Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka

Transkriptio

1 Rapsin riviviljely Hunsan viljelytekniikka Päättötyö Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos Ilmari Hunsa Maatalous 07 Kevät 2010

2 Tiivistelmä: Päättötyöni käsittelee rapsin riviviljelyä. Käytännössä tämä tehtiin kylvämällä juurikkaan kylvökoneella lähes normaalisesti, mutta siemenenä oli juurikkaan sijasta rapsin siemeniä. Työssäni on pohdittu hyötyjä verrattuna normaaliin rapsin viljelyyn. Koepelloilla oli monta eri kaistaa, joissa oli siemenmäärä- ja kylvötapaeroja. Koepelloilla oli testissä myös rikkojen poisto haraamalla. Syksyllä koeruudut puitiin koeruutupuimurilla. Boreal-kasvinjalostus oy oli yhteistyössä siltä osin, että antoi meille koeviljelykseen uutta Trapper hybridikevät rapsia ja analysoi koeruuduilta saadut näytteet.

3 Sisällysluettelo Johdanto:... 1 Vuosi 2008:... 2 Kylvö:... 2 Taimivaihe:... 2 Kukinta:... 2 Puinti:... 3 Vuosi 2009:... 4 Kylvö:... 4 Taimivaihe:... 5 Kukinta:... 5 Puinti:... 6 Mahdollisuudet ja hyödyt:... 7 Haitat ja epäselvyydet:... 8 Kiitokset:... 8 Raision yhtymä/ Jaakko LaurinenKuvat:... 8 Kuvat:... 9 Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate... 9 Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka... 9 Katelaskelma: Liitteet: Taulukko 1: Satotulokset Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä... 15

4 Johdanto: Idea rapsin riviviljelystä tuli Raisio oyj:n hybridiruismatkalta Puolasta, jossa viljeltiin syysrapsia puolen metrin rivivälillä. Puolassa syysrapsin kasvuston pituus oli noin kaksi metriä ja korren vahvuus oli noin kolme senttimetriä. Isäni Seppo Hunsa sai idean kylvää kevätrapsia juurikkaankylvökoneella, jossa on riviväli 48 cm. Tähän projektiin innostivat myös ne seikat, että maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttö loppuu sekä torjunta-aineella on huono teho multavilla mailla. Vuonna 2008 aloitimme puolen hehtaarin koealalla Dorothy-lajikkeella. Koealaa viljeltiin pellolla kokeilemalla, ei niinkään tiukan etukäteissuunnitelman mukaisesti. Talvella kävimme Raisio yhtymän tehtailla esittelemässä tätä viljelytekniikkaa. Keväällä 2009 Boreal kasvinjalostus oy haki viljelijää uudelle lajikkeelle Nousiaisten lähiympäristöstä. Raisio yhtymä ehdotti meidän tilaa yhteistyöhön. Kesällä 2009 Raision yhtymän ja Borealin yhteistyönä järjestettiin hybridipäivä Nousiaisissa, jonne tuli linja-autollinen ihmisiä hämmästelemään hybridirapsin viljelyä. Vuonna 2009 olimme yhteistyössä Borealin kanssa, jolta saimme koeviljelykseen Trapper-hybridikevätrapsia. Kokeissa tarkasteltiin siemen- ja lannoitemääriä sekä harauksen mahdollisuuksia. Vuonna 2009 riviviljely laajeni, kun saimme uutta lajiketta kokeiltavaksi. Nyt tutkisimme myös mitä perinteisellä kylvötekniikalla pystytään parantamaan. Boreal ehdotti että 4 kg/ha olisi hyvä siemenmäärä. Kun olettamuksena oli, että siemen on kallista, niin kokeilimme pieniä siemenmääriä. Koitimme myös, miten kuivalannan multaus onnistuu kasvustoon haraamalla. Kokeilimme myös lannoitteen sijoittamista rivin viereen ja samaan riviin normaalilla kiekkovannaskylvökoneella, selvittääksemme, onko kasvussa eroa. Syksyllä 2009 tuli Borealin koeruutupuimuri puimaan näytteitä. 1

5 Vuosi 2008: Kylvö: Tämä ensimmäisen vuoden koe tehtiin ns. vasemmalla kädellä, eli ei niin täydellisesti suunnitellusti. Lohko oli metsäpelto, joka oli kevytmuokattu syksyllä. Koealan toinen pää oli hietainen ja toinen savinen, joka vaikutti alkukehitykseen kylvön myöhästyttyä. Lajikkeena oli Dorothy kevätrapsi. Kylvömääränä oli n. 5 kg ja n. 10kg. Lannoitus oli NPK apulannalla(typpeä 100 kg) sekä 8 m 3 (typpeä 15kg/ha) broilerin kuivikelantaa. Kylvöalusta tehtiin joustopiikkiäkeellä 2 cm:iin päätarkoituksena tasaaminen ja maavaikutteisen torjunta-aineen multaus, sekä lannan multaus. Kylvökoneena oli kuusirivinen Juko JKL juurikkaan kylvölannoitin, jossa Tumen kylvöyksiköt. Juurikkaan kolopyörillä meni 10 kg/ha siementä, mutta kun lisättiin siemenien sekaan puolet lannoitetta, niin meni 5 kg/ha siementä. Kylvökoneen edessä oli myös jyrsin, eli kylvö suoritettiin jyrsin kylvönä, jossa kylvö vauhti maksimissaan 5 km/ha. Kylvö vähän myöhästyi, mistä johtui normaalin kylvön huono epätasainen taimettuminen. Toisin kuin tässä riviviljelyssä taimettuminen oli aikaisempaa, koska kylvöyksikön siemenen sijoitus on erinomainen. Kun siemen on kiinteässä ja kosteassa pohjamaassa, niin itäminen alkaa heti varmasti. Kun kasvusto oli taimettunut, suoritettiin normaalit kirppatorjunnat tarvittaessa. Taimivaihe: Kun kasvusto peitti %, kokeilimme ensimmäisen kerran harausta. Haraus onnistui erittäin hyvin vaikka hietaisessa päässä oli 50 % peittävyys. Kokeilimme toisen kerran, kun hietaisen pään kasvuston peittävyys oli lähes 90 %. Haraus onnistui hyvin vieläkin ja näin saatiin rikkakasveista puhtaampi kasvusto. Todettiin että rapsin lehti on hyvin taipuisa ja vahva, ja sen vuoksi se kestää harauksen. Kukinta: Kukkanuppujen muodostuttua selvisi pian, että korsi olisi paksumpi kuin normaalikylvössä. Kasvusto kasvoi voimakkaammin ja rehevämmin kuin tavanomaisessa kylvössä. Pian vaikutti myös siltä, että kukkanuppujen määrä olisi suurempi, mikä ennustaisi suurempaa satoa. Riviviljelty rapsi kukki aikaisemmin kuin normaalisesti kylvetty, mutta riviviljelty rapsi valmistui viimeisenä, vaikka iti keväällä ensimmäisenä. Se että, mistä hyvä rehevä kasvu johtui, jäi arvoitukseksi. Kun 2

6 kasvusto oli täydessä kukassa, rivejä ei enää näkynyt. Rapsilla on erittäin hyvä vaikutus täyttää ylimääräinen kasvutila, joten se pensastui hyvin. Puinti: Syksyllä puitiin yhden neliön alueita kaksitoista kappaletta, jotka sisälsivät rivi- ja normaalikylvöruutuja. ruutu puitiin ja korret laitettiin pussiin. Sen jälkeen laskimme korsien lukumäärän, jonka jälkeen puitiin siemenet irti haravalla. Siemenet ja lidut lajiteltiin seulalla erilleen. Näytteet punnittiin vaa alla ja laskettiin hehtaarisato. 3

7 Vuosi 2009: Kylvö: Boreal kasvinjalostus oy tarjosi meille yllättäen Trapper hybridi kevätrapsia, joten teimme laajemman koekentän. Muutimme rivivälin 42 cm:ksi, jotta näkisimme onko rivivälin kaventamisesta jotain etua tai haittaa. Lisäksi oli kaksi eri siemenmäärää, jotka olivat 3-4 kg/ha ja 5-6 kg/ha. Kylvöyhdistelmässä ensin tuleva jyrsin tekee tasaisen kylvöpohjan. Seuraavaksi lannoite sijoitetaan juurikkaankylvökoneessa kuusi senttiä viereen ja kolme senttiä siemenen alapuolelle. Lannoite on nopeasti kasvin käytössä, mutta silti lannoitevannas ei riko kylvöpohjaa. Seuraavaksi tuleva kokkareaura siirtää ylimääräisen maan pois riviltä ja jättää sopivan 2 cm kerroksen maata siemenen päälle. Tästä syystä taimettuminen on tasaisempaa. Kokkareaura siirtää olkisissa oloissa myös olkea hieman pois vantaan edestä. Itse kylvöyksikkö kylvää osaksi samalla periaatteella kuin laahavannas. Se on vaan hyvin iso laahavannas, johtuen siitä että se sisältää syöttökoneiston, siemensäiliön ja välitykset tiivistyspyörältä. Siemen sijoitetaan tarkasti muokkaamattoman kovan ja kostean maan pintaan, jolloin itäminen alkaa heti. Silloinkin kun on kuivia keväitä, niin kuin on yleensä tyypillistä savimailla. Tiivistys pyörällä on kaksi tarkoitusta. Se tiivistää kylvörivin ja näin tehostaa itämistä, sekä toimii vetopyöränä syöttökoneistolle. Viimeisenä tulevat peittarit, jota saa tarvittaessa pois käytöstä, jollei tarvitse rivin päälle lisätä maa-ainesta. Tarkkuuskylvöhän tarkoittaa sitä että, siemenet sijoitetaan oikeaan paikkaa ja siemenet kylvetään tasavälein. Normaali kylvökoneen puolella kokeilimme myös eri siemenmääriä. Teimme 2 kg, 4 kg, 8kg, kaistat. Boreal antoi ohjeeksi koeruutukokeiden perusteella kylvää 4 kg/ha. Kylvimme myös Normaalilla kylvölannoittimella joka kolmannella vantaalla, joka oli myös harattavissa. Tässä riviväliksi tuli 37,5 cm Keväällä muutimme juurikkaan kylvökoneen seitsemänriviseksi. Sen lisäksi juurikkaan kolopyörän kolot paklattiin umpeen, jotta saataisiin siemenmäärää pudotettua alaspäin. Tällä saatiin kylvösiemenmääräksi 5-6 kg/ha. Jotta saataisiin siemenmäärä vieläkin alemmas, keksittiin laittaa saman raekoon ammoniumnitraattilannoitetta siementen joukkoon. Lannoitteen vikana oli kuitenkin, että se tahmaantui siementen kanssa. Näin saatiin siemenmäärä 3-4 kg/ha. Jälkeenpäin kokeilimme saada siemenistä itävyyden pois, jotta saataisiin helposti säädeltyä kylvösiemenmäärää sekoittaen itävää ja itämätöntä siementä oikeassa suhteessa keskenään. Kokeitten 4

8 tuloksena havaittiin, että itävyys lähtee kun siemenet laitetaan kahdeksikymmeneksi minuutiksi 150 asteiseen uuniin. Kylvökoneen kolme yksikköä oikealta puolelta kylvi 5-6 kg/ha ja kolme yksikköä vasemmalta kylvi 3-4 kg/ha. Keskimmäinen yksikkö kylvi Marie kevät rapsia verranteeksi, jotta voidaan verrata hybridirapsin eroa populaatiorapsiin. Pelto oli kultivaattorilla syksyllä muokattu kertaalleen niin syvältä kuin pystyi. Keväällä tasausäestimme ja ruiskutimme maavaikutteisen torjunta-aineen. Pelto on hyvin kaksi Jakonen, eli yläpää hyvin savinen ja alapää multava. Kylvöpäivä 6. toukokuuta ei ollut maailman paras siinä suhteessa, että oli satanut vuorokauden sisällä 4mm vettä. Taimivaihe: Keväällä kasvuston ollessa taimivaiheessa teimme kirppatorjunnat tarvittaessa. Kesäkuun alussa kasvustoon tuli vioittuma, joka oli ilmeisesti pakkasen aiheuttama. Pakkasen takia kasvustosta tuli vaaleanvihreä ja lehtien keskusta tuli valkoiseksi. Pakkanen harvensi myös todennäköisesti taimimäärää neliöllä. Kesäkuun 14. päivä suoritimme ensimmäisen harauskerran. Kesäkuun 28. päivä koitimme pienen alueen uudelleen harausta onnistuneesti, vaikka kukka varsi oli jo noin 30 cm pitkä. Jätimme haraamatta yhden kaistan kokeeksi eikä sekään tullut kovin rikkaruohoiseksi. Johtuu ilmeisesti siitä että rikat eivät saa niin helposti lannoitetta käyttöönsä, koska se on rivin vieressä. Rikat jäävät kuitenkin aika pian kasvuston alle varjoon, mutta jos rikkoja on, niin haraus kannattaa ehdottomasti. Siemenviljelijöille tällä saataisiin erittäin puhdas kasvusto. Haraus on edullinen toimenpide, koska silloin pystyy säästämään Galerarikkakasviruiskutuksen, joka kustantaa 40 /ha. Harauksen kustannus pitäisi olla pienempi, koska sen työsaavutus on 2 ha/h. Eli harauksen hehtaarikustannuksen pitää olla alempi kuin 80, jotta se olisi halvempi toimenpide kuin Galera ruiskutus. Kukinta: Kun kasvusto rupesi kukkimaan, huomasimme että Trapper on aikaisempi kuin Marie. Kukkiminen oli normaalia, mutta nyt kasvusto täyttyi täydellisesti kun kukkavarret pensoivat sivu suuntaan. Kasvuston ollessa täydessä kukassa, rivejä ei erottanut enää. Marie oli koko kasvukauden ajan hiukan myöhässä. Mariella on myös hyvin paljon rypsin tapaisia ominaisuuksia kuin Trapperilla, kuten hennompi korsi ja lidut ovat ohuemmat ja eri asennossa kuin muissa rapseissa. Riviviljelyssä oli 30 kg/ha vähemmän typpeä, mutta silti tuleentuminen oli yhtäaikaista normaalikylvön kanssa. Syy siihen, mistä se johtuu, ei selvinnyt kunnolla. Tarkoituksena oli lisätä loppu typpi kasvustoon, mutta kun kasvu oli niin voimakasta, emme tehneet kyseistä toimenpidettä. 5

9 Edellisen vuoden pitkän tuleentumisen takia ei myöskään uskallettu lisätä typpeä, vaikka sen ei pitäisi paljoa vaikuttaa tuleentumiseen. Normaalissa kasvustossa oli täydet typpimäärät. Kun kukinta päätyi, alkoi odotus kasvuston tuleentumisesta. Nyt kun kasvusto oli täydellisesti täynnä, niin kävi selväksi että 48 cm riviväli oli melkein jopa helpompi kuin 42 cm. Se helpottaa kevättöitä, jos tilalla on juurikasta viljelyssä. Kylvökoneesta tarvitsisi vain vaihtaa kolopyörät, jolloin kone olisi jo valmis rapsin kylvöön. Harauskin helpottuisi kun ei tarvitsisi säätää haran riviväliä uusiksi sekä traktorista raideväliä. Toimenpide on jonkin verran työläs. Puinti: Rapsi puitiin 19. syyskuuta kokonaan, mutta jätimme kaistat koeruutupuimuria varten. Riviviljelty rapsin puinti on helppoa, koska puimurin laihon jakaja menee sujuvasti rivien välistä eikä tollaa niin helposti. Koeruutupuimuri tuli 22. syyskuuta puimaan 23 koeruutua. Näytteet menivät Borealin tutkittavaksi. Pelto on ollut viimeksi neljä vuotta sitten rapsilla, ja sitä ei ole kynnetty. Ainoastaan välivuosina kevytmuokattu Kongskilde Delta kultivaattorilla. ilmeisesti lohkolla oli pahkahomepainetta, koska tautitorjunnasta huolimatta normaali kylvössä oli pahkahometta. Puinnin jälkeen tarkastelimme pahkahomeen määrää puidusta sängestä. Totesimme että riviviljellyssä sängessä pahkahometta esiintyi vähän. Syy on todennäköisesti se, että kasvusto on ilmava, joten pahkahome ei viihdy väljässä kasvustossa. Eli kasvusto tuulettuu hyvin. Terveessä kasvustossa tuhannen siemenen paino oli suurempi. Proline ruiskutus ei lisännyt yhtään satoa riviviljellyssä kasvustossa. Riviviljelty rapsin kasvusto oli 20 cm matalampi kuin normaalikylvössä. Pituuskasvukilpailu on pientä, joten kasvuvoima kohdistuu paremmin sadon tuottoon. Lannoitteen sijoitus samaan vakoon alensi satoa muutamalla sadalla kilolla. Syytä ei tullut tarkkaan selville. 6

10 Mahdollisuudet ja hyödyt: Hyvä itävyys erinomaisen siemenen sijoittamisen takia. Juurikkaankylvökoneen kylvö yksikkö on erittäin hyvä ns. laahavannas. Ennen kylvöyksikköä oleva kokkareaura poistaa liiat maa ainekset, sekä suuren osan oljista pois rivin päältä. Taimelle viikossa, vaikka maa oli kylmä. esim. juurikas taimettui 10 päivässä Mahdollisuus kylvää aikaisemmin jyrsinkylvön takia, vaikka suoraan kynnökselle. Ruiskutus koko pinta-alalle tai riviruiskutuksena, myös harauksen yhteydessä. Lannan multaaminen kasvustoon haralla hyvin tehokasta. Riviviljelty kasvusto ilmavampi, eli puitu sänki oli terveempi ja pahkahomeen määrä alhaisempi. Haraus vahingoittaa pahkahomesientä, niin että se katkaisee itiökukinnot. Jos entuudestaan on juurikkaanviljelykoneita, aloittaminen on helppoa Haraaminen takaharalla on tehokasta rikkojen torjuntaa, työsaavutus on 2 ha/h ja nopeus 8-10 km/h Kylväminen kevytmuokattuun ja hyvin olkisiin olosuhteisiin onnistuu helposti Lannoite sijoitetaan aivan rivin viereen, jolloin rivin välissä olevat rikat eivät saa heti lannoitetta käyttöönsä, sekä kituvat rikat jäävät kasvuston varjoon, kun kasvusto kasvaa umpeen, vaikka ei harattaisikaan. Sopii siemen viljelijöille, koska haraamalla saadaan rikat pois. Satovarmuus parempi, kun itävyys on tasainen ja rikat pois varmemmin multavuudesta riippumatta. Jos juurikasta viljelyksessä, rapsi ei ole haittana viljelykierossa, koska Safari tuhoaa rapsin juurikaskasvustosta. Sokerijuurikkaan viljelijän ei tarvitse hankkia mitään koneita lisää. Heinänsiemenen kylvö voisi onnistua harauksen yhteydessä vasta kuivan alkukesän jälkeen. Rypsin ja rapsin pitäisi olla hyviä esikasveja heinän kylvöön. 7

11 Haitat ja epäselvyydet: Työn määrä lisääntyy noin tunnin verran johtuen harauksesta ja hitaammasta kylvövauhdista Täytyy olla tarkempi kirppojen kanssa, jos käyttää pieniä siemenmääriä. Riviviljelynä viljelty rapsi tuleentuu hitaammin kuin normaalisti viljellyssä. Kiitokset: Boreal kasvinjalostus oy/ Mika Hyövelä Raision yhtymä/ Jaakko Laurinen 8

12 Kuvat: Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka 9

13 Katelaskelma: Katelaskelma pohja VUOSI 2009 KEVÄTRAPSI YKS. A-HINTA MÄÄRÄ EUR TUOTOT Päätuote 1) kg 0, Sivutuote kg LFA-TUKI 5) ha LFA LISÄOSA ha TILATUKI ha 195, ,84 YMPÄRISTÖTUKI ha PELTOKASVIEN TUOTANTO PALKKIO ha 43,7 1 43,7 615,54 Tuotot yhteensä 1365,54 Muuttuvat kustannukset Oma Siemen kg Ostosiemen kg Lannoitus kg 0, Kalkitus tn 35 0,2 7 Torjunta-aineet yks Traktorityö h Leikkuupuinti h 8 1,4 11,2 Kuivatus kg 0, ,5 Rahti ja välityspalkkiot kg 0, ,75 Muut muuttuvat kustannukset eur Liikepääoman määrä ( 50% ) eur 0,5 522,45 Liikepääoman korko ( 5% ) eur 0,05 261,23 13,06 Muuttuvat kustannukset yhteensä 9) 471,51 Katetuotto A ( tukien kanssa ) 894,03 Katetuotto A ( ilman tukia ) 278,49 Työkustannus ,00 Katetuotto B ( tukien kanssa ) 830,03 Katetuotto B ( ilman tukia ) 214,49 10

14 Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset Traktori h Leikkuupuimuri h 71 1,4 99,4 Kuivurin koneet ha Muut koneet ha Konekustannukset yhteensä Kuivurirakennus ha Konehalli ha Rakennuskustannukset yhteensä Yleiskustannukset Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset yht. 385,40 Kuivurirakennus 71,00 Konehalli 45,00 Rakennuskustannukset yhteensä 116,00 Kone, rakennus-, ja yleiskustannukset yht. 501,40 KATETUOTTO C ( tukien kanssa) 328,63 KATETUOTTO C ( ILMAN TUKIA) - 286,91 Pellon kustannukset Pellon vuokra ha Salaojituksen kustannukset ha Pellon kustannukset yhteensä 449 Nettovoitto/tappio (tukien kanssa ) 28,63 Nettovoitto/tappio (ilman tukia ) - 586,91 11

15 Liitteet: 3,500 3,000 2,500 2,000 1,500 SATOTULOKSET 3,296 2,661 2,540 2,967 2,875 2,899 2,640 2,359 2,793 2,976 2,962 2,884 2,719 2,775 2,660 2,650 2,700 2,000 1,786 1,545 1,615 1,486 1,344 1,000 BSATO 0,500 0,000 Taulukko 1: Satotulokset 12

16 TUHANNEN SIEMENEN PAINO 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 TSP Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino 13

17 3,000 Keskisadot rivivälin perusteella 2,770 2,833 2,500 2,206 2,000 1,500 KESK. B "suorakylvö" 1,000 0,500 0,000 12,5 37,5 42 Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella 14

18 Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä Nousiaisissa maata viljelevä Seppo Hunsa päätti kokeilla vuoden 2008 keväällä rapsin kylvöä sokerijuurikkaan kylvökoneella, kun lannoitetta jäi säiliöön juurikkaan jälkeen. Tulokset olivat niin lupaavia, että viime keväänä hän kylvi 10 hehtaaria rapsia juurikaskoneella ja saman verran tavallisella kylvölannoittimella, josta oli käytössä joka kolmas vannas. Hunsa ja maatalousopiskelujaan Varsinais- Suomen maaseutuoppilaitoksessa päättelevä Ilmari Hunsa ovat silmin nähden innoissaan rapsikokeista. Hybridirapsi tuotti lähes kolmen tonnin hehtaarisadon, kun riviväli oli 37 ja 42 senttiä. Normaalilla 12,5 sentin rivivälillä kylvetyssä osassa hehtaarisato jäi 500 kiloa pienemmäksi. Sadot mitattiin Borealin koeruutupuimurilla. Harva riviväli kasvatti etenkin siementen kokoa. Juurikkaan kylvökone sopi rapsille yllättävän helposti. Hunsat täyttivät kolopyörien kolot autojen paikkausmassalla ja siemenet syötettiin keskellä olevaa uraa pitkin. Siementä meni ensin 5,5 kiloa hehtaarille ja täyteaineen lisäyksen jälkeen 3,5 kiloa. Sadoissa ei ollut eroa, Seppo Hunsa kertoo. Tulokset on kirjattu tarkkaan ylös, sillä Ilmari Hunsa tekee opiskelujen päättötyön rapsin kylvöstä. Rivivälit täyttyivät Harva riviväli näkyi vielä kukkimisen alussa, mutta sen jälkeen versot täyttävät tilan tarkasti. Harva riviväli helpotti puintia, kun jakolaite sopi vaivatta riviväliin. Lisäksi rapsi jäi tavanomaisesti kylvettyä kasvustoa matalammaksi. Ero oli kymmeniä senttejä. Ilmeisesti kilpailu kasvien välillä vähenee, kun riviväliä kasvatetaan. Juurikkaan kylvökalusto soveltui lähes sellaisenaan rapsin kylvöön eikä työsaavutuksestakaan tarvinnut tinkiä. Ajonopeus nostettiin noin kahdeksaan kilometriin tunnissa, koska taimivälillä ei ole samanlaista merkitystä kuin juurikkaalla. Seppo Hunsan mielestä juurikkaan kylvökalusto sopii rapsille ja rypsille. Maata muokataan 3 5 senttiä ja kokkareauralla höylätään liiat pois. Siemen saadaan kosteaan maahan, mikä varmistaa orastumista. Haraus ehkäisee pahkahometta Hunsat kokeilivat myös rapsin haraamista tavallisella juurikasharalla, jolloin rikkojen kemiallista torjuntaa voidaan vähentää. Viimeiset rapsit harattiin yli puolimetrisinä, kun rivivälit alkoivat täyttyä. Vioituksia ei tullut. Hunsa uskoo, että rivivälien haraaminen ja harva riviväli vähentävät pahkahometta ja muita öljykasvien tauteja, sillä kasvusto on ilmavaa. Rapsin korsi pysyi harvaa riviväliä käytettäessä vihreänä ja terveenä puinteihin saakka, kun normaalisti kylvetyllä lohkolla korsi oli puintihetkellä harmaata. Kokeilut jatkuvat ensi keväänä. Ilmari Hunsa huomasi koulussa, että rapsin ja lantun siemenet ovat samankokoisia. Tutulta saadaan lainaksi lantulle tarkoitetut kolopyörät. Samalla kylvömäärää aiotaan pudottaa alle kolmeen kiloon, jopa kiloon hehtaarille. 15

19 Kuva 3 Rapsi hyötyi viime kesänä Nousiaisissa tehdyssä tilakokeissa. Veikko Niittymaa Maaseudun tulevaisuus 16