Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Transkriptio

1 Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan vain otsikon ja oikeaksi todistamismerkintöjen osalta. Kiinteistörekisteriote voidaan antaa kaikista kiinteistörekisteriin merkityistä rekisteriyksiköistä. Määräalasta ei anneta erillistä kiinteistörekisteriotetta. Rekisteriyksikköä koskevat määräalat näytetään rekisteriyksikön kiinteistörekisteriotteella. Kiinteistörekisteriote on jaettu osioihin. Mikäli rekisteriyksiköllä ei ole osion mukaisia tietoja kiinteistörekisterissä, tulostetaan osiosta pelkkä otsikko. Tämän kuvauksen runkona on tilan kiinteistörekisteriote. Jokaisen osion kohdalla on kuvattu sisennettynä eroavuudet esimerkiksi tontin ja tilan otteen välillä. Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Perustiedot Otsikossa esitetään rekisteriyksikön laji (esimerkiksi tila, tontti, yhteinen alue), rekisteröintipäivämäärä sekä mahdollinen lakkaamispäivämäärä. Perustiedoissa esitetään kiinteistötunnus, kunta, kylä ja rekisteriyksikön nimi. Osiosta löytyvät rekisteriyksikön nykyiset pinta-alatiedot hehtaareina sekä arkistoviitetieto. Arkistoviite tarkoittaa kunkin kiinteistörekisteriä pitävän viranomaisen omassa arkistossaan säilyttämiensä muodostamisasiakirjojen säilytyspaikkaa. Jos jotain edellä mainittua tietoa ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, ko. kenttä jää tyhjäksi. Tontin otteella esitetään kaupungin- tai kunnanosa, korttelin numero, tontin numero ja nimi, jos se on annettu. Lisäksi perustiedoissa on kaavan mukainen käyttötarkoitus. Pinta-alatiedot esitetään neliömetreinä. Yleisen alueen otteella esitetään kaupungin- tai kunnanosa, ryhmän numero, rekisteriyksikön numero ja nimi. Lisäksi perustiedoissa on kaavan mukainen käyttötarkoitus. Pintaalatiedot ovat neliömetreinä. Yhteisen alueen otteella esitetään kiinteistötunnus, kunta, sijaintialue, ryhmä ja nimi. Osiossa esitetään rekisteriyksikön nykyiset pinta-alatiedot hehtaareina sekä arkistoviitetieto. Lisäksi esitetään yhteisen alueen osakaskunnan yhteyshenkilön nimi ja osoite, mikäli osakaskunta on ilmoittanut sellaisen rekisteröitäväksi. Tontilla tarkoitetaan rakennustarkoituksiin kaavassa varattua maa-aluetta. Yleisellä alueella tarkoitetaan yleiseen käyttöön kaavassa varattua maa-aluetta (esimerkiksi katu, puisto, tori). Yhteinen alue ei ole suoraan henkilöiden omistuksessa, vaan se kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön. Näitä alueita omistetaan siten, että henkilö omistaa kiinteistön, johon kuuluu osuus yhteiseen alueeseen. Kiinteistöä, johon kuuluu osuus yhteiseen alueeseen, sanotaan osakaskiinteistöksi. Muodostumistiedot Tämän osion tiedot ovat kahdessa alaosiossa. Ensimmäisessä alaosiossa esitetään se kiinteistötoimituksen tai viranomaispäätöksen toimenpide, jossa otteen rekisteriyksikkö on muodostettu, sekä toimenpiteen päivämäärät. Toimenpiteitä voi joskus olla useampiakin.

2 Toisessa alaosiossa luetellaan rekisteriyksiköt ja määräalat, joista otteen rekisteriyksikkö on muodostettu. Myös muodostajaosien (rekisteriyksikkö tai määräala) pinta-alat esitetään kunkin muodostajaosan kohdalla. Muodostumishetken pinta-ala on siis kaikkien muodostajaosien yhteenlaskettu pintaala. Vanhoista aineistoista saattavat puuttua muodostuksen osapinta-alat. Tällöin pinta-alatieto esitetään otsikon "Muodostumishetken pinta-ala yhteensä:" kohdalla. Rekisteriyksikön muodostusajankohdan kaavassa määrätty käyttötarkoitus esitetään pinta-alatietojen jälkeen (esimerkiksi "Kaavan mukainen käyttötarkoitus muodostumishetkellä: AO Asuinpientalojen korttelialue"). Tätä tietoa ei pidetä ajan tasalla. Tonteilla ja yleisillä alueilla tietoa pidetään ajan tasalla ja se esitetään jo rekisteriyksikön perustiedoissa. Jos otteen rekisteriyksikkö on määrätty lohkomisen yhteydessä kantakiinteistöksi tietystä muodostajasta, tieto esitetään tässä osiossa (esimerkiksi " on kiinteistön kantakiinteistö"). Kantakiinteistö vastaa pantatun emäkiinteistön panttioikeudesta ennen lohkokiinteistöjä. Kantakiinteistö määrätään lohkomistoimituksessa. Kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka muodostetaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön omistajalle. Poikkeuksia voi syntyä esimerkiksi silloin, kun koko kiinteistö on luovutettu määräaloina. Toisen alaosion viimeisinä tietoina saattaa olla lisäksi vanhoja kiinteistörekisteriin tallennettuja selitystekstejä. Kuntaliitostilanteissa merkitään muodostumistiedoksi kuntajaon muutos. Ennen kuntaliitosta rekisteröidyt toimenpiteet ovat luettavissa muodostumistiedossa mainitun lakanneen rekisteriyksikön otteelta. Määräala on kiinteistörekisteriin merkitty määräala tai erillisenä luovutettu yhteisalueosuus, jolla on määräalatunnus, esimerkiksi M601. Määräala käsittää yhdellä saantokirjalla, esimerkiksi kaupalla, yhdestä rekisteriyksiköstä tai määräalasta luovutetun tai pidätetyn yhden tai useamman osan. Määräala voi siis olla useammassa palstassa. Kiinteistöstä tai määräalasta luovutettu murtoosa, esimerkiksi 1/3, ei ole määräala. Muodostajaosa on kokonainen rekisteriyksikkö tai määräala, rekisteriyksikön osa tai määräalan osa. Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet Osiossa esitetään rekisteriyksiköstä luovutetut määräalat, joita ei ole muodostettu uusiksi kiinteistöiksi tai liitetty johonkin olemassa olevaan kiinteistöön tai muulla tavalla lakkautettu. Myös erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet esitetään tässä osiossa. Määräalasta esitetään määräalatunnus, alkuperäinen saannon (esimerkiksi kaupan tai lahjan) päivämäärä, määräalan rekisteröintipäivämäärä, alkuperäisen saannon saaja sekä määräalan olotila (esimerkiksi "Muodostettu osittain rekisterirekisteriyksiköksi") ja tyyppi (esimerkiksi "Erillisenä luovutettu yhteisalueosuus"). "Alkuperäinen saanto": tässä esitetään saannon (esimerkiksi kaupan tai lahjan) päivämäärä. "Alkuperäisen saannon saaja" on määräalan ensimmäinen ostaja, lahjan saaja jne. Alkuperäisen saannon saajana voi olla yksi tai useampi henkilö. "Erillisenä luovutettu yhteisalueosuus" tarkoittaa, että kiinteistölle kuulunut osuus yhteiseen alueeseen on kokonaan tai osittain myyty tai muulla tavoin luovutettu. Myös luovutetulle yhteisalueosuudelle annetaan määräalatunnus. "Muodostettu osittain rekisterirekisteriyksiköksi" tarkoittaa, että vain osa määräalasta on muodostettu kiinteistöksi tai liitetty johonkin olemassa olevaan kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön maanmittaustoimituksessa. "Virheellisesti rekisteröity" tarkoittaa, että määräala on rekisteröity virheellisesti tai jäänyt virheellisesti voimaan ja sen korjaaminen tai poistaminen on vielä kesken. Virheellisesti voimaan jääneeseen määräalaan ei voida myöntää lainhuutoa eikä vahvistaa kiinnitystä.

3 Kaavat ja rakennuskiellot (tonteilla Kaavat, tonttijaot ja rakennuskiellot) Osiossa esitetään otteen rekisteriyksikköön kohdistuvat asemakaavat ja oikeusvaikutteiset yleiskaavat sekä rakennuskiellot. Osion tiedot ovat kahdessa alaosiossa. Alaosioiden tiedot esitetään otteella vain, jos niitä esiintyy kyseisellä rekisteriyksiköllä. Ensimmäisessä alaosiossa ovat rekisteriyksikön kaavatiedot ja toisessa alaosiossa rakennuskieltotiedot. Kaavatiedoista selviää, mitkä kaavat (esimerkiksi yleiskaava, asemakaava) koskevat otteen rekisteriyksikköä. Lisäksi kaavatietoina esitetään kaavan tunnus, vahvistamis- tai hyväksymispäivämäärä ja voimaantulopäivämäärä sekä kaavan arkistotunnus, mikäli ne on merkitty kiinteistörekisteriin. Toisessa alaosiossa esitetään rekisteriyksikköä koskevat rakennuskiellot. Rakennuskieltotietoja ovat rakennuskiellon lajitieto (esimerkiksi "Rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi") ja tunnus sekä rakennuskiellon arkistotunnus. Päivämääristä esitetään päätös-, voimaantulo- ja päättymispäivämäärät. Tontista annettavalla otteella osion nimi on "Kaavat, tonttijaot ja rakennuskiellot". Osion tiedot esitetään kolmessa alaosiossa. Kaavat esitetään kuten tilan otteella. Ensimmäisessä alaosiossa esitetään kaavojen lisäksi myös tonttijaot. Tonttijakotietoja ovat tonttijaon lajitieto (esimerkiksi "Asemakaavaan sisältyvä sitova tonttijako"), tunnus, hyväksymispäivämäärä, voimaantulopäivämäärä sekä tonttijaon arkistotunnus. Myös tonttia aikaisemmin koskeneita kaava- ja tonttijakotietoja esitetään otteella. Toisessa alaosiossa esitetään tonttia koskevat rakennuskiellot kuten tilan otteella. Kolmannessa alaosiossa ovat kaavoista ja tonttijaoista johtuvat rakennuskiellot. Rakennuskieltojen tekstit ovat: "Rakennuskielto, tontti ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen" ja " Rakennuskielto, tontti ei ole voimassa olevan tonttijaon mukainen". Yleisen alueen otteella esitetään kaavatiedot kuten tontin otteella. Yleiskaavassa määritetään kunnan tai kuntien kehityksen suuret linjat sekä kaavan sisältämän alueen käyttö yleispiirteisesti (esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti). Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Asemakaavalla määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus. Asemakaavalla ohjataan rakentamista. Asemakaavassa esitetään esimerkiksi rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti tontilla. Sitovalla tonttijaolla määrätään, miten asemakaavan mukainen rakennuskortteli jaetaan rakennuspaikoiksi. Asemakaavan ja sitovan tonttijaon mukainen tontti on rakentamiskelpoinen kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen. Ohjeellinen tonttijako ei määrää sitovasti asemakaavassa suunniteltujen tonttien välisiä rajoja. "Kaavan arkistotunnus" kertoo kaava-asiakirjojen säilytyspaikka maanmittaustoimistossa. Tontin ja yleisen alueen otteessa kaava-asiakirjojen säilytyspaikka kunnassa. "Tonttijaon arkistotunnus": tonttijakoasiakirjojen säilytyspaikka kunnassa. "Hyväksytty/Vahvistettu": kaavoihin liittyvä hyväksymis- tai vahvistamispäivämäärä. "Hyväksytty": kaavoihin ja tonttijakoihin liittyvä hyväksymispäivämäärä. "Vahvistettu": kaavoihin liittyvä vahvistamispäivämäärä. "Rakennuskiellon arkistotunnus": rakennuskieltoasiakirjojen säilytyspaikka kunnassa. "Päätös": päivämäärä, jolloin rakennuskiellosta on päätetty. "Voimaantulo": päätöksen voimaantulopäivämäärä. "Päättyy": rakennuskiellon päättymispäivämäärä.

4 Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset Osiossa esitetään otteen rekisteriyksikköä rasittavat ja sen hyväksi perustetut rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset. Rasite voi olla myös selväkielisenä tekstinä. Maanmittaustoimituksessa perustettu rasite on voimassa, vaikka rekisteriyksiköt vaihtaisivat omistajia. Tunnuksellista (esimerkiksi Y , K tai K123456) rasitetta, käyttöoikeutta tai käyttörajoitusta kutsutaan käyttöoikeusyksiköksi ja se voi olla moniosainen. Osilla voi olla sijainti kiinteistörekisterikartalla. Otteella esitetään kaikki ne käyttöoikeusyksikön osat, jotka liittyvät otteen rekisteriyksikköön. Muiden rasite- ja rajoitusmerkintöjen sijaintitiedot selviävät toimitusasiakirjoista. Rasite- ja rajoitusmerkinnöistä esitetään lajitieto (esimerkiksi "Autojen pysäköimispaikka"), päivämäärät, selitykset sekä rasitetut ja oikeutetut rekisteriyksiköt. Käyttöoikeusyksiköistä esitetään lajitieto (esimerkiksi "Venevalkama", "Tieoikeus"), tunnus, nimi, käyttöoikeusyksikön osan numero, päivämäärät, tien leveys, erilaiset rajaukset sekä rasitetut ja oikeutetut rekisteriyksiköt. Oikeutettuna voi olla myös määräala, kunta, rakennus, kaivos, laitos (= vuokraoikeuden haltija) tai yhteisö, esimerkiksi yksityistien tiekunnan osakkaat. Tässä osiossa esitetään myös muiden kuin kiinteistörekisteriä pitävien viranomaisten rekisteriyksikköä koskevat päätökset, jotka on tallennettu kiinteistötietojärjestelmään. Päätöksestä esitetään päätöksen tehneen viranomaisen nimi sekä päätöksen päivämäärä ja tunniste. Rasite on kiinteistön hyväksi perustettu pysyvä tai määräaikainen käyttöoikeus, jolla pyritään edistämään kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Rasite sijaitsee toisella rekisteriyksiköllä. Asemakaavaalueilla osa rasitteista voidaan perustaa myös kuntaa varten. Otteen rekisteriyksikön kannalta rasite voi olla rasittava tai oikeuttava. Käyttöoikeuksia ja käyttörajoituksia ovat esimerkiksi voimansiirtolinjat, maakaasujohdot, padotusalueet, luonnonsuojelualueet yksityisen omistamalla alueella sekä lunastamalla hankitut oikeudet, joilla rajoitetaan otteen rekisteriyksikön käyttöä. "Voimaantulo": rasitteen, käyttöoikeuden tai käyttörajoituksen alkuperäinen voimaantulopäivämäärä. "Rekisteröity": rasitteen, käyttöoikeuden tai käyttörajoituksen kiinteistörekisteriin merkitsemispäivämäärä. "Oikeutetut": luettelo oikeutetuista rekisteriyksiköistä. "Oikeutettu": otteen rekisteriyksikkö, joka on oikeutettuna. "Rasitetut": luettelo rasitetuista rekisteriyksiköistä. "Rasitettu": otteen rekisteriyksikkö, joka on rasitettuna. Muita rasitettuja rekisteriyksiköitä ei esitetä esimerkiksi tieoikeuksista ja voimansiirtolinjoista. "Osapuolet": luettelo rekisteriyksiköistä silloin, kun osapuolia ei ole eroteltu oikeutettuihin tai rasitettuihin. Tätä tietoa voi esiintyä joidenkin tonttien kohdalla. "Rajaukset": Näitä ovat esimerkiksi määräaikaisuuden alkamis- ja päättymispäivämäärät. Yksityistien tiekunta on yksityistietä käyttävien rekisteriyksiköiden muodostama yhteisö, joka vastaa yksityistien tienpidosta. "Viranomainen": viranomaispäätöksen tehneen viranomaisen nimi. "Päätös": päätöksen päivämäärä ja tunniste.

5 Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin (osakaskiinteistön otteella) Osion sisältämät tiedot esitetään kahdessa alaosiossa. Ensimmäisessä alaosiossa ovat kiinteistön osuudet selvitettyihin yhteisiin alueisiin (osakasluettelo on olemassa) sekä selvittämättömiin yhteisiin alueisiin (osakasluetteloa ei ole). Toisessa alaosiossa on rekisteriin merkityt kielteiset osuusmerkinnät, esimerkiksi "Yhteiset vesialueet Ei osuutta". Yhteisestä alueesta (on osakasluettelo) esitetään yhteisen alueen lajitieto (esimerkiksi "Yhteiset maaalueet"), yhteisen alueen tunnus ja nimi, yhteisen alueen rekisteröintipäivämäärä, osuuden suuruus, osuuksien summa, vahvistuneisuustieto (esimerkiksi "Osakasluettelo vahvistamaton") ja osuuteen liittyvät mahdolliset selitystekstit. Jos osuuden suuruus puuttuu, esitetään osuuteen mahdollisesti liittyviä jakautumistietoja. Osuusmerkinnästä (ei osakasluetteloa) esitetään yhteisen alueen laji (esimerkiksi "Yhteinen maaalue") sekä nimi, rekisteröintipäivämäärä, alkuperäinen voimaantulopäivämäärä ja osuuteen liittyvät selitystekstit, jos sellaisia on rekisteriin tallennettu. Lisäksi osuuteen mahdollisesti liittyvät jakautumistiedot kuten toimenpiteen tiedot, osuutta luovuttavan tai saavan rekisteriyksikön tunnus ja jakautumisperusteluku (esimerkiksi 1/3). "Osakasluettelo vahvistamaton": yhteisestä alueesta on laadittu osakasluettelo, mutta sitä ei ole vielä maanmittaustoimituksessa vahvistettu. Osakasluettelo on kuitenkin rekisteröity kiinteistörekisteriin väliaikaisena, jotta rekisteri pysyisi ajan tasalla. "Osuuden suuruus": kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen (esimerkiksi 0, / 1, tai 0, / 3,123456). Jos yhteiselle alueelle ei ole vielä tallennettu osuuksien summaa, esitetään vain suhdeluvun osoittaja (esimerkiksi 0, / ). "Kiinteistöllä ei osuutta": kiinteistörekisterissä on myös merkintöjä siitä, että kiinteistöllä ei ole osuutta yhteiseen alueeseen. Nämä kieltävät osuusmerkinnät esitetään osion toisessa alaosiossa. "Erityinen etuus": on aikaisempien säädösten mukaan kiinteistölle perustettu etuus, joka voi olla oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen. Erityiset etuudet ovat harvinaisia ja niitä on lähinnä vain Lapissa. "Luovuttaja": osuutta luovuttavan kiinteistön tunnus. "Saaja": osuutta saavan kiinteistön tunnus. "Jakautumisperuste": peruste, jolla osuus on jaettu, esimerkiksi "Maapinta-ala". "Jakautumisperusteluku": luku, millä suhteella osuus on jaettu, esimerkiksi 1/3. "Kiinteistön osuus on jakautunut": teksti esitetään, mikäli kiinteistörekisteriin ei ole merkitty tarkempia osuuden jakautumistietoja. Osakasluettelo (yhteisen alueen otteella) Yhteisen alueen otteessa esitetään ensin osakasluettelon perustiedot. Osakasluettelosta esitetään ensimmäiseksi osuuksien summa (= Osuudet yhteensä). Osakasluettelo voi olla vahvistettu tai vahvistamaton. Jos osakasluetteloa ei ole vahvistettu, osiossa näytetään teksti "Osakasluettelo vahvistamaton" tai "Osakasluettelon vahvistamisesta ei ole varmuutta". Jos osakasluettelo ei ole täydellinen, perustiedoissa näytetään teksti "Osakasluettelo ei ole täydellinen" tai "Osakasluettelon täydellisyydestä ei ole varmuutta". Osakasluettelossa esitetään osakaskiinteistöjen tiedot. Osakaskiinteistöstä esitetään kiinteistötunnus ja nimi sekä vahvistetusta osuudesta myös osuuden suuruus. Jos osakaskiinteistön osuutta ei ole vahvistettu, osakaskiinteistön kohdalla näytetään teksti "Osakasluettelo vahvistamaton" tai "Osakasluettelon vahvistamisesta ei ole varmuutta". On myös mahdollista, että osakasluettelo on kokonaisuutena vahvistamaton, mutta se on vahvistettu osalle osakaskiinteistöjä. "Osuudet yhteensä": osakasluettelon kaikkien osakaskiinteistöjen yhteenlaskettu osuuksien summa.

6 "Osakasluettelo vahvistamaton": yhteisestä alueesta on laadittu osakasluettelo, mutta sitä ei ole vielä maanmittaustoimituksessa vahvistettu. Luettelo on kuitenkin rekisteröity kiinteistörekisteriin väliaikaisena, jotta rekisteri pysyisi ajan tasalla. "Osakasluettelon vahvistamisesta ei ole varmuutta": teksti voi esiintyä vanhojen osakasluetteloiden otteilla. "Osakasluettelo ei ole täydellinen": tarkoittaa, että luettelon laatiminen on vielä kesken. Luettelo on valmistunut osasta yhteistä aluetta, esimerkiksi jonkin kylän osalta. "Osakasluettelon täydellisyydestä ei ole varmuutta": teksti voi esiintyä vanhojen osakasluetteloiden otteilla. Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset Osiossa esitetään otteen rekisteriyksikköä koskevat muodostumisen jälkeiset kiinteistötoimitukset sekä rekisterinpitäjän ja muiden viranomaisten tekemät päätökset. Kiinteistötoimituksesta ja viranomaispäätöksestä esitetään toimenpiteen laji (esimerkiksi "Lohkominen"), päivämäärät, arkistoviite, pintaalamuutokset, muodostetut rekisteriyksiköt ja muut kohdeyksiköt, lohkomisen kantakiinteistömääritys (esimerkiksi "Muodostajakiinteistö jäi kantakiinteistöksi" tai " on kiinteistön kantakiinteistö") sekä muuta selitystekstiä. Muodostetut rekisteriyksiköt : otteen rekisteriyksiköstä tai sen määräalasta muodostetut toimenpiteessä syntyneet uudet rekisteriyksiköt, esimerkiksi lohkomisessa muodostuneet uudet lohkotilat. Toimenpiteen kohteena mahdollisesti olleita muodostajamääräaloja ei esitetä. Muut kohdeyksiköt : muut kuin muodostetut rekisteriyksiköt, esimerkiksi tilusvaihdon toinen osapuoli tai yleinen alue, johon on liitetty alue otteen rekisteriyksiköstä. Toimenpiteen kohteena mahdollisesti olleita määräaloja ei esitetä. Muodostajakiinteistö on kiinteistö, josta uudet rekisteriyksiköt on muodostettu. Kantakiinteistö vastaa pantatun emäkiinteistön panttioikeudesta ennen lohkokiinteistöjä. Kantakiinteistö määrätään lohkomistoimituksessa. Kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka muodostetaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön omistajalle. Poikkeuksia voi syntyä esimerkiksi silloin, kun koko kiinteistö on luovutettu määräaloina. Muita tietoja Otteen rekisteriyksikköön kohdistuvat muut tiedot esitetään tässä osiossa. Muuna tietona voi olla esimerkiksi "V.1904 KÄYDYSSÄ VESIALUEEN RAJANKÄYNNISSÄ TN:O HAILILAN YKSINÄIS- TALOLLE N:O 1 RAJATTU VESIALUE" Otteella näkyvä huomautus "Toimenpiteitä rekisteröity entisen kunnan rekisteriyksikölle" muistuttaa, että ennen kuntajaon muutosta rekisteröidyt toimenpiteet arkistoviitteineen löytyvät tarvittaessa entisen kunnan lakanneen rekisteriyksikön otteelta osioista "Muodostumistiedot" ja "Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset". Toimenpiteitä ovat esimerkiksi lohkomiset ja rajankäynnit. Lakanneen rekisteriyksikön tietoja tarvitaan yleensä vain arkistotutkimuksissa.