KEURUUN KAUPUNKI VARISSAAREN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS, EHDOTUSVAIHE / Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS Päivämäärä / / Hyväksymispäivämäärät ja pykälät KH KV KH / Kaavan osittainen voimaantulo VARISSAAREN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS, EHDOTUSVAIHE /

2 KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä / / Laatija Kari Siipola Jouni Laitinen Tarkastaja

3 KAAVASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT ALUEEN MÄÄRITTELY SUUNNITTELUALUE KAAVAN NIMI JA TAVOITE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YHTEYSTIEDOT SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA POHJAKARTTA MUUT SELVITYKSET Luontoselvitys Meluselvitys Liikenteen tärinäselvitys Liikenneselvitys Maisema-analyysi POHJAKARTTA ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN VAIHEET OSALLISET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN KUVAUS VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSET ASEMAKAAVALUONNOS ASEMAKAAVAN TARKASTELUALUE ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ASEMAKAAVAN SUHDE OSAYLEISKAAVAAN ALUEVARAUKSET ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN TOTEUTUS 52 Kaavaselostuksen liitteet Asemakaavakartta 1:2000 ( / ) Havainnekuva 1:2000 ( / ) 3D -havainnekuva (A3) ( / ) ERILLISET LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( / )) 2. Valmisteluvaiheen vastineet ( ) 3. Ehdotusvaiheen vastineet ( ) 4. Meluselvitys ( ) 5. Liikenteen tärinäselvitys ( ) 6. Liikenneselvitys ( ) 7. Asemakaavan seurantalomake

4 KAAVASELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa, johon on tehty tekninen muutos päivämäärällä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan lajennuksen päätöksellään ja se on saanut lainvoiman Päätöksestä on tehty kunnallisvalitus koskien korttelin 508 KTY - korttelinosaa ja vesialueella sijaitsevia rakennuspaikan osia (t-3). Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti asemakaava on astunut voimaan siltä osin mihin valitus ei kohdistu. Kaavaselostus koskee voimaan astunutta asemakaavaa. 1.1 TUNNISTETIEDOT Alueen nimi Kunta Varissaari Keuruun kaupunki Kaupunginosa Suunnittelun kohde Tilat , , , , , ja sekä yleinen alue ja niihin liittyvät vesialueet. Poislukien valituksen alainen osa tilasta Kaavan nimi Varissaaren asemakaavan laajennus Kaavan numero Kaavalaji/toimenpide Yhteystiedot Kaavoittaja: Asemakaavan laajennus Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU p fax. (014) yhteyshenkilöt: Timo Määttä Eila Ilmarinen Kaavoitusjohtaja Paikkatietosihteeri p p timo.maatta@keuruu.fi eila.ilmarinen@keuruu.fi Konsultti: Hankkeen vastuuhenkilöt kaavan laatija: laatuvastaava: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu KOKKOLA p fax Kari Siipola gsm kari.siipola@ramboll.fi Jouni Laitinen gsm jouni.laitinen@ramboll.fi

5 KAAVASELOSTUS Vireilletulo- ja hyväksymispäivämäärät Vireilletulo Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus (osittainen voimaantulo) 1.2 ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan laajennus koskee tiloja , , , ja , yhteistä aluetta, yleisen tien aluetta sekä vesialuetta. Poislukien valituksen alainen osa tilasta Asemakaavan laajennuksella muodostuu osa korttelia 508, korttelit , yleisen tien, viher- ja katualuetta sekä vesialuetta. Poislukien valituksen alainen osa korttelia 508. Maanomistus Alueen maanomistustiedot perustuvat lainhuutorekisteritietoihin, tiedot on poimittu ja täydennetty Yksittäiset maanomistajat ja alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Näiden lisäksi rata- ja tiealueet omistaa Suomen valtio/liikennevirasto, Kirjaamo PL 33, HELSINKI. Yhteiset vesialueet ( ) ovat Suolahden jakokunnan hallinnoimia , VARISVOIMA Omistajat: Keuruun Lämpövoima Oy249- PL 50, KEURUU (Ei suunnittelualuetta!) , Tiwinranta Omistajat: Kiinteistö Oy Tiwinranta , Varisniemi Keuruun kaupunki Multiantie 5, KEURUU , VARISSAARI Omistajat: M-Real Oyj c/o Metsämannut Oy PL 314, TAMPERE (Ei suunnittelualuetta!) 5. Yhteinen alue Omistustietoja ei ole saatavilla , KANGAS- MANNILA Omistajat: KEURUUN SEU- RAKUNTA PL 64, KEURUU , Keulink Kiinteistöt Oy (Keuruun Matkailu), Keskusaukio KEURUU Kuva 1. Varissaaren maanomistustiedot , TIVINRANTA II Keulink Kiinteistöt Oy (Keuruun Matkailu), Keskusaukio KEURUU

6 KAAVASELOSTUS SUUNNITTELUALUE Suunnittelun kohteena on Varissaari, joka sijoittuu Keuruun liikekeskustan lounaispuolelle Koninlahden ja Rautolahden väliin. Eteläosa saaresta rajautuu Haitonsalmeen. Suunnittelualue käsittää suuren osan Varissaaresta. Suunnittelualueeseen eivät kuulu saaren pohjoinen, rautatien pohjoispuolinen alue, asemakaavoitettu lämpövoimalaitoksen alue eikä osa saaren eteläosasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 40 ha. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti on osoitettu kuvassa 1 ja tarkempi rajaus kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti. Maanmittauslaitos.

7 KAAVASELOSTUS Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus maastokartalla. Maanmittauslaitos. Valituksen alainen alue merkitty rastilla. Alueen nykyinen maankäyttö Varissaarta jakaa pohjois-eteläsuunnassa Kolhontie (mt 348). Tien länsipuoli on lähes kokonaan rakentumatonta, metsäistä aluetta. Alueella sijaitsee yksi huvilarakennus. Tien itäpuolella on lämpövoimalaitoksen alue sekä teollisuusalue, joka kuuluu kaavoitettavaan alueeseen. Teollisuusalueen eteläpuolella sijaitsee myös yksi huvilarakennus. Teollisuusalueen ja Haitonsalmen (suunnittelualueen eteläinen raja) välinen alue on metsäistä luonnontilaista aluetta. Kuva 4. Ote Keuruun opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Valituksen alainen alue merkitty rastilla.

8 KAAVASELOSTUS Kuva 5. Ilmavalokuva suunnittelualueelta. Maanmittauslaitos. Valituksen alainen alue merkitty rastilla. Varissaaressa koillisosassa suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee Keuruun lämpövoimalaitos. Kuva 6. Keuruun lämpövoimalaitos.

9 KAAVASELOSTUS Teollisuusalue, jonka sekä idän- että etelänpuolella sijaitsevat arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat huvilarakennukset (paikat ympyröity kuvassa). Rakennuksilla on suojelutarve, joka toteutetaan tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä. Teollisuusalueella on toimintaansa käynnistämässä HT Laser Oy. Kuva 7. Teollisuusalue sekä huviloiden sijainnit. Kuvat 8 ja 9. Rautolahden puoleinen huvilarakennus. Kuvat 10 ja 11. Keurusselän puoleinen huvilarakennus. Luonnonympäristö Suunnittelualueen pohjoinen osa on rakentumaton. Alueelta v tehdyn luontoselvityksen mukaan suurin osa alueesta ei sisällä sellaisia luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat alueen mahdolliseen rakentamiskäyttöön. Länsirannan uhanalaiset luontotyypit ja merkittävää lajistoa sisältävä rantavyöhyke tulee kuitenkin huomioida alueen suunnittelussa. Kuva 12. Suunnittelualueen pohjoisosa.

10 KAAVASELOSTUS KAAVAN NIMI JA TAVOITE Alueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavan nimi on Keuruun kaupunki, Varissaaren asemakaavan laajennus. Kaavan laajennuksen keskeiset tavoitteet: Mahdollistaa alueen rakentuminen laadukkaana, toimitilapainotteisena alueena. Osoittaa teollisuuskortteliin lisärakentamismahdollisuuksia. Tutkia alueen länsipuolisen, Rautolahden puoleisen alueen erilaisia käyttömahdollisuuksia (toimitilarakentaminen, kerrostaloalue, pientaloalue, palvelutalo). Huomioida Rautolahden ranta-alueen luonnonympäristön erityispiirteet toimintojen sijoittamisessa. Huomioida alueen kaksi suojelutarpeen omaavaa huvilarakennusta. Huomioida voimalaitosalueen aiheuttamat (melu) uusien toimintojen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät. Huomioida rautatien melu- ja tärinävaikutukset. Varautua rautatien ja Kolhontien liittymän mahdollisiin eritasojärjestelyihin. 1.5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perustella vuonna Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tässä asemakaavahankkeessa suunnittelua koskevat korostetusti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuin alueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.

11 KAAVASELOSTUS YHTEYSTIEDOT Asemakaavan laajennus toteutetaan yhteistyönä Keuruun kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n kesken. KAAVOITTAJA: Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Puh. (020) , Fax (014) Timo Määttä Kaavoitusjohtaja yhteyshenkilö: Eila Ilmarinen Paikkatietosihteeri Puh. (040) Sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi KONSULTTI (Kaavan laatija): Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Kari Siipola Laatuvastaava, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu 1, KOKKOLA Puh. (020) Fax (020) yhteyshenkilö: Kari Siipola Puh Sähköposti: kari.siipola@ramboll.fi 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski- Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Keski-Suomen 1.vaihemaakuntakaava käsitteli Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta ja kaava on vahvistunut vaihemaakuntakaava käsitteli maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja, kaava on vahvistettu ja sai lainvoiman Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa käsittelevän 3. vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.) hyväksyttiin ja 4. vaihemaakuntakaavat ovat ympäristöministeriön vahvistettavina. Otteet vaihemaakuntakaavasta on esitetty kuvissa 13 ja 14.

12 KAAVASELOSTUS Kuva 13. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan elementit ja lainvoimaiset maakuntakaavat. Kuva 14. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan elementit ja lainvoimaiset maakuntakaavat. Vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T). Seuraavassa suunnittelussa huomioitavia keskeisiä maakuntakaavamerkintöjä:

13 KAAVASELOSTUS YLEISKAAVA Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa v Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: liike- ja teollisuusrakennusten alue (T/K), teollisuusrakennusten alue (T), yleisen tien alue (LT), lähivirkistysalue (VL) sekä vesialue (W). Lisäksi kaksi huvilarakennusta on osoitettu sr merkinnällä (suojeltava rakennus). Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton (ja vanhentunut) tulee suunnittelussa MRL:n 54 :n mukaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Ote yleiskaavasta on esitetty kuvassa 15.

14 KAAVASELOSTUS Kuva 15. Ote Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta (hyväksytty ). 3.3 ASEMAKAAVA Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu Varissaaressa voimassa olevaan asemakaavaan joka käsittää lämpövoimalaitoksen alueen. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ote asemakaavasta on esitetty kuvassa 16. Kuva 16. Voimalaitoksen asemakaava.

15 KAAVASELOSTUS POHJAKARTTA Suunnittelun pohjakarttana käytetään Keuruun kaupungin 1:2000 asemakaavan pohjakarttaa. 3.5 MUUT SELVITYKSET Alueella on kaksi arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa huvilarakennusta, jotka huomioidaan suunnittelussa Varissaaren ns. TIWI:n teollisuusympäristön täydennysinventoinnin (2009), mukaisesti. Suunnittelualueen rakentamattomalta länsiosalta on laadittu 2008 luontoselvitys (laatija Risto Sulkava, FT), joka on esitetty seuraavassa tiivistettynä Luontoselvitys Luontoselvityksen tarkoituksena oli löytää tutkittavilta alueilta kaikki erityiset luontokohteet, joilla voisi olla merkitystä alueiden suunnitellulle jatkokäytölle. Arvokkaiden luontokohteiden selvittämiseksi kartoitettiin tutkimusalueen linnustoa, kasvilajistoa, mahdolliset liito-oravakohteet sekä erityiset elinympäristöt. Elinympäristöistä huomioitiin mahdolliset metsälaki- ja luonnonsuojelulakikohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut lajistoltaan tai muuten erikoiset kohteet. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Luontoselvitysalueen rajaus. Selvitysalueen keski- ja itäosat ovat tavanomaista mustikkatyypin (MT) ja oravanmarjamustikkatyypin (OMT) kangasta. Alueen keskiosat ovat puustoltaan taimikkovaiheisia. Kolhontien varressa on kaistale n vuotiasta kuusivaltaista metsää. Varissaaren länsiranta on luonnoltaan varsin monimuotoinen. Rantavyöhyke on luonnontilainen ja sen takana on n vuotiasta kuusivaltaista metsää. Pohjois-eteläsuuntaisessa painanteessa on pienialainen uhanalainen luontotyyppi, metsäkortekorpi (EN), joka on myös metsälain tarkoittama tärkeä elinympäristö. Rantavyöhyke ja kaksi pientä saarta ovat kapealti uhanalaista metsäluhtaa

16 KAAVASELOSTUS (VU), osittain jopa tulvametsää (uhanalainen tyyppi, EN). Metsäluhdat ovat metsälain suojaamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantavyöhykkeen kasvi- ja lintulajisto on monipuolinen. Pääosa Varissaaren selvitysalueesta ei sisällä sellaisia luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat alueen mahdolliseen rakentamiskäyttöön. Länsirannan uhanalaiset luontotyypit ja merkittävää lajistoa sisältävä rantavyöhyke tulisi säilyttää luonnontilassa Meluselvitys Alueelle laadittiin kaavaluonnosvaiheessa meluselvitys Kolhontien liikennemelun osalta. Meluselvitystä laajennettiin kaavaehdotusvaiheessa koskemaan lämpölaitoksen ja sen tontilla sijaitsevan muun teollisuuden aiheuttamaa melua sekä ratamelua. Melun leviämisen mallinnus on tehty SoundPLAN - ohjelmistolla todellisessa 3D -maastomallissa huomioiden maastonmuodot, akustisesti kovat pinnat, rakennukset, esteet ym. seikat. Seuraavassa on esitetty tiivistelmä selvityksestä ja meluselvitysraportti kokonaisuudessaan on esitetty erillisessä liitteessä. Ympäristömelun ohjearvot Melulle on annettu valtioneuvoston päätöksellä ohjearvot (VNp 993/1992), jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo ) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutason yleisten ohjearvojen mukaan melun A- painotettu keskiäänitaso L Aeq saa olla uusilla asuinalueilla ulkona päiväaikaan enintään 55dB ja yöaikaan enintään 45dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja vastaavilla melutason ohjearvo on päivällä 45dB ja yöllä 40dB. Liike- ja toimistokäyttöön tarkoitetuilla alueilla ei ole ulkotilojen melulle rajoitusta. Sisällä liike- ja toimistohuoneistoissa päiväaikainen keskiäänitaso saa olla korkeintaan 45dB. Mikäli melutaso rakennuksen ulkopuolella on 70 db tai enemmän, on rakennuksen ulkovaipan äänieristävyydelle asetettava erityisvaatimuksia. Melulähteet Melulähteinä on huomioitu aluetta halkova Kolhontie, pohjoisessa kulkeva junanrata sekä kaavamuutosalueen ulkopuolelle jäävä Keuruun lämpövoimalaitos sekä OK-Yhtiöt Oy.

17 KAAVASELOSTUS Tieliikennemelun leviäminen on laskettu Kolhontien osalta vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä seuraavan taulukon mukaisesti. Raideliikenteen osalta ennusteliikenteessä vuodelle 2040 ei odoteta tapahtuvan muutosta. Nykyinen raideliikenne koostuu päiväsaikaan kulkevista kymmenestä paikallisjunasta. Yöaikaista liikennettä ei ole, eikä säännöllistä tavaraliikennettä. Junien ajonopeutena on käytetty rataosan Sn-nopeutta 80 km/h. Keuruun lämpövoimalaitoksella ympäristöluvan mukaan puun murskausta voidaan suorittaa arkipäivinä klo Laitos hankkii pääosan murskatusta puuaineksesta OK-Yhtiöt Oy:ltä ja harjoittaa myös jonkin verran omaa murskaustoimintaa. OK-Yhtiöt Oy käsittelee luonnonpuuta ja jätepuuta hakkeeksi. Ympäristöluvan mukaan murskausta voidaan suorittaa arkipäivinä klo vuosittain tonnia. Melun leviämisen mallintamiseksi suoritettiin teollisuusalueen melulähteiden melupäästömittaukset kaikista merkittävistä äänilähteistä. Puun murskauksen melupäästöä ei voitu mitata (seuraava murskausajankohta kesäkuussa), joten mallinnuksen lähtöarvoina käytettiin Ramboll Finland Oy:n v mittaamaa melupäästöarvoa L WA =117 bb (mittaus suoritettu UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren tehtaalla). Ympäristömelumittaukset suoritettiin kahdesta pisteestä, kuva 18. Kuva 18. Ympäristömelun mittauspisteet.

18 KAAVASELOSTUS Meluselvityksen tulokset ja johtopäätökset Tieliikennemelun osalta kaavaehdotuksessa Kolhontien länsipuolelle osoitetuilla asuinkortteleilla (AP,AP-1) melun yleiset päivä- ja yömelun ohjearvot eivät ylity. Kolhontien itäpuolen AP-alueella ohjearvot ylittyvät lievästi alueen Kolhontien puoleisella reunalla, mutta mm. rakennusten ja pihaalueiden sijoittelulla ohjearvot on alitettavissa. Murskaustoiminnan aiheuttama melu ylittää päiväajan ohjearvon 55 db Kolhontien länsipuolen AP-1 korttelin piha-alueilla, mikäli murskain sijaitsee teollisuusalueen eteläpäässä eikä sitä ole suojaamassa hake- ja puukasoja. Sijoittamalla AP-1 -alueen reunalle meluvalli (harjataso +2,5 m nykyisen maanpinnan yläpuolella) alittuvat ohjearvot korttelin piha-alueilla. Mikäli murskain sijaitsee teollisuusalueen pohjoispäässä niin päiväajan ohjearvo alittuu kaikilla asutukseen osoitetuiden alueiden piha-alueilla, vaikka murskauksen suojana ei ole hake/puukasoja. Rataliikenteen melu ei aiheuta häiriötä asumiseen osoitetuille alueille. Huomioitavaa: Ympäristöluvan mukaan murskaustoimintaa saa harjoittaa klo 7 18 välisenä aikana ja toiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db klo 7-22 välisenä aikana. Näin ollen melu saa ylittää arvon 55 db, kunhan murskauksen jälkeinen päiväaika klo on vastaavasti hiljaisempaa. Murskaustoiminnan klo 7-18 välisen ajan keskiäänitaso voi siten olla n. 1,3 db korkeampi kuin mitä selvityksessä esitetyt päiväajan keskiäänitasot osoittavat. Lähtötietojen oleellisesti muuttuessa (tasaukset, rakennusmassat) on meluselvitys tarpeen mukaan päivitettävä.

19 KAAVASELOSTUS Kuva 19. Meluselvitys, päiväaikainen keskiäänitasoennuste (ei murskaustoimintaa).

20 KAAVASELOSTUS Kuva 20. Meluselvitys, murskauksen päiväaikainen melutaso. Murskain teollisuusalueen eteläosassa. AP-1 korttelin suojana melusuojavalli.

21 KAAVASELOSTUS Kuva 21. Meluselvitys, murskauksen päiväaikainen melutaso. Murskain teollisuusalueen pohjoisosassa.

22 KAAVASELOSTUS Keuruun ampumaurheilukeskushankkeen yhteydessä laaditun meluselvityksen mukaan asuinalueilla sovellettava meluraja 65 db ei ylity. Varissaaren asutukselle osoitettavat alueet jäävät tason 60 db alapuolelle Liikenteen tärinäselvitys Kaavaehdotusvaiheessa laadittiin selvitys rautatien ja ajoneuvoliikenteen aiheuttamasta tärinävaikutuksesta. Kolhontie ei aiheuta kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla rakennuksiin ongelmallista tärinää. Rautatien tärinävaikutuksen osalta asuinrakentamiseen t soveltuva alue alkaa n. 46 m etäisyydellä radasta. Kaavaehdotuksessa esitetty asuinrakentaminen sijoittuu em. alueelle, joten häiritsevää tärinävaikutusta ei synny. Tärinäselvitysraportti on esitetty kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä Liikenneselvitys Liikenneselvityksessä tutkittiin liikenteen toimivuus kaavaehdotuksessa esitetyn muutoksen jälkeisessä vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kolhontien liittymissä ei ilmennyt toimivuusongelmia. Kuitenkin eteläisemmässä teollisuusrakennusten korttelialueen (TY-1) liittymässä väistötilan rakentaminen Kolhontielle on perusteltua. Selvitys kokonaisuudessaan on esitetty erillisessä liitteessä Maisema-analyysi Maiseman yleispiirteet Keuruu kuuluu maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan ja tarkemmin Pohjois- Hämeen järviseutuun. Maasto on vaihtelevaa, ruhjelaaksojen rikkomaa karua kallio- ja moreenimaata ja alueen poikki kulkee muutamia harjujaksoja. Seudulle tyypillisiä ovat reittimäiset vesistöt ja niihin liittyvät suurehkot järvialtaat. Alueen runsaat metsäalueet ovat yleensä tuoreehkoja kuusisekametsiä. Varissaari muodostaa osan Keuruun taajaman eteläosaa. Vesistöt ovat saarille, lahtien ja salmien rannoille rakentuneen Keuruun keskustamaiseman merkittävä piirre ja ovat olennainen osa myös Varissaaren maisemakuvaa. Huomattava maisemallinen tekijä myös Varissaaren osalta on keskustaaluetta halkova rautatie. Rakennettu ympäristö Teollisuuden merkitys Keuruun keskustassa kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen lääketehdas Orionin ja kirjankustantamo Otavan teollisuuslaitosten myötä. Varissaaren teollisuusalueella ja Otavan alueella on säilynyt arvokasta rakennuskantaa ja historiallisia miljöökokonaisuuksia. Otavan kirjapainokylän alue on Museoviraston vuoden 2009 inventoinnissa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Kirjapainokylä sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella Rautolahden rantaalueella.

23 KAAVASELOSTUS Rantavyöhykkeen rakentuneisuus Rautolahti muodostaa nykyisin lähimpänä Keuruun ydinkeskustaa sijaitsevan, ranta-alueiltaan suurimmaksi osaksi rakentamattoman vesialueen. Kuva 22. Maisemalliset elementit. Ilmavalokuva Maanmittauslaitos. Rautatie rajaa Rautolahden pohjoisosaa muodostaen selvän maisemallisen elementin. Otavan kirjapainoalueen suurimmat rakennukset sijoittuvat radan pohjoispuolelle ja alue avautuu enemmän koilliseen kuin Varissaaren suuntaan. Kuva 23. Ilmavalokuva etelästä Rautolahdelle. Oikealla Varissaari ja keskellä Otavan kirjapainon alue.

24 KAAVASELOSTUS Varissaaren itärannan ja vesialueen maisemakuvaa hallitsevat lämpövoimalaitoksen ja teollisuusalueen rakennukset sekä rautatie. Kuva 24. Ilmavalokuva pohjoisesta. Etualalla Varissaaren lämpövoimalaitos ja rautatie. Muut laaditut selvitykset suunnittelualueen länsiosan liittymäselvitys suunnittelualueen itäosan ympäristöluvat muinaisjäännösinventoinnin hoitaa Keski-Suomen museo Varissaaren ns. TIWI:n teollisuusympäristön täydennysinventointi, Saija Silèn (Keski- Suomen museo). Selvityksessä on arvioitu huvilarakennusten kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot. Maaperän pilaantuneisuusselvitys 2007 (PIMA-kohde, kohdenro 50265). Kuva 25. PIMA -kohteen sijainti. Selvityksen mukaan alueella on lieviä öljy- ja PAH-pitoisuuksia. Tiwin tehdasalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kaikkien tutkittujen haitta-aineiden ovat selvästi alle VNa:n ylempien ohjearvojen, joita käytettiin riskiarvioinnissa vertailuarvona. Selvityksen lähtökohtana on ollut että koska alue on teollisuuskäytössä ja käyttötarkoitukseen ei ole suunnitteilla muutoksia, on ohjearvovertailussa käytetty ylempiä ohjearvoja. Em. arvoja sovelletaan teollisuus-, varasto- tai liikennealueilla tai muulla vastaavalla alueella.

25 KAAVASELOSTUS POHJAKARTTA Suunnittelun pohjana on käytetty Keuruun kaupungin 1:2000 digitaalista asemakaavan pohjakarttaa.

26 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN VAIHEET Alueen kaavoitus on käynnistetty loppuvuodesta 2012 (KH ). Ilmoitus vireilletulosta kuulutettiin ja OAS oli nähtävillä Alustavia idealuonnoksia laadittiin kevään 2013 aikana. Jatkoluonnoksia laadittiin alkusyksystä ja niitä täydennettiin palvelutalon sijaintiluonnosten osalta marraskuussa Kaavaluonnos ( ) oli yleisesti nähtävillä Kaavaehdotusvaiheessa päätettiin kaavatyön yhteydessä tarkastella mahdollisen rautatien eritasoliittymän vaikutuksia radan pohjoispuoliseen maankäyttöön (tarkastelualue). Kaavaehdotus ( ) oli yleisesti nähtävillä Tapahtumat Kaupunginhallituksen päätös kaavan laatimisesta viranomaisneuvottelu Kaavan vireilletulosta kuuluttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Idealuonnokset Jatkoluonnokset Kaavaluonnos Kaavaluonnoksen täydentäminen Kaavaluonnos. Kaupunginhallituksen käsittely Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Työneuvottelu viranomaistahojen kanssa Kaavaehdotus nähtävillä. 8-9/2014 Mahdollinen 2. viranomaisneuvottelu Täydennetty kaavaehdotus (tekninen muutos) Kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyminen Kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus. Asemakaavan osittainen voimaantulo Kaavaehdotus. Osittaisen voimaantulon muutokset. 4.2 OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keuruun kaupungin eri hallintokunnat Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Puh. (020) Fax (014) Liikennevirasto PL HELSINKI kirjaamo@liikennevirasto.fi Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 (Wanha lääni)