Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry
|
|
- Annika Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry
2 SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna 7 Lihakset - Aada ja Joanna 8 Lihakset - Aada ja Joanna 9 Hengitys - Anton ja Ilpo 10 Kilpailuja - Anton ja Ilpo 11 Aistit - Emma, Lisa ja Tara 12 Aistit - Emma, Lisa ja Tara 13 Verenkiertoelimistö - Akseli ja Olli 14 Verenkiertoelimistö - Akseli ja Olli 15 Ruuansulatus - Ellis ja Julia 16 Vitsejä - Ellis ja Julia 17 Näkeminen - Bobi ja Joona 18 Näkeminen - Bobi ja Joona 19 Hermosto - Kasper ja Otto 20 Hermosto - Kasper ja Otto 21 Kuuleminen - Lotta ja Vilma
3 TESTAA TIETOSI Lue kirjoittamanne lehti ja vastaa kysymyksiin. Palauta vastaukset viimeistään hiihtoloman jälkeen 2.3. Mihin lihaksia tarvitaan? Miten lihakset toimivat? Mistä hermosto koostuu? Mikä on hermojen tehtävä? Mikä on luuston tehtävä? Miten luut taipuvat? Mitä veri kuljettaa? Millainen lihas sydän on? Mistä keuhkot täyttyvät, kun hengität sisään? Mitä vapautuu, kun hengität ulos? Mitä kautta ruoka kulkee elimistössä? Mihin ihminen tarvitsee ruokaa ja energiaa? Mikä on näköhermon tehtävä? Miten näkeminen tapahtuu? Miten kuuleminen tapahtuu? Miten voit suojata kuuloasi? Mitkä ovat ihon tehtävät? Mitkä ovat neljä päämakua, jotka kieli aistii?
4 LUUSTO Hampaiden uusiutuminen 7-vuotiaana alkava hampaiden uusiutuminen on pitkä vaihe elämää. Hampaat alkavat heilua ja ne irtoilevat pikkuhiljaa. Niistä osa on isompia joten niitten irroittaminen sattuu enemmän. Pääkallo on aivoja suojaava luu. Sen avulla ihmisen naaman piirteet muodostuvat ja nahka ei roikku maan tasalla. Kylkiluut suojaavat vatsan alueella sijaitsevia luita. Ne myös yhdistävät muita luita. Kylki luihin yhdistyy esimerkiksi rintalasta ja solisluut. Ilman sääri- ja reisiluita sinä et pystyisi seisomaan. Ne tukevat jalkojasi ettet vain olisi luuton möykky maan tasalla.
5 HAMPAIDENPESUOHJEET Paremmat Pese hampaitasi aamuin ja illoin. Muista käyttää mieluiten sähköhammasharjaa, muista myös aina käyttää hammastahnaa. Hampaita kannattaa pestä noin kahden minuutin ajan aina kun on mahdollista. Huonommat Anna hampaittesi muuttua keltaisiksi ja odota että ne alkavat haista. Sen jälkeen bakteerit alkavat rakentaa linnoja ja kyliä suuhusi. Sitten ala pesemään hampaitasi lusikalla ja saippualla, jotta bakteerit saavat ravintoa.
6 LIHAKSIA TARVITAAN: Lihakset muodostuvat lihassoluista, jotka muodostavat yhteensä lihaksiston. Lihakset ovat kiinni luissa jänteiden avulla. Lihakset liikuttavat luita. LIHAKSET Lihaksia tarvitaan nauramiseen, liikkumiseen, syömiseen, pureskeluun ja puhumiseen. Lihakset toimivat supistumalla ja veltostumalla. Jotkut lihakset esimerkiksi hauis- ja olkalihakset ovat tahdonalaisia, eli ihminen voi vaikuttaa siihen milloin ne supistuvat. Osa lihaksista taas ovat tahdosta riippumattomia eli ihminen ei vaikuta niiden supistumiseen.
7 LIHAKSIA TARVITAAN: MUOTO JA TOIMINTA: Lihakset muodostuvat lihassoluista, jotka muodostavat yhteensä lihaksiston. Lihakset ovat kiinni luissa jänteiden avulla. Lihakset liikuttavat luita ja lihaksia tarvitaan nauramiseen, liikkumiseen, syömiseen, pureskeluun ja puhumiseen. Lihakset tarvitsevat happea ja energiaa. Lihakset ovat muodoltaan pitkulaisia ja lihakset antavat muodon ja ryhdin keholle. Lihakset voivat siis venyä ja kasvaa kun niitä harjoittaa ja voivat myös venähtää. Lihakset toimivat supistumalla ja veltostumalla. Jotkut lihakset esimerkiksi hauis- ja olkalihakset ovat tahdonalaisia, eli ihminen voi vaikuttaa siihen milloin ne supistuvat. Osa lihaksista taas ovat tahdosta riippumattomia eli ihminen ei vaikuta niiden supistumiseen. Kun haetaan urheilialle ominaisia piirteitä, lihakset ovat vahvoilla. Matti, mikä sinulla tuossa vatsassa pullottaa? Oletko lihonut? - En, ne ovat minun SUURET vatsalihakseni
8 REVÄHTÄMINEN Kun lihas revähtää se venyy äkillisesti ja voimakkaasti, lihas menettää supistumis kykyä, ja se ei pysty kunnolla toimimaan. Vamma aiheuttaa kipua. Ensi apu revähtämiseen on K-K-K eli kohoasento kompressio, puristus ja kylmä. Esimerkki: Revähtänyt nilkka nostetaan koholleen ja siihen laitetaan puristusside ja kylmää. K-K-K vähentää turvotusta, auttaa kipuun, ja nopeuttaa paranemista. Nilkka annetaan levätä pari päivää jonka jälkeen sitä aletaan kuntouttamaan pienellä venyttelyllä. Yleensä revähdys tulee nilkkaan tai reiteen urheillessa.
9 HENGITYS Näin keuhkoihin mahtuu mahdollisimman suurimäärä ilmaa. Kun ihminen haukottelee hän saa normaalia enemmän happea. Aikuinen hengittää keskimäärin 18 kertaa minuutissa. Lapsi hengittää minuutissa enemmän kuin aikuinen. Ihminen hengittää suun tai nenän kautta. Happea sisältävä ilma kulkee henkitorvea pitkin keuhkoihin. Henki torvi jakautuu kahteen. Veri kuljettaa hapen kehoon. Sisäänhengityksessä ihminen saa ilmasta happea, uloshengityksessä ihminen poistaa kehosta hiilidioksidia. Ihminen hengittää hengityselimistön avulla. Hengityselimistöön kuuluu keuhkot ja hengitystiet. Kun ihminen hengittää sisään, keuhkot ja rintakehä laajenevat ja keuhkojen alapuolella oleva pallealihas supistuu. Ihmisellä voi olla astma se on hengitystauti. Josta voi saada astma kohtauksen joka estää hengen ottamista. On olemassa astma lääke joka auttaa.
10 Pallon liikuttaminen-kilpailu Tarvitset: Pingispallon tai ilmapallon esim. Neljää oppilasta kohden, maalarinteippiä ja kynä. Merkitkää maaliviiva teipillä lattiaan koittakaa puhaltaa pallo yhdellä henkäyksellä se jolla pallo menee pisinmälle voitaa. Höyhenen lennätys-kilpailu Tarvitaan: Yksi höyhen kutakin opppilasta kohden. Heittäkaa hoyhenet ilmaan ja yrittäkää pitää höyhenet ilmassa kun höyhenesi putoaa siirry katsohjaksi. Voittaja on se joka pystyy pitämäänsitä ilmassa pisinpään.
11 AISTIT Ihmisellä on näkö- ja kuuloaistin lisäksi monia muitakin aisteja. ihossa on lämpötilaa ja kosketusta aistivia soluja eli kyseessä on tuntoaisti. Erilaisia makuja aistivat solut sijaitsevat kielessä. Hajuja aistivat solut ovat nenässä. Aistit helpottavat ihmisen jokapäiväistä elämää. Iho suojaa kehoa kuivumiselta ja pöpöjenaiheuttajilta. Iho ei päästä lävitseen vettä, bakteereita ja likaa, iho myös suojaa kehoa auringon säteilyltä. Sormia ja varpaita suojaa kynnet. Karvat kasvavat ihosta ja suojaavat sekä lämmittävät ihoa. IHO Osa ihon soluista aistii ympäristön lämpötilaa. aistivat solut lähettävät lämpötilasta tiedon aivoihin hermoja pitkin. Aivot muodostavat tiedoista aistimuksen. Jos on lämmin, hikirauhaset alkavat erittää hikeä ulos kehosta, jolloin keho viilenee. Jos on kylmä, iho menee kananlihalle, ihokarvat nousevat pystyyn, Ja verenkierto nopeutuu ja ihminen tärisee jolloin tärinä lämmittää lihaksia, niin kuin muutakin lihas toimintaa.
12 NENÄ Tärkeää: Nenässä on soluja, jotka aistivat hajuja ja tuoksuja. hajuaisti turtuu nopeasti eli se -Iho suojaa kehoa ja säätelee sen lämpöä. tottuu johonkin hajuun, eikä aisti sitä voimakkaana pitkään. Silloin kun on nuha, hajuaisti toimii heikosti ja ruokaa ei maista hyvin. Hajuaisti on makuaistia paremmin. -Kieli aistii makuja ja nenä hajuja. -Tasapainoaisti auttaa kävelemään pystyssä. TASAPAINO Tasapainoaistia tarvitaan, jotta ihminen ei kaatuile, vaan pystyy kävelemään pystyssä. Tasapaino elin sijaitsee sisäkorvassa. Aivot tarvitsevat tasapainoelimen tietoja. Jos tasapainoelin häiriintyy, siitä aiheutuu huimausta ja pahoinvointia. Tasapainoaistin liiallinen ärsytys aiheuttaa myös matkapahoinvointia. Leijona toiselle: - Miksi ihmeessä sinä syöt kamelin kakkaa? Anteeksi vain minun on pakko syödä kun söin äsken poliitikon, ja minun on pakko saada tämä kamala maku pois suustani.
13 VERENKIERTOELIMISTÖ Sydäntä ja verisuonia kutsutaan yhdessä verenkiertoelimistöksi. Verenkierron tehtävä on kuljettaa ravintoaineita ja happea kehon soluille. Verisuonet jotka vievät verta sydämestä poispäin ovat valtimoita. Laskimot ovat verisuonia jotka tuovat verta sydämeen. Laskimoita pitkin tuleva hiilidioksidipitoinen veri tulee sydämen oikeaan eteiseen ja sieltä kammioon. Sieltä se menee keuhkoihin jossa hiilidioksidi poistuu ja tilalle tulee happea. Veri jossa on paljon happea virtaa keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan puoliskoon. Veri virtaa ensin eteiseen ja sieltä kammioon ja sieltä taas elimistöön. KUINKA MITATA OMA SYKE? Istu paikallesi ja laita kätesi kaulavaltimon päälle. Laske kuinka monta lyöntiä sydän lyö minuutissa.
14 Verenkierto Sydän on yleensä noin oman nyrkin kokoinen. Sydän on pumppu joka saa veren kiertämään kehossa. Aikuisen sydän lyö n lyöntiä minuutissa. Lapsen taas lyö n Ihmisen kaikki veri kulkee sydämen kautta yhden minuutin aikana. Sydän on oikeasti litteä ja neliö. Nuorisokielessä sydän tunnetaan myös <3 :nä Sydämeen ei mahdu kahta ämmää! Jos haluaa osoittaa rakkautta toiselle pitää ampua nuoli kohteensa sydämeen. Sydän sijaitsee ihmisen vasemman jalan kantapäässä.
15 Ruuan matka elimistössä Ruuasta saatavaa energiaa tarvitaan kasvun, solujen uusiutumiseen, liikkumiseen ja jopa ajattelemiseen. Päivän aikana pitäisi syödä aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, ja juoda kaksi litraa vettä. Napostelua ja rasvaista ruokaa pitäisi välttää. Monipuolinen ruoka auttaa pysymään kunnossa Ruokaa tarvitaan kasvuun, kehitykseen ja jaksamaan. Kun solut uusiutuvat, ne tarvitsevat ruuasta energiaa. Kehon tärkein energianlähde ovat hiilihydraatit. Vilja tuotteet,peruna ja kasvikset sisältävät paljon hiilihydraatteja. Jos ei syö monipuolisesti, voi tulla puutostauteja, jotka näkyvät esimerkiksi ihon, hiusten tai kynsien kunnon huonontumisena. Ruoka kulkee ruuansulatuskanavan läpi Kieli annostele ruuan hampaiden pureskeltavaksi. Hampaat hienontavat ruuan. Samalla sylkirauhaista eristyy sylkeä. Sylki kostuttaa ruuan helpommin nieltäväksi. Syljen aineet aloittavat ruuansulatuksen. Nielu ja ruokatorvi kuljettavat ruuan mahalaukkuun. Ruokatorven lihakset supistavat ja työntävät ruokamassaa alaspäin kohti mahaa ja se poistuu paksusuolen kautta peräsuoleen ja peräaukon kautta ulos.
16 Ravinnosta saa energiaa Ruuansulatus tapahtuu ruuansulatuselimistön avulla. Siihen kuuluu yli seitsemän metriä pitkä sulatus kaava, se alkaa suusta ja päättyy peräaukkoon. Solut ottavat ravintoaineita hapen avulla energiaa. Vitsejä Kova kakka Kaksi kovaa kakkaa leikki hiekkalatikolla. Ripuli liittyi seuraan ja kysyi: -Saanko tulla leikkiin mukaan? Kovat kakat kääntyivät ja katsoivat ripulia ja tokaisivat: -Tämä leikki on vain koville kavereille! Pikku-kallelta pääsi pieru. hän totesi tyynesti: -Olipa röyhkeää ruokaa, kun heti tuli reijälle huutelemaan.
17 NÄKEMINEN Näkemiseen tarvitaan silmät ja aivot. Ihmisellä on kaksi silmää. Toinen silmä lähettää aivoihin erilaista kuvaa kuin toinen. Silmän rakenneosat Silmässä on eri osia. Mustuainen on suunnilleen keskellä silmää. Sen ympärillä on värikalvo. Suurin osa silmästä on kirkasta hyytelöä. Näköhermo on kuljettaa tietoa aivoihin. Silmän uloin kerros on sarveiskalvo, joka suojaa silmää. Värikalvon oikea nimi on iiris. Näköhavainto tapahtuu aivoissa. Silmien suojaaminen Silmiä kannattaa suojata tarpeen mukaan. Ihminen räpäyttää silmiä monta kertaa minuutissa. Ripset ja kulmakarvat suojaavat silmiä. Aurinkolaseja käytetään auringon sädettä vastaan. Tietoa silmistä Jos luet pitkään kirjaa tai katsot pitkään sinivaloa niin silmäsi alkaa rasittua. Jos katsot pitkälle jonkin aikaa niin silloin silmäsi lepäävät. Nukkuminen on paras tapa antaa silmien levätä.
18 Tämä on illuusio. Aivosi hämääntyvät kuviosta. Näkövammaiset Mitä näet? Kaikki ihmiset eivät näe. Jotkut ovat hämäräsokeita. Hämäräsokeus on sitä että kun valot sammuu niin silmä ei totu siihen. Jotkut saattaa olla taas värisokeita. He eivät näe värejä. Eeppinen juttu silmästä Katso peiliin niin, että näet silmäsi. Katso silmäsi mustuaista. Pistä silmäsi hetkeksi kiinni ja avaa ne. Huomaatko, että mustuaisesi muuttaa kokoa? Koska silmäsi yrittää tottua valoon/pimeyteen.
19 HERMOSTO Keskushermosto voi vaurioitua. Aivovaurio voi aiheutaa puhekyvytömyyden. Kypärän käyttö pyöräillessä ja monissa muissa urheilulajeissa, se antaa vielä aivoille elintärkeän lisäsuojan. Alkoholi, liima, huumeet ja väärin käytetyt lääkkeet, häiritsevät aivojen toimintaa ja heikentävät siten ajattelua kasvuiässä oleva nuoren hermosto on erittäin altis vaurioille. Muisti ja oppiminen. Ihmisillä on sekä lyhytkestoinen että pitkäkestoinen muisti Lyhytkestoinen muisti on työmuisti. Lyhytkestoisesta muistista siirtyy pitkäkestoiseen muistiin joka tapahtuu vuoden päästä. Koulussa käytetään kokoajan lyhytkestoista muistia sekä pitkä kestoista. Pitkäkestoisesta muistista tieto voidaan palauttaa mieleen tarvittaessa.
20 Hermot kuljettavat viestejä Refleksi suojaa kehoa vahingoittumiselta Hermot koostuvat hermosoluista, jotka saavat tietoja aisteilta kaikkialta kehosta. Hermot ovat kuin ohuita johtoja, jotka kuljettavat aistien antamat tiedot selkäytimeen. Selkäydin välittää tiedot aivoihin. Esimerkiksi jos ihminen koskettaa kuumaa astiaa hän vetää kätensä nopeasti pois ennen kuin ehtii edes ajatella astiaa. Aivot käsittelevät ja tulkitsevat tiedot sekä antavat toimintaohjeita. Ohjeet kulkevat selkäytimen kautta hermojen mukana muualle elimistöön. Hermot siis välittävät aisti- ja tietoviestejä. Keskushermosto ohjaa ja säätelee sekä elintoimintoja ja että liikkeitä. Aivot myös varastoivat tietoja muistiin. Tehtävä1. Välineet: tyhjä talouspaperi rulla jonka sisään mahtuu pieni pallo. 1. Pari pudottaa talouspaperi rullan läpi pallon. 2. Yritä ottaa pallo kiinni putken ala puolelta kättä ei saa laittaa valmiiksi putken alapuolelle 3. Miten onnistuit? 4. Toista koe niin että et näe milloin pari ottaa käden irti pallosta 5. Miten nyt onnistuit? Tehtävä 2. välineet: tuoli 1. Asetu tuolille istumaan. 2. Pyöritä vasemmalla kädellä jalan päällä ympyrää. 3. Tee samaan aikaan oikealla kädellä jalan päällä edestakaista liikettä eteen ja taakse
21 KUULEMINEN Kuulemiseen tarvitset aivoja. Kuulo on aisti. Kuulo aistilla kuulet mitä ympärilläsi tapahtuu ja korvat tiedostavat onko jokin ääni tuttu vai vieras. Kuulo on hauras sitä tulee suojella kovilta ääniltä.
22 Näin kuulet Ihminen kuulee aivojen avulla. Äänet ovat ääniaaltoja jotka korvat kuulevat. Korvalehti välittää äänet korvakäytävään ja korvakäytävää pitkin tärykalvoille. Tärykalvolta se menee kuuloluille ja kuuloluita pitkin simpukkaan. Simpukka ottaa äänen ja lähettää sen kuulohermoa pitkin aivoille. Korvien suojaus Korvia pitää suojata kovalta meluilta. Korvia kannattaa suojella erinäisillä kuulosuojaimilla. Melua saattaa esiintyä työmaalla, koulun teknisen työn luokassa ja diskoissa. Jos on meluisessa paikassa eikä ole kuulosuojaimia niin kuulo saattaa heikentyä tai jopa kuuroutua. Myös lyhytkestoinen kova ääni voi vaurioittaa kuuloa. Jatkuva melu voi aiheuttaa tinnitusta, joka aiheuttaa että ihminen kuulee koko ajan pientä ääntä.
23 Viittomakieli Kuulovamma Kuurot ovat kehittäneet oman viestintä tavan jolla he pystyvät kommunikoimaan toisten ihmisten kanssa. Sitä kutsutaan viittomakieleksi. Siinä liikutetaan käsiä eri tavoilla. Suulla puhutaan ihan normaalisti äänettömällä tavalla. Viittomakielessä on eri murteita eri maissa. Maailmassa on paljon kuulovammaisia. Jotkut heistä eivät ole täysin kuuroja. Jotkut taas ovat kokonaan kuuroja ja he eivät kuule mitään. Vanhuksilla kuurous on yleistä. Mitä kuvissa lukee? Katso sivu 23 ja 22.
24 Kuvat: Curly ry
Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotAyl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.
Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ruumiinosat ja ulkonäkö Kielitieto: sanatyypit https://www.osaansuomea.fi/opi-suomea-2/osaan-substantiivit-2/
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotSISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotSisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa
Sisällys Maapallo täynnä elämää 1 Erilaisia eliöitä... 8 2 Pieni ja kestävä itiö... 12 3 Siemenestä kasviksi... 18 4 Tasalämpöiset selkärankaiset... 22 5 Vaihtolämpöiset selkärankaiset... 26 6 Selkärangattomia
Lisätiedot1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...
Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4
LisätiedotToimintaohje onnettomuustilanteissa
Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotPitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?
'' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle
LisätiedotHyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotSarjakuva- www.ransu.info
Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotJohdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.
Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotUsein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista
Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti
LisätiedotSäännöt. Pelivalmistelut
Haasteet Haasteet 1. Lusikka kuppiin 2. Posse Pong 3. Räkäpallo 4. Syömäpuikkohaaste 5. hamsteriposket 6. Lattian kautta kuppiin 7. Korttipalapeli 8. Lajitteluhaaste 9. Pingis ristinolla 10. Lusikkaflipperi
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotWeAreMicrobiome tutkimus KOTIOHJEET. Luethan huolellisesti nämä ohjeet.
WeAreMicrobiome tutkimus KOTIOHJEET Hyvä tutkittava, Kiitos, että olet mukana tässä tutkimuksessa! Tässä paketissa on sinulle välineet 1) sylkinäytteen, 2) virtsanäytteen ja 3) ulostenäytteen ottamiseen.
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotSääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.
3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotLöydä itsellesi sopiva tukisukka.
Mitä ovat tukisukat?...1 Löydä itsellesi sopiva sukka...3 Kuinka se toimii?...5 Viisi hyvää harjoitusliikettä...7 Tukisukan pukeminen...9 Näin löydät oikean koon... 10 Pesuohje... 10 Tukisukat 2 Tukisukat
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotValmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).
Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion
LisätiedotKodin kokonaisturvallisuus
Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)
LisätiedotOpas omatoimiseen harjoitteluun
Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotYhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala
Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet
LisätiedotPuhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.
Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden
LisätiedotSelkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia
1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotBAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN
KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT
LisätiedotTILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE
Savonia-ammattikorkeakoulu 2013 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE Alaotsikko T E
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotTasapainoinen Ravitsemus
Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotBroilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini
Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen
LisätiedotHigh Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi
H.I.T High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! 58 KUNTO 13/2014 kuntoplus.fi Hiki virtaa, henki salpautuu ja suussa saattaa maistua veri KUNTO -lehden kivikovassa H.I.T.-treenissä.
LisätiedotJAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT
JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?
Lisätiedot11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.
Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan
LisätiedotMalliratkaisu Kuulonsuojaimet
Malliratkaisu Kuulonsuojaimet KUULONSUOJAINTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian vähän, kuulo vaurioituu. Jos ne vaimentavat liikaa, varoitusäänien kuuleminen on vaikeaa (mikä
LisätiedotAKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille
AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotTeksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg
Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi
LisätiedotTouch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä
Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.
LisätiedotSALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO
SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA
ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin
LisätiedotMeijän koulu IHMINEN. Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan. V/2016-ta - 1 -
Meijän koulu IHMINEN Pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat ja vatsaa taputan V/2016-ta - 1 - IHMINEN ihmisen vartalo, ihmisen keho, ihmisen kroppa pää olkapää, olkapäät käsi, kädet rinta
LisätiedotKotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:
Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta
LisätiedotTunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen
Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotOHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI!
1/8 OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! Sinulla on nyt hallussasi testi, jolla voit arvioida oman älykkyytesi. Tämä testi muodostuu kahdesta osatestistä (Testi 1 ja Testi ). Testi on tarkoitettu vain yli neljätoistavuotiaille.
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotPerhepäivähoidon hygieniaohjeet
Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa
LisätiedotVälipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa
Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?
LisätiedotMitä leikkausosastolla tapahtuu
Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää
LisätiedotBLUES MK -01 Blue. Nimi Nro
BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotLIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016
LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016 Lions Quest elämisentaitoja-ohjelman pääkouluttaja Ulla Sirviö-Hyttinen TAVOITE: Jokainen meistä tarvitsee tunteen siitä, että kuulumme
LisätiedotPotkutekniikka: vinkkejä 1. N. 45 asteen vauhti, potkaiseva jalka 45 kulmassa (varpaat eivät osoita suoraan maahan) 2. Tukijalka jättää tilaa potkaisevalle jalalle. Tukijalka on lähes pallon tasalla. 3.
LisätiedotMiten kuljet kouluun?
Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
LisätiedotKESÄKSI RANTAKUNTOON 30 PÄIVÄSSÄ
KESÄKSI RANTAKUNTOON 30 PÄIVÄSSÄ Onko kroppa jo bikinikunnossa kesäksi? Ellei, niin nyt on hyvä hetki hypätä mukaan KUNTO PLUS -lehden kesän treenijaksoon. Määrätietoisella satsauksella voi virittää ja
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotMittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen.
TIETOA MITTAUKSESTA VERENPAINE Olet saanut käyttöösi Beurer-mittalaitteen ja puhelimen. Mittalaitteella mitataan verenpaine ja syke. Mittauksen jälkeen puhelin lähettää mitatut arvot hoitajalle. Käsittele
Lisätiedot