KML:N MUKAISET LUNASTUKSET

Transkriptio

1 KML:N MUKAISET LUNASTUKSET 1. VESIJÄTÖN LUNASTUS 2. YHTEISEN ALUEEN LUNASTUS 3. ULKOPALSTAN LUNASTUS 4. TONTIN / RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTUS Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1

2 VESIJÄTÖN LUNASTUS - PERUSTUSLAIT VESIJÄTÖN LUNASTUKSEN VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDELLINEN ASEMA OMAISUUDEN SUOJA Suomen perustuslaki 15.1 : Jokaisen omaisuus on turvattu POIKKEUS OMAISUUDEN SUOJASTA Suomen perustuslaki 15.2 : Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla POIKKEUKSEN POIKKEUS Laki kiinteistötoimituksessa tapahtuvasta lunastamisesta 1 : Lailla voidaan säätää, että kiinteistötoimituksessa voidaan täyttä korvausta vastaan lunastaa kiinteistön yksityistä vesijättöä, erillistä vesijättöä sekä yhteistä vesijättöä => VESIJÄTÖN LUNASTAMISEEN LIITTYVIÄ SÄÄNNÖKSIÄ ON TULKITTAVA AHTAASTI Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 2

3 VESIJÄTÖT VESIJÄTTÖÄ ON VOINUT SYNTYÄ - Maanpinnan kohoamisen vuoksi - Vedenpinnan laskun vuoksi - Vesistön umpeenkasvamisen ja liettymisen seurauksena - Luvallisen täyttämisen seurauksena VESIJÄTTÖ KIINTEISTÖTEKNIIKASSA - Vesijätöt ovat muodostuneet isojaon jälkeen - Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kiinteistötoimituksen kohteena ollut vesijättö menettää vesijätön luonteensa Esim: vesijätön jako, vesijätön lunastus ja vesijätön lohkominen Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 3

4

5 VESIALUEEN JA VESIJÄTÖN OMISTUS VESIALUEIDEN OMISTUSOIKEUS ENNEN ISOJAKOJA - Omistusoikeus kalaveteen eli vesialueeseen on vanhastaan katsottu kuuluvan kylälle (vesioikeudellinen kylä) - Vesioikeudellisia kyliä ovat asutushistorialliset kylät sekä mm. valtion metsämaa ja kaupunkien lahjoitusmaa - Asutushistoriallinen kylä muodostui taloista, joiden kyläosuus määräytyi manttaalin mukaan (manttaali oli eräs veroluku) VESIALUEET ISOJAOISSA - Pääsääntöisesti vesialueita ei otettu mukaan isojakoihin => niiden omistusoikeus jäi isojakoa edeltävälle kannalle - Maatilukset jaettiin isojaon suorittamisen ajankohdan rantaan asti => isojakokartan laatimisajankohdan keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivasta raja kylän yhteistä vesialuetta vastaan Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 5

6 VESIALUEEN JA VESIJÄTÖN OMISTUS VESIALUEET MYÖHEMMISSÄ KIINTEISTÖTOIMITUKSISSA - Yleensä vesialueita ei ole jaettu isojakojen jälkeenkään => vesialueet ovat edelleen kylän yhteisiä Kylän osakastaloja sen sijaan on ositettu ja osuus on pirstoutunut. Voimassa olevien kiinteistöjen osuus yhteiseen vesialueeseen määräytyy aiempien kiinteistötoimitusratkaisujen mukaan. - Poikkeuksellisesti kylän vesialue on voitu jakaa VESIJÄTÖN OMISTUSOIKEUS - Vesijättö = isojaon jälkeen tapahtuneen maankohomaisen, vedenpinnan alenemisen yms. syyn vuoksi muodostunutta maata - Mainitut ilmiöt eivät muuta omistussuhteita eivätkä kiinteistörajaa => vesijättö kuuluu vesialueen omistajalle Myöhemmissä toimituksissa on voitu osuutta veteen ja vesijättöön antaa eri tavoin eli niillä voi olla eri osakkaat - Vesijättöjä on usein jaettu. Jaon jälkeen on voinut muodostua uutta. Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 6

7 ERILAISET VESIJÄTÖT YHTEINEN VESIJÄTTÖ - yhteisestä vesialueesta muodostunut ja edelleen yhteinen YKSITYINEN VESIJÄTTÖ - yksityisestä vesialueesta muodostunut ERILLINEN VESIJÄTTÖ - järveä laskemalla ennen annetulla luvalla syntynyt Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 7

8 VESIJÄTÖN LUNASTUS - EDELLYTYKSET EDELLYTYSHARINNASSA HUOMIOON OTETTAVAA 1. Lunastettavaksi haetun alueen kiinteistötekninen luonne 2. KML 60 :n mukainen edellytysharkinta 3. Tilusvaihdon mahdollisuus 4. Asemakaavan toteutumisen vaikeutuminen Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 8

9 VESIJÄTÖN LUNASTUS - EDELLYTYKSET KML 60 :N MUKAISET VESIJÄTÖN LUNASTAMISEN EDELLYTYKSET KIINTEISTÖN OMISTAJA HAKEE - Yleiset edellytykset yhteisille, yksityisille ja erillisille vesijätöille: a) vaikeuttaa huomattavasti hakijakiinteistön käyttöä tai b) on niin vähäinen, että voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain hakijakiinteistön yhteydessä - Erityinen edellytys yksityiselle vesijätölle: vesijättö on muodostunut kiinteistön muodostamisen jälkeen (siirtymäsäännöksen nojalla koskee vain jälkeen muodostettuja kiinteistöjä - Erityinen edellytys erilliselle vesijätölle: vesijättö on vähäinen OSAKASKUNTA HAKEE - Vesijättö on niin vähäinen, että voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain rajoittuvan kiinteistön yhteydessä Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 9

10 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN LUNASTUSTOIMITUKSESSA - Ratkaistaan lunastamisen edellytykset - Määrätään lunastettava alue ja siirretään se kiinteistöön * ei kauppakirjaa, siirrettävä alue lain nojalla vapaa kiinnityksistä - Määrätään lunastuksen vuoksi suoritettavat korvaukset KORVAUSPERUSTEET - Lunastettavasta omaisuudesta käyvän hinnan mukainen korvaus * Lunastettaessa rakennuspaikan lisäalueeksi sopivaa vesijättöä korvaus määräytyy yleensä muodostuvan rakennuspaikan maapohjan neliöhinnan perusteella (KKO 2000:38) - Mahdolliset haitat ja vahingot korvattava TOIMITUKSEN JÄLKEEN - Suoritettava määrätyt korvaukset, eräissä tapauksissa talletettava - Varainsiirtovero kohteenkorvauksesta, lainhuuto toimituskirjalla Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 10

11

12 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO UUSIMMAT KKO:N ENNAKKORATKAISUT KKO 1978-II-123 Täyttä korvausta arvioitaessa JL 243 :n mukaisessa vesijättöalueen lunastamistoimituksessa oli korvaus määrättävä sen arvon mukaan, mikä alueella oli luovuttajan hallussa. KKO 1996:103 Lunastuksen kohteena olevaa vesijättöaluetta voitiin käyttää siihen rajoittuvan lomatonttikiinteistönä käytetyn tilan yhteydessä. Vesijättöalueen lunastamisella tilasta muodostui omarantainen lomarakennuspaikka. Lunastuskorvauksen määrään, jota harkittaessa otettiin huomioon vesijättöalueen arvo luovuttajan hallussa, katsottiin vaikuttavan muun ohella vesijättöalueen käyttömahdollisuus lunastavan kiinteistön yhteydessä, kun sen voitiin arvioida vaikuttaneen alueen arvoon. KKO 2000:38 Lunastuksen kohteena oleva vesijättöalue rajoittui tilaan, joka oli rantakaavassa osoitettu osaksi lomarakennuspaikaksi ja osaksi yhteiskäyttöön varatuksi puistoksi. Arvioitaessa kiinteistönmuodostamislain 200 :ssä tarkoitettua lunastuskorvausta otettiin huomioon vesijättöalueen vastainen käyttömahdollisuus lomarakennuskäytössä olevan tilan yhteydessä. Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 12

13 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO KML korvaus arvioidaan kauppa-arvon perusteella ON SELVÄ, ETTÄ KORVATAAN LUOVUTTAJAN MENETYSTÄ - Ei korvata sitä, mitä lunastaja saa (KKO 1978-II-2). MIKSI OIKEUSKÄYTÖNNÖSSÄ (KKO 1996:103 JA KKO 2000:38) SITTEN MAINITAAN KÄYTTÖ LUNASTAJAKIINTEISTÖN YHTEYDESSÄ - LunL 31.1 : Jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan on merkittävästi korottanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaa sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. - LunL 31 :n mukainen arvonleikkaus liittyy vain yleiseen tarpeeseen tapahtuvaan lunastukseen (kts. mm. LunL 97.3 alkuperäisessä muodossaan, KaavJL 39.1 ) - Yksityiseen tarpeeseen tapahtuvassa lunastuksessa tällaista arvonleikkausta ei voida suorittaa vaan luovuttajan menetykseen sisältyy sellainenkin hänen omaisuutensa arvonnousu, joka on aiheutunut lunastajan toimenpiteistä. => KKO:N ENNAKKORATKAISUT EIVÄT OLE RISTIRIITAISIA => RAKENNUSPAIKKAAN LUNASTETTAVALLA VESIJÄTÖLLÄ ON YLEENSÄ ARVOA RAKENNUSPAIKAN OSANA TAI LISÄALUEENA Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 13

14 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO VESIJÄTÖSTÄ RAKENNUSPAIKAN OSANA TAI LISÄALUEENA EI YLEENSÄ OLE VERTAILUKELPOISIA KAUPPOJA => Markkinoita on simuloitava, lunastusmahdollisuus ei saa vaikuttaa KYSYMYS TOISINPÄIN - Mistä kohtaa rakennuspaikkaa omistaja ensin luopuisi, jos olisi pakko jostain luopua? => tämä on ehkä vähäarvoisin osa? - Mistä kohtaa rakennuspaikkaa omistaja viimeksi luopuisi? => tämä on ehkä arvokkain osa? RANNAN ERITYISMERKITYS RAKENNUSPAIKAN OSANA - Kasvillisuuden raivaaminen => vesistönäkymän mahdollistaminen - Jokamiehenoikeudet eivät ole piha-alueella - VL:n rannanomistajan oikeudet: veneväylän ruoppaus, laiturin teko Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 14

15 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO ERILAISIA RAKENNUSPAIKKOJA OPTIMAALINEN RAKENNUSPAIKKA - Sellainen rakennuspaikka, joka ko. alueella olosuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan parhaiten tyydyttäisi kysynnän tarpeita, esimerkiksi: avautumisilmansuunta etelään länteen (lounaaseen) pinta-ala 5000 m2, rantaviivaa 65 m rakentamiskelpoisuus hyvä rannan ja ratamatalan laatu hyvä KESKIMÄÄRÄINEN RAKENNUSPAIKKA - Edustaa vertailukauppojen keskimääräistä / tyypillistä kohdetta - Yleensä heikompi kuin optimaalinen rakennuspaikka KOHTEENA OLEVA RAKENNUSPAIKKA - Arvioinnin kohde omilla ominaisuuksillaan - Voi olla keskimääräistä heikompi tai parempi Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 15

16 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO KKO nro JL 29.2 mukainen vesijätön jako lunastusmenettelyä käyttäen TOIMITUSMIESTEN RATKAISU - Toimitusmiehet määrittivät normaalin (=optimaalisen) rakennuspaikan hinnan mk/m2 - Kun vesijättöä lunastettiin lomarakennuspaikkoihin, arvioitiin muodostuvan kokonaisuuden (kohteena oleva rakennuspaikka) arvo suhteessa normaaliin ottamalla huomioon pinta-ala, muoto, kokonaisuuden rakentamiskelpoisuus, rannan ja rantamatalan laatu, näkö- ja tuulensuojaolosuhteet, maaperän laatu, puusto ja kasvillisuus, avautumisilmansuunta => Vesijätön hinta määrättiin muodostuvan kokonaisuuden neliöhinnan mukaan mk/m2 - Kun vesijättöä lunastettiin tiloihin, joilla ei ollut (varmaa) rakennusoikeutta, korvaus määräytyi seuraavasti kokonaisuus alle 4000 m2 => 40 % vastaavan rakennuspaikan neliöhinnasta kokonaisuus m2 => 20 % vastaavan rakennuspaikan neliöhinnasta kokonaisuus yli 8000 m2 => metsätalousmaan arvon perusteella => Lunastajat valittivat maaoikeuteen Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 16

17 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO KKO nro 2388 jatkuu MO - Ratkaisu mk/m2 - perusteluna, ettei alavuutensa vuoksi sovellu rakentamiseen => Jakokunta valitti KKO:een vaatien kauttaaltaan 10 mk/m2 MMH:N LAUSUNTO KKO:LLE N:o 445/33 - Vastainen käyttömahdollisuus otettava huomioon - Kaikkien rakennuspaikan osien ei tarvitse olla rakentamiskelpoisia - Perustontti 10 mk/m2, muuten toimitusmiesten arviointiperusteet OK KKO - KKO hyväksyi toimitusmiesten arviot leikaten enimmäishinnaksi kuitenkin prosessuaalisista syistä ( enintään vaadittu määrä ) 10 mk/m2 - Korvaukset rakennuspaikkaan lunastetuista vesijätöistä mk/m2 Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 17

18 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO KKO 1996:103 TOIMITUS - Pinta-alat tila Knuutila RN:o 6: m2 lunastettava vesijättö 1585 m2 yhteensä 4035 m2 - Arviointi lomarakennuspaikkojen vertailukauppojen keskimääräinen kohde 2860 m2, mk/m2 lomarakennuspaikkana 10 mk/m2 - Jakokunta valitti ja vaati 16 mk/m2 MO - yleiskaavassa tiivistä RA-aluetta ranta hyvä => 15 mk/m2 - Hakija valitti ja vaati 10 mk/m2 KKO - Vesijätön yksikköhinta ei vastaa rakennuspaikan keskimääräistä yksikköhintaa => toimitusmiesten arvioima 10 mk/m2 Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 18

19 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO KKO 2000:38 TOIMITUS - Pinta-alat ko. rakennuspaikan osalta tila Tipotie 14: m2 lunastettava vesijättö 1000 m2 yhteensä 7000 m2 - Arviointi lomarakennuspaikkojen vertailukauppojen keskimääräinen kohde 6200 m2, mk/m2 lomarakennuspaikkana 15 mk/m2 - Hakija valitti ja vaati 2 mk/m2 MO =>Ei muutosta - Hakija valitti ja vaati 2 mk/m2 KKO - Muodostuu yhtenäinen omarantainen rakennuspaikka. Arvioitaessa korvausta kauppa-arvomenetelmällä voidaan lähtölähtökohdaksi ottaa alueen lomarakennustonttien käypä hinta => Ei muutosta Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 19

20 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO MITÄ JÄÄ KÄTEEN? - Yleensä ei voida lähteä pelkästä nykykäytön (joutomaa metsätalousmaa) mukaisesta arvosta - Vastainen käyttömahdollisuus lomarakennuskäytössä otettava huomioon, jos sellainen jo arviointihetkellä vaikuttaa vesijätön arvoon - Yleensä lunastettaessa vesijättöä rakennuspaikkaan, voidaan arviointi tehdä rakennuspaikkakauppojen perusteella - Arvioinnissa on syytä määrittää lunastuksella muodostuvan rakennuspaikan maapohjan käypä hinta ja sen mukainen rakennuspaikan neliöhinta - Sakarin mielestä, kun lunastettava vesijättö on verraten vähäinen ja sijaitsee rakennuspaikan pihapiirin ja rannan välissä, vesijätön käypä hinta vastaa em. neliöhintaa - Sakarin mielestä muunlaisissa tapauksissa (vesijättöä paljon tai vesijättö ei voi liittyä pihapiiriin tms.) vesijätön hinta jää rakennuspaikan neliöhintaa alhaisemmaksi => rakennuspaikan neliöhintaa korjataan harkinnanvaraisesti Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 20

21 VESIJÄTÖN LUNASTUS VESIJÄTÖN ARVO TÄSSÄ VESIJÄTTÖ EI EHKÄ OLE KESKEISTÄ RAKENNUSPAIKKAA? => sakari ottaisi huomioon pinta-alan vaikutuksen ja harkinnanvaraisen alennuskertoimen (0.5?) NÄISSÄ VESIJÄTTÖ EHKÄ ON OLENNAINEN OSA RAKENNUSPAIKKAA? => sakari arvioisi muodostuvan kokonaisuuden neliöhinnalla VÄLILLÄ EHKÄ ON OLENNAINEN OSA RAKENNUSPAIKKAA? NIEMEN OSALTA EI EDELLYTYKSIÄ Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 21

22 KAAVOITUS MAANKÄYTÖN OHJAUSKEINONA Asemakaava ja sitova tonttijako OSOITTAA SITOVASTI, MITEN KORTTELIALUE JAKAANTUU TONTEIKSI (KAAVATONTEIKSI) - Yleensä ns. vanhat kaupungit käyttävät sitovaa tonttijakoa TONTTIJAON LAADINTA - Ensimmäinen tonttijako sisältyy yleensä jo asemakaavaan - Tonttijakoa voidaan muuttaa myös maanomistajan aloitteesta KIINTEISTÖN MUODOSTAMINEN - kaavatontti muodostetaan kiinteistöksi, rekisteritontiksi, lohkomalla - lohkomisen edellytyksenä kaavatontin alueella omistuksen yhtenäisyys ja kiinnitysten yhtenäisyys VASTA REKISTERITONTTI ON RAKENTAMISKELPOINEN Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 22

23 ASEMAKAAVA - Sisältää sitovan tonttijaon Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 23

24 KORTTELIA 3838 EI VOI JAKAA USEAKSI TONTIKSI - Jako toteutettava As Oy tai hallinnanjakosopimuksena TÄSTÄ MUODOSTETAAN TONTTI Tässä vaiheessa kaavatontti on vielä tilaa RN:o 1:50 ( Kaavatontin alue muodostetaan rekisteritontiksi lohkomalla Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 24 - Ennen lohkomista kaavatontilla on voimassa rakennuskielto

25 ASEMAKAAVA - Laadittava erillinen sitova tonttijako Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 25

26 Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 26

27 TONTTIJAKO ASEMAKAAVAAN VOI LIITTYÄ SITOVA TONTTIJAKO - Osoittaa sitovasti, miten tontit on muodostettava - Nykyisin liittyy yleensä suoraan asemakaavaan - Aiemmin laadittiin asemakaavan jälkeen erillinen tonttijako - Tonttijakoa voidaan muuttaa eli laatimalla erillinen tonttijako Erillinen tonttijako Kiinteistöarvioinnin koulutuspäivät Otaniemi Erikoistutkija Sakari Haulos Teknillinen korkeakoulu / Maanmittaustieteiden laitos Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 27

28 Tuleva tontti muodostuu tiloista RN:ot 2:68, 25 ja 41:98 Pyykkejä ei vielä ole maastossa vaan Paikat ovat laskennallisia KIINKO Kiinteistöalan koulutuskeskus Maanmittausinsinööri Sakari Haulos Kiinteistönvälityspäivät Silja Symphony Kartat klo 14:30 15:45 Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 28

29 KAAVOITUS MAANKÄYTÖN OHJAUSKEINONA Asemakaava ja ohjeellinen tonttijako OSOITTAA OHJEELLISESTI, MITEN KORTTELIALUE JAKAANTUU RAKENNUSPAIKOIKSI OHJEELLISUUS KÄYTÄNNÖSSÄ - Toteutettavien rakennuspaikkojen rajat voivat jossain määrin poiketa ohjeellisen tonttijaon mukaisista rajoista - Yleensä rakennuspaikkojen lukumäärää korttelissa ei saa lisätä - rakennuspaikat toteutettava niin, että myös loppuosa korttelista on toteutettavissa KIINTEISTÖN MUODOSTAMINEN - Rakennuspaikat muodostetaan kiinteistöksi, tiloiksi, lohkomalla - Lohkomisen edellytyksenä omistuksen yhtenäisyys ja kiinnitysten yhtenäisyys sekä rakennuspaikan kaavaan soveltuvuus - Lohkominen sinänsä ei ole rakennusluvan saamisen edellytys Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 29

30 ASEMAKAAVA - Ohjeellinen tonttijako Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 30

31 KAAVOITUS MAANKÄYTÖN OHJAUSKEINONA Tontin/rakennuspaikan osan lunastuksen edellytykset ASEMAKAAVA-ALUEELLA KAAVAAN SOVELTUVAN TONTIN / RAKENNUSPAIKAN MUODOSTAMISEKSI OIKEUS LUNASTAA TOISILLE KUULUVAT OSAT - Sitovan tonttijaon alueella on selvää, että saa lunastaa toisille kuuluvat osat - Ohjeellisen tonttijaon alueella kiinnitetään huomiota siihen, että muodostettava kokonaisuus on riittävä rakennuspaikaksi ja muu osa korttelia on käytettävissä kaavan mukaisesti KUKA OSIEN OMISTAJISTA SAA LUNASTAA? - Jos vain yksi haluaa lunastaa, hän lunastaa riippumatta osan koosta - Jos usea haluaa lunastaa, etuoikeus on sillä, joka omistaa arvokkaimman osan - Kunnalla oikeus lunastaa, jos sitova tonttijako ollut voimassa vuoden, eikä kukaan tontinosan omistaja halua lunastaa Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 31

32 KAAVOITUS MAANKÄYTÖN OHJAUSKEINONA Tontin/rakennuspaikan osan lunastusmenettely TONTIN/RAKENNUSPAIKAN OSAN LUNASTUSTOIMITUKSESSA - Ratkaistaan lunastamisen edellytykset - Määrätään lunastettava alue ja siirretään se kiinteistöön, - Määrätään lunastuksen vuoksi suoritettavat korvaukset KORVAUSPERUSTEET - Lunastettavasta omaisuudesta käyvän hinnan mukainen korvaus, muodostuvan tontin/rakennuspaikan maapohjan neliöhinta - Mahdolliset haitat ja vahingot korvattava TOIMITUKSEN JÄLKEEN - Kauppakirjaa ei tarvita, toimituspäätös vastaa kauppakirjaa - Lunastettu alue tulee lain mukaan vapaana kiinnityksstä - Suoritettava määrätyt korvaukset, eräissä tapauksissa talletettava - Varainsiirtovero kohteenkorvauksesta, lainhuuto toimituskirjalla Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 32