuntaa: Isokyrö, Jurva, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Maksamaa tuli mukaan hankkeeseen myöhemmin. Yhtiön hallitus päätti hankkia tarjouskilpailun perusteella konsultointityön hanketta varten Yritystaito Oy:ltä. Vastaavana konsulttina toimi Tero Maksimainen. Konsulttitiimiin kuuluivat lisäksi Veli-Matti Koljonen ja Sten Fronden. Strategiatyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluvat mukanaolevien kuntien kunnanjohtajat ja Vasek Oy:n toimitusjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio ja varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson sekä sihteerinä kehittämispäällikkö Jan-Erik Helenelund Vasek Oy:stä. Kokouksessaan johtoryhmä päätti kutsua myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajan, Akavan, SAK:n ja STTK:n edustajan johtoryhmän jäseneksi. Hankkeen johtoryhmä on hyväksynyt hankkeen työohjelman, mutta ei ole ottanut kantaa yksittäisiin yhteistyöhankkeisiin. Johtoryhmän I kokous Johtoryhmän II kokous Keskeisten toimijoiden I työseminaari Johtoryhmän III kokous Johtoryhmän IV kokous Johtoryhmän V kokous Keskeisten toimijoiden II työseminaari Kansalaiskeskustelun käynnistäminen lähtötiedot kustannusvertailu KuVA-analyysi Kuntien joryt workshopit 12 x ½ pv Päättäjien workshopit 12 x ½ pv Sidosryhmien odotusten kartoittaminen Väliraportti I Seututaso Johtoryhmän VI kokous Laatukriteerien käytön perusteet Toimialojen I yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Valmistelutyöryhmien työskentely Toimialojen II yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Väliraportti II Kuntakohtainen käsittely 12 x ½ pv Organisointi mallit Strategialuonnos Kuntataso Strategia 12/2004 5/ /2005 4/2006 Palvelustrategiatyön luonne muuttui alkuperäisestä erillisten yhteistyökohteiden tarkastelusta kokonaisvaltaiseksi rakennetarkasteluksi syksyllä 2005 PARAS - hankkeen käynnistyttyä.
5 5 2 Tavoitteet 2.1 Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Vaasan seudun palvelustrategiahankkeelle on asetettu hankesuunnitelmassa seuraavat tavoitteet, joiden mukaisesti pyydettiin myös tarjoukset: 1. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. 2. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat kuntien antamien perustietojen perusteella. 3. Kartoittaa palvelutarjonnan puutteet. 4. Kartoittaa ne palvelutuotannon kriittiset puutteet, jotka yhteiskunnallisten muutostrendien seurauksena pahenevat tai aiheuttavat uusia puutteita tulevaisuudessa. 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). 6. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse. 7. Selvittää yhteistyössä kuntien kanssa ne palvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä ja siihen liittyen: 8. Esittää organisointimalli ja organisaation kustannukset seudullisessa yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään kuntien omaa tuotantoa hyödyntäen ja resurssien yhteiskäytössä. 9. Esittää organisointimalli ja organisoinnin kustannukset seudullisesta yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään seudullisesti ostopalveluina / palvelusetelijärjestelmää hyödyntämällä. 10. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 11. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsinkielisenä versiona. 2.2 Täsmennetyt tavoitteet: Johtoryhmä täsmensi ensimmäisessä kokouksessaan hankkeen tavoitteita seuraavasti: Tavoite Taso Mittari Seuranta 1. ja 4. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. On muodostunut yhteinen käsitys niistä yhteiskunnallisista kehitystrendeistä, jotka on syytä huomioida Vaasanseudun palvelustrategiassa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio 4/2006
6 6 2.ja 3. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat ja palvelutarjonnan puutteet 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). On muodostunut yhteinen kokonaiskäsitys kuntien nykyisestä palvelutasosta ja sen puutteista On muodostunut yhteinen käsitys laadullisten arviointikriteerien merkityksestä palvelutuotannon ohjauksessa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/ ja 7. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse ja jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä 7.ja 8. Esittää vaihtoehtoiset organisointimallit ja niiden kustannukset seudullisessa yhteistyöstä 9. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 10. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten Palvelustrategiassa on otettu huomioon kuntien kannanotot On muodostunut yhteinen käsitys seudullisen palvelutuotannon organisointimallista On muodostunut yhteinen käsitys ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella On muodostunut yhteinen käsitys sovellettavasta taloudellisuusvertailumallista Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006
7 7 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsin kielisenä versiona. Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Johtoryhmän arvio 4/ Lähtökohdat ja reunaehdot Palvelustrategiatyön ohjaamista varten johtoryhmä määritteli lisäksi työlle lähtökohdat ja reunaehdot seuraavasti: 1. Kunnat määrittelevät omista lähtökohdistaan, missä palveluissa ja kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä oman seudun lisäksi myös muihin suuntiin. 2. Palveluiden järjestään asukaslähtöisesti siten, että kuntien hallinnolliset rajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. 3. Kuntien valtuustojen ja hallitusten mahdollisuudet ohjata yhteistä / yhteisesti järjestettyä palvelutuotantoa on turvattava 4. Tietojärjestelmien yhteensopivuudella luodaan edellytykset toiminnan ohjaukseen ja yhteiseen sähköiseen asiointiin. 5. Puretaan päällekkäisiä toimintoja ja vahvistetaan yhteistyöllä osaamista. 6. Palveluyhteistyö aloitetaan / laajennetaan ensin niissä palveluissa, joissa se on luontevinta. 7. Palvelustrategiatyössä ei esitetä henkilöstön irtisanomisia. 8. Toimintamallin on tuotava kunnille taloudellisia säästöjä palvelujen laadun ja saatavuuden kärsimättä. 3 Nykytilan analyysi 3.1. Kustannusvertailu Kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustietoihin vuodelta Vertailussa käytetään pääasiassa kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja vertailuyksikkönä käytetään asukasmäärää, muuta yksikköä tai suoritetta. Seuraavassa on yhteenveto suurempien menokohtien vertailusta. Pääsääntöisesti käyttömenot yhteensä, sosiaali- ja terveystoimi yhteensä ja koulumenot ovat vertailukelpoisia. Nämä ovat luotettavampia kuin yksittäisten palvelujen tarkastelu, jolloin kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Tarkemmalla tasolla tarkasteltaessa voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia ovat esim. vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa.
8 8 Käyttötalouden menot e/asukas vuonna 2003 (netto) 4, e 4 3,5 3 2,5 2 3,151 3,325 3,346 3,375 3,412 3,523 3,552 3,714 3,791 3,942 4,116 4,176 3,544 1,5 1 0,5 0 Mustasaari Laihia Jurva Oravainen Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa Käyttötalousmenot asukasta kohti ovat pienimmät Mustasaaressa 3151 ja suurimmat Vaasassa Kuuden kunnan käyttötalousmenot ovat maan keskiarvon 3544 yläpuolella. Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä e/asukas (2003) e 2,5 2 1,5 1,874 2,058 2,075 2,089 2,121 2,17 2,217 2,264 2,281 2,287 2,348 2,506 2,2 1 0,5 0 Mustasaari Jurva Oravainen Laihia Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa
9 9 Sosiaali- ja terveystoimen yhdistetyt menot ovat pienimmät Mustasaaressa 1874 ja suurimmat Korsnäsissä Puolella kunnista kustannukset ovat suuremmat kuin maan keskiarvo. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 2003 Grundskolans nettokostnader år e e ,315 5,398 5,488 5,514 5,902 6,052 6,15 6,269 6,365 6,411 6,982 7,234 5, tuntia Peruskoulu e/oppilas (netto) - Grundskola /elev Peruskoulussa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar per elev Laihia Vaasa Isokyrö Vähäkyrö Närpes Korsholm Kristinestad Jurva Malax Vörå Korsnäs Oravais Koko maa/hela landet Peruskoulun kustannukset ovat suurimmat Oravaisessa 7234 ja pienimmät kustannukset ovat Laihialla Laihia ja Vaasa ovat alle maan keskiarvon, joka on 5470.
10 10 Lukion kokonaiskustannukset vuonna 2003 Gymnasiets totalkostnad år e ,328 4,38 4,845 4,882 5,356 5,557 5,635 6,021 6,671 4, tuntia Lukion kustannukset e/oppilas - /elev Lukiossa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar/elev Korsnäs Oravais Vähäkyrö Korsholm Isokyrö Laihia Vaasa Malax Närpes Jurva Kristinestad Vörå Koko maa/hela landet Lukio-opetuksen menot ovat suurimmat Vöyrillä 6671 ja pienimmät Mustasaaressa Mustasaaren ohella Isokyrö on alle maan keskiarvon Jokaiselle kunnalle on tehty myös vertailu omassa kuntasarjassaan. Palvelukohtaiset tiedot on toimitettu suoraan kuntiin. 3.1 Väestömuutosten vaikutusten arviointi Kuntien väestömuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin on arvioitu Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA)-menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen uusin väestö- ja ikärakenneennuste sekä kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. KuVA-menetelmällä voidaan tehdä ennuste keskeisten palvelujen (lasten ja nuorten sekä vanhusten) kustannuksista. Menetelmä esittää tulevaisuuden kuvan tilanteesta ellei mitään tehdä eli toimitaan nykyisellä toimintamallilla ja kustannustasolla. Kunnissa tapahtuvat väestömuutokset ovat hyvin keskeinen palvelurakenteeseen ja sitä kautta kuntatalouteen vaikuttava tekijä. Kunnallistaloudellisen lähtökohdan muodostavat kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Vaikutusta menoihin on arvioitu palveluissa tapahtuvan kysynnän perusteella. Taustalla on Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukainen palveluiden luokittelu ja niille lasketut ikä- ja asukasryhmäkohtaiset kustannukset. Kunnalliset palvelut on luokiteltu kolmeen luokkaan - ikäspesifiset palvelut (tarkoitettu tietylle ikäryhmälle esim. päivähoito, koulut, vanhusten palvelut)
11 11 - ikä- ja asukasriippuvaiset palvelut (käyttö riippuu asukkaan iästä, mutta kaikki käyttävät esim. terveydenhuolto) - ikä- ja asukasriippumattomat palvelut (tarkoitettu kaikille kuntalaisille esim. kunnallistekniikka) Koko maan kuntien palveluiden kustannuksista vuonna 2001 oli ikä- ja asukasriippumattomien palveluiden osuus 25 % eli 75 % on riippuvaisia väestö- ja ikärakenteen muutoksista. Kokonaisuudessaan Vaasanseudulla väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäresurssin tarvetta vanhusten palveluissa ja resurssien vapautumista lasten sekä nuorten palveluissa v lisäresurssin tarve on 11 milj. euroa. Vuodesta 2010 lähtien tulee suuria ikäluokkia vanhushuollon piiriin. Kuntien suuri haaste on muuttaa palvelurakennettaan kevyemmäksi ja saada palveluiden kustannustasoa alapäin tämän valtuustokauden aikana. Tämän avulla voidaan pienentää kustannusten kumulatiivista kasvua. Kaikilla kunnilla on tarve palvelutoimintansa sopeuttamiseen väestörakenteen muuttumisen johdosta. Kuntien väestö- ja ikärakenteen muutoksissa on kuitenkin kuntakohtaisesti suuria eroja. Kaikissa kaavioissa sininen palkki kuvaa lasten ja nuorten palveluja, punainen palkki vanhusten palveluja ja keltainen edellisten yhteisvaikutusta. Palvelurakenteen muutos , milj.euroa Vaasanseutu Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Isokyrö 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,10,1 0,7 0,5 0,2 2,1 1,8 1,7 1,2 1,4 0,9 0,4 0,4 0,4-0,
12 12 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Jurva 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 1,8 1,9 1,5 1,1 0,9 0,9 0,5 0,5 0,2 0,1-0,2-0,1-0,3-0,8-1,0-1,0-1,0-1, Förändringar i servicestrukturen , milj. Korsholm 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 11,2 10,9 9,08,9 6,46,3 4,0 3,6 1,7 1,2 0,30,1 0,0-0,2-0,5-0,4-0,1-0, Förändringar i servicestrukturen , milj Korsnäs 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,8 0,5 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0-0,1-0,1 0,0-0,1-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,
13 13 Förändringar i servicestrukturen , milj Kristinestad 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 2,0 1,2 0,1 0,4-0,6-0,4-2,1-1,8-2,1-3,3-1,8 3,7 2,9-0,4-1,0-3,8-3,9-4, Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Laihia 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 4,1 3,3 3,3 2,7 2,3 1,7 1,3 0,4 0,6 0,0-0,4-0,3-0,3-0,7-0,7-0,6-0,6-0, Förändringar i servicestrukturen , milj Malax 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 0,8 0,5 0,0-0,3-0,2-0,5-0,4-0,3-0,9-1,0-0,8-1,2-1,3-1,4-1,4-1,5-1,5-1,
14 14 Förändringar i servicestrukturen , milj Närpes 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 0,9 0,6 0,3-0,1-0,4-0,4-0,5-0,8-1,5-2,0-2,1-2,0-2,0-1,9-2,2-2,3-2,6-2, ,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 0,0-0,1-0,1 Förändringar i servicestrukturen , milj Oravais -0,3-0,1-0,4-0,1-0,1-0,4-0,5-0,5-0,5-0,6 0,1-0,3-0, ,3-0,2 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Vaasa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 32,3 29,0 26,8 24,6 20,2 18,3 13,5 11,1 5,6 3,8-0,31,20,9-1,8-2,4-1,9-2,2-3,
15 15 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Vähäkyrö 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,2 2,9 2,6 2,3 2,2 1,5 1,6 1,0 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,2 0,2 0,3 0,3 0, Förändringar i servicestrukturen , milj Vörå 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,7 0,7 0,4 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0-0,2-0,2-0,2-0,2 0,0-0,2-0,2-0, Tarkemmat palvelukohtaiset tiedot ja tuloslaskema-arviot on toimitettu suoraan kuntiin Haastattelujen yhteenveto Kunnissa tehtiin ryhmähaastattelut, joihin osallistuivat johtoryhmät ja keskeiset poliittiset päättäjät. Haastattelut suoritettiin kunnassa yhden päivän aikana molemmilla ryhmille erikseen. Pääosin tilaisuuksiin osallistui kattava joukko kuntien päättäjiä Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Ryhmähaastatteluissa aluksi käytiin yleiskeskustelu kunnan palveluista ja niiden organisoimisesta. Seuraavaksi suoritettiin itsearviointi palveluista. Arvioinnissa käytettiin välineenä äänestysmenetelmää. Menetelmällä saatiin aikaan yleensä vilkas keskustelu. Arvioinnista yleisesti voidaan tehdä se huomio, että parhaimmat arvioinnit saivat kirjasto-, vesihuolto-, perusopetus-, lukio-opetus-, ja ammatillisen koulutuksen palvelut. Heikoimmat arvioinnit saivat tietotekniikka, henkilöstöhallinto, erikoissairaanhoito, nuorisotyö ja kulttuurityö. Arvioitaessa oman kunnan palvelujen verrattuna muihin oltiin sitä mieltä, että omassa kunnassa asiat ovat paremmin. Poikkeuksena oli Kristiinankaupunki, jossa osa luottamushenkilöistä oli sitä mieltä, että palvelut ovat huonommat kuin muilla. Seuraavassa esimerkkejä palveluista, jotka kunnassa arvioitiin heikoimmiksi (poikkesivat yleistä linjasta huonompaan).
16 16 Vöyri kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) sosiaalityö, henkilöstöhallinto, tietohallinto (viranhaltijat) Korsnäs tietohallinto (luottamushenkilöt) Isokyrö perusterveydenhuolto (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Jurva katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) tietohallinto (luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Kristiinankaupunki korkea-asteen koulutus(viranhaltijat ja luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) ammattikoulutus (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) Laihia urheilu- ja liikuntapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) tietohallinto, sosiaalityö (viranhaltijat) Vähäkyrö tilapalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) katujen yleisten alueiden hoito (viranhaltijat) Vaasa tilapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kaavoitus (luottamushenkilöt) Mustasaari tiedottaminen (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) ammatillinen koulutus(viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) nuorisopalvelut (viranhaltijat) Oravainen kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt) rakennusvalvonta (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) nuorisopalvelut (viranhaltijat)
17 17 Närpiö korkea-asteen koulutus (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) Maalahti perusterveydenhuolto(luottamushenkilöt) taloushallinto(luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito (luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) ammatillinen koulutus (viranhaltijat) Kuntakohtaiset tulokset on toimitettu kunnille Mahdolliset yhteistyökohteet Ryhmähaastatteluissa esille tuotiin yleisinä teemoina ja mahdollisina yhteistyökohteina seuraavat asiat: Erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset ja siihen liittyvä tilaajayhteistyö Perusterveydenhuollon lääkäripula ja asiakasjonojen purkaminen Tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen palvelutoiminnassa Vapaa-aika- ja kulttuurisektorin henkilöstöresurssien yhteiskäyttö Lukio-opetuksen tulevaisuus turvaaminen Perusopetuksen kouluverkon rationalisointi Kiinteistönhoito Luottamushenkilöiden rooli palvelustrategian ohjauksessa Palkanlaskenta ja yhteinen taloushallinto Erityistyöntekijät vammaispalveluissa ja lastensuojelussa Kaavoitus yhteinen ammattilainen Ammattikoulutuksen toteuttajatahojen tiivis yhteistyö Mielenterveysyhteistyö Ympäristönsuojelu Vanhusten avohuolto ja asumispalvelut Palveluprosessien uudistaminen yhdessä Henkilöstön kehittäminen ja hallinto Kylien kehittäminen EU-hanketoiminnan hallinnointi Opetustoimen hallinto Edunvalvonta tieasioissa Maataloustoimen hallinto 3.2 Vireillä olevat kehittämishankkeet Seuraavassa on joitakin alueen laajemmista (useampi kunta) hankkeista, joita voidaan hyödyntää Vaasanseudun palvelustrategian laadinnassa ja toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut
18 18 Pohjanmaa-projekti, jossa kehitetään terveys- ja päihdehuoltopalveluja kolmen maakunnan alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri. Terveys- ja vanhushuollon ohjausjärjestelmän kehittämisprojekti Kyrönmaalla. Terveydenhuollon kuntayhtymä. SOSVISIO-hanke, asiakaslähtöisen palveluohjaustoimintamallin kehittäminen ikääntyneelle väestölle. Vaasan sairaanhoitopiiri. Perhetyön mallin kehittäminen. Ruotsinkieliset kunnat. Lapsi- ja nuorisopolitiikka Pohjanmaalla, yhteisen ohjelman laatiminen. SONetBotnia. Koulutuspalvelut Dusör-hanke, etäopetus aikuisopetuksessa.söf. Ammatillisen koulutuksen ennakointihanke. Pohjanmaan liitto. Vapaa-aikapalvelut Kulttuurin kehittämisohjelma (lapsi- ja nuorisotyö, kulttuuritapahtumat, rajaton kulttuuri, sisältötuotanto). Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten, Läänin taidetoimikunta. Strategiat Vaasan kaupungin palvelustrategia Tietohallintotyöryhmä. Vasek 4 Työn viitekehys 4.1 Paikallisuus muuttaa muotoaan Paikallisuutta voi tarkastella monista näkökulmista ja niiden kautta paikallisuus saa uusia ulottuvuuksia. Paikallisuudella on monta ulottuvuutta: 1. Maantieteellinen ulottuvuus 2. Hallinnollinen ulottuvuus 3. Taloudellinen ulottuvuus 4. Toiminnallinen ulottuvuus 5. Verkostoulottuvuus 6. Henkinen ulottuvuus Maantieteellinen paikallisuus on paikka jossain kartalla. Se on paikan perusominaisuus. Maantieteellisyys on paikka sinänsä. Kun paikasta tuli vallankäytön tila, se sai hallinnollisen merkityksen: pitäjä, kunta, seurakunta, seutukunta, rovastikunta, kihlakunta, maakunta. Nykyinen kuntarakenne perustuu maantieteellis-hallinnolliselle paikallisuuskäsitykselle. Tämän mukaisesti kuntien toimintamallit ja palvelurakenteet on rakennettu kunnan rajojen sisäpuolelle. Tämän vuoksi kuntapalveluiden käyttäminen yli kuntarajojen on useimmissa tapauksissa erittäin vaikeaa. Esimerkiksi, jos joku haluaa viedä lapsensa naapurikunnan puolelle päivähoitoon, käynnistyy laajamittainen hallinnollinen prosessi ennen kuin se on mahdollista.
19 19 Myös kuntien yhteistyökeskustelua hallitsee edelleen hallinnollinen ulottuvuus. Kuntarakennekeskustelun keskeinen aihe on, mihin mittakaavaan kuntien hallinnolliset rajat pitää vetää. Tuleeko kuntien olla nykyisten seutujen kokoisia vai ehkä jopa suurempia. Taloudellisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten rahavirrat ja muut taloudelliset resurssit ohjautuvat paikkakunnalle ja miten ne kulkevat paikkakunnalla. Taloudellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiä rahavirtoja ovat paikalliset verot, paikkakunnalle ohjautuvat yhteisöverot ja valtionosuudet sekä yksityisen sektorin tulovirrat. Toinen puoli asiaa on, minne ne jatkossa ohjautuvat. Kuinka suuri osa niistä menee alueelta pois? Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten luonnolliseen elinpiiriin kuuluvaa paikkaa: katua, kylää, kuntaa, työssäkäyntialuetta jne. Jos kaupunkiseutuja tarkastellaan toiminnallisina kokonaisuuksina, kuntarajat piirtyvät tällä hetkellä lähinnä esteinä. Asukkaiden ja erilaisten yhteiskunnan organisaatioiden päivittäisen toiminnan piirit ovat ylittäneet hallinnollisen kunnan rajat jo vuosikymmenien ajan luvulla maailmaa mullistivat rautatiet, sitten 1900-luvulla sähköverkot ja moottoritiet, nyt tietoverkot. Verkottuminen on megatrendi, mikä mullistaa maailmaa. Verkottuminen voidaan nähdä kolmitasoisena prosessina, jossa perustason muodostaa fyysinen, maantieteellinen verkosto. Sen osia ovat keskukset ja niitä ympäröivät lähialueet (kehät) sekä niitä toisiinsa yhdistävät väylät, intranetit. Tässä ratkaisevaa on aikabudjetti : kuinka monta minuuttia kestää päästä keskukseen. Toisen tason muodostavat tietoverkostot. Ne ylittävät fyysisen rakenteen ja luovat alueille virtuaalisen rakenteen ja virtuaaliset yhteydet. Pelkät tietoyhteydet eivät sinänsä merkitse mitään. Tärkeintä on alueen toimijoiden yhteistyö alueen sisällä ja yhteydet ulkopuolisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Tämä tuo liikennettä tietoverkkoihin. Merkittävät kasvukeskukset ovat myös informaatiovirtojen leikkauspisteitä. Toimiva tietoverkko on tulevaisuudessa vesijohdon kaltainen tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa. Kolmannen tason verkostoja muodostavat osaamisverkostot. Osaaminen on kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoja ja taitoja luovilla ja uusilla tavoilla. Osaamisverkostot ovat niitä informaalisia henkilökohtaisia yhteyksiä, joita asiantuntijoilla ja erilaisilla osaajilla on käytössään. Henkisellä ulottuvuudella tarkoitetaan kohdetta, johon ensisijaisesti voi samaistua, josta ollaan ylpeitä ja jonka puolesta ollaan valmiit toimimaan. Jokaisella paikalla on henkinen viritys. Toiset aistivat sen erilaisina energioina, erilaisina viesteinä. Henkinen ulottuvuus tulee entistä merkittävämmäksi. Jokaisella ihmisellä ja paikalla on henkinen koti, joka voi olla aatteellinen (puolueet, järjestöt, kansalaisliikkeet), sosiaalinen (ystävät, urheilu, liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, yksinäisyys, erilaisuus), kulttuurillinen jne. Henkistä ulottuvuutta leimaa historia, emootiot ja kokemukset episodit joita oma toiminta on tuonut. Kärjistäen ja tiivistäen voisi sanoa, että kunnat toimivat edelleen pääsääntöisesti maantieteellis- hallinnollisessa paikallisuudessa, mutta kuntalaiset ja kunnassa
20 20 toimivat yritykset ja muut yhteisöt toimivat jo taloudellisessa, toiminnallisessa ja verkostomaisessa paikallisuudessa. Muuttoliikkeen voimistumisen seurauksena ihmiset asuvat elämänsä aikana monissa paikoissa. Alle puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa on syntynyt. Paikallisuudessa maantieteellinen ulottuvuus ei viittaa enää vain tiettyyn sijaintiin, vaan tiettyihin sijainteihin (asuminen, matkustaminen, media), joista saadut kokemukset muodostavat ihmisen maantieteellisen kokemusmaailman. Hallintorakenteet muuttuvat Kunta, seutu,maakunta ja valtion aluehallinto etsivät uutta roolia Käsitys paikallisuudesta muuttuu Maantieteellinen Hallinnollinen Taloudellinen Toiminnallinen Verkostomainen Henkinen Kuntalaisen roolit muuttuvat Toimintatavat ja työvälineet muuttuvat 4.2 Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Perinteisessä maantieteellis-hallinnollisessa paikallisuudessa kunnan rooli määritellään hyvin palvelutuotantokeskeisesti. Kunnan tehtävänä on tuottaa paikallisesti kunnan asukkaiden tarvitsemat palvelut. Oman palvelutuotannon johtaminen sitoo suurimman osan johtamisresursseista. Kuntajohtamisen toinen merkittävä osa-alue, kuntayhteisön kokonaiskehityksen ja elinvoimaisuuden kehittäminen, jää monesti sen varjoon. Paikallisuuden muodonmuutos näkyy kuntajohtamisessa erilaisten johtamistehtävien ja roolien eriytymisenä ja selkiytymisenä. Kun palvelutuotantoon tulee oman tuotannon rinnalle yhä enemmän kuntien yhteistyönä toteutettuja palveluja ja yksityisiltä ostettu palveluja, vanhat omaan suoraan työnjohto-oikeuteen perustuvat johtamismallit eivät enää toimi. Palvelutuotanto eriytyy vähitellen omaksi kokonaisuudeksi, joka vaatii uudentyyppisiä ohjausmalleja. Strateginen johtaminen eriytyy operatiivisesta palvelutuotannon ohjauksesta. Strategisen johtamisen puolelle kuuluvat kuntayhteisön kehityksen ohjaus, johon kuuluu strategian määritteleminen, elinvoiman edistäminen, kunnan maineen hallinta ja edunvalvonta sekä omistajaohjaus. Strateginen palvelutuotannon ohjaus muuttuu omistajaohjaukseksi, jonka avulla kunta ohjaa oman kunnan ja kuntalaisten tarpeiden kautta monipuolista palveluverkostoa. Omistajaohjaus ei edellytä perinteistä palvelutuotantoorganisaation juridista omistajuutta, vaan kunnan maineen (brändin) omistamista ja sen mukaisesti palveluiden järjestämistä.
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotKuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari
Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla
LisätiedotHämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos
Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan
LisätiedotMaakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.
LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen
LisätiedotPalvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas
Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.
Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotMitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos
Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSeutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotWIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg
WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg TAUSTAA Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari 1.1.2005 alkaen valmistelu alkoi keväällä 2002 Viitaseudun strategia valmistui loppuvuodesta
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotTalous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä
Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen Poliittinen ohjausryhmä 20.4.2017 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille Talous- ja henkilöstöhallinnon
LisätiedotJOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä
JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotUusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Markku Lehto
Uusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus 26.05.10 Markku Lehto Mikä kokonaisuus Terveyteen, toimintakykyyn sekä elämän hallintaan ja arjessa selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät: o elämäntapa
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta Pentti Itkonen Yleiskuva - Laskevat megatrendit Poliittishallinnollinen ohjausjärjestelmä Tähän asti hallitseva megatrendi Ei
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotKonsernirakenne. POPmaakunta
Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotYleistä Maisema-mallista
Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotEhdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006
1 Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006 2 1 Johdanto...3 2 Puitelaki...3 2.1 Puitelain tarkoitus ja lähtökohdat... 3 2.2 Puitelain
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotKalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014
Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa
Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina Hallintovaliokunta perjantai 13.04.2018 HE 16/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Pentti Itkonen
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotHelsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6
Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
Lisätiedot10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen
10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti
LisätiedotTukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola
Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys
LisätiedotSote valmistelu Kanta-Hämeessä
Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite
LisätiedotTunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon
Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille 7.4.2017. Lähtökohdat ja taustat Valtakunnallinen
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotSoteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe
Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotKASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
Lisätiedot