Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit
|
|
- Tapani Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansalliset ja kansainväliset auditoinnit ja akkreditoinnit Riitta Pyykkö Tampere Suomen yliopistokirjastojen laatuseminaari
2 Kansallisen arviointipolitiikan taustat Korkeakouluneuvosto Tutkimuksen arviointi Suomen Akatemia 1983 VNp 1986 Tulosohjaus/sopimusohjaus/markkinaohjautuvuus: jatkuva arviointi itseohjautuvuuden edellytyksenä Eräissä Euroopan maissa valtiolliset arviointi-instituutiot Ammattikorkeakoulujen perustaminen Riippumattoman arviointielimen tarve KKA
3 Kansallisesta kansainväliseen Kansallisten arviointielimien perustaminen 1990-luvulla > kansainvälisten quality assurance -verkostojen synty Paineita ylhäältä (Lissabonin strategia, Bolognan prosessi) ja alhaalta (kansalaisilta ja elinkeinoelämästä) Euroopan komission aktiivisuus (pilottiprojekti 1995) Tavaroiden, pääomien, työvoiman, opiskelijoiden, palveluiden liikkuvuus > edellyttää luottamusta laatuun OECD:n raportit Kansainväliset rankingit 2000-luvulla Bolognan prosessi ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentaminen keskeiseksi laadunvarmistustyön suuntaamisessa European Quality Assurance Forums
4 Bolognan prosessi ja laadunvarmistus 1(2) prosessi rytmittyy kahden vuoden välein järjestettävin ministerien seurantakokouksin Bolognan julistus 1999: Euroopan tasoisen yhteistyön vahvistaminen laadunvarmistuksessa; vertailukelpoisten kriteerien ja menetelmien kehittäminen Praha 2001: korkeakoulujen, arviointiorganisaatioiden ja ENQA:n sekä muiden vastaavien organisaatioiden kehitettävä yhteinen viitekehys ja levitettävä hyviä käytänteitä Berliini 2003: Quality has proven to be at the heart of the EHEA; kansallisten järjestelmien sisällettävä 2005 mennessä: * eri elinten ja laitosten vastuunjako * koulutusohjelmien tai korkeakoulujen arviointi (ml. sisäinen arviointi, ulkoinen arviointi, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin sekä tulosten julkistaminen) * akkreditaatio-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä * osallistuminen kansainväliseen toimintaan, yhteistyöhön ja verkostoihin E4:n (ENQA, EUA, EURASHE, ESIB/ESU) kehitettävä yhteiset suositukset vertaisarvioinnille 4
5 Bolognan prosessi ja laadunvarmistus 2(2) Bergen 2005: hyväksyttiin European Standars and Guidelines for Quality Assurance in the EHEA (ESG): yhteinen viitekehys ja periaatteet; määrittää sen, mitä tulisi tehdä, ei sitä, miten; noudattaminen edellytys eurooppalaiseen rekisteriin pääsemiselle seuraavaksi tehtäväksi eurooppalaisen laadunvarmistusorganisaatioiden rekisterin luominen Lontoo 2007: E4:n esitys rekisterin (European Quality Assurance Register for Higher Education, EQAR) rakenteeksi rekisteri perustettiin Brysseliin maaliskuussa 2008 ENQA:n täysjäsenyys normaalisti osoittaa myös rekisterikelpoisuuden mielipide kansallisten laadunvarmistusorganisaatioiden keskuudessa positiivisen odottava (4/5 aikeissa hakeutua rekisteriin) 5
6 Suomen valinta: auditointi kehittävän arvioinnin periaate kolmijako: korkeakouluilla vastuu toimintojensa laadusta, OPM:llä ohjaus ja päätöksenteko, KKA:lla kansallinen vastuu laadunvarmistuksesta Berliinin kokouksen jälkeen kansallinen työryhmä esitti auditointimallia tavoitteena malli, joka 1) sopii kansalliseen korkeakoulu- ja arviointiperinteeseen ja 2) on kansainvälisesti pätevä ja uskottava sekä täyttää eurooppalaisen kehityksen vaatimukset ottaa huomioon korkeakoulujen erot; perustuu luottamukseen korkeakoulujen autonomiaan ja omaan vastuuseen fittness for purpose -ajattelu: korkeakoulu itse päättää laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan, onko se tarkoituksenmukainen: kattava, toimiva ja vaikuttava; auttaako se korkeakoulua saavuttamaan ne tavoitteet jotka se on itselleen asettanut tukee kehittämistyötä I Auditointikäsikirja ; II kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät auditoidaan 2011 mennessä 6
7 Akkreditointi vs. auditointi tarpeen korkeakoulujärjestelmän voimakkaasti kehittyessä tai muuttuessa kyllä / ei -tulos korostaa tilivelvollisuutta perustuu luvattuihin tuloksiin standardit tulevat korkeakoulujen ulkopuolelta käytössä esimerkiksi Itävallassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa, Espanjassa sopii kypsälle korkeakoulujärjestelmälle antaa kehittämissuosituksia korostaa kehittämistä ja kriittistä itsearviointia arvioi aiempia ja nykyisiä tuloksia korkeakoulut itse määrittelevät standardit vakiintunut Suomessa, Tanskassa (nyt muutoksessa), Norjassa, Skotlannissa, Englannissa, Pohjois- Irlannissa, Walesissa (osassa maita samalla käytössä ohjelma-akkreditointi); tulossa käyttöön Itävallassa, Saksassa, Espanjassa; Alankomaissa myös kiinnostusta 7
8 Euroopan maiden erilaiset ratkaisut (ENQA Survey 2008) arvioinnit (evaluations): oppiainetaso (5/33), koulutusohjelmat (23/35), kokonaiset korkeakoulut (14/35), teemat (2/31) auditoinnit: korkeakoulutasolla 13/32, hyvin harvoin ohjelmatasolla akkreditoinnit: koulutusohjelmat (25/38), korkeakoulut (13/34) benchmarking: useimmissa maissa korkeakoulujen kesken; voi koskea oppiaineita, koulutusohjelmia, kokonaisten korkeakoulujen toimintaa tai teemoja; hyvien käytänteiden levittämistä ulkoinen arviointi tapahtuu useimmiten säännöllisin välein (tavallista 5-6 vuotta), paitsi teema-arvioinnit lähes 2/3 arvioi (eri tavoin) ohjelmia, vain 40% kokonaisia korkeakouluja 90% organisaatioita käytössä useampi arviointityyppi, kolme neljästä muuttanut äskettäin tai muuttamassa repertuaariaan eroja myös: Kuka tilaa arvioinnit? Kuka maksaa? Kuka organisoi? Mikä on eri tahojen, erityisesti opiskelijoiden rooli? Mitä seurauksia arvioinneista on? ratkaisut nähtävä kansallisessa kontekstissa (contextualisation of QA), mutta päästävä kuitenkin vertailukelpoisiin malleihin (standardisation of QA) laatu on aina suhteellinen käsite 8
9 Kokemuksia auditoinneista 1(2) auditoijien valintaan kiinnitettävä erityistä huomiota: oltava kkkentän ja laatujärjestelmien hyvä tuntemus sekä arviointikokemusta; ryhmiin kokeneita ja uusia oltava kunnolla aikaa perehdytykseen sekä auditointiaineistoon tutustumiseen puheenjohtajan rooli keskeinen (ml. ilmapiirin ylläpitäminen!) opiskelijoiden osallistuminen tärkeä: varmistavat arviointiprosessin monipuolisuuden ja kattavuuden ja ovat tärkeitä tulosten saattamisessa käytäntöön yo/opiskelijakunnissa ja korkeakoulujen hallinnossa ryhmien oltava tarkkana, että eivät ala arvioida tulosten laatua (tässä sihteerien rooli tärkeä) arvioivan tekstin kirjoittaminen vaativaa (evidenssivelvoite) raporttien vertailtavuus noussut yhä tärkeämmäksi auditointien edetessä, erityisesti uusintaan päätyvien kohdalla kuinka paljon ja miten raportteja hyödynnetään korkeakouluissa? tästä kerätään palautetta, mutta lisääkin tietoa olisi hyvä saada 9
10 Kokemuksia auditoinneista 2(2) kaikkien KKA:n arviointien tulokset julkisia: raportit julkaistaan KKA:n julkaisusarjassa ja julkistetaan seminaarissa > mahdollisuus avoimeen keskusteluun vastaa kehittävän arvioinnin periaatetta seminaarit voivat lisätä arvioinnin julkisuutta ja sitä kautta myös vaikuttavuutta (entä kielteinen julkisuus uusinnan kohdalla?) seminaarien keskusteluissa korostuu itse prosessin, itsearvioinnin ja arviointivierailun merkitys seminaareilla pyritään ehkäisemään mahdollisia pelkän kirjoitetun raportin pohjalta syntyviä väärinkäsityksiä tai kärjistyksiä seminaareissa(kin) saadaan myös palautetta itse mallista valmisteluvaiheessa korkeakoulut itse toivoivat, että menetelmällä olisi seuraamuksia 5/19 johtanut uusinta-auditointipäätökseen (marraskuu 2008); 1/5 läpäissyt jo uusinnan alkujärkytyksen jälkeen koettu hyödyllisenä: antaa suunnatun kehittämisimpulssin, aikatauluttaa ja jäntevöittää kehittämistyötä, on hyvä väline korkeakoulun johdolle voidaan nähdä myös mahdollisuutena saavuttaa keskinkertaisen asemesta erityisen hyvä taso neuvottelumahdollisuus kehittämissuunnitelmasta koettu hyvänä 10
11 Entä seuraava kierros? 1. = KKA:n tekemä toisen kierroksen auditointi KKA aloittaa vuonna 2009 mallin kehittämisen kuten 1. kierroksella, voidaan organisoida kansallisena tai kansainvälisenä (lisääntyykö kansainvälisten valinta?) todennäköisesti kevyempi: kohdistuu 1. kierroksen suositusten täytäntöönpanoon ja mahdollisesti joihinkin ajankohtaisiin teemoihin 2. = koko korkeakoulun kattava, jonkun muun tekemä eurooppalainen rekisteri mahdollistaa arvioinnin tilaamisen myös muualta (ja KKA:n tekemät muiden maiden arvioinnit) OPM asettanee kuitenkin joitakin edellytyksiä malleille, jotta voi varmistaa vertailukelpoisen tiedon saamisen 3. = kansainvälinen alakohtainen arviointi kansainväliset alakohtaiset akkreditoinnit/arvioinnit (esimerkiksi EQIS, CEMS) kirjastoalalla olemassa ainakin Helicon library accreditation framework (lääketieteellisille kirjasoille, UK), myös Yhdysvalloissa on tehty yliopistokirjastojen akkreditointia eivät luultavasti korvaa jatkossakaan kokonaisarviointia (vrt. 1. kierros esimerkiksi HSE) Kaikki vaihtoehdot maksullisia korkeakouluille 11
12 Kansainvälisen arvioinnin pohdiskelua antaa mahdollisuuden laadun kansainväliseen vertailuun leimalla voi olla merkitystä kansainvälisessä markkinoinnissa opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus edellyttää luottamusta toisten korkeakoulujen laatuun niin kansallisesti kuin kansainvälisesti > kansainväliset arvioinnit luottamusta rakentamassa kansallinen vertailtavuus ehkä heikompi istuuko kansalliseen (ja korkeakoulutasoiseen) kontekstiin? (esimerkiksi vastuunjakoon korkeakoulujen, ministeriöiden ja laadunvarmistusorganisaatioiden kesken tai kansalliseen kk-traditioon ja -kulttuuriin) rankingit ja laatuleimat: kukaan niistä ei pidä, mutta kaikki niitä lukevat kaikki mallit edellyttävät jatkossakin henkilöstön ja opiskelijoiden koulutusta, jotta päästäisiin todelliseen laatukulttuuriin laadun arviointien tulee olla kirjoitettuja niin että myös suuri yleisö ymmärtää niitä oltava varuillaan, ettei menetetä perinteisiä akateemisia arvoja: akateemista vapautta, autonomiaa, opetuksen ja koulutuksen korkean laadun tavoittelemista, kriittistä ajattelua Miten säilyttää tasapaino yhteistyön ja kilpailun kesken (kun resurssit ovat yhä tiukemmassa)? 12
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta
Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu ja laadunvarmistus Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012-konferenssi 26. 27.2.2007, Marina Congress Centre, Helsinki Prof. Ossi V. Lindqvist, pj. Korkeakoulujen
LisätiedotLaadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet
Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
LisätiedotToisen auditointikierroksen menetelmä
Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna
LisätiedotKorkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta
Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan jäsenten perehdyttämistilaisuus 23.2.2004 Suomen Akatemia, Vilhonvuorenkatu 6, Helsinki Professori
LisätiedotOulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto
Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät
LisätiedotLaadunvarmistuksen käsitteet ja haasteet
Laadunvarmistuksen käsitteet ja haasteet Jani Ursin JY:n laatuvastaavakoulutus 14.3.2007 14.3.2007 1 korkeakoulujen autonomian periaatteen mukaisesti päävastuu korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta kuuluu
LisätiedotErikoistumisopintolautakunta
Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen
LisätiedotAUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN
AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan
LisätiedotJyväskylän yliopiston laatutyö
Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
LisätiedotLAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET
LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
LisätiedotMenettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi
Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi 2019-2024 Korkeakoulujen arviointijaoston vahvistama 20.5.2019 1 Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus
LisätiedotMenettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä
Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin
LisätiedotBolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY
Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotKorkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointitoiminta
Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointitoiminta 2000-2003 Raportti Korkeakoulujen arviointineuvostolle 27.10.2003 Professori Ilkka Virtanen Erikoistumisopintolautakunnan puheenjohtaja www.uwasa.fi/~itv/publicat/erika00_03.ppt
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotMarjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien
LisätiedotLaatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous
Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous 16.12.2013 Taina Joutsenvirta 16.12.2013 1 Auditoinnin tarkoitus Auditoinnin tavoitteena on tukea suomalaisia korkeakouluja niiden kehittäessä laatujärjestelmiään
LisätiedotJOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN
JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotKeskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa
Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla
LisätiedotErikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi
Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n
LisätiedotKKA:n sihteeristön itsearviointi toteutettiin tällä kertaa CAF-itsearviointimallia (Common Assessment Framework) hyödyntäen.
Korkeakoulujen arviointineuvosto 11.8.2010 Yhteenveto kehittämistoiminnasta 2009-2010 Matti Kajaste Vuosien 2009 2010 aikana Korkeakoulujen arviointineuvosto käytti ja kehitti omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä.
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotLaatuauditoinnit toimijan, auditoijan ja päättäjän näkökulmasta
Auditointiin valmistautuminen edellyttää pitkäjänteistä laatutyötä ja luo positiivisen jännitteen. Se kannustaa ylläpitämään ja päivittämään laatujärjestelmän eri osa-alueiden käytäntöjä sekä huolehtimaan
LisätiedotAuditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit
Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski
LisätiedotLaatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia. Oulun yliopisto 18.9.2008 ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen
Laatutyö yliopistossa - arkea, strategiaa ja auditointia Oulun yliopisto ja TKK 22.10.2008 Sirpa Suntioinen Esitykseni rakenne Strategisen johtamisen ja laatutyön kokonaisuus Laadunhallintajärjestelmä
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121
LisätiedotMistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?
Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,
LisätiedotLaadunhallinta osana organisaation toimintaa
Laadunhallinta osana organisaation toimintaa TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 1.9.2006 Sari Tervonen Oppimiskeskus Sisältö Laadun käsitteistöä Laatu organisaatiossa Laatutyö Kuopion yliopistossa
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotMenettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi
Menettely tekniikan tutkinto-ohjelman akkreditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotMikko Vieltojärvi OPISKELIJOIDEN OSALLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN
Mikko Vieltojärvi OPISKELIJOIDEN OSALLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN OPISKELIJOIDEN OSALLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Mikko Vieltojärvi Opinnäytetyö Syksy
LisätiedotRajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot
Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna
LisätiedotLaadunvarmistusjärjestelmien auditointi - korkeakoulujen arvioinnin perusteet ja arvioinnin tulevaisuuden kuvia
Laadunvarmistusjärjestelmien auditointi - korkeakoulujen arvioinnin perusteet ja arvioinnin tulevaisuuden kuvia Dosentti Seppo Saari Korkeakoulujen arviointineuvosto Oph -seminaari 5.2.2008 Korkeakoulujen
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö
KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä
LisätiedotKansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön
LisätiedotSisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi
Sisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi Säteilyturvallisuuspäivät 25.5.2018 Tarkastaja Juha Suutari Esityksen sisältö Viranomaisvalvonnan ja kliinisten auditointien roolitus Lainsäädännön uudistuksen
LisätiedotTOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari
1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot
LisätiedotECVET EQF EQARF EUROPASS
Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotKorkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-146-1 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri
LisätiedotKorkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma
Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-083-9 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotKliinisten auditointien viranomaisvalvonta
Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta Seminaari Kliinisten auditointien kehittäminen 19.1.2010 Eero Kettunen STUK Kliinisen auditoinnin tavoitteista Edistää hyvien käytäntöjen jalkautumista Läpinäkyvyyden
LisätiedotSidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti
Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotKokemuksia yhteistutkinnoista korkeakoulusektorilla: miksi ja miten? Annika Sundbäck Opetushallitus, Korkeakoulutuksen kv-palvelut
Kokemuksia yhteistutkinnoista korkeakoulusektorilla: miksi ja miten? Annika Sundbäck Opetushallitus, Korkeakoulutuksen kv-palvelut Yhteistutkinnot korkeakoulusektorilla Miksi ja miten? Taustaa ja kehityskulku
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotKorkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston
Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133
LisätiedotVertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:
Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä: RASEKO Perustettu 1958 Henkilökuntaa 194 Opiskelijoita oppilaitoksissa päivittäin
LisätiedotITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA
ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Viestintätieteiden laitos 2.5.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), joka
LisätiedotEDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE
EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE 8.6.2001 Viitaten perustuslain 97 :ään opetusministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi Prahassa 18.-19.5.2001 järjestetyn eurooppalaisten
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotArvioinnilla luottamusta
Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen
LisätiedotKLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-066-2 (painettu) ISBN 978-952-206-067-9 (pdf) ISSN 1457-3121
LisätiedotKansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen
Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen
LisätiedotUlkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet
Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)
LisätiedotPaikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.
Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset
Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana
LisätiedotAkkreditointi menestyksen takeena
Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere
LisätiedotKohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä
Lontoon julkilausuma Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä 1 Johdanto 1.1 Me, Bolognan prosessiin osallistuvien maiden korkeakoulutuksesta
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotTaina Saarinen Jyväskylän yliopisto Soveltavan kielentutkimuksen keskus taina.saarinen@campus.jyu.fi
1 Taina Saarinen Jyväskylän yliopisto Soveltavan kielentutkimuksen keskus taina.saarinen@campus.jyu.fi KORKEAKOULUJEN LAADUNVARMISTUKSEN LYHYT HISTORIA SUOMESSA Suomessa on vuodesta 2005 auditoitu yliopistojen
LisätiedotSTM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori
STM:n asiantuntijaryhmän suositukset Seppo Soimakallio Professori Tampereen yliopisto, Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS STM:n asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän jäsenet Professori Seppo Soimakallio
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotBolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola
Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida
LisätiedotMiksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?
Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu
LisätiedotKorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö
Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi 2017-2018 Lääkäriliiton peruskoulutuksen Lääkärifoorumi 11.5.2017 Kommenttipuheenvuoro: Arviointiasiantuntija, KT Hannele
LisätiedotKauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian
LisätiedotLAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA
LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.
Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne
LisätiedotEurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi
Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne
LisätiedotLaadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (ESG)
Laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (ESG) Ministerikokouksen toukokuussa 2015 hyväksymä Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,
LisätiedotSisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö
1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotArviointi - mitä ja miksi?
Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia
LisätiedotKorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön kansallinen säätely ja ohjaus laadunvarmistuksen perustana näkökulmia Suomesta ja Azerbaidžanista
Korkeakoulujen opetussuunnitelmatyön kansallinen säätely ja ohjaus laadunvarmistuksen perustana näkökulmia Suomesta ja Azerbaidžanista Kati Isoaho Korkeakoulujen opetussuunnitelmat ovat mielestäni kiehtovia,
LisätiedotKoponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi
Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Lisätiedot