Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut

3 Johdanto Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) laatii toimikautensa alussa toimintasuunnitelman. Tämä toimintasuunnitelma kaudelle on hyväksytty arviointineuvoston kokouksessa

4 Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Korkeakoulujen arviointineuvoston perustehtävänä on asetuksen mukaan avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa. Arviointineuvoston tavoitteena on kehittää suomalaisia korkeakouluja ja niiden kansainvälistä kilpailukykyä arviointien, laatutyön tukemisen, vertailutiedon tarjoamisen, kehittämissuositusten ja hyvien käytänteiden levittämisen avulla. Opetusministeriölle ja muille sidosryhmille tuotetaan ajantasaista arviointitietoa päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto on: Riippumaton toimija Korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksenteko ja arviointien sisältö on riippumatonta. Läheisestä sidosryhmäyhteistyöstä ja opetusministeriön rahoituksesta huolimatta päätökset arvioinneista tehdään itsenäisesti, ennalta asetettujen arviointikriteereiden mukaisesti. KKA on näin kansallisesti ja kansainvälisesti uskottava arviointiorganisaatio. Kehittävä arvioija Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa kehittävän arvioinnin periaatetta. Kaikkien arviointien tarkoituksena on ennen kaikkea avustaa korkeakouluja oman toimintansa kehittämisessä. Arviointimenetelmät ja arviointiprosessin kaikki vaiheet pyritään toteuttamaan kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti. KKA on läheisessä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen kanssa ja toimii avoimesti.

5 Kansainvälinen sillanrakentaja Korkeakoulujen arviointineuvosto on aktiivisesti mukana alan kansainvälisessä ja erityisesti eurooppalaisessa yhteistyössä. KKA kehittää ja ylläpitää yhteyksiään eri maiden arviointiorganisaatioihin ja verkostoihin. KKA toimii erityisesti arviointitoiminnan osalta sillanrakentajana Euroopan korkeakoulualueen ja Suomen korkeakoulukentän välillä. Proaktiivinen vaikuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto pyrkii toiminnassaan kansallisten ja kansainvälisten muutostarpeiden ennakointiin. KKA haluaa antaa vahvan suomalaisen panoksen eurooppalaisen koulutusalueen rakentamiseen ja toimia edelläkävijänä arvioinnin kehittämisessä yhteistyössä suomalaisen korkeakoulukentän toimijoiden kanssa.

6 Toimintaympäristö Kansallinen tilanne Suomalainen korkeakoululaitos on murrosvaiheessa ja monin osin käännekohdassa. Meneillään on rakenteellisen kehittämisen prosessi, jossa korkeakoulut ja opetusministeriö etsivät uusia ratkaisuja tutkimus- ja kehittämistoiminnan, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Korkeakoulujen profiileja ja painoaloja kehitetään sekä korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja instituutioiden yhdistymisten kautta. Myös yliopistolaki, ohjaus- ja rahoitusmallit ja sisäiset hallintorakenteet ovat uudistumassa. Muutosten kansainvälisenä taustana ovat eurooppalaisen korkeakoululaitoksen nykyaikaistamistrendit sekä OECD:n teema-arvioinnin suositukset. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja päälinjaukset on tehty valtioneuvoston vahvistamassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma kattaa aikaisemmasta poiketen ainoastaan kaksi vuotta ja arviointineuvosto sekä sen sihteeristö on nimitetty kaksivuotiskaudeksi ( ). KKA:n toimintaedellytykset ja toimintamallit ovat yhteydessä murrosvaiheen uudistuksiin. Valmisteilla olevassa uudessa yliopistolaissa mahdollisesti linjataan kansallista arviointipolitiikkaa ja määritellään korkeakoulujen ulkoisten arviointien toteuttamismahdollisuuksia. Eurooppalaisen koulutusalueen arviointiarkkitehtuuri on keskeneräisessä tilassa, kun eurooppalaisen arviointiorganisaatioiden rekisterin toimintaa ollaan vasta käynnistämässä eikä sen rooli kansallisten arviointien suhteen ole vielä jäsentynyt. Toimintasuunnitelman kattama kaksivuotiskausi on kriittisen tärkeä juuri meneillään olevista keskeneräisistä asioista johtuen. Arviointi on tietoon perustuvan päätöksenteon ja ohjauksen väline. Yliopistolaitoksen uudistaminen tuo uusia haasteita arvioinnin ja laadunvarmistuksen hyödyntämiseen korkeakoulupoliittisessa ohjauksessa. Yliopistojen omistuspohjan muuttuminen ei vähennä päärahoittajan eli opetusministeriön tarvetta saada kattavia ja vertailukelpoisia arviointitietoja. Muuttuvassa asetelmassa myös korkeakoulujen tiedontarve kasvaa niiden kehittäessä toimintaansa entistä enemmän kilpaillussa korkeakoulukentässä. Tekeillä oleva yliopistoreformi tulee toteutuessaan merkitsemään sekä korkeakoulukohtaisen että kat-

7 tavan valtakunnallisen arviointitiedon ja myös alan tutkimustiedon lisääntyvää kysyntää korkeakoulujen johtamisen välineenä. KKA:n kaikki korkeakoulut kattava auditointiohjelma on yksi esimerkki johtamisen välineeksi tuotettavasta arviointitiedosta. Opiskelijoiden tarve saada vertailukelpoista arviointitietoa kasvaa niin ikään kolmiportaisen tutkintorakenteen sisältämän liikkuvuusperiaatteen realisoituessa. Kansallinen korkeakoulupoliittinen ohjaus edellyttää arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Kansainvälinen viitekehys Korkeakoulujen arvioinnin viitekehys on kansainvälinen. Sen perustana on korkeakoulujen toiminnan laadun parantaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen. Korkeakoulujen arvioinnin ja laadunvarmistuksen keskeinen viitekehys nykyhetkellä on Bolognan prosessi ja eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen muotoutuminen. KKA on eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistusperiaatteiden mukaisesti kehittänyt auditointimallin ja aloitti auditoinnit keväällä KKA on korkeakoulujen kanssa sopinut auditointien kokonaisaikataulusta, jonka mukaan jokainen yliopisto ja ammattikorkeakoulu osallistuu laadunvarmistusjärjestelmänsä ulkoiseen auditointiin vuoteen 2011 mennessä. Korkeakouluverkossa tapahtuvat yhdistymiset tullaan ottamaan aikataulutuksessa huomioon. Bolognan prosessin johdonmukaisuuden vuoksi on tärkeää, että meneillään oleva auditointikierros viedään suunnitelman mukaisesti loppuun ja auditointi vakiinnutetaan kansallisten linjausten mukaisesti. Korkeakoulutuksen kasvava kansainvälistyminen tuo askelittain uusia haasteita arviointitoimintaan. Eurooppalaisten laadunvarmistussuositusten implementoinnin ja eurooppalaisen rekisterin käynnistämisen ohella on erityisesti Keski-Euroopassa menossa prosessi, jossa pyritään arviointitulosten keskinäiseen tunnustamiseen. Arviointiyksiköiden yhdessä toteuttamat arvioinnit tulevat lisääntymään ja KKA:n on pyrittävä irrottamaan resursseja myös yhteisiin eurooppalaisiin arviointiprojekteihin. KKA on mukana yhteispohjoismaisessa NOQA 1 -hankkeessa, jossa valmistellaan opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvää yhteis- ja kaksoistutkintojen laadunvarmistuksen mallia. Sen yhteydessä avautuu mahdollisuus kehittää koulutusohjelmien akkreditointikäytäntöjä, koska muilla Pohjoismailla on tarve kehittää yhteis- ja kaksoistutkintojen laadunvarmistuksen arviointimallista sellainen, että sillä voidaan tarvittaessa korvata pakolliset kansalliset koulutusohjelma-akkreditoinnit. Vaikka pa- 1 Nordic Quality Assurance Network in Higher Education

8 kolliset koulutusohjelma-akkreditoinnit eivät ole suomalainen kansallinen laadunvarmistuskäytäntö, korkeakoulujen kansainvälisessä yhteistoiminnassa saattaa vapaaehtoiselle akkreditoinnille olla tulevaisuudessa kysyntää. Eurooppalaisen ja kansallisen tutkintojen viitekehyksen implementoinnin vaikutusta arviointipolitiikkaan joudutaan toimikaudella pohtimaan. Myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2010 mennessä laaditaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys. Arviointipoliittisesti se tarkoittaa oppimistulosten ottamista arviointikohteeksi. KKA on mukana viitekehyksen arviointinäkökulmaa tarkastelevassa NOQA:n hankkeessa. Viitekehyksen rakentumista olisi mahdollista tukea ja pilotoida arvioinnilla, jossa tarkastellaan korkeakouluopetuksessa annettavien geneeristen taitojen kansallista tilaa ja kokonaiskuvaa. Yliopistojen tutkinnonuudistuksen toimeenpano kokonaisuudessaan arvioidaan seuraavalla toimikaudella vuonna Kansainvälistymiseen ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisääntymiseen liittyy myös kehittämissuunnitelmassa todettu maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien lisääminen ja opiskelun esteiden poistaminen. Kansalliselle maahanmuuttopolitiikalle on hallitusohjelmassa asetettu tavoitteet. Monikulttuuristumisen mukana tarve monikulttuurisuustaitojen osaamiseen kasvaa. Molempien korkeakoulusektoreiden kansainvälistymisvalmiuksien ja -toimintatapojen arviointi olisi näistä syistä perusteltua. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan arviointi tarjoaisi tietopohjaa valmisteilla olevan korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian seurantaa varten.

9 Toimikaudella toteutettavat arvioinnit Laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti edellisellä toimikaudella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Ne ovat keskeinen arviointitoiminto myös toimikaudella Suunnitelman mukaisesti on kaudella auditoitavana 19 korkeakoulua ja lisäksi valmistaudutaan vuoden 2010 auditointeihin. Auditoinnin periaatteista ja toteutustavasta on julkaistu käsikirja vuosille , jossa myös uusinta-auditoinnin toteutus on kuvattu. Tähän mennessä tuotetuista 15 auditointiraportista tehdään yhteenvetoanalyysi vuoden 2008 aikana. Arviointineuvosto järjestää auditoinnin seurantaseminaareja korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisen tueksi. Seminaarien tarkoituksena on antaa palautetta laadunvarmistusjärjestelmien kehittämistyöstä niille korkeakouluille, joiden auditoinnista on kulunut aikaa noin kolme vuotta. Toimikaudella kerätään edelleen palautetta auditointimallista korkeakouluilta ja auditoijilta, mikä pohjustaa uuden auditointimallin kehittämistä seuraavan toimikauden aikana. Yliopistokeskusten arviointi Yliopistokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa kuudessa maakunnassa, joiden alueella ei ole omaa yliopistoa. Yliopistokeskuspaikkakuntia ovat Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki. Nykyisiin yliopistokeskusmaakuntiin perustettiin kolmen viime vuosikymmenen aikana erilaisista lähtökohdista ja erilaisia tehtäviä toteuttavia yliopistojen yksiköitä, jotka vuoden 2004 alussa koottiin verkosto-organisaatioina toimiviksi yliopistokeskuksiksi. Historiallisesta taustasta ja organisoitumisen mallista johtuen yliopistokeskusten profiilit ovat varsin erilaisia. Yliopistokeskukset ilmaisevat toteuttavansa yliopistojen kolmatta tehtävää edistämällä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vaikuttavuus perustuu aluekehitystä tukevaan tutkimustoimintaan sekä alueen koulutustasoa nostaviin maisteri-, aikuiskoulutus- ja jatkokoulutusohjelmiin.

10 KKA:n toteuttamaan arviointiin liittyy opetusministeriön yliopistolain valmistelun tiedontarve. Arviointi toteutetaan niin, että arvioinnin tulokset ovat opetusministeriön käytettävissä marraskuussa Opiskelijoiden yleiset valmiudet Korkeakoulutuksessa opiskelijalle kehittyy oman oppialan substanssiosaamisen lisäksi niin sanottuja yleisiä valmiuksia (transferable skills), jotka ovat avainasemassa opiskelijan hyödyntäessä myöhemmin substanssiosaamistaan työelämässä ja yhteiskunnassa. Yliopistojen rekrytointiyksiköiden tekemissä työnantajille suunnatuissa kyselyissä yleiset valmiudet on arvioitu jopa tärkeämmäksi tekijäksi työllistymisen kannalta kuin substanssiosaaminen. Yleisillä valmiuksilla tarkoitetaan esimerkiksi viestintätaitoja, kognitiivisia valmiuksia, kansainvälisyys- ja kehittämisvalmiuksia, tiedon hankinnan ja käsittelyn sekä kriittisen ajattelun valmiuksia. Eurooppalaisella koulutusalueella käytävää keskustelussa yleiset valmiudet nousevat esiin useissa ajankohtaisissa hankkeissa. Aihe on keskeinen myös molemmilla kotimaisilla korkeakoulusektoreilla. KKA:n toteuttaman pilottihankkeen avulla olisi mahdollista selvittää, missä määrin nämä valmiudet syntyvät opiskelijoille ja millaisten korkeakoulujen tarjoamien edellytysten kautta. Hankkeen avulla voidaan levittää hyviä käytänteitä eri korkeakoulujen, koulutusalojen ja sektorien välillä. Hanke voidaan käynnistää vuoden 2009 aikana. Tohtorikoulutuksen seuranta-arviointi Tohtorikoulutuksen arviointi toteutettiin vuosina Arvioinnin suoritti kansainvälinen arviointiryhmä. Seuranta-arvioinnit on toteutettu yleensä noin kolmen vuoden kuluttua varsinaisesta arvioinnista. Seuranta-arvioinnissa tarkastellaan arvioinnin suositusten toteuttamista korkeakouluissa sekä arvioidaan, mitä muuta tohtorikoulutuksen kehittämisessä on tapahtunut arvioinnin jälkeen. Arviointi ajankohtaistuu syksyllä 2009.

11 Koulutuksen laatuyksikköarvioinnit molemmille korkeakoulusektoreille Vuonna 2010 alkavalla korkeakoulujen tavoite- ja tulossopimuskaudella painotetaan koulutuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen laatuyksiköitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota tutkintojen läpäisyyn, työllistymiseen, kansainvälistymiseen, opetuksen kehittämistoimiin, elinikäisen oppimisen toteutumiseen, opiskelijapalautteeseen sekä opetushenkilöstön määrään ja kehitysmahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulusektorilla on parhaillaan käynnissä koulutuksen laatuyksikköarviointi vuosille Arviointi painottuu syksylle 2008 ja laatuyksiköiden tuloksellisuusrahoituskausi alkaa vuoden 2009 alusta. Tässä arvioinnissa huomio kohdistuu entistä voimakkaammin koulutusyksiköiden toiminnan tuloksiin. Uusi lähestymistapa tuonee uutta tietoa myös ammattikorkeakouluissa kehitettyihin tapoihin arvioida oman koulutustoiminnan tuloksellisuutta. Koulutuksen laatuyksikkö- ja aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointeja on aiemmin toteutettu opetusministeriön toimeksiannosta vuorovuosin. Käynnissä oleva laatuyksikköarviointi jää lajissaan viimeksi, sillä ministeriö on päivätyllä kirjeellä antanut toimeksiannon laajemmasta koulutuksen arvioinnista, jossa laatuyksiköt valitaan vuonna 2010 alkavalle kolmivuotiselle tavoite- ja tulossopimuskaudelle. Ministeriö pitää soveltuvana laatuyksikköjen määränä ammattikorkeakoulusektorille entisen 4 6 sijaan 8 10 yksikköä. Tulevassa laatuyksikköarvioinnissa kiinnitetään huomiota koulutuksen ja opetuksen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä ammattikorkeakoulujen osalta lisäksi koulutuksen työelämäyhteyksiin. Koulutuksen laatuyksikköarvioinnin vuosille suunnittelu alkaa jo syksyllä 2008 ja painottuu vuodelle Yliopistokoulutuksen laatuyksikköarvioinnin suunnitteluryhmä asetti tavoitteekseen tehdä laatuyksikköarviointi kansainväliseksi aiemmin kotimaisin voimin toteutettujen arviointien jälkeen. Tulossopimuskaudelle vaikuttava arviointi toteutetaan kaksiosaisena kansainvälisenä vertaisarviointina. Opetusministeriö pitää soveltuvana koulutuksen laatuyksikköjen määränä 8 10 yksikköä yliopistosektorille. Kysymykseen voi tulla yliopiston tiedekunta, osasto tai laitos. Arvioinnin päätösseminaarina järjestetään alkuvuodesta 2009 kansainvälinen seminaari, jossa palkitut yksiköt esittäytyvät. Seminaarin tarkoitus on nostaa esiin korkealaatuista suomalaista yliopistokoulutusta ja tehdä näkyväksi arviointiprosessi.

12 Maksupalvelutoiminta Maanpuolustuskorkeakoulun ja Högskolan på Ålandin auditoinnit toteutetaan maksupalveluna, koska niiden toiminnan ohjaus ja rahoitus eivät kuulu opetusministeriön toimialaan. KKA on mukana yhtenä partnerina muutamissa EU:lle suunnatuissa rahoitushakemuksissa, joiden tavoitteena on kehittää korkeakoulutuksen laadunvarmistusta Aasiassa, esimerkiksi Mongoliassa. Mikäli hankkeen rahoitus järjestyy, KKA osallistuu hankkeeseen yhtenä partnerina. Vastaavanlaisia pyyntöjä on tullut sihteeristölle myös tarjouskilpailun muodossa, mutta toistaiseksi KKA:lla ei ole ollut resursseja laatia täysimittaisia tarjouksia.

13 Toiminnan kehittäminen Eurooppalaisen koulutusalueen muotoutuessa ja arviointiyksiköiden eurooppalaisen rekisterin myötä arviointikenttä kansainvälistyy entisestään ja arviointiorganisaatiot haastetaan aiempaa selkeämmin kilpailuasetelmaan. Arviointineuvoston on kehitettävä toimintaansa edelleen kansainvälisempään suuntaan ja lisättävä valmiuksiaan osallistua ulkomailla tehtyihin arviointeihin yhteistyössä ulkomaisten kollegaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisyyttä tulee lisätä myös suomalaisten korkeakoulujen arvioinneissa. Eurooppalaisen arviointiarkkitehtuurin luomiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen osallistutaan ENQA:n 2 toiminnassa. KKA pyrkii saamaan edustajansa ENQA:n hallituksen jäseneksi. KKA valmistautuu toimintansa ulkoiseen arviointiin toiminnan kehittämiseksi ja hakemuksen lähettämiseksi eurooppalaiseen arviointirekisteriin (EQAR 3 ) viimeistelemällä oman laadunvarmistusjärjestelmänsä ja toteuttamalla itsearvioinnin. Kansainvälisen ulkoisen arvioinnin organisointi kuuluu opetusministeriölle. Ulkoisen arviointiryhmän vierailu voisi ajoittua alkuvuoteen Asetuksen mukaan arviointineuvoston yhtenä tehtävänä on edistää korkeakoulujen arviointia koskevaa tutkimusta. Arviointineuvostolla ei ole ollut käytettävissään tämän tehtävän toteuttamiseen resursseja. Auditointi on tuottanut laadunvarmistukseen liittyvää tietoa korkeakouluissa ja arviointineuvostossa. Olisi mahdollista suunnata osa korkeakouluille tarkoitetusta arviointitukirahoituksesta arviointitutkimukseen, jolloin auditoinnista voitaisiin saada myös enemmän tutkimuksellista tietoa. Arviointineuvosto on oppiva organisaatio ja se kehittää jatkuvasti omia arviointimenetelmällisiä valmiuksiaan sekä huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kouluttautumisesta. Toimikauden aikana KKA parantaa ulkoista viestintäänsä verkkosivu-uudistuksen avulla. 2 European Association for Quality Assurance in Higher Education 3 European Quality Assurance Register