2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä."

Transkriptio

1

2 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin keräset aistivat kevyttä painetta, tottuvat nopeasti. 3. Pacinin keräset (aistivat ihon liikettä) 4. Merkelin levyt tottuvat hitaasti, aistivat pidempiaikaista kosketusta. 5. Ruffinin keräset aistivat pidempiaikaisia muutoksia, esim. ihon venytystä.

3 2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. Makusilmujen aistinreseptorit aistivat viittä makua: 1. karvas 2. hapan 3. suolainen 4. makea 5. umami Jos molekyyli sopii reseptorin aistinkarvojen muodostamaan muotoon, hermoimpulssi lähtee. Aivojen makuaistinalue sijaitsee isojen aivojen sivulla. Makuaistimus sisältää usein myös hajuaistimuksen.

4 Perusmaut

5 Aivojen aistinalueita

6 3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen! Ihminen kykenee haistamaan vähintään hajua paljonko tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi? Hajuaisti täydentää makuaistia.

7

8 Valo kulkee: 1. Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi linssiin. 2. Sädelihas säätää linssin muotoa (= valon taittumista). Sädelihas supistuneena linssi pyöreä taittaa valon lähelle. Sädelihas rentoutuneena linssi pitkulainen taittaa valon kauas. 3. Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle. 4. Verkkokalvolla ensin hermosolukerroksen läpi (väärinpäin suunniteltu?), sitten näkösolut. 4. Näköaisti

9 4. Näköaisti 5. Sauvasolut aistivat valon määrän (mustavalkoisena) Mitä enemmän näköpurppuraa eli rodopsiinia hajoaa fotonien vaikutuksesta, sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja. 6. Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille (Red Green Blue = RGB) herkistyneet tappisolut aistivat värit. 7. Pigmenttikerros pysäyttää valon ja heijastaa sitä takaisin aistinsoluille. 8. Jokaisesta näkösolusta lähtee hermo. Nämä yhdistyvät näköhermoksi takaraivon näköaistinalue.

10 9. Vasta aivojen näköalueella aistimus. Assosiaatioalueet yrittävät korjata näkövirheitä siitä optiset illuusiot. 4. Näköaisti

11 Illuusioita

12

13

14

15

16

17

18 Taittovirheet Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta. Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns. ikänäkö sädelihaksen väsymisestä. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti verkkokalvoa.

19 Kyynelneste Basaalikyynel Erittyy jatkuvasti Kosteuttaa silmää Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia, musiinia (sama kuin syljessä) Itkukyynel Sisältää paljon stressihormoneja! Refleksikyynel Viimassa, sipulia kuoriessa jne. Lähes vettä

20

21 Ääni 5. Kuuloaisti Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Korva muuttaa taajuudeltaan Hz olevat aallot hermoimpulsseiksi. Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.

22 Ääni kulkee 1. Korvalehti kerää äänet. 2. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon. 3. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara (malleus) alasin (incus) jalustin (stapeus) värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi. 4. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa. 5. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja takaisin kuulokäytävää. 6. Kuulokäytävän tyvikalvo värisee. 7. Tyvikalvon päällä olevien kuuloreseptorisolujen sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät hermoimpulssi lähtee. 8. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa (ohimolohkossa). 9. Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.

23 Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin. Matalat taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvikalvo leveä) ja korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvikalvo kapea). A

24

25 6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan kaarikäytävien hyytelökeot. Miksi karusellissa pyörimisen jälkeen huippaa?

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.

Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ruumiinosat ja ulkonäkö Kielitieto: sanatyypit https://www.osaansuomea.fi/opi-suomea-2/osaan-substantiivit-2/

Lisätiedot

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu

Lisätiedot

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä.

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä. AISTIT ULKONA Leena Taivalsaari Liite 1 Näköaisti 1. Näköaisti-tietokortit Näköaisti Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä aistina. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä. Ihmissilmä

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti? Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska Opinnäytetyö Kevät 2013 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti Aistifysiologia I (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita Aistisolut l. reseptorit muuntavat ympäristön energiaa (ärsyke l. stimulus) sähköisiksi muutoksiksi = transduktio Elektromagneettinen energia

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Aivot narikasta! Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin. Yhteistyössä

Aivot narikasta! Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin. Yhteistyössä Aivot narikasta! Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin Yhteistyössä 1 Heurekan Aivot narikasta! -näyttelyssä pidetään huolta aivoista monella eri tavalla. Kaikenlainen aivojen käyttäminen vaikuttaa

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke

Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, 7.2.2012, Imatra Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5

Lisätiedot

Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä

Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä -Case Nuuksion Taika Oy Palo, Heidi 2011 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Hajuaisti Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hajuaisti Aiheina Sense of olfaction, olfactory sense, sense of smell Smell, odor, scent, aroma, aistin toiminnasta makuaisti ohitetaan

Lisätiedot

Anu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ

Anu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ Anu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ Sosiaalialan koulutusohjelma 2018 AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ Yli-Pietilä, Anu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan

Lisätiedot

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A Järvenpää & maku A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A ESITYKSEN SISÄLTÖ SING-projekti ja sen

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto

Lisätiedot

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin

Lisätiedot

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. IHMINEN Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Käydään läpi perustietoa terveydestä

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) * Puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti Näkökulmia köliveneen ajamiseen Ville Voltti 1 Köliveneen ajaminen Ajaminen osana purjehdusta Ajotekniikka Hyvän pinnamiehen ominaisuudet Keskittyminen Harjoittelu Kilpailutilanteet Viisi askelta vauhtiin

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1

Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1 Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Aila Naalisvaara Aila Naalisvaara 1 Saperesta ruokakasvatukseen Sapere - menetelmää hyödynnettiin ja sovellettiin eri projekteissa

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki

Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki Sapere -menetelmä perustuu sensoriseen harjoitteluun eli aistikokemuksiin sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa

Lisätiedot

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä Minna Juurikivi 27.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Minna Juurikivi Koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön

Lisätiedot

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena Tero Kivinen Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Roope Raisamo Toukokuu 2015 ii Tampereen

Lisätiedot

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka

Lisätiedot

3 tunnin kerhokokonaisuus Lahden kampuksen tiedeluokassa

3 tunnin kerhokokonaisuus Lahden kampuksen tiedeluokassa Juulia Manninen & Oona Hillgén 30.11.2017 3 tunnin kerhokokonaisuus Lahden kampuksen tiedeluokassa Tarkoituksena on käyttää kolme tuntia niin, että ryhmä jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä on ensimmäiset

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi. Korvan makroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Ulkokorva, välikorva ja sisäkorva (M6p s966-980; Gray2p s902-919; Purves5p 281-9, RP 866-887) Ulkokorva (M6p s966-7; Gray2p s903-6) Korvalehden,

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera 88 Analysoitava valo tulee vasemmalta. Se okusoidaan kapeaan rakoon S (tulorako), josta se kollimoidaan linssillä L yhdensuuntaiseksi sädekimpuksi. Rako S on siis linssin polttovälin päässä linssistä.

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

16 Ääni ja kuuleminen

16 Ääni ja kuuleminen 16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä

Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä Ihmisen aistijärjestelmä Kolme tärkeää osa-aluetta: Aistinreseptorisolut, jotka vastaanottavat aistimuksia Hermosyyt, jotka välittävät aistimen ärsytyksestä syntyviä

Lisätiedot

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy

Lisätiedot

Melulukukäyrä NR=45 db

Melulukukäyrä NR=45 db Rakenteiden ääneneristävyys LEVYRAKENTEET 1..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melulukukäyrä NR=45 db Taajuus mitattu Lin. A-painotus A-taso 63 Hz 61 db 6 db= 35 db 15 Hz 50 db 16

Lisätiedot

FOLKHÄLSANIN TUTKIMUSKESKUS/DAGIS-TUTKIMUS. Rohkeaksi maistelijaksi

FOLKHÄLSANIN TUTKIMUSKESKUS/DAGIS-TUTKIMUS. Rohkeaksi maistelijaksi FOLKHÄLSANIN TUTKIMUSKESKUS/DAGIS-TUTKIMUS Rohkeaksi maistelijaksi SISÄLLYSLUETTELO Pedagogisen toiminnan tavoitteet jakson aikana s. 1 Yhteys Vasun laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin s. 1 Yhteys Vasun

Lisätiedot

RUOKA JA AISTIT 08/08/16. Marjasta elämykseksi - Sisältö. Makuverstaan teemoja kevät 2016 MAKUVERSTAS SEINÄJOELLA KEVÄT 2016

RUOKA JA AISTIT 08/08/16. Marjasta elämykseksi - Sisältö. Makuverstaan teemoja kevät 2016 MAKUVERSTAS SEINÄJOELLA KEVÄT 2016 08/08/16 Marjat, elintarvikkeet ja makuelämykset - Ruokaverstaan toiminta 5.8.2016, Ranua Marjasta elämykseksi - Sisältö Ruoka ja nautinto Hilla ja aistit Ruokaverstas kehitystyökaluna Työpaja MAKUVERSTAS

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

ROTTATOUILLE USA, 2007

ROTTATOUILLE USA, 2007 ROTTATOUILLE USA, 2007 Ohjaus: Brad Bird Pääosissa: Aksu Palmén / Patton Oswalt (Remy) Tuomas Uusitalo / Peter Sohn (Emile) Jorma Uotinen / Ian Holm (Skinner) Samuel Harjanne / Lou Romano (Linguini) Markus

Lisätiedot

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste Geometrinen optiikka Tasopeili P = esinepiste P = kuvapiste Valekuva eli virtuaalinen kuva koska säteiden jatkeet leikkaavat (vs. todellinen kuva, joka muodostuu itse säteiden leikkauspisteeseen) Tasomainen

Lisätiedot

Racket ohjelmointia osa 1. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014

Racket ohjelmointia osa 1. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Racket ohjelmointia osa 1 Tiina Partanen Lielahden koulu 2014 Sisältö 1) Peruslaskutoimitukset 2) Peruskuvioiden piirtäminen 3) Määrittelyt (define) 4) Yhdistettyjen kuvien piirtäminen 5) Muuttujat ja

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan

Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan Lyhennetty kirjasta: Kommunikaatioakustiikka Matti Karjalainen Teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Rajusti lyhennetty versio kurssille

Lisätiedot

Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste 80-01-13, Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena

Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste 80-01-13, Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena 13.1.1980 Kuulopsykologiaa... by Otto Romanowski 1 Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste 80-01-13, Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena on toimia jonkinlaisena alkeellisena tiedonlähteenä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Työfysioterapeuttien Syysopintopäivät

Työfysioterapeuttien Syysopintopäivät Työfysioterapeuttien Syysopintopäivät Tampere 11.11.2015 Työnäköoptikko Laura Kotilainen Esitystä ei saa kopioida ilman lupaa. Esityksen luovuttaminen & esittäminen kolmansille osapuolille on kielletty.

Lisätiedot

Moniaistisuus suunnittelupelin lähtökohtana Mmp-hanke

Moniaistisuus suunnittelupelin lähtökohtana Mmp-hanke Moniaistisuus suunnittelupelin lähtökohtana Mmp-hanke Kollin, Jan; Poiasnik, Maria 2012 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Moniaistisuus suunnittelupelin lähtökohtana Kollin, Jan Poiasnik,

Lisätiedot

Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin

Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin Tupola, Elina 2011 Laurea Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

Kuuloaistin ominaisuuksia

Kuuloaistin ominaisuuksia www.physicst day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 Kuuloaistin ominaisuuksia Professori Tapio Lokki Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

AISTIPOLKU TOIMINTATERAPIAN TUKENA - maisemansuunnittelun keinoin

AISTIPOLKU TOIMINTATERAPIAN TUKENA - maisemansuunnittelun keinoin AISTIPOLKU TOIMINTATERAPIAN TUKENA - maisemansuunnittelun keinoin Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa, syksy 2014 Saara-Maria Jokinen TIIVISTELMÄ LEPAA Maisemasuunnittelun

Lisätiedot

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

Terveydenhoito, ravitsemussuunnittelu SAPERE RUOKAILOA JA MONIPUOLISIA AISTIKOKEMUKSIA KOKO PERHEELLE!

Terveydenhoito, ravitsemussuunnittelu SAPERE RUOKAILOA JA MONIPUOLISIA AISTIKOKEMUKSIA KOKO PERHEELLE! Terveydenhoito, ravitsemussuunnittelu SAPERE RUOKAILOA JA MONIPUOLISIA AISTIKOKEMUKSIA KOKO PERHEELLE! SAPERE ILOINEN RETKI RUOKAMAAILMAAN! Syömään oppiminen vaatii harjoittelua siinä missä muidenkin taitojen

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

a ' ExW:n halkaisija/2 5/ 2 3

a ' ExW:n halkaisija/2 5/ 2 3 79 ------------------------------------------------- Esimerkki: Sama systeemi kuin edellä. a) Määritä kenttäkaihdin sekä tulo- ja lähtöikkunat. b) Piirrä äärimmäisten pääsäteiden kartio systeemin läpi.

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot

Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot SIRKKAA SOPASSA Esityksen sisältö Miten kuluttajat saadaan innostumaan hyönteisistä elintarvikkeena? Miten kuluttajat saadaan haluamaan hyönteisruokaa? Esteet hyönteisten hyväksyttävyyteen näyttävät olevan

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot