Terttu Virtanen Seminaari Opetushallitus

Transkriptio

1 Terttu Virtanen Seminaari Opetushallitus

2 Selvityksen taustaa Kohderyhmänä ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ja oppisopimustoimistot. Taustalla tarve kartoittaa Tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilaa aikuisten kansainvälistä liikkumista ja kehittämistyötä estäviä tekijöitä erilaisia tukitarpeita (mahdollisten) valtion avustusten suuntaamisen tarpeita

3 Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälinen toiminta 1/2 Aikuiskoulutuksen kansainvälisessä toiminnassa kouluttajien liikkuvuus yleisintä (68 %), opiskelijaliikkuvuus melko yleistä (57 %). Omarahoitteista liikkuvuutta on monenlaista lähinnä opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta. 67 % amm. aik.koul. ja 39 % oppisopimustoimistoista. esim. apurahoja liikkuvuuteen ja palkkakustannuksia. KV-resurssit vaihtelevat organisaatioissa Kv-asioista vastaava henkilö nimetty 60 % Kv-henkilöstö/ tiimi on yhteinen ammatillisen peruskoulutuksen kanssa 69 % Tuntiresurssi varattu 45 %: 1 htv - 1 h/ vko. Ero peruskoulutukseen suuri: 60 % kv-vastaavista vähintään puolipäiväisiä, vajaa kolmannes täysaikaisia (2008).

4 Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälinen toiminta 2/2 Kansainvälistä kehittämistyötä toteutetaan hankemuotoisesti tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa melko vähän. Amm.aik.koul 39 % ja oppisopimustoimistoista 24 % osallistuu kehittämishankkeen toimintaan. Työperusteiseen maahanmuuttoon varauduttu (noin 60 %) ja koulutussisältöjä on kehitetty. Etenkin maassa olevat maahanmuuttajat nähdään kohderyhmänä. Koulutusvienti (mapa) on kehittymässä: noin kolmannes amm. aik. koul. järjestäjistä ilmoitti toteuttavansa sitä.

5 Esteitä aikuiskoulutuksen liikkuvuudelle Resurssien puute (aika ja raha) Vähäinen kiinnostus Puutteellinen kielitaito Verkostojen ja muiden kv-toimijoiden heikko tuntemus Aikuisopiskelijan ongelmat, itsekritiikki/ arkuus, elämäntilanteet Työpaikalta ei päästetä ulkomaanjaksoille Koulutuksen järjestäjän strategiset valinnat Opettajien kielitaito Rahoitus yleensä, rahoitus TE-toimistosta (työvoimapoliittisen koulutuksen asettamat esteet), Tutkintosuoritusten tekeminen ulkomailla vaikeaa Koulutusten lyhyt kesto

6 Liikkuvuuden kehittämisehdotuksia Liikkuvuuden laatuun tulisi satsata ja liikkuvuutta tulisi toteuttaa kehittämishankkeisiin kytkettynä Liikkuvuuden lisäämiseksi tulisi lisätä tietoa, ohjausta ja yleistä tukea.

7 Opetushallinnon tuki liikkuvuuteen Rahoitusta kaivattiin toisaalta pitkäjänteiseen kvtoiminnan kehittämiseen, mutta toivottiin myös kevyempiä, lyhyiden liikkuvuusjaksojen mahdollistavia rahoitusinstrumentteja. Henkilöstöliikkuvuuden osalta rahoitusta tulisi suunnata opettajien tai kouluttajien ja työelämän edustajien yhdessä toteuttamiin opintomatkoihin. Tukea koulutuksen ja työelämän benchmarkkaustoimintaan Kv-yhteyksiä ylläpitäviin tutustumisiin työelämässä Messuihin, seminaareihin ja työelämäjaksoihin osallistuminen ulkomailla.

8 Temaattisten verkostojen kehittäminen Selvityksen valossa verkostoissa toimiminen on yleistä (67 %). Aikuiskoulutusorganisaatioiden omia verkostoja on silti niukalti. Aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistä kansainvälistä verkostoitumista tulisi tukea. Alueelliset ja temaattiset aikuiskoulutusorganisaatioiden verkostot edistämään kansainvälisiä kehittämishankkeita ja liikkuvuutta. Aikaiskoulutusorganisaatioiden kansainvälinen kehittämistyö tällä hetkellä lähtee lähinnä omista lähtökohdista - panos/tuotto.

9 Työelämälähtöisyys Yritysyhteistyö rajoittuu lähinnä työssä oppimiseen yritykset vastaanottavat ulkomaisia opiskelijoita. Työelämän vaatimukset tulisi huomioida kansainvälistymisen suunnittelussa ja työvoimatarpeen ennakoinnissa sekä koulutussisältöjen suunnittelussa. Työelämäkumppanit ja koulutusorganisaatiot yhdessä kansainväliseen kehittämistyöhön. Osaamistarpeiden kartoitus ja ennakointi olisi tässä yhteistyössä tärkeää; mitä taitoja ja osaamista yritykset alueella tarvitsevat.

10 Yhteistyö tutkintotoimikuntien kanssa Tutkintotilaisuuksien onnistuneet toteutukset ulkomailla edellyttävät koulutuksen järjestäjän ja tutkintotoimikuntien yhteistyötä. Tutkintotoimikuntien erilaiset linjaukset hankaloittavat tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista ulkomailla. Suunnitelmat tutkintotilaisuuksien suorittamiseksi ulkomailla ovat saattaneet kaatua tutkintotoimikuntien asettamiin rajoituksiin. Tutkintoon valmistavan koulutuksen kestoa joudutaan pidentämään, jos opiskelija haluaa lähteä ulkomaille työssäoppimaan. Lisää vuoropuhelua reunaehdoista. Kansainvälisen liikkuvuuden käytännöt tulisi huomioida jo järjestämislupia haettaessa.

11 Opetushallinnon tuki Opetushallinnon tulisi tukea vahvemmin aikuiskoulutuskentän verkostoitumista. Opetushallinnolta toivotaan verkostojen koordinointia ja verkostojen toiminnan tukemista. Tietoa jo olemassa olevista ammatillisen koulutuksen kv-verkostoista Apua hyvien käytäntöjen levittämiseen.

12 Kv-kehittämishankkeet Kehittämistyöhön ja kehittämishankkeisiin toivottiin rahoitusta. Teemoja: yleinen koulutuksen kehittäminen vientiä tukevat ohjelmat tietoa selvityksistä, jotka koskevat kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan liittyvän tuotekehityksen tukemisesta kansainvälisen yritysyhteistyön tukemisesta.

13 Kv-kehittämishankkeet Tutkimustoiminnan tekeminen kansainvälisessä yhteistyössä Uudet tuotteet ja palvelut työperusteiseen maahanmuuttoon Mahdollisuudet kehittää koulutusten vientiä Benchmarking-toimintaa Innovaatioiden siirtoa Hyvien käytänteiden jakamista Yhteistyömuotojen ja tuotteiden kehittämistä

14 Kv-kehittämisehdotuksia Tukea toivottiin uusiin avauksiin ja ideoihin jatkuvasti toimivien verkostojen rahoituksen sijaan Pitkäjänteisen kansainvälisen toiminnan toteutus pysyvämmällä rahoitusinstrumentilla. Kansainvälisten valmiuksien parantamiseen kevyempiä ja joustavampia liikkuvuuden rahoitusmuotoja. Opettajille ehdotettiin pienin askelin kansainvälisyyteen -ohjelmaa, jossa aloitetaan varovasti muun ryhmän mukana ja vähitellen rohkaistaan omatoimiseen kansainvälisyyden kehittämiseen. Lyhytkestoiset liikkuvuudet ovat helpompia toteuttaa

15 Joustavat opintopolut aikuisille Aikuisten ohjaamisessa ja henkilökohtaistamisessa on kiinnitettävä huomiota kansainvälisten valmiuksien riittävään saantiin. Kansainvälisen toiminnan suunnittelussa tulisi huomioida opiskelijan kannalta se, että työssäoppimisjakson tulee perustua ensisijaisesti tarpeeseen ja sisältyä henkilökohtaisiin opintoihin. Liikkuvuuden lisäarvona korostuu sellaisen osaamisen hankkiminen, jonka opiskeluun ei ole mahdollisuutta Suomessa.

16 Tiedottaminen Koulutuksen järjestäjät: Aikuiskoulutuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälisten mahdollisuuksien aktiivisesta tiedottamisesta on huolehdittava. Opetushallinto: Eri rahoittajaviranomaisten tulisi lisätä yhteistä tiedotusta kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja rahoituksesta.

17 Kotikansainvälistymisen edistäminen Selvityksen aineistossa koti-kv toteutuu vaihdellen. Opiskelijoita tulisi kannustaa kansainvälistymiseen oppilaitoksen arjessa. Kansainvälisen yhteistyön toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös verkkomahdollisuuksia. Sosiaalisen median käyttöön tulisi kannustaa esimerkiksi projektimaisessa kv-työskentelyssä, jaksolle valmennuksessa ja opiskelijoiden ulkomaanjaksojen seurannassa.

18 Kansainvälistymisen laatukriteerit Aikuiskoulutuksen järjestäjien kansainvälistä toimintaa tukemaan tulisi laatia kansallisesti määritellyt kansainvälistymisen laatukriteerit. Kansainvälinen osaaminen ja taidot tulisi tehdä näkyvämmäksi myös tutkinnon perusteisiin, jotta suunnitelmallinen toteutus saadaan osaksi oppilaitosten arkea.