Opiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa

Transkriptio

1 Opiskelijoiden sosiaalinen ja psyykkinen esteettömyys yliopistossa Vammaisasiamies, hankekoordinaattori: Paula Pietilä

2 2 Mitä opiskelun/opetuksen esteettömyys on? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet Ilmapiiri: Asenteet ja arvostukset Tiedottaminen: Tiedonkulku, viestintä ja opetusmateriaalit Pedagogiikka: Koetellut käytännöt, toimintatavat, kulttuuri Ohjaus: Neuvonta ja koulutus Politiikka: Strategiat, suunnitelmat ja ohjeet Esteettömyys syntyy yhteisestä tekemisestä ja jakamisesta. HALUTESSA TIEDEKUNTA TAI LAITOS ALAVIITTEESEEN

3 Yliopistot esteettömyyttä edistämässä 2005 opetusministeriö tekee ensimmäisen selvityksen yliopistojen esteettömyystilanteesta Esteettömyys ymmärrettiin lähinnä fyysistä ympäristöä koskevaksi asiaksi, viestintään ja ohjauspalveluihin ei oltu juurikaan kiinnitetty huomiota. Tuloksien seurauksena syntyi useita esteettömyyttä edistäviä projekteja: Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK ), vammaisasiamieshanke, TY ( ), amksektorilla useita hankkeita

4 Monenlaiset oppijat yliopistossa Esteettömyyden/saavutettavuuden huomioiminen auttaa kaikkia opiskelijoita ja joillekin se on opiskelun välttämätön edellytys. Vammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden määrän kasvu koko Euroopan alueella n %/vuosi Suhteessa eniten kasvaa autismin kirjoon kuuluvien opiskelijoiden ja mielenterveyskuntoutujien määrä Esteettömyyden uudet haasteet?

5 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys? Psyykkinen esteettömyys viittaa käyttäjien kompetenssiin, toisin sanoen niihin kykyihin, tietoihin ja taitoihin, joita yksilöt tarvitsevat voidakseen elää ja toteuttaa itseään täysipainoisesti tietoyhteiskunnassa. Tähän voidaan merkittävästi vaikuttaa koulutuksella Sosiaalisella esteettömyydellä viitataan siihen, että esteetön tietoyhteiskunta edellyttää tarvittavien laitteiden ja koulutuksen yhtäläistä saavutettavuutta riippumatta siitä, mihin sosiaaliryhmään yksilö sattuu kuulumaan. Sosiaalisesti esteettömässä tietoyhteiskunnassa ei ole sellaisia asenteita, jotka estävät jonkin väestöryhmän osallistumisen (Lähde: Esteetön tietoyhteiskunta, Sitra, 1998)

6 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys yliopiston arjessa Moninaisuus voimavarana: Luennollani on 120 erilaista oppijaa - Kokeneen luennoitsijan yllättävä oivallus Avoimmuus eri näkökulmille ja ratkaisuille: Wc-tilat on tavallisesti jaettu sukupuolen mukaan. Joudun pohtimaan, mitä tiloja voin käyttää - Opiskelija, joka käy läpi sukupuolen korjausta

7 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys yliopiston arjessa Voiko proseminaari esityksen suorittaa muulla tavoin kuin puhumalla ryhmässä? - Laitoksella pohditaan yhdessä ahdistuneen opiskelijan ja opettajien kanssa vaihtoehtoisia suoriutustapoja ja niiden arviointia Ruotsin tunnilla mun on vaikea hahmottaa oman puheenvuoron paikkaa enkä uskalla sanoa mitään. - Opiskelija, jolla on asperger pohtii, miten voisi parantaa osallistumistaan ruotsin ryhmässä

8 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys opiskelijoiden näkökulmasta Kuulluksi tuleminen on usein tärkeämpää kuin pulmien ratkeaminen: Otetiinko asia vakavasti/ onko ongelmani todellinen opettajan/ ohjaajan mielestä Puheeksi ottaminen voi olla joskus vaikeaa: Haluan olla kuin muutkin Jos kerron sillä voi olla myöhemmin vaikutusta työpaikan saannissa. Monet opiskelijat kokivat kuitenkin helpottavana, kun asia otettiin puheeksi

9 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys opiskelijoiden näkökulmasta Mistä /keneltä saa tietoa/ ohjausta? Akateemisissa taidoissa: -Opintojen aloitus mahdollisesti monen vuoden tauon jälkeen: Ikä/elämäntilanne on erilainen kuin uusilla opiskelijoilla, mutta samanlaisia ohjauksen/tuutoroinnin tarpeita - Vaikeudet opintojen aikatauluttamisessa ja opetussuunnitelman hahmottamisessa

10 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys opiskelijoiden näkökulmasta Elämänhallinta: Taloudellinen tilanne, mahdollisuudet saada kuntoutusta tai muuta tukea, esim. läheisiltä Voimavarat peittyvät pulmien alle: Nähdään vain diagnoosi, ei koko ihmistä

11 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyyden tukeminen? Fyysisessä ympäristössä tehdyillä ratkaisuilla on usein vaikutusta psyykkisen/sosiaalisen esteettömyyden toteutumiseen: - Sisustusratkaisuilla voidaan auttaa korkeanpaikan kammosta kärsivää. - Selkeällä alueopastuksella opiskelijaa, jolla on asperger

12 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyyden tukeminen? Opetus/ohjaustilanteissa: - Hops:n hyödyntäminen (Opiskelijan tarpeista tiedetään jo opintojen alussa) - selkeät ja hyvissä ajoin annetut ohjeet - Mahdollisuus keskusteluun, asioiden tarkistamiseen ja tarkentamiseen - Mahdollisuus yksilöllisiin järjestelyihin, esim. rauhalliseen tenttitilaan - Jo olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen

13 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyyden tukeminen? Henkilöstön näkökulmasta: - Mahdollisuus koulutukseen ja tukeen omassa työyhteisössä - Selkeä työnjako ohjauspalveluissa: Keneltä voin kysyä neuvoa, minne voin opiskelijan ohjata - Omien voimavarojen tuntemus: Älä jää pohtimaan, saati ratkomaan asioita yksin!

14 Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyyden tukeminen? Yliopiston näkökulmasta: - Ohjeet ja normit: - Miten psyykkinen/sosiaalinen esteettömyys näkyy, vaikkapa laatukäsikirjassa tai tasaarvosuunnitelmassa? - Onko työlle varattu resursseja?

15 TULEVAISUUS? Oppimista tukevien toimintojen ja palvelujen kehittäminen (esimerkiksi esiintymisjännittäjille suunnatulle kurssille osallistumisesta saa opintopisteitä, vertaistuutoroinnin kehittäminen Henkilöstökoulutuksen kehittäminen, täsmäkoulutukset, joissa on mahdollisuus käsitellä myös vaikeita tilanteita Psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys osana laadunhallintaa, strategiaa ja auditointiprosessia