Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Transkriptio

1 Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen ,

2 Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset perinnönjakotilanteessa Haamutila

3 Maanmittauslaitos 2014 Yksi yhtenäinen valtakunnallinen Maanmittauslaitos Maanmittaustoimistot ja valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt poistuvat, samoin aluerajat Uudistuksella parannetaan palvelua ja tasataan palvelueroja maan eri osissa. Maanmittaustoimisto-nimeä ei enää käytetä. Maanmittauslaitoksen logo vaihtui i vuoden alusta.

4 Kiinteistötoimitus Kiinteistönmuodostamislakiin ja asetukseen perustuva suoritus Muutokset tilojen rajoihin, tilojen jakaminen, yhteisten alueiden muodostaminen, tie- ja rasiteoikeuksien järjestelyt, epäselvyyksien selvittäminen ja tilusjärjestelyt Maanmittauslaitos vastaa kiinteistötoimituksista kaikkialla muualla paitsi vanhojen kaupunkien kaava-alueilla

5 Kiinteistötoimitus Toimitusmiehet Toimitusinsinööri (maanmittausinsinööri tai teknikko) K k i lt t lit k tt i tä Kaksi valtuuston valitsemaa uskottua miestä vaativissa tehtävissä tai jos asianosainen sitä vaatii

6 Kiinteistötoimitus i töt i it lohkominen, halkominen, yhteisenalueen muodostaminen kiinteistönmääritys, rajankäynti yksityistietoimitus, rasitetoimitus, alueellinen yksityistietoimitus maantietoimitus, ratatoimitus, lunastustoimitus, vesijätön lunastus, yhteisen alueen lunastus, tontin osan lunastus tilusjärjestely uusjako

7 Kiinteistötoimitukset perinnönjaossa Mikäli perinnönjaossa siirtyy vain kokonaisia kiinteistöjä seuraavalle sukupolvelle, ei tarvita kiinteistötoimituksia

8 Kiinteistötoimitukset perinnönjaossa Lohkominen Tila jaetaan perinnönjaossa määräaloihin uusien tilojen lohkominen Tila jaetaan perinnönjaossa murto-osiin (esim. 1/3,1/3,1/3) murto-osien lohkominen tiloiksi jakosopimuslohkominen Voidaan myös tehdä ennakoivasti omiin nimiin lohkominen

9 Lohkominen

10 Kiinteistötoimitukset perinnönjaossa Halkominen Tila jaetaan perinnönjaossa murto-osiin (esim. 1/3,1/3,1/3) murto-osinen erottaminen tiloiksi - halkominen

11 Halkominen

12 Lohkominen vs. Halkominen Lohkominen Ei sisällä tilusten t arviointia i Toimitusinsinööri vastaa osakkaiden sopimuksen tai perinnönjaon toteuttamisesta Osakkaiden sopimus on ensisijainen Maksullinen Halkominen Sisältää tilusten t arvioinnin Toimitusinsinööri vastaa tilan jaon tasapuolisesta suorittamisesta Ei edellytä yksimielisyyttä. Maksullinen

13 Vaihtoehto tilan jakamiselle Yhteismetsä

14 Yhteismetsä Vaihtoehto tilan jakamiselle Tila säilyy metsänhoidollisesti yhtenäisenä Yhteismetsän muodostaminen Yhteismetsän muodostaminen tehdään hakemuksesta valtion varoin

15 Mikä on yhteismetsä? Yksityismaata Perustetaan sopimuksella osakkaitten kesken Tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaitten hyväksi Yhteismetsä on kuin metsätalousyritys, muistuttaa osakeyhtiötä. Suvun yhteismetsä on kuin perheyritys. Toimintaa säätelee yhteismetsälaki (ei yrityslainsäädäntö) Hallinto: osakaskunta ja hoitokunta, pienissä yhteismetsissä hoitokunnan sijaan voidaan valita toimitsija Voi harjoittaa myös muuta liiketoimintaa kuin metsätaloutta, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista (esim. maa-ainesten ainesten myynti, tonttien vuokraus jne.) Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti

16 Vaihtoehdot tilan jakamisessa Tila jaettu Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Yhteismetsä muodostettu Yhteismetsä Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0, Väliharju 2:48 0, Kuikkalehto 2:39 0, Suontaus 2:67 0, Peräpalsta 2:62 0, Yht. 1,000000

17 Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1. Ajatus yhteismetsän t perustamisesta t syntyy 2. Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittauslaitos, yhteismetsät) 3. Neuvottelut maanomistajien kesken 4. Perustamissopimuksen laatiminen 5. Ohjesäännön valmistelu 6. Yhteismetsän muodostamistoimitus 7. Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus 8. Ohjesäännön vahvistaminen i ja ilmoitus i yhteismetsärekisteriin 9. Toiminnan käynnistäminen

18 Yhteismetsän muodostamistoimitus i i Yhteismetsän perustamisesta kannattaa keskustella tulevan/nimetyn toimitusinsinöörin kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Toimitus haetaan Maanmittauslaitoksen palvelupisteestä l tä Hakemuksen allekirjoittavat maanomistajat Hakemukseen on syytä liittää perustamissopimus Toimituksessa pidetään 1-2 kokousta Yhteismetsän ympärysrajat tarkistetaan, pyykit mitataan ja tarvittaessa kadonneet pyykit uusitaan Toimitus tehdään valtion varoin. Rajankäynnistä ja esimerkiksi ylimääräisten rakennuspaikkojen lohkomisesta voi joutua maksamaan Voi käynnistyä myös tilan jakamistoimituksen (halkominen / lohkominen) yhteydessä

19 Yhteismetsän muodostamistoimitus i i Vaiheet: 1. Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa 2. Päätetään, mistä alueista (kokonaiset kiinteistöt ja määräalat) yhteismetsä muodostetaan 3. Päätetään, mitkä ovat yhteismetsän osakaskiinteistöt 4. Vahvistetaan yhteismetsäosuuksien määritysperuste 5. Tehdään yhteismetsäosuuksien määrittämiseksi tarvittavat arvioinnit 6. Päätetään osakaskiinteistöjen osuudet 7. Rajapyykkien mittaus ja mahdolliset rajankäynnit 8. Käsitellään muut tarpeelliset asiat kuten korvaukset ja tieoikeudet

20 Tilan tai alueen liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (=tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään Edellytyksenä kiinteistön omistajan ja yhteismetsän välinen sopimus. Sopimuksessa on syytä mainita luovutettavaa aluetta koskevan osuuden suuruus tai ainakin laskentaperuste. Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa, johon sovelletaan samoja säännöksiä, mitkä edellä yhteismetsän perustamisen yhteydessä on kerrottu Toimitus tehdään valtion varoilla. Rajankäynneistä voi voi joutua maksamaan Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään

21 Yhteismetsän hyviä puolia Metsätaloudessa ja metsien muussa käytössä voidaan saada suurten pinta- alojen tuomaa etua Metsiä hoidetaan hyvin ja suunnitelmallisesti Metsäsuunnitelma on lakisääteinen i ja sitä pitää noudattaa Osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa enemmistöpäätökset Ohjesäännössä linjataan yhteiset pelisäännöt Verotuksellisesti edullinen (28 %) Sukupolvenvaihdos helppo toteuttaa pirstomatta metsää Omistaminen helppoa myös passiivisena osakkaana Voi tarjota helpon sijoitusmahdollisuuden

22 Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa? Kyllä voivat Eri kunnissa olevat yhteismetsän alueen näkyvät kiinteistörekisterissä kunnittain omalla tunnuksellaan Esim. Makkosen yhteismetsä Yhteismetsän osakastila voi olla missä päin tahansa Suomea Yhteismetsällä pitää olla kotipaikka

23 Esimerkki Kangastalon yhteismetsä n. 800 hehtaaria 11 osakasta 17 palstaa

24 Mikä on haamutila Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi YHTEISMETSÄÄN Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne. Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään y yy, yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään

25 Esimerkki haamutilasta Haamutila

26

27 Kuvat Veijo Vilska Lisätietoa: - (Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset) - esitteet Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan!