Dokumentoi. Toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä
|
|
- Juuso Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimintaympäristön tarpeet Arvot, tehtävä ja toimintamalli KEHITÄ SUUNNITTELE Dokumentoi ARVIOI TOTEUTA Laadunhallinnan menettelyt Toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä
2 Toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä Humanistinen ammattikorkeakoulu 2011
3 Sisällys JOHDANTO Toimintaympäristömme tarpeet Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme HUMAKin tehtävä ja arvot laadunvarmistusjärjestelmän perustana HUMAKin laatutoiminnan tavoitteet Strategia ja tavoitteet vuosille Laatupolitiikka HUMAKin verkostomalli Työelämän kehittäjämalli HUMAKin yhteiskunnallisen tehtävän toteuttajana Menettelytapamme Laadunhallinnassa Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan tasot ja menetelmät Prosessit arkipäivän toiminnan rakenteina Toimintatapamme aineistojen Dokumentoinnissa Dokumenttien paikat TOLA ja HumakPro Palautteet ja seurantatiedot Säännöt, ohjeet, käsikirjat ja oppaat Meillä HUMAKissa laatu on hyvällä TOLAlla
4 Johdanto Laatu on arjen toimintaa Korkeakoulujen lakisääteiseen vastuuseen kuuluu vastuu oman toimintansa laadusta ja kukin korkeakoulu päättää itse omasta laadunvarmistusjärjestelmästään. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (HUMAK) olemme tehneet laatutyötä ammattikorkeakoulutoiminnan alusta lähtien. Arviointineuvosto toteutti HUMAKissa toimilupamenettelyyn liittyvän arvioinnin vuonna 2001, jonka tuloksena myönnettiin ehdollinen toimilupa. HUMAK sai vakinaisen toimiluvan vuonna 2002 uusinta-arvioinnin jälkeen. Vakinaisen toiminnan alkuvuosina ammattikorkeakoulumme sisäisenä laadunvarmistuksen menettelynä oli sisäinen auditointi. Vuonna 2005 teimme silloisen laatukäsikirjan analyysin, jonka perusteella lähdettiin uudistamaan HUMAKin laadunvarmistusjärjestelmää. Vuodesta 2006 lähtien olemme liittäneet laatutoiminnan kehittämisen systemaattisesti koko ammattikorkeakoulun strategiseen kehittämiseen ja muutosten johtamiseen. Näemmekin HUMAKissa laatutoiminnan keskeisenä muutosvoimana, joka tukee toiminnalle asettamiemme tavoitteitten saavuttamista. Olemme kytkeneet strategian ja laatutoiminnan kehittämisen OKM:n sopimuskausiin. HUMAKin ylläpitäjän Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus vahvistaa HUMAKin strategiset tavoitteet ja linjaukset kullekin sopimuskaudelle. Pidämme strategioita, prosesseja ja arviointia keskeisinä tekijöinä tavoitteisiin pääsemisen selvittämisessä ja ohjaamisessa. Laatuun liittyvä toiminta kuuluu henkilöstömme ja opiskelijoidemme jokapäiväiseen työhön. Opiskelijoiden laatuvastuut liittyvät omaan opiskeluprosessiin, palautteen antamiseen ja HUMAKin toiminnan kehittämiseen esimerkiksi työryhmien jäsenyyden, kampusten opiskelijoiden laaturyhmien ja opiskelijakunnan edustuksen kautta. Laatukeskusteluihin osallistuvat myös ylläpitäjät ja ammattikorkeakoulun hallitus. 4 Johdanto
5 Prosessien kuvaustyötä ovat tehneet erityisesti ydinprosessiemme tiimit ja työryhmät, joiden työhön ovat osallistuneet henkilökunnan ja opiskelijakunnan (HUMAKO) edustajat. Systemaattisella kehitystyöllä tavoittelemme HUMAKin vision toteuttamista tukevaa toimintamallia. HUMAKissa ei ole erillistä laatukäsikirjaa. Laatutoimintamme periaatteet ja käytänteet on kuvattu HUMAKin toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmässä, TOLAssa, joka sijaitsee HUMAKin intranetissä HumakProssa. Tähän kokonaisuuteen on käyttöoikeudet henkilöstöllämme ja opiskelijoillamme. Myönnämme keskeisille sidosryhmillemme pääsyn ko. toiminnan kannalta merkittäviin dokumentteihin ja foorumeihin. Tämä asiakirja on kuvaus toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmästämme sellaisena kuin se näyttäytyi vuoden 2011 alkupuolella. Tavoitteena on, että HUMAKin opiskelijat, henkilöstö, sidosryhmät ja muut lukijat saavat tämän tiiviin kuvauksen avulla käsityksen laadunvarmistusjärjestelmämme keskeisistä näkökulmista, jotka on ryhmitelty viiteen pääotsikkoon: 1 Toimintaympäristömme tarpeet, 2 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme, 3 Menettelytapamme laadunhallinnassa 4 Toimintatapamme aineistojen dokumentoinnissa ja 5 Meillä HUMAKissa laatu on hyvällä TOLALLA. Hyvät lukijat, teidän arvioitavaksenne jää, onko HUMAKin laatu TOLAllaan. Antoisia lukuhetkiä toivottaen HUMAKin johtoryhmä ja laatutyöryhmä Tarpeellinen tieto löytyy yhdestä paikasta Johdanto 5
6 Toimintaympäristömme tarpeet HUMAK pyrkii toiminnanohjaus- ja laadunvarmistustyössään ottamaan huomioon näkyvissä ja ennakoitavissa olevia muutoksia korkeakoulukentässä ja muussa yhteiskunnassa sekä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä. HUMAKin toiminnan ulkoiseen ohjaukseen vaikuttaa laaja kansainvälinen ja kansallinen toimijakenttä lainsäädäntöineen. Keskeisimpiä ovat eurooppalaista korkeakoulualuetta koskevat Muutoksiin ja palautteeseen reagointi ohjeistukset, suomalainen lainsäädäntö, opetus- ja kulttuuriministeriö, alueelliset toimijat HUMAKin kampusten maakunnissa ja HUMA- Kin toimialojen edustajat valtakunnallisesti, muu elinkeinoelämä sekä HUMAKin ylläpitäjä Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy. Tuloksellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon ammattikorkeakoulun sisäisten toimijoiden, opiskelijoiden ja henkilöstön sekä ulkoisen toimintaympäristön, eli sidosryhmien palaute siitä, miten olemme onnistuneet toiminnallamme vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Lisäksi HUMAK tekee omaa selvitys- ja tutkimustyötä, jonka avulla saadaan koottua tietoa ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. 6 Toimintaympäristömme tarpeet
7 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme HUMAKin tehtävä ja arvot laadunvarmistusjärjestelmän perustana Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävä HUMAK on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja, jonka tehtävänä on järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan toimialan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään kansalaisten tarpeista lähtevää innovaatiotoimintaa ja yhteisöjen kehittämistä. Profiili ja painoalat Humanistinen ammattikorkeakoulu profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Humanistisen ammattikorkeakoulun painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Visio / tahtotila vuoteen 2012 HUMAK on vuonna 2012 rakenteeltaan tiivis valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu, joka tuottaa tulevaisuuden osaajia toimialoilleen. HUMAK tekee tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa synnyttäen arjen tarpeista lähteviä sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita ihmisten elämän helpottamiseksi. Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 7
8 Missio eli HUMAKin suuri tehtävä Humanistinen ammattikorkeakoulu on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja aktiivinen kansalaisyhteiskunnan kehittäjä. HUMAKin arvot Human connections on HUMAKin perusarvo, joka muodostuu Inhimillistä vuorovaikutusta humanistisesta ihmiskäsityksestä suvaitsevaisuudesta ja toisen kunnioittamisesta avoimesta, inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta yhdessä oppimisesta HUMAKin laatutoiminnan tavoitteet Parempi HUMAK HUMAKin laatutoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on HUMAKin toiminnan jatkuva parantaminen koko verkostoammattikorkeakoulumme toiminnot kattavalla laadunvarmistusjärjestelmällä, joka tukee HUMAKin vision ja tehtävän toteuttamista sekä edistää ammattikorkeakoulun laatua ja vaikuttavuutta. Prosessimaisella toimintatavalla voidaan mahdollistaa verkostoammattikorkeakoulun, sen yksiköiden ja kampusten toiminnanohjaus. Siksi laatutoiminnan suuntaamista ja järjestelmällistä kehitystyötä tehdään HUMAKissa erityisesti prosessityöskentelyn ja -kuvauksien avulla. Tavoitteena on niiden avulla jäsentää ja selkiyttää laadunhallinnan kokonaisuutta ja siihen liittyviä tarpeita. Lisäksi tavoitteena on kytkeä seurannat, arvioinnit ja niihin liittyvät mittarit suoraan prosesseihin, toimintakokonaisuuksiin ja HUMAKin toiminnanohjaukseen. Esimerkiksi johtamisjärjestelmän kehittäminen, henkilöstöhallinnon menettelyt ja talouden suunnittelu ja valvonta on myös kytketty keskeiseksi osaksi laatutoiminnan kehittämistä. 8 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme
9 Laatutoiminnan kehittämisen painopistealueita ovat Strategian toteutumisen arviointi Balance Score Card (BSC) -tuloskortin avulla Prosessikuvaukset ja niiden sovellukset Prosessien johtaminen Prosessien seuranta, arviointi ja mittaaminen Arviointitoiminnan ja arviointimenettelyiden kehittäminen Laadunhallinnan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen. HUMAKin strategia ja tavoitteet vuosille HUMAKin strategista kehittämistä tehtiin edellisen strategiakauden lopulla vuonna 2009 koko henkilöstön yhteisöllisenä kehittämisprosessina Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisen sopimuksen linjausten mukaisesti. Strategiakeskustelua käytiin lisäksi ylläpitäjähallituksen ja ammattikorkeakoulun toimivan johdon sekä kampusten aluekoordinaattoreiden kanssa. Myös ammattikorkeakoulun hallitus osallistui keskusteluun. Opiskelijat osallistuivat strategiatyöhön lähinnä työryhmien työn kautta. Näiden lisäksi hallitusohjelma ja korkeakoululainsäädäntö sekä muut korkeakoulupoliittisesti keskeiset strategiat ja selvitykset vaikuttivat HUMAKin strategiaan. Prosessin tuloksena laadittiin HUMAKin strategia ja konkretisoitiin strategiset tavoitteet vuosille Strategiset tavoitteet linjaavat ammattikorkeakoulun työtä ja ohjaavat henkilöstön toimintaa tavoitteellisesti kilpailukykyä kasvattavaan suuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön, ylläpitäjähallituksen ja HUMAKin välisessä sopimuksessa kaudelle hyväksytyt tavoitteet sekä ylläpitäjän ja HUMAKin laatimat tavoitteet muodostavat yhdessä viisi (5) strategista tavoitekokonaisuutta. Niiden avulla edistetään HUMAKin tehtävän ja vision toteuttamista ja vahvistetaan ammattikorkeakoulun laatua ja vaikuttavuutta vuosina Strategiset tavoitteet ohjaavat myös kirkastamaan HUMAKin profiilia ja tukemaan ammattikorkeakoulun painoalojen toteuttamista. Yhdessä kehitetty Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 9
10 1. HUMAKin rakenteellinen kehittäminen 1.1 HUMAKin laatua ja vaikuttavuutta vahvistava rakenteen kehittäminen Odotettavissa tiivistyvää yhteistyötä Hyödynnetään HUMAKin omistajayhteisön laajapohjaista yhteyttä suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. HUMAK tekee vuoden 2011 aikana päätökset ja toimeenpanosuunnitelman rakenteensa tiivistämisestä varmistaakseen ammattikorkeakoulun elinvoimaisuuden ja vastatakseen ammattikorkeakoulun strategiassa esitettyyn tavoitteeseen olla monikulttuurinen, laadukas ja vetovoimainen ammattikorkeakoulu vuonna HUMAKin laatua ja vaikuttavuutta vahvistavat strategiset kumppanuudet Novia-kumppanuutta kehitetään vuonna 2009 vahvistetun strategisen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa molempien ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta vahvistamalla ja kehittämällä erityisesti humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon koulutus- ja TKI-toimintaa ja kansainvälistymistä. MAMK-kumppanuuden tavoitteena on yhteisöpedagogi- ja kulttuurituottaja- koulutuksen vahvistaminen. Diak-yhteistyön tavoitteena on viittomakielialan ja tulkkauksen osaamisen sekä kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan TKI-toiminnan vahvistaminen. HUMAKin ja sen kampusten toimintaa vahvistaa omistajayhteisöjen laajapohjainen yhteys suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Esimerkkinä käytännön yhteistyön syventämisestä on avoimen ammattikorkeakoulun väylän rakentaminen ja toteuttaminen yhteistyössä kansanopistojen kanssa vuodesta 2010 alkaen. 2. Opiskelijan ammatillista kasvua ja opintoprosessin tehostamista tukeva pedagogiikka Tavoitteena on kehittää työelämän ja opintoprosessin yhteensovittamista tukevaa pedagogiikkaa sekä aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutustuotteita. 10 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme
11 3. Kansainvälistyminen tukee HUMAKin menestystä tehtäviensä toteuttamisessa Kv-toiminnan tavoitteena on monikulttuurinen, laadukas ja vetovoimainen HUMAK. 4. HUMAKin TKI-toiminta tunnetaan verkostomaisesti toimivana, joustavana kumppanuudella kehittäjänä ja toimialojensa uuden osaamisen tuottajana TKI-toiminnan tavoitteena on tuottaa arjen tarpeista lähteviä sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. 5. Henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia tukeva HUMAK Tavoitteena on, että HUMAKin toimintakulttuuri, työyhteisö, työympäristö, työn ja opiskelun sisältö ja esimiestoiminta edistävät opiskelijoiden ja henkilöstön työhyvintointia. HUMAKin strategian toteuttamisen onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ja ohjataan koko sopimuskautta koskevan Balance Scorecard -järjestelmän (BSC) pohjalle rakennetun tuloskortin avulla. Sopimuskauden tuloskortissa kuvataan HUMAKin menestystekijät ja mittarit sopimuskaudelle. Osaa kriittisistä menestystekijöistä mitataan OKM:n tunnuslukutavoitteiden avulla ja osaa mitataan HUMAKin ylläpitäjän kanssa sovittujen tunnuslukutavoitteiden mukaan. Koko sopimuskaudelle on laadittu alustava strategian toimeenpanosuunnitelma, jossa kuvataan myös vuosittaiset kehittämisen painopistealueet (ks. kuvio 1. sopimuskausi ). Sopimuskauden vuosittaiset painopistealueet on täsmennetty perusopetuksen, aikuiskoulutuksen, kansainvälisen toiminnan ja TKI-toiminnan osalta HUMAKtason tuloskorteiksi.näistä tuloskorteista täsmennetään ja kootaan talousarvioprosessin yhteydessä sopimuskauden aikana vuosittaiset kehittämisen painopistealueet omaan tuloskorttiinsa edellisen vuoden tulosten arvioinnin perusteella. Työ- ja opiskeluhyvinvointi Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 11
12 Strategian toimeenpanosuunnitelma strategia 2012 Visio 2015 Missio Rakenteellinen kehittäminen Strateginen kumppanuus ja muu sidosryhmä- ja koulutusyhteistyö Henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen Henkilöstön toimiala-asiantuntijuuden vahvistaminen Verkostoammattikokeakoulun johtajuuden kehittäminen Opetus Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta (TKI) Ohjausta tukevat toimintamallit AHOTin käyttöönotto Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus Henkilöstön kv koulutus Oppisopimustyyppinen koulutus Kansallisen ja kv toimintaverkoston käynnistäminen TKI-toiminnan ja pedagogiikan integrointi HUMAKin innovaatio-ohjelman laadinta Verkkopedagogiikan ja aikuiskoulutuksen kehittäminen Oppisopimustyyppisen aikuiskoulutuksen kehittäminen Ulkomaalaisen henkilöstön lisääminen kv-markkinointi kv-verkottuminen ml. TKItoiminta TKI-opiskelijoiden työllistymisen edistäjänä TKI-hankkeiden johtamisen kehittäminen Työharjoittelun kehittäminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Vieraskielisissä koulutusohjelmissa ja ulkomailla suoritetut opintopisteet Ulkomaalaisten opiskelijoiden tehorekrytoiminen TKI-toiminnan valtakunnallinen vaikuttavuus ml. henkilöstön asiantuntevuus Kilpailtu TKI-rahoitus mahdollistaa TKI-kehittämisohjelmiin osallistumisen Kuvio 1. HUMAKin strategian toimeenpanosuunnitelma sopimuskaudelle Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme
13 Laatupolitiikka HUMAKin toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen on kytketty tiiviisti strategian kehittämistyöhön. Henkilöstöltä ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota toimintamallien selkeyteen ja käytännönläheisyyteen. Kehitystyön aikana on analysoitu aiempaa laatukäsikirjaa ja pohdittu analyysin ja henkilöstöltä ja opiskelijoilta saatujen palautteiden perusteella laatupolitiikan suuntaa ja valmisteltu laatupolitiikan perusteita. Perustehtävä, visio ja arvot luovat lähtökohdat toimivalle laatupolitiikalle. Strategiset tavoitteet kullekin sopimuskaudelle sekä laadun määreet luovat laadun poliittiset linjaukset sopimuskauden ajaksi. Laatutoiminnan perustana pidetään visiosta ponnistavaa ja ulospäin suuntautuvaa Humanistista ammattikorkeakoulua. Laatutoiminnassa halutaan tuoda esille kokemuksellisuutta ja yhteistä ymmärrystä HUMAKin kokonaisuudesta. Laatukulttuuriin liittyvänä odotuksena pidetään osaamisyhteisön, eli HUMAKin henkilöstön ja opiskelijoiden vastaamista yhteisestä tehtävästä ja sen toteuttamisesta. Henkilöstön ja opiskelijoiden keskinäinen luottamus ja halukkuus vastuunottoon muodostavat keskeisen perustan, jota tarvitaan toimivan laatukulttuurin muodostamiseksi. Laatupolitiikan periaatteet ja niille esitetyt laatutavoitteet jakaantuvat neljään kokonaisuuteen: 1. Toiminnan hyödyllisyys, selkeys ja läpinäkyvyys 2. Osaamisen kasvaminen ja kasvattaminen 3. Kilpailukyky ja sen kasvattaminen 4. Yhteistyö eri toimijoiden kesken: ulkoiset verkostot ja sisäinen verkosto Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 13
14 HUMAKin verkostomalli Prosessit = ohjeita arjen toimintaan Ammattikorkeakoulun visiossa / tahtotilassa vuoteen 2012 HUMAK määritellään valtakunnalliseksi verkostoammattikorkeakouluksi. Verkostoammattikorkeakoulun johtamisen keskeiset periaatteet on kiteytetty seuraavasti HUMAK on verkostoammattikorkeakoulu Jonka toimintaa ohjaavat missio, visio, arvot tehtävä sekä profiili ja painoalat. Jonka verkostojohtaminen perustuu strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Ammattikorkeakoulun jaettua, osallistavaa johtajuutta kuvataan verkostomallissa ja lisäksi prosessikartassa sekä strategioissa, suunnitelmissa, ohjelmissa ja prosesseissa. Jonka johtoryhmän tehtävänä on varmistaa strategioiden toteutuminen ja niihin liittyvien prosessien toimintakyky. Jonka prosessit ovat arkipäivän toiminnan struktuuri ja prosessijohtaminen on strategisen johtamisen toteuttamisen väline. Jonka kullekin prosessille on nimetty prosessin vastuuhenkilö. Humanistisen ammattikorkeakoulun strategisista linjauksista päättää HUMAKin ylläpitäjä Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön toimintaa ja vastaa yhtiön ja ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakoululain mukaan sisäiseen itsehallintoon liittyvistä asioista, mm. strategian toimeenpanosuunnitelmasta. Rehtori johtaa ammattikorkeakoulua ja vastaa sen toiminnasta, strategisen kehittämisen toimeenpanosta ja tavoitteiden saavuttamisesta. HUMAKin strategisena kehittämisryhmänä toimii johtoryhmä, jonka jäseniä ovat rehtorin lisäksi ammattikorkeakoulun perustehtäviä toteuttavia yksiköitä johtavat koulutusjohtajat, hallintojohtaja sekä talous- ja henkilöstöjohtaja. Ammattikorkeakoulun lakisääteisiä tehtäviä toteuttavia järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakielialan tulosvastuullisia yksiköitä johtavat koulutusjohtajat (Kojo). Koulutusjohtajan apuna toimivat yksikön ohjaus- ja kehittämisryhmä (Oke) ja kampusten aluekoordinaattorit. Kunkin yksikön koulutusta toteutetaan kampusten valtakunnallisessa verkostossa. TKI-toimintaa toteutetaan TKI-HUMAK osaamiskeskuk- 14 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme
15 sissa, joiden toiminnasta vastaavat TKI-päälliköt. HUMAKin yhteisten palvelujen tehtävänä on tukea ja mahdollistaa opiskelijoiden ja henkilöstön opiskelua ja työntekoa tuottamalla yhteisiä opintoasiainhallinnon, kirjaston, talous- ja henkilöstöhallinnon, tietotuotannon ja tietohallinnon, kehittämis- ja laatutyön sekä johtamisenpalveluita. Yhteiset palvelut tuotetaan rehtorin toimistossa. Koulutustehtävää toteuttavan opetushenkilöstön, lehtoreiden ja yliopettajien, tehtäväkuvaukset löytyvät henkilöstösuunnitelmasta samoin kuin TKI-päälliköiden. Muun TKI-henkilöstön tehtävät kuvataan hankekohtaisesti. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sekä opintoasiain ja tietohallinnon päälliköiden tehtäväkuvaukset vahvistaa rehtori. Ylimmän johdon tehtäväkuvaukset ja taloudellisia vastuita kuvaavan osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun talousohjesäännön vahvistaa HUMAKin ylläpitäjän Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Kukin koulutusjohtaja vastaa yhdestä HUMAK-tason ydinprosessista, joita ovat perusopetus, aikuiskoulutus ja TKI-toiminta. HUMAKin johtamis- ja strategiaprosessista ja yhteiset palvelut-prosessista vastaa rehtori. Seuraavaan kuvioon on kiteytetty edellä esitetty HUMAKin verkostomalli. Valtakunnallinen verkosto AMK hallitus Oy:n hallitus ja tj Rehtori Strateginen johtaminen Johtoryhmä Prosessin sujuvuus ja innovaatiot sekä prosessin parannuspäätökset Prosessitiimit Kojo Kojo Kojo Oke Oke Oke Ydinprosessit Johtamis- ja strategiaprosessit Yhteiset palvelut -prosessit Prosessien johtaminen Kampukset oppimis- ja työympäristönä, TKI-HUMAKit osaamiskeskuksina, Reto yhteisten palvelujen tuottajana Kuvio 2. HUMAKin verkostomalli Käytetyt lyhenteet: Kojo= koulutusjohtaja, Oke= yksikön ohjaus- ja kehittämisryhmä, TKI- HUMAK=TKI-toimintaa toteuttava osaamiskeskus, Reto= rehtorin toimisto Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 15
16 Työelämän kehittäjämalli HUMAKin tehtävän toteuttamisessa Strategian toimeenpanossa on keskeisenä toimintatapana työelämän kehittäjämalli, joka toimii pohjana HUMAKin koulutus- ja TKI-toiminnalle sekä yhteiskunnalliselle toiminnalle, korkeakouluyhteistyölle ja kansainväliselle toiminnalle. Sen pohjalta on myös kiteytetty ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat. Mallilla tarkoitetaan toimintatapaa, joka voi toteutua kahdella tavalla: 1. HUMAKin strukturoitu toimintamalli tuo yhteen paikalliset työelämä- ja korkeakoulutoimijat alojen työelämän ja/tai moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi siellä, missä osaamista tarvitaan. 2. HUMAK tuo alueelle lisäarvoa täydentämällä alueellisten korkeakoulujen koulutus- ja TKI osaamista humanistisen ja kasvatusalan ja kulttuurituotannon osaamisellaan. Työelämän kehittäjämalliin liittyy myös kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Moniammatillista yhteistyötä Täydennystä alueellisten korkeakoulujen osaamiseen Työelämän kehittäjämalli näkyy HUMAKin tehtävässä ja profiilissa, sillä toimintamme rakentuu kumppanuudella kehittämisen periaatteelle. HUMAK toimii verkottajana ja välittäjänä suhteessa työelämän organisaatioihin, alueellisiin korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sekä kansainvälisiin kumppaneihin. Toiminta perustuu osaamisen jakamiseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen HUMAKin toimialojen työelämän, yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön lisäämiseksi. HUMAKin valtakunnallisuus toteutuu erityisesti aikuiskoulutuksessa, jolla vastataan työelämästä nousseisiin nopeisiinkin tarpeisiin. 16 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme
17 alueelliset korkeakoulut muut oppilaitokset kv-kumppanit Osaamisen jakaminen yhteiseen käyttöön Näkemyksiä koulutuksen ja TKI:n suuntaamiseen HUMAK verkottajana ja välittäjänä Osaamisen jakaminen yhteiseen käyttöön Näkemyksiä koulutuksen ja TKI:n suuntaamiseen työelämän organisaatiot yritykset muut kumppanit ja toimijat Jänu Kutu Vike kumppanuudet yhteiset hankkeet monialainen yhteistyö Perusopetus Aikuiskoulutus TKI-työ humak osaavaa työvoima kehittäminen tutkimus palvelut julkaisut seminaarit Uusia tuotteita, palveluja, prosesseja, innovaatioita Käytetyt lyhenteet Jänu= Järjestö- ja nuorisotyön yksikkö, Kutu=Kulttuurituotannon yksikkö, Vike=Viittomakielialan yksikkö Kuvio 3. Työelämän kehittäjämalli Ritsilää ym. (2007) mukaillen (Antikainen ym. 2008, 14.) Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 17
18 Menettelytapamme laadunhallinnassa Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan tasot ja menetelmät HUMAKin tuloksellisuutta arvioidaan seuraamalla strategisten tavoitteiden toteutumista. HUMAKin eri tasoilta kattavasti saatua tietoa käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Sopimuskaudella käytetyt seurannan tasot ja menetelmät on kiteytetty seuraavasti: Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan tasot ja menetelmät Opetus- ja kulttuuriministeriö sopimusneuvottelut, välivuosina kirjallinen palaute tai neuvottelut vain tarvittaessa, rahoituspäätökset vuosittain vastuut: HUMAKin ylläpitäjäosakeyhtiön hallitus, toimiva johto 2. HUMAKin ylläpitäjäosakeyhtiön hallitus toimitusjohtajan ja rehtorin katsaukset HUMAKin ylläpitäjäosakeyhtiön hallituksen kokouksissa välitilinpäätös 2 kertaa vuodessa, lisäksi tilinpäätös osakeyhtiön toimintakertomus vastuut: toimitusjohtaja, rehtori 3. Ammattikorkeakoulun hallitus toiminta ja talous, tulokset, opiskelijapalaute, ammattikorkeakoulun vuosikertomus vastuut: rehtori, koulutusjohtajat, talous- ja henkilöstöjohtaja, tarvittaessa TKI-päälliköt 4. Kampuksen sijaintipaikkana toimivan kansanopiston ja HUMAKin välisen palvelusopimuksen toteutumisen arviointi kampusten oppimisympäristön toimivuus tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta 18 Menettelytapamme laadunhallinnassa
19 vuosittain ja tarpeen vaatiessa vastuut: osakeyhtiön hallitus, ylläpitäjän nimeämät edustajat, toimitusjohtaja raportointivastuu kampuksen aluekoordinaattorilla 5. Johdon katselmukset (toimitusjohtaja ja rehtori) yksiköissä, yhteisissä palveluissa vuosittain helmi-maaliskuussa, katselmuksen teemat vuosittaisten painopisteiden mukaan vastuut: koulutusjohtajat, TKI-päälliköt, talous- ja henkilöstöjohtaja, tietohallinnon ja opintoasiain hallinnon päälliköt, ensimmäinen toteutus keväällä Toiminnan ja tulosten raportointi sidosryhmille ammatilliset neuvottelukunnat ja muut sidosryhmät ammattikorkeakoulun vuosikertomus vastuut: rehtori, koulutusjohtajat, TKI-päälliköt 7. Tulostavoitteiden ja opiskelijapalautteen raportointi johtoryhmälle ja esimiehille tulostavoitteet 3 kertaa vuodessa ja opiskelijapalaute 1-2 kertaa vuodessa johtoryhmälle ja esimiehille vastuut aineiston tuottamisesta: laaturyhmä, yliopettajat, tietotuotanto 8. Koulutusjohtajan kampuskierros kampusten toiminnan raportointi, teemat vuosittaisten painopisteiden mukaan vastuut: aluekoordinaattorit, tietotuotanto 9. Prosessien toimivuuden arviointi laaturyhmän tekemän suunnitelman mukaan vastuut: prosessivastaavat 10. Opiskelijapalautteen käsittely opiskelijoiden kanssa vastuut: yliopettajat, lehtorit, laatutyöryhmä 11. Kehityskeskustelut vuosittain vuorovaikutteinen keskustelu: painopisteet ammatillinen kehittyminen, koulutussuunnitelma, työhyvinvoinnin kehittäminen, HUMAKin työyhteisön ja esimiestyön kehittäminen vastuut: esimiehet, henkilöstö Menettelytapamme laadunhallinnassa 19
20 Prosessit arkipäivän toiminnan rakenteina Prosessitoiminta on suunnitelmallista yhteistyötä ja -toimintaa. Keskeistä prosessitoiminnassa on varmistaa koko HUMAKin verkoston toimintakyky muutostilanteissa. Prosessien avulla toteutetaan HUMAKin strategiaa ja konkretisoidaan tavoitteet arkipäivän toimintaan. Tavoitteena on saada prosessien avulla paremmin käyttöön henkilöstön osaamista, löytää toiminnan kehityspolut, motivoida henkilöstöä ja lisätä vaikutusmahdollisuuksia. Hyvin toimivat prosessit parantavat HUMAKin opiskelijoiden, sidosryhmien ja muiden asiakkaiden saamaa palvelua ja tuotteiden laatua. Prosessitoiminnan tarve ja hyöty 1. Arkipäivän työ helpottuu työntekijät saavat konkreettisia ohjeita työtilanteisiin ja tehtävien onnistuvaan suorittamiseen työ jäsentyy, selkeytyy, päällekkäisyydet poistuvat tai minimoituvat, toisten työt tulevat tutuiksi, tiedetään kokonaisuus ja tunnetaan työjatkumo työhön liittyvät ja vaikuttavat tavoitteet ja tulokset tulevat näkyviksi ja selkeiksi 2. Seurannat ja arvioinnit niiden avulla voidaan hahmottaa onko tehty sitä mitä on pitänyt ne tuovat tietoa siitä, ollaanko päästy tavoitteisiin tai ollaanko oikeassa suunnassa tavoitteisiin nähden 3. Tieto kehittämisen tarpeista saadaan tietoa siitä, mihin suuntaan kehitystyötä tulee kohdentaa 4. Työhyvinvoinnin lisääntyminen hyvä prosessijohtaminen ja prosessissa toimiminen vahvistaa työhön osallistumista ja työssä jaksamista prosessiryhmät ja -tiimit toimivat vuorovaikutuksessa eri toimijoiden välillä, avoimuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät työssä oppiminen ja kehittyminen mahdollistuvat 20 Menettelytapamme laadunhallinnassa
21 5. Strategian mukainen toiminta mahdollistuu ja kokonaisuus pysyy hallinnassa 6. Prosessitoiminta rakentaa ja vahvistaa laadunvarmistusta HUMAKin prosessikartta ja -vastuut HUMAKin prosessikartta muodostuu johtamis- ja strategiaprosesseista, ydinprosesseista ja yhteiset palvelut -prosesseista sekä niiden alaprosesseista. Prosessien johtaminen HUMAKissa perustuu horisontaaliseen, asiakkaiden tarpeista lähtevään toiminnan ohjaukseen. Rehtori nimeää johtoryhmää kuultuaan sopimuskausittain prosessitiimit ja prosessien vastuuhenkilöt, jotka toimivat prosessin omistajina. Johtoryhmä hyväksyy uudet prosessit. Toimintaympäristön tarpeet Arvot, tehtävä ja toimintamalli Johtamis- ja strategiaprosessit Ydinprosessit Yhteiset palvelut -prosessit Kuvio 4. HUMAKin prosessikartta Menettelytapamme laadunhallinnassa 21
22 Ammattikorkeakoulun johtamis- ja strategiaprosessista sekä yhteiset palvelut -prosessista vastaa rehtori apunaan talous- ja henkilöstöjohtaja ja hallintojohtaja. HUMAKin ydinprosesseiksi on määritelty perusopetus, aikuiskoulutus sekä TKI-toiminta. Kustakin yksiköstä vastaava koulutusjohtaja vastaa myös yhdestä HUMAK-tason ydinprosessista apunaan monialaiset prosessitiimit. Prosessien parantaminen Prosessinomistaja ja prosessitiimi tai -ryhmä vastaavat prosessin parantamisesta. Prosessien kehittäminen perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle. Prosessin toimintakykyä, sujuvuutta ja tehokkuutta seurataan ja arvioidaan prosessille määriteltyjen mittareiden tuottaman tiedon avulla. Prosessin vuosittaisesta itsearvioinnista huolehtii prosessin omistaja apunaan prosessin tiimi tai ryhmä. Tavoitteena on saada toiminta läpinäkyvämmäksi ja yhtenäisemmäksi ja samalla helpottaa arjen työntekoa, jolloin toiminta systematisoituu ja laatu paranee. Prosessitoiminnan periaatteet on kuvattu tarkemmin HUMAKin prosessitoiminnan ohjeessa. Hyvin kuvatut ja hyvin toimivat prosessit lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä 22 Menettelytapamme laadunhallinnassa
23 Toimintatapamme aineistojen dokumentoinnissa Dokumenttien paikat TOLA ja HumakPro Aiemmin kerrottiin, että HUMAKin laatutoiminnan periaatteet ja käytänteet kuvataan HUMAKin toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmässä, eli TOLAssa. HUMAKin intranetissa sijaitseva virtuaalinen TOLA toimii keskeisenä dokumentaation paikkana, josta löytyvät tärkeät HUMA- Kin opiskelijoiden ja henkilöstön tarvitsemat toiminnanohjaukseen ja laadunvarmistukseen liittyvät dokumentit. TOLAn tieto on ajan tasalla, sillä sieltä löytyy dokumentin voimassa oleva versio. Kullekin virtuaalisen TOLAn asiakokonaisuudelle on nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa ajanmukainen tieto omalla vastuualueellaan. Dokumentit on ryhmitelty TOLAan EFQM-laatupalkintomallin luokittelun mukaisesti HUMAK ja sen johtaminen Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Kumppanuudet ja resurssit Prosessit Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointiin liittyvä aineisto HUMAKin keskeiset asiakirjat Opiskelija-luokasta on pääsy opiskelijoille tärkeisiin dokumentteihin TOLA = toimintamme punainen lanka Toimintatapamme aineistojen dokumentoinnissa 23
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotHUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2013 2017
sivu 1 23.9.2013 Suomen Humanistisen Ammattikorkeakoulun toimilupahakemus 30.9.2013, liite 6 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2013 2017 SHAK Oy:n hallitus 25.9.2013 sivu 2 1 Humanistisen ammattikorkeakoulun
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
Lisätiedotkaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot
RIVERIA 2025 -henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma : Olemme Suomen vaikuttavin monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä vuonna 2025. Tarve: Riverian henkilöstön osaamisen ja
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUSMINISTERIÖN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotOsekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotQL Excellence -käsikirja
QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ
Strategian tiivistelmä id36608 1(5) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN 2010 2015 TIIVISTELMÄ Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia vuosille 2010 2015 jakautuu kahteen erilliseen dokumenttiin:
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotYlä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotJyväskylän yliopiston laatutyö
Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotHumanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
Päivi Karttunen Saku Jokisalo Pekka Kettunen Jukka Oresto Marita Ruohonen Krister Talvinen Kirsi Mustonen Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotOpetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotTAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa
TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotPedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus
Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotKajaanin Mamsellin toimintastrategia
Kajaanin Mamsellin toimintastrategia 2017 2018 Missio Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluja. Palveluiden
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET
Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotHenkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle
Henkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle Esimiestyö ja muutoksessa selviytyminen 30.5.2008 Eeva-Liisa Antikainen Esimiestyö ja muutoksessa selviytyminen. ela Humanistinen ammattikorkeakoulu
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotEsimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla
Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Lisätiedot