Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Transkriptio

1 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004

2 Käytettävyysongelma?

3 biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä käyttäjä tunteva olento ajatteleva olento tietoinen olento tiedostamaton olento

4 Ihmistä tutkii... psykologia yksilön käyttäytyminen kognitiotiede tiedonkäsittely filosofia/empiirinen tiede sosiaalipsykologia ryhmien käyttäytyminen antropologia kulttuurit sosiologia yhteiskunnat lääketiede (biologia&kemia)

5 Käytettävyys... User Goals Task Environment Equipment Context of use Effectiveness Efficiency Satisfaction Product Usability measures

6 Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä oleva Tiedon etsintä Neisser, Ulric (1976) Cognition and Reality. Principles and Implications of Cognitive Psychology

7 Havaintokehä Tarkkaavaisuus Vireystilat, keskittyminen / Valikoiva tarkkavaisuus / Nopeus Prosessointi Assosiaatio, hahmontunnistus, hahmolait / Sensoriset muistit, työmuisti, pitkäkestoinen muisti / Ongelmanratkaisu, suunnittelu ja muut korkeammat kognitiiviset prosessit Input Aistit:tunto, haju, maku, näkö, kuulo ärsykekynnys / adaptio Output Kehon liikkeet (lihakset) & muutokset kehossa (punastuminen, etc.)

8 Tuntoaisti paine, kipu, värähtely, lämpö ja kylmä 1) Vapaat hermopäätteet. Ilmeisesti ainakin osa erikoituneita (kosketus, paine, kipu, kuuma ja kylmä) mutta esim. kova paine tai lämpö voi tuntua kivulta. Yleisin ihon reseptorityyppi. Muutokset hitaita, ei tarkka. 2) Kymmenkunta erikoistunutta reseptorityyppiä. Esimerkiksi: 1) Meissnerin reseptori. Nopea havaitsemaan muutoksia, tarkka. Huulet ja sormet. 2) Krausen reseptori. Sukupuolielimissä. Liittynee mielihyvään. 3) Hius/karvareseptorit 3) Erottelukyky erilainen eri ihon osissa (etusormi 0.25 cm / peukalo 0.3 /peukalon kynsipuoli 0.75 / selkä 4.2 / yläkäsivarren ulkopuoli 16.3) 4) Kevyen kosketuksen aistit adaptoituvat hyvin nopeasti. (jopa 1/100 sekuntia. Esim. vaatteita ei koko aikaa tunne) 5) Sisäelimien aistit: paine, kipu, lämpö, kylmä.

9 Asento Lihasaisti, jänneaisti ja nivelaisti. Ihminen havaitsee ruumiin ja raajojen asennot näiden avulla Tasapainoaisti sisäkorvan kaaritiehyeissä olevat solut reagoivat pään asentoon ja sen liikkeisiin.

10 Kemialliset aistit: maku ja haju Neljä makua: Makea (kielen kärki), karvas (kielen takaosat), hapan (kielen sivut), suolainen (heti kärjen vieressä oikealla ja vasemmalla; päällekkäin makean ja suolaisen kanssa) Suurin osa koetuista makuvariaatioista johtuu hajuaistista. Hajureseptorit uusiutuvia laaja reseptoriperhe, jonka avulla voidaan tunnistaa satoja erilaisia hajuja. (Vrt. Näköaisti, jossa vain 3 reseptorityyppiä. adaptiivisia

11 Kuuloaisti Jatkuva informaatiovirta Ääntä ei voi pysäyttää, ei aikaa miettiä Ei voi kuulla taaksepäin Sarjallisuus Ärsykkeen luonne peräkkäistä -> laajojen informaation määrien käsittelyn hitaus Katoaa nopeasti pois mielestä vaatii koodaus merkityksiksi -> kieli Äänen korkeus, voimakkuus, suunta. paikallistamiskyky hyvin tarkka, jopa 1 asteen tarkkuus ei kuitenkaan voi tietää onko aivan edessä vai aivan takana Vastaanottaa vain vähän tietoa kerrallaan (mutta vrt. ns. coctailkutsu-ilmiö: hälyn seastakin ihminen havaitsee oman nimensä, joten lyhyen aikaa aivot prosessoivat suuren määrän äänitietoa.)

12 Kuuloastit Äänivalikot: Earicons:

13 Näköaisti Rinnakkaista tiedon käsittelyä Näköhavainto konstruoidaan sirpaleista. Top-down-prosesseilla on merkittävä rooli. Silmät hyppivät kohteessa nopeasti hyppien (sakkadeina); väliin jääviä kohteita ei nähdä.

14 Näköaisti Lukeminen: Fiksaatiopisteessä nähdään noin 5 asteen alueelta (n. 12 kirjainmerkkiä eteenpäin ja 4 taakse.)

15 Näköhavainnon prosessointi Viivat ja niiden asento hajotetaan ensin osiin Näköaisti muodostuu eräällä tavalla viivoista Väri-informaatio prosessoidaan kolmessa omassa kanavassaan (ilman muotoja): 1) sininen/keltainen 2) punainen/vihreä - 3) tumma/vaalea (akromaattinen kanava). Kolmiulotteinen informaatio käsitellään omassa kanavassaan. molemmilla silmillä erittäin tärkeä rooli

16 Värien aistiminen Tappisolut (sininen punainen ja vihreä) + sauvasolut (hämäränäkö) Sininen havaitaan huonosti fiksaatiopisteessä (siniseen parhaiten reagoivia tappisoluja vähän. Värejä kyetään erottamaan jopa 7 miljoonaa? erottaa / havaita / tunnistaa -> kieli & käsitteet 3 ominaispiirrettä: Värisävy (aallonpituus) / Valoisuus ja kirkkaus / Värikylläisyys (kuinka puhdas väri on).

17 Ääreis- ja hämäränäkö Ääreisnäöllä liike ja muutokset havaitaan hyvin. Värit erottuvat huonosti ääreisnäöllä. Punainen väri näkyy huonosti hämäränäöllä mutta se ei poista hämäränäköä kuten muut aallonpituudet.

18 Erottuvuus: Kuvio/tausta ja kontrasti

19 Konstanssi-ilmiöt Ärsykkeiden ominaisuudet havaitaan vakioina vaikka niiden ominaisuuksien suhteet muuttuvat Tärkeimpiä konstanssi-ilmiöitä ovat: 1. Koon konstanssi: esineen koko pysyy samana, vaikka katseluetäisyys vaihtelee: esimerkiksi sama henkilö eri etäisyyksiltä nähtynä. Tämän saavat aikaan kohteen opittu koko ja pintagradientit. 2. Muodon konstanssi: esineen muoto pysyy samana, vaikka katselukulma vaihtelee: esimerkiksi pallo näyttää pallolta niin yläpuolelta kuin sivulta katsottuna. 3. Vaaleuskonstanssi: esineen vaaleusaste pysyy samana, vaikka valaistus vaihtelee: valkoinen auto havaitaan valkoiseksi niin päivänvalossa kuin iltahämärässäkin. 4. Värikonstanssi: esineet näyttävät samansävyisiltä eri valaistuksessa.

20 Affordanssi Gibson, 1978 Ympäristön ja toimijan välinen suhde, joka määrittelee toimintamahdollisuudet Suhde voidaan purkaa neljään elementtiin: ympäristön ominaisuudet, jotka viittaavat toimintaan toimijan havaittavissa olevat asiat, jotka viittaavat toimintaan toimijan mentaalinen malli mahdollisista toiminnoissa toiminta-aktiin

21 Norman: Havaittava affordanssi Havaittavat toimintamahdollisuudet Kytkennät Loogiset Semanttiset Rajoitteet Loogiset Semanttiset Yms.