Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 77. Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 77 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:10-20:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Jorma Malila Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko Torsti Hokkanen Markku Antinoja Marianne Kaunio Marjut Huvinen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi toimialajohtaja kaupunkisuunnittelupäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö apulaisasemakaavapäällikkö lakimies, sihteeri kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 77 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 77 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 39 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 40 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 41 Otaniemen kokonaisuuteen liittyvät maankäytön ja 6 liikenteen suunnittelun tavoitteet sekä Otaniemen Kokokuva -raportti 42 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat 14 ja tavoitteet, alue , 10. kaupunginosa, Otaniemi 43 Westend III, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 24 tavoitteet, alue , 13. kaupunginosa Westend (palautettu ) 44 1 Matinkylän keskus II, Matinkallio, ehdotus 33 kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia) 45 2 Kivenlahden teollisuusalue, ehdotus kaupunginhallitukselle 39 asemakaavan muutokseksi, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti (Kh-asia) Klovinportti, asemakaavan muutosehdotuksen 49 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 26. kaupunginosa Mankkaa 47 5 Nihtisilta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 54 nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa Kilo Tillinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen 59 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Saunalahti, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti 49 Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen 68 hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 50 8 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 69

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Otaniemen kokonaisuuteen liittyvät maankäytön ja liikenteen suunnittelun tavoitteet sekä Otaniemen Kokokuva -raportti Valmistelijat / lisätiedot: Annina Stadius, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat Otaniemen kokonaisuuteen eli niin sanottuun Kokokuvaan liittyvät maankäytön ja liikenteen suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet, jotka tulevat tarkentumaan eri osa-alueiden asemakaavoituksen yhteydessä: 1.1 Asemakaavoituksella mahdollistetaan Aalto-yliopiston ja valtion tutkimustoiminnan sekä niihin tukeutuvan yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. 1.2 Asemakaavoituksella mahdollistetaan vähintään uuden asukkaan ( k-m 2 ) muuttaminen alueelle. Tästä määrästä on opiskelijaasumista noin kolmannes eli uutta opiskelija-asuntoa. Metroaseman ja keskuksen lähipiiriin tutkitaan merkittävää määrää opiskelija-, tutkijasekä vapailla markkinoilla myytäviä ja vuokrattavia asuntoja. 1.3 Mahdollistetaan kohdassa 1.2 esitetty lisäasukasmäärä huomioon ottaen alueelle riittävä palveluiden määrä, josta pääosa sijoittuu tulevan metroaseman ja kampuskeskuksen palveluvyöhykkeen yhteyteen. Alueen nykyisen ja tulevan maankäytön lisäyksen mahdollistama palvelurakenne selvitetään ja otetaan huomioon käynnissä olevan Otaniemen keskuksen kaavoituksessa. 1.4 Keskuksen ympärivuorokautisen elävän kaupunkitilan luomiseksi tutkitaan ylioppilaskuntien konseptiehdotuksen mukaisten toiminnallisten teemojen soveltuvuutta osaksi kampuksen kokonaisuutta yhteistyössä maanomistajien ja toimijoiden kesken.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / Alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. 1.6 Alueen maisemalliset ja luontoarvot turvataan ottaen huomioon suhde läheiseen Natura-alueeseen. 1.7 Alueen liikenneverkko ja -ympäristö suunnitellaan siten, että keskukseen muodostuva erinomainen joukkoliikennesolmu hyödynnetään täysimääräisesti. Metroaseman lähiympäristö on jalankulun ja pyöräilyn laadukas erityisalue, jossa korostuvat toiminnalliset ja laadukkaat aukiotilat. Saavutettavuuden parantamiseksi koko Otaniemen alueella HSL:n suunnitteleman joukkoliikenteen peruslinjaston lisänä tutkitaan esimerkiksi sukkulamaiseen liikennöintiin perustuvia ratkaisuja, jotka voitaisiin toteuttaa peruslinjaston lisänä esimerkiksi alueen toimijoiden yhteistyöllä. 1.8 Alueen tulevan katuverkon sekä jalankulku- ja pyörätieyhteyksien varaan rakentuvan maankäytön tulee tukea Otaniemen yhdistymistä Keilaniemen sekä Tapiolan keskuksen suuntaan. 1.9 Rantaraitti ympäristöineen muodostaa alueen keskeisen merellisen luontoja virkistysreitin, joka toteutetaan laadukkaasti kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien linjausten mukaisesti Aalto yliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen laatimaa niin sanottua Kokokuvaa kehitetään ja ylläpidetään yhteistyössä kaupungin kanssa ja sitä hyödynnetään silloin, kun osa-alueiden kaavoituksen tavoitteita hyväksytään kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kokokuvaa hyödynnetään, kun Otaniemen alueen kehittymisestä ja tulevaisuudesta käydään keskustelua esimerkiksi asukastilaisuuksissa sekä viestitään sidosryhmille ja kansalaisille. 2 merkitsee tiedoksi selostusosassa ja oheismateriaalissa kuvatun sekä lautakunnalle asiassa pidetyn selostuksen Otaniemen Kokokuvaan ja sen teemakokonaisuuksiin liittyen. Käsittely Asia käsiteltiin yhdessä asian 4 kanssa. Käsittelyn alussa ennen asiasta käytävää keskustelua puheenjohtaja Markkula ehdotti, että päätösehdotusta korjataan etukäteiskeskustelun tulosten perusteella jaetun puheenjohtajan yhteenvedon mukaan teksti- ja numerointimuutoksin.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 77 Esittelijä tarkensi Selostus - osion karttatekstin kuulumaan: Otaniemen keskustan vaikutusalueen likimääräinen sijainti. Jäsen Lahti teki lisäysehdotuksen kohtaan 1.6 rantojen käytöstä ensisijaisesti virkistysalueina. Jäsen Nevanlinna teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Kokokuva on maanomistajavetoisesti tehty dokumentti, joka käy läpi mahdollisia rakennuspaikkoja mutta ei sido asemakaavoitusta tekemään asemakaavoja ehdotetuille alueille eikä sido toteuttamaan asuntoja 7500 asukkaalle. Erityisesti alueen pohjoisrannan luonnontilaisuudesta on pidettävä huolta, ja vaikka virkistysalueita kehitetään, myös luonnontilaista ja kehittämätöntä rantaa tarvitaan alueella. Puheenjohtaja täydensi ja tarkisti ehdotustaan käydyn keskustelun perusteella päätöskohdasta ilmenevän mukaiseksi. Keskustelun kuluessa jäsenet Haapsaari ja Ahlman kannattivat korjattua päätösehdotusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt korjaukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 toteaa, että Kokokuva-raporttiin on koottu kaupungin sekä Aaltoyliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen tuottaman aineiston tärkeimpiä osia. Tätä ryhdytään kaupungin ja kaikkien Otaniemitoimijoiden yhteistyönä jalostamaan toiminnallisten ratkaisujen ja asemakaavoituksen perustaksi. Tätä jatkotyötä varten lautakunta hyväksyy seuraavat Otaniemen kokonaisuuteen eli niin sanottuun Kokokuvaan liittyvät maankäytön ja liikenteen suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet, jotka tulevat tarkentumaan tehtävien lisäselvitysten ja eri osa-alueiden asemakaavoituksen yhteydessä: 1.1 Asemakaavoituksen lähtökohtana on lautakunnan tekemä päätös Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille. 1.2 Asemakaavoituksella mahdollistetaan Aalto-yliopiston ja muun Otaniemessä tapahtuvan tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin tukeutuvan oppimisen ja yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. 1.3 Asemakaavoituksella mahdollistetaan vähintään uuden asukkaan ( k-m 2 ) muuttaminen alueelle. Tästä määrästä on opiskelijaasumista vähintään noin kolmannes eli uutta opiskelija-asuntoa. Erityisesti metroaseman ja keskuksen lähipiiriin tutkitaan merkittävää

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 77 määrää opiskelija- ja tutkija-asuntoja sekä vapailla markkinoilla myytäviä ja vuokrattavia asuntoja. Tämän lisäksi priorisoidaan Aalto Village - kokonaisuuden toiminnallista hankesuunnittelua ja asemakaavoitusta. Muilta osin asumisen sijoittumiseen lautakunta ottaa kantaa vasta Kokokuvan seuraavassa käsittelyvaiheessa syksyllä 2014 sekä eri asemakaavakohteita käsiteltäessä. 1.4 Mahdollistetaan kohdassa 1.2 esitetty lisäasukasmäärä huomioon ottaen alueelle riittävä palveluiden määrä, josta pääosa sijoittuu tulevan metroaseman ja kampuskeskuksen palveluvyöhykkeen yhteyteen. Alueen nykyisen ja tulevan maankäytön lisäyksen mahdollistama palvelurakenne selvitetään ja otetaan huomioon käynnissä olevan Otaniemen keskuksen kaavoituksessa. 1.5 Opiskelijayhteisöt ovat esittäneet rakentamismahdollisuuden varaamista metroaseman välittömästä läheisyydestä 24/7 Träfpunkt - opiskelijakeskusta varten. Ehdotuksen mukaisten toiminnallisten teemojen edellyttämien tilojen sijoittamista osaksi kampuksen kokonaisuutta tutkitaan yhteistyössä maanomistajien ja toimijoiden kesken. 1.6 Alueen asema valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. 1.7 Alueen maisemalliset ja luontoarvot turvataan ottaen huomioon suhde läheiseen Natura-alueeseen. Rantoja tulisi suunnitella käytettäväksi ensisijaisesti virkistysalueina. 1.8 Alueen liikenneverkko ja -ympäristö suunnitellaan siten, että keskukseen muodostuva erinomainen joukkoliikennesolmu hyödynnetään täysimääräisesti. Metroaseman lähiympäristö on jalankulun ja pyöräilyn laadukas erityisalue, jossa korostuvat toiminnalliset ja laadukkaat aukiotilat. Saavutettavuuden parantamiseksi koko Otaniemen alueella HSL:n suunnitteleman joukkoliikenteen peruslinjaston lisänä tutkitaan esimerkiksi sukkulamaiseen liikennöintiin perustuvia ratkaisuja, jotka voitaisiin toteuttaa peruslinjaston lisänä esimerkiksi alueen toimijoiden yhteistyöllä. Tätä koskeva periaateratkaisu tarvitaan osaksi Otaniemen keskusalueen asemakaavaehdotusta. 1.9 Alueen tulevan katuverkon sekä jalankulku- ja pyörätieyhteyksien varaan rakentuvan maankäytön tulee tukea Otaniemen yhdistymistä Keilaniemen sekä Tapiolan keskuksen suuntaan Rantaraitti ympäristöineen muodostaa alueen keskeisen merellisen luontoja virkistysreitin, joka toteutetaan laadukkaasti kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien linjausten

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 77 mukaisesti. Otaniemen osalta laaditaan oleskelu-, viher- ja muiden ulkotilojen taiteellisuutta ja viihtyisyyttä koskeva toteutussuunnitelma Aalto yliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen laatimaa niin sanottua Kokokuvaa kehitetään ja ylläpidetään yhteistyössä kaupungin kanssa ja sitä hyödynnetään silloin, kun osa-alueiden kaavoituksen tavoitteita hyväksytään kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kokokuvaa hyödynnetään, kun Otaniemen alueen kehittymisestä ja tulevaisuudesta käydään keskustelua esimerkiksi asukastilaisuuksissa sekä viestitään sidosryhmille ja kansalaisille. 2 merkitsee tiedoksi selostusosassa ja oheismateriaalissa kuvatun sekä lautakunnalle asiassa pidetyn selostuksen Otaniemen Kokokuvaan ja sen teemakokonaisuuksiin liittyen. Selostus Otaniemen Kokokuva on alueellinen tulevaisuudenkuva sekä maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma, jossa esitetään Otaniemen opetus-, tutkimus-, ja yritystoiminnan sekä asumisen keskeisimmät tavoitteet ja periaatteet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on Espoon kaupungin ja kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä oleva yhteistyössä laadittava nykyvaiheen ja tulevaisuuden tarkasteluun tähtäävä ajan kuluessa päivittyvä raportti. Raportti koostuu eri sektorien maankäyttöön liittyvistä tavoitteista ja näistä yhdistävistä teemoista. Aineistoa havainnollistetaan teemakartoin ja -kuvin, ja nämä voivat ohjata alkuvaiheen suunnittelua. Otaniemen Kokokuva- raportti päivittyy ja täydentyy ajan kuluessa erilaisin selvityksin ja tutkimustuloksin sekä tarkentuu osa-alueittaisen asemakaavoituksen edetessä. Kokokuvaa voidaan hyödyntää viestittäessä alueen tulevaisuudesta ja tavoitteista asukkaille ja sidosryhmille. Otaniemen aluetta asemakaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu Otaniemen ydinkeskustaan Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa metroaseman välittömään läheisyyteen. Asemakaavoituksella varmistetaan Aalto-yliopiston ja valtion tutkimustoiminnan sekä niihin tukeutuvan yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. Otaniemeen tavoitellaan merkittävästi lisää asumista ja alustavan laskelman mukaan sitä voi toteutua ainakin k-m 2 eli asuntoja noin uudelle asukkaalle, joista kolmannes voisi olla opiskelijaasumista. Otaniemen asemakaavoitus ja alueen Kokokuva Espoon kaavoituskatsauksessa 2014 on suunnittelun painopisteiksi kohdennettu täydennysrakentaminen metroasemien yhteyteen sekä kehittämis- ja täydennyshankkeet Otaniemen alueella. Tällä hetkellä

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 77 Otaniemen keskus, Maarinsolmu, Hagalundinkallio; Kehä I tunnelointihanke, Otaranta Servinniemen kaavamuutoskohteet ovat käynnissä. Otakaari ja Maarinranta sekä Kivimiehen ranta: itä- ja länsiosa kortteleista ovat mahdollisia seuraavia kaavamuutosalueita. Otaranta-Servinniemen asemakaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Tarkoitus on, että ehdotusvaihe tulee käsittelyyn Otaniemen Kokokuvaraportin jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Otaranta-Servinniemi asemakaavamuutoksen tavoitteet. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävillä olon jälkeen suunnittelua on jatkettu ja lisäksi on tehty liito-oravaselvitys sekä Natura-arvio, joka on lähetetty lausunnolle ELY-keskukseen. Ehdotus tuodaan lautakuntaan sen jälkeen, kun Otaniemen kokonaiskuva on käsitelty ja Natura-arviolausunto saatu. Otaniemen kampusalueen kaavoitus on juuri käynnistynyt. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskustaan ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöstä alueen vilkas ydin; monipuolisten toimintojen ja kaupallisten palveluiden keskus ja joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Kaavalla on kiireinen aikataulu ja tavoitteena on saada se hyväksytyksi tämän vuoden aikana. Maanomistus, kehittämismahdollisuudet sekä vuorovaikutus Otaniemessä on kaksi merkittävää maanomistajaa. Aalto-yliopistoon liittyvät kiinteistöt omistaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja suuren osan muista kiinteistöistä ja alueista Senaatti-kiinteistöt. Alueella on lisäksi joitain yksittäisiä maanomistajia. Keskeiset maanomistajat laativat yhteistyössä kaupungin kanssa alueen nykyvaiheen ja tulevaisuuden tarkasteluun soveltuvaa esitystä, joka on nimetty Otaniemen Kokokuvaksi. Kokokuva on koostettu eri sektorien maankäyttöön liittyvistä tavoitteista ja näitä yhdistävistä teemoista. Aineistoa havainnollistetaan teemakartoin ja -kuvin ja nämä voivat ohjata alkuvaiheen suunnittelua. Otaniemen Kokokuva- raportti päivittyy ja täydentyy ajan kuluessa erilaisin selvityksin ja tutkimustuloksin sekä tarkentuu osa-alueittaisen asemakaavoituksen edetessä. Kokokuvaa voidaan hyödyntää viestittäessä alueen tulevaisuudesta ja tavoitteista asukkaille ja sidosryhmille. Oheismateriaalina (webforum) esitetään tämän hetkinen Otaniemen Kokokuva-aineisto. Aiemmat alueen suunnittelua ohjaavat päätökset Otaniemi on kehittymässä voimakkaasti. Länsimetro on rakenteilla ja valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa ja kesäkuussa 2011 yliopiston toiminnat päätettiin

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 77 valtaosaltaan keskittää Otaniemeen. Aalto-yliopiston tavoitteet ovat korkealla. Aalto-yliopiston toimintaa kehitetään ensisijaisesti Otaniemessä. Espoon kaupungin strategia, Espoo tarina korostaa Otaniemen merkitystä Espoolle. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aaltoyliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Tässä päätösasiassa on otettu huomioon aiempi asiaan liittyvä päätöksenteko siten, että samoja asioita ei ole tarpeettomasti toistettu eikä tässä esitetty ole ristiriidassa aiemmin hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa. Nyt on esitetty hyväksyttäväksi suunnittelun kuluessa tarkentuneita tavoitteita ja toimenpiteitä Otaniemen koko laajemman alueen maankäytön ja liikenteen suunnitteluun liittyen. Yksittäisten asemakaavojen tavoitteet tuodaan erillisinä asioina hyväksyttäviksi päätöksentekoon ja ne kohdentuvat tarkemmin ko. kaava-alueeseen. Otaniemen alueen merkitys näkyy kaupunkisuunnittelussa muun muassa siten, että alueeseen liittyen on aiemmin tehty useita erillisiä ja merkittäviä linjauspäätöksiä. Seuraavassa viimeisimmät: KSL , Otaniemi, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Otaranta, muutos, alue KSL , Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille. KSL , Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma. KH , Raide -Jokerin linjaus Espoon alueella. Asuntorakentaminen Espoon kaupungin tavoite on mahdollistaa huomattavan paljon uutta asumista Otaniemen alueelle. Tapiolan kehittämisprojekti ja kaupunkisuunnittelukeskus ovat linjanneet Otaniemen asumiselle monipuolisen asuntokannan edellytykset. Tavoitteena on, että asukasmäärä kasvaa alueella ainakin asukkaalla, rohkeimpien visioiden mukaan vielä enemmän. Keskeisimmät asuntorakentamisen potentiaalialueet kuvataan suunnitelmien ja asemakaavoituksen edetessä. Kokokuvassa esitetään tämän hetkiset asuinrakentamisen potentiaalit ja niiden sijainti.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 77 Palvelut ja elinkeinot Asukasmäärän lisääntyessä ja maankäytön muuttuessa monipuolisemmaksi tulee sekä julkisia palveluja, elinkeinotoimintaa, että yksityisen sektorin palveluantia lisätä. Palveluverkko monipuolistuu entisestään ja elinkeinotoiminta elävöityy. Palvelurakenne todennäköisesti integroituu ympäristöönsä nykyisen kaltaisesti ja toimiva palveluverkko on osa keskeistä maankäytön suunnittelua koko Otaniemen alueella. Huomattava lisäasukasmäärä huomioon ottaen alueelle tulee turvata riittävä palveluiden määrä, josta pääosa sijoittuu tulevan metroaseman ja kampuskeskuksen palveluvyöhykkeen yhteyteen. Alueen nykyisen ja tulevan maankäytön lisäyksen mahdollistama palvelurakenne selvitetään ja otetaan huomioon Otaniemen kaavoituksessa. Liikenne ja liikkuminen Tulevaisuuden liikenteen ja liikkumisen suunnittelu tähtäävät siihen, että alueella jalankulku ja pyöräily joukkoliikenteeseen tukeutuen ovat keskeisimpiä liikkumismuotoja Otaniemen liikkumisreformin mukaisesti. Pysäköintialueet ja raideliikenneasemat ovat linkittyneet keskeisesti sekä näistä on tehty viihtyisiä ja ympäristöön sopivia elementtejä. Etäisyydet kohteiden välillä ovat lyhyitä, elämyksellisiä, viihtyisiä ja houkuttelevia. Otaniemen alueella tutkitaan merellisiä liikkumismahdollisuuksia sekä edellytyksiä asunto- ja palvelurakentamiselle, joka kytkeytyy luontevasti vapaa-ajan toimintoihin. Kaupunkitila, maisemarakenne ja rakennussuojelu, energiaomavaraisuus Otaniemen mittakaava muuttuu erilaisten hankkeiden toteutuessa. Maankäytön suunnitelmien ja kehittämishankkeiden edetessä tutkitaan kaupunkirakenteen ja maisemakuvan vuoropuhelua, sekä sovitetaan tulevat rakennukset rakennettu kulttuuriympäristö huomioon ottaen sekä pääkaupunkiseudun valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yhdistäen. Kestävä aluerakenne mahdollistuu, kun luodaan edellytykset kokonaisvaltaisen alueellisen energiajärjestelmän rakentamiselle. Tämä tarkoittaa alueellista ratkaisua, jossa energian tuotanto, siirto, jakelu, varastointi ja kulutus tukevat älykkäästi toisiaan. Luonnonsuojelun edellytyksiä parannetaan suunnittelussa Laajalahden Natura-alueen rajautuessa suunnittelualueisiin. Alueilla tulee olla selkeät luonnonsuojelulliset, maisemalliset, ja kaupunkikuvalliset tai virkistystoimintaa edistävät perusteet. Tutkimus- ja kehityshankkeet Tiedoksi Otaniemen alueella on käynnissä lukuisia erilaisia Espoon kaupungin ja Euroopan Unionin rahoittamia yhteistyöhankkeita. Näistä käynnissä olevia, Otaniemen alueella tapahtuvia tutkimustuloksia sovelletaan Otaniemen Kokokuva-raportissa sekä asemakaavoituksen edetessä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / / / Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 10. kaupunginosa, Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Annina Stadius, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue , Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan näidenkin rakennuksien kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli alueen keskeisen paikan luomisessa. Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön Keskustan asemakaavasuunnittelu kytketään laajempaan Otaniemikokonaisuuteen. Otaniemi-kokonaisuuden tavoitteet käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa Keskustan asemakaavoitusta jatketaan päätettävät kokonaistavoitteet huomioiden. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin yhdessä asian 3 kanssa. Käsittelyn aikana puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan päätöskohdista ilmenevin teksti- ja numerointimuutoksin. Jäsen Ahlman ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen valitaan lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko tehdyt korjaukset ja ehdotettu henkilövalinta tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue , Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi:

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / Keskustan asemakaavasuunnittelu on osa laajempaa Otaniemikokonaisuutta, jonka tavoitteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa (ns. Otaniemen Kokokuva). Keskustan asemakaavoitusta jatketaan ottaen huomioon myös lautakunnan päättämät koko Otaniemeä koskevat tavoitteet. 1.2 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan asemakaavaehdotusta varten myös näiden rakennuspaikkojen ja niiden lähialueiden kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli ja toteutuksen ajoitus koko Otaniemen alueen keskeisen ytimen luomisessa (metron käyttöönoton ajankohta ja lähivuodet sen jälkeen). Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.3 Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.4 Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle. 1.5 Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. Lautakunnan tekemässä päätöksessä Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma edellytetyt toimenpiteet on pikaisesti toteutettava. 1.6 Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.8 Asemakaava-alueen tarkka rajaus määritellään asemakaavan ehdotusvaiheessa. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee tilaisuuteen lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen. Oheismateriaali Selostus - Otaniemen keskus, asemapiirustus - Otaniemen keskus, näkymäkuvat 1 ja 2 Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskukseen ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöstä alueen vilkas ydin; monipuolisten toimintojen ja kaupallisten palveluiden keskus ja joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohta. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 77 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Hakemukset ovat saapuneet (Aalto-yliopistokiinteistöt Oy) ja (Senaatti-kiinteistöt). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos on laadittu kaavanmuutoksen viranomaisneuvottelun aineistoksi. Luonnos täydennetään kaupunkisuunnittelulautakunnan tämän päätöksen kaavallisten tavoitteiden mukaiseksi. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä, kampusalueen keskuksessa ja käsittää Korkeakouluaukion ympäristön. Otaniemen kampusalue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Kampusalue ja erilaiset tutkimuslaitokset on rakennettu 1950-luvulta alkaen punatiilestä tiiviisiin suurkortteleihin. Suuntaviivat alueen toteutukselle ovat lähtöisin Alvar Aallon suunnitelmasta ja kilpailuvoitosta vuonna Alue on kokonaisuudessaan sekä kaupunkikuvallisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävää Otaniemen kampusaluetta. Korkeakouluaukion itälaidalla entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki joka kuuluu Alvar Aallon päätöihin ja on merkittävä paitsi rakennuksena myös jo Aallon asemakaavan dominanttina. Päärakennuksen eteläpuolella on kirjasto, myös Alvar Aallon suunnittelema. Korkeakouluaukion etelälaidalle on rakenteilla Länsimetron Aalto-yliopiston asema. Korkeakouluaukion pohjoispuolella on Puumiehen kortteli, jossa on yksikolmikerroksista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosissa on Hagalundinpuisto ja korttelissa Kemian tekniikan rakennus. Lännessä Tietotien varrella korttelissa on Meritekniikkatalo. Alueen maanomistus ja rakennukset ovat pääosin Senaattikiinteistöt Oy:n ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katualueet. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Asemakaavan muutosalueella on lainvoimainen vahvistunut Uudenmaan maakuntakaava, jossa alue on merkitty kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi alue on merkitty sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kokonaisuudeksi.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 77 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt. Alueella on voimassa vahvistunut Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaava käsittää Tapiolan suuralueen. Yleiskaavassa alueella on kolmea eri pääkäyttötarkoitusta keskusta-alue (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), sekä nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A) ja uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi asuntoalueeksi (A1). Alueen pääkäyttötarkoituksen ohella osa alueesta on merkitty kehitettäväksi alueeksi ruudutetuissa kohdissa, sekä asumisen aluetta että lisäksi kehitettävää aluetta. Alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Alueella on voimassa vuosina vahvistettuja asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Keskeisimmät kaavat ovat: Otakaari Kaavassa on mahdollistettu täydennysrakentaminen Otaniemeen tulevan metroaseman ympäristöön ja määritelty metroaseman tilojen liittyminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja uudisrakentamiseen. Alueelle suunniteltiin opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevaa rakentamista sekä liiketiloja metroaseman maanalaisen lippuhallin ja Otaniementien alittavan jalankulkukäytävän yhteyteen. Kaava on hyväksytty ja sen mukainen uudisrakentaminen on toteuttamatta. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli Kaavassa on mahdollistettu maanalaiset tilat Otaniemen - Tapiolan metrotunnelia, Otaniemen ja Tapiolan metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Kaava mahdollistaa metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihallit ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet ja kuilut. Kaava on hyväksytty ja sen toteutus on käynnissä. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 77 Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto Yliopiston järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun julkistettuun voittajatyöhön Väre. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Keskusta-aluetta kehitetään toimintojen, kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena ja joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräilyyhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Tavoitteena on, että henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko Otaniemen alueella. Keskeinen aukio uuden rakentamisen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Suunnitelmassa Korkeakouluaukion laidalle rakennetaan uusi kampusrakennus. Rakennukseen sijoitetaan Yliopiston opetus- ja toimitiloja sekä liiketiloja metroaseman läheiseen osaan. Alempiin kerroksiin sijoitetaan julkisempia ja vilkkaampia tiloja, ja ylempiin pienempiä ja rauhallisempia paikkoja. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Kummallakin rakennuspaikalla on tärkeä rooli alueen keskeisen paikan luomisessa. Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena sovittaen ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Korkeakouluaukion itälaidalla entinen Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki. Kaupunkirakenteeseen ja - kuvaan kohdistuvat arvosteluperusteet, joilla Väre valikoitui arkkitehtikilpailun voittajaksi, ovat myös kaavoituksen lähtökohtia. Näitä perusteita on mm. - Omaperäinen sommittelu noudattaa päärakennuksen ja kirjaston muodostamaa pääkoordinaatistoa. Vaihtelemalla rakennusmodulien korkeutta ja julkisivumateriaaleja tätä geometriaa on hyödynnetty oivaltavalla tavalla. Tuloksena on kompakti, syvärunkoinen rakennus, joka kuitenkin tuntuu ryhmältä useita pieniä rakennuksia. Sen ansioista uusi rakennus sulautuu mittakaavaltaan ympäristöönsä. - Pääauditorion uudet kehystetyt näkymät ja ehdotetun sisääntuloaukion nivoutuminen kokonaisuuteen ovat erityisen onnistuneita, ja ne

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 77 muodostavat yhden kilpailuehdotusten hienoimmista ja vaikuttavimmista uusista kaupunkitiloista. - Kokonaisuus on massoittelultaan ja arkkitehtuuriselta kieleltään kaunis, ja käytetyt mittasuhteet sekä pelkistetty materiaalivalikoima päivittävät Otaniemen tuttua punatiili-ilmettä. - Väreen viesti on, että vanhan kampuksen arkkitehtuurin periaatteista voi poiketa ja sen rinnalle voi luoda tilan, jolla on oma vahva identiteettinsä mutta joka kuitenkin sopeutuu luontevasti vanhempien naapureidensa joukkoon. (lyhennetty Campus2015 arvostelupöytäkirjasta) Luonto-olot, maisema ja viheralueet Hagalundin kartanon vanha lehmuspuukujanne ja yksittäinen lehmus kirjaston päädyssä on suojeltu voimassa olevassa kaavassa. Otaniemen alueen luontoselvitys on käynnistetty keväällä Alueen läheisyydessä on Laajalahden Natura 2000-luonnonsuojelualue. Natura tarveharkinta tehdään ja kokonaisvaikutuksia arvioidaan myös erillisellä selvityksellä. Kokonaisvaikutusten arviointi on käynnistetty keväällä Tulvaraja huomioidaan suunnittelussa. Liikenne ja melusuojaus Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenteelle osoitetaan muualle. Ajoneuvoliikenteen vähentämiseksi tutkitaan seuraavia kolmea vaihtoehtoa keskeisellä aukiotilalla nykyisellä Otaniementiellä: - kaikki ajoneuvoliikenne katkaistaan - henkilöautoliikenne katkaistaan - ajoneuvoliikennettä hidastetaan rakenteellisin ja visuaalisin keinoin (ns. shared space). Liikenneverkkosuunnittelu on käynnissä. Vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi tarkentuvat kaavaehdotusvaiheessa. Mitoitus Uusi kampusrakennus on laajuudeltaan noin k-m² ja se suunnitellaan rakennettavaksi vaiheittain. Liiketiloja rakennukseen on suunniteltu noin k-m².

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 77 Korkeakouluaukion pohjoispuolelle esitetty rakennus on noin k-m² ja kirjastoa vastapäätä noin k-m². Lisärakentamisen määrä korttelin tontilla 3 on arviolta noin k-m² luokkaa. Voimassa olevassa kaavassa on rakennusoikeutta Korkeakouluaukion itälaidalla (k t 4) k-m² ja pohjoispuolella k-m². Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin k-m². Kaava-alueen kokonaispinta-ala, rakennusoikeuden tarkempi mitoitus ja sijoittuminen määrittyvät kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaan liittyvät muut päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille, kaupunkisuunnittelulautakunta Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, kaupunkisuunnittelulautakunta Raide-Jokerin linjaus Espoon alueella, kaupunginhallitus Selvitykset Liikennevaikutuksia arvioidaan vaihtoehtojen pohjalta ennen kaavaehdotuksen liikenneratkaisun valintaa Otaniemen liikenneverkkoselvityksen pohjalta. Liikenne- ja meluvaikutukset arvioidaan tarvittaessa erillisellä selvityksellä. HSL joukkoliikenteen linjastoreittien laadinta on parhaillaan käynnissä. Otaniemen alueen luontoselvitys on käynnistetty keväällä Natura tarveharkinta tehdään ja kokonaisvaikutuksia arvioidaan myös erillisellä selvityksellä. Kokonaisvaikutusten arviointi on käynnistetty keväällä Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan selvitetään koko Otaniemen kattavasti ja selvitys käynnistetään loppukeväästä Vaikutusten arvioinnissa käytetään kattavaa aineistoa nykyisistä olemassa olevista selvityksistä sekä hyödynnetään seminaareista, mielipiteistä, muistutuksista, kannanotoista ja lausunnoista saatavaa informaatiota. Perittävät maksut Asemakaavan / asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 77 Nähtävänä kokouksessa - Campus 2015 arvostelupöytäkirja Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Westend III, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 13. kaupunginosa Westend, palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westend III asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kaavanmuutoksella mahdollistetaan tehokas asuinkerrostalojen korttelialue nykyisten toimistorakennusten tilalle. Muutos vahvistaa Tapiolan keskuksen ja Westendin kehittämistä. Kortteliin suunnitellaan asumisen lisäksi tilat päiväkodille ja pienelle kivijalkakaupalle, muuten alue tukeutuu Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. 1.2 Korttelin uudet rakennukset sijoitetaan huomioiden nykyinen asutus. Suurimmat rakennusmassat sijoitetaan Westendinkadun puolelle. 1.3 Pysäköinti järjestetään pihakansien ja rakennusten alaisina. Oleskelupihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. Käärmesaarenpolun varrelle jätetään maanvaraista korttelialuetta, jolla turvataan olevien puiden säilyminen ja uusien puiden istuttaminen. 1.4 Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 77 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut pöydällepanoehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Westend III, ajantasa-asemakaava - Westend III, viistoilmakuva Suunnittelualueena on Westendinaseman eteläpuolella oleva kortteli Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialue asumiseen. Nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa. Tavoitteena on, että rakennusoikeus nousee nykyisestä kerrosneliömetristä noin kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti lähtökohdat ja tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan Lautakunnalle esiteltiin palautuspäätöksen mukaisesti tehtyjä, kaavaaluetta laajemman alueen vaihtoehtoisia kokonaistarkasteluja, joissa Länsiväylän varteen oli sijoitettu tehokasta rakentamista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Maanomistajien, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja EKE- Rakennus Oy:n kaavoitushakemukset ovat saapuneet ja Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi kaavoituskehotuksen : Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 77 käynnistämään asemakaavan laatimisen Westendinaseman eteläpuolisen korttelin osalta Westendissä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja EKE-Rakennus Oy:n esityksen pohjalta. Vireilletulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivättiin Uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma allekirjoitetaan sen jälkeen, kun lautakunta on hyväksynyt kaavalliset tavoitteet. Alueen kuvaus Kolmion muotoinen kortteli hahmottuu alueen ensimmäisenä rakennettuna korttelina Länsiväylältä saavuttaessa. Korttelialueella sijaitsee kolme toimistokäytössä olevaa rakennusta, joista vanhin on rakennettu asuinrakennukseksi 1960-luvun alussa ja muutettu toimistokäyttöön 1970-luvulla. Muut toimistorakennukset ovat valmistuneet vuosina 1985 ja Rakennukset reunustavat korttelin pohjois- ja itäsivuja. Rakennukset ovat muuten toimistokäytössä, mutta keskimmäisessä rakennuksessa toimii kaksi päiväkotia. Keskellä korttelia on leikkialue, pysäköintiä ja kallioinen kumpare, jossa kasvaa mm mäntyjä. Korttelin eteläpuolella on Westendin asuntoalue, jonka rakennukset ovat enimmäkseen 2-kerroksia rivi- ja pientaloja. Pohjoispuolella on vilkas Westendinkatu, josta kulkee mm. sisääntulo Westendiin, yhteys Tapiolasta Länsiväylälle Helsingin suuntaan sekä bussit läheiselle Westendinasemalle. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaava-alueen pohjoispuolella on moottoriväylä (Länsiväylä). Alueen ulkopuolella Tapiola on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Rantaviivaa myötäilee viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on asuntoaluetta (A). Korttelialue rajautuu pohjoisessa uuteen ja olennaisesti muuttuvaan, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeseen. Yleiskaavan merkintä mahdollistaa Länsiväylän osittaisen kattamisen. Kortteli sijaitsee osittain yleiskaavaan merkityn, kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen reunalla ja osittain sen ulkopuolella. Yleiskaavan kaupunkikuvallisesti arvokas alue on kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispirteisiin. Korttelin nykyiset rakennukset poikkeavat ominaisuuksiltaan; mittasuhteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen muusta rakennuskannasta. Kaavamuutosalueen lähellä kulkee yleiskaavassa virkistysyhteys, rantaraitti. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 77 Espoon korkean rakentamisen selvityksessä korkeaksi rakennukseksi määriteltiin rakennus, joka on vähintään 12 kerroksinen ja yli 40 m korkea. Korkean rakennuksen tulee sijaita korkeintaan 300 m päässä raideliikenteen asemasta. Kaavamuutoshankkeen korkein rakennus on noin 36 m korkea. Matka kaava-alueelta Tapiolan keskustaan, lähimmälle metroasemalle on noin 800 metriä. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti lähtökohdat ja tavoitteet uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan Lautakunta päätti, että on laadittava esitettyä laajemman alueen kokonaistarkasteltu ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon tämä ja lähialue Westend alueen porttina, suhde muuhun Westendin alueeseen sekä kytkeminen Tapiolaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin Westendin pohjoisreunaan sijoittuvia vaihtoehtoisia tarkasteluja. Kokonaistarkastelussa sijoitettiin Länsiväylän varteen noin k-m 2 toimisto- ja liikerakentamista ja noin k-m 2 asumista. Yhdessä vaihtoehdossa esitettiin myös väylän kattamista Westendin aseman kohdalta. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kaavanmuutoksen tavoitteena on osoittaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle asumista. Kerrosluku nousee neljästä enimmillään kahteentoista. Rakennusoikeus lisääntyy noin 3,24 -kertaiseksi nykyisestä k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Korttelin uudet rakennukset sijoitetaan huomioiden ympäristön asuinrakennusten näkymät. Suurimmat rakennusmassat sijoitetaan Westendinkadun puolelle. Rakennukset suojaavat oleskelupihoja ja parvekkeita Länsiväylän liikenteen haitoilta. Käärmesaarenpolun varrelle jätetään maanvaraista korttelialuetta, jolla turvataan olevien puiden säilyminen ja uusien puiden istuttaminen. Kulku kortteliin tapahtuu Käärmesaarentien kautta. Autopaikat sijoitetaan pihakannen ja rakennusten alle. Kortteliin suunnitellaan tilat päiväkodille ja pienelle kivijalkakaupalle. Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. Valmisteluaineiston suunnittelu Alustavat maankäytön suunnitelmat on tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Liikenteen tarkasteluja on tehnyt Sito Oy. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Korttelialueen neljä asuinkerrostaloa sijoittuvat niin, että pohjoisessa, Westendinkadun varrella on korttelin kaksi korkeinta, 6 ja 8 sekä 8 ja

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / kerroksiset rakennusmassaa ja Käärmesaarentien laidalla on 4-kerroksinen, ja korttelin keskellä 7-kerroksinen asuinkerrostalo. Käärmesaarenpolun kohdalle kortteliin jää luonnollinen maanpinta, jossa nykyinen puusto säilyy. Puusto toimii näköesteenä kadun yli uusien ja vanhojen asuntojen välissä. Kortteli sijoittuu Westendin asutuksen pohjoispuolelle. Rakennusten varjot laskeutuvat vain korttelin itäpuolella olevan rivitalon kortteliin, eniten auringon laskiessa. Westendintien vastakkaisilla puolilla olevien rakennusten välinen etäisyys on noin 40 m. Alue nojaa Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen ja sen tehokas rakentaminen tukee Westendin ja Tapiolan kehittämistä. Tavoitteena on korttelin yhdistäminen maisemallisesti ja toiminnallisesti Etelä-Tapiolaan, johon on rakennettu paljon uutta asumista. Voimassa oleva kaava mahdollistaa Länsiväylän eteläpuolella 18-kerroksisen hotellin noin 100 metrin päähän itään. Enimmillään 5-kerroksisen terassikerrostalon on valmistunut 200 metrin päähän länteen muutosalueesta. Aluetta lähimmät korkeat asuinrakennukset ovat 13-kerroksiset pistetalot Länsiväylän pohjoispuolella, noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Korttelin paikallinen luonnonmaisema muuttuu, kun korttelin keskellä oleva nykyinen puusto ja luonnon kalliopinta hävitetään. Piha rakennetaan pysäköintilaitoksen kannen päälle. Käärmesaarenpolun varrella oleva puusto säilyy. Liikenne ja melusuojaus Paikoitusnormina on käytetty 1 ap / 90 k-m 2, vähintään 1 ap /asunto sekä 1 ap liikekerrosalan 50 k-m 2 kohti. Edellä lueteltujen paikkojen lisäksi on toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Kaava varten teetetään liikenteelliset tarkastelut ja liikenteen meluselvitys. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on m 2. Suunnitelman asuinrakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m 2. Tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelin pinta-alaan on e = 2,17. Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa yhteensä k-m 2 ja tehokkuusluku e = 0,67. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä noin 350 uuden asukkaan (1 as / 50 k-m 2 ) muuttamisen alueelle. Selvitykset Liikenteen selvitysten lisäksi kaavaa varten tehdään hulevesiselvitys, varjostusselvitys, maisemallinen tarkastelu ja energiatarkastelu.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 77 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle ilmoitetaan, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaan euroa ja kuulutuskuluja III kuulutusluokan mukaan euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelupäällikkö asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaan. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Ajantasa-asemakaava - Maankäytön esisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, Westendinportti, Maankäytön kokonaistarkastelu, Sito Oy Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westend III asemakaavamuutoksen pohjaksi: 1.1 Kaavanmuutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen sijoittuminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Muutos tukee Westendin ja Tapiolan keskuksen kehittämistä. Alue tukeutuu Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. 1.2 Korttelista suunnitellaan laadukas, tiivis ja omaleimainen asuntokortteli. 1.3 Pysäköinti järjestetään pihakansien ja rakennusten alaisina. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. 2 järjestää asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Makkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti yksimielisesti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westend III asemakaavamuutoksen pohjaksi: 1.1 Kaavanmuutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen sijoittuminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Muutos tukee Westendin ja Tapiolan keskuksen kehittämistä. Alue tukeutuu Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. 1.2 Korttelista suunnitellaan laadukas, tiivis ja omaleimainen asuntokortteli. 1.3 Pysäköinti järjestetään pihakansien ja rakennusten alaisina. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. 1.4 Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. 2

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 77 järjestää asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsenten Kemppi- Virtasen, Klarin ja Pöntysen kannattamana asian palauttamista seuraavin perustein: Ennen kuin lautakunta päättää Westend III asemakaavamuutoksen tavoitteista, on laadittava esitettyä laajemman alueen kokonaistarkasteltu ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon tämä ja lähialue Westend alueen porttina, suhde muuhun Westendin alueeseen sekä kytkeminen Tapiolaan. Tarkasteluun pitää sisältyä myös aikaperspektiivi nykytilanteesta kymmeniä vuosia tulevaisuuteen. Kokonaistarkastelun laadinta tulee tehdä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten intressitahojen kanssa. Jäsen Rainer Lahti esitti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että tuohon kokonaistarkasteluun sisältyisi myös uusien rakennusten sopivuustarkastelu alueen maisemaan. Tätä ehdotusta myös vastustettiin. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että palautusehdotuksista erilaisin evästyksin on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että puheenjohtajan ehdottaman palautusehdotuksen perustelujen kannalla olevat äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat jäsen Rainer Lahden ehdotusta äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen, Jukka Lahti, Harriet Klar, Stefan Ahlman, Ulla Palomäki, Kimmo Oila, Pirjo Kemppi-Virtanen, Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhdeksän (9) jäsentä ja vastustivat jäsenet Suvi Karhu, Risto Nevanlinna, Rainer Lahti ja Seppo Salo eli neljä (4) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdeksällä äänellä neljää (9/4) vastaan hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtajan esittämän palautusehdotuksen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia palauttaa uudelleen valmisteltavaksi tämän palautusehdotuksen mukaisesti. Kun sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi palautuksen tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja edellyttää asiaa valmisteltavaksi seuraavien lisäselvitysten pohjalta: Ennen kuin lautakunta päättää Westend III asemakaavamuutoksen tavoitteista, on laadittava esitettyä laajemman alueen kokonaistarkasteltu ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon tämä ja lähialue Westend alueen porttina, suhde muuhun Westendin alueeseen sekä kytkeminen Tapiolaan. Tarkasteluun pitää sisältyä myös aikaperspektiivi nykytilanteesta kymmeniä vuosia tulevaisuuteen.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 77 Tiedoksi Kokonaistarkastelun laadinta tulee tehdä vuorovaikutuksessa kaikkien keskeisten intressitahojen kanssa.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Matinkylän keskus II, Matinkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunnot ja kannonotot on annettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560,00 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600,00 euroa eli yhteensä 2 160,00 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Matinkylän keskus II, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 77 Oheismateriaali Selostus - Matinkylän keskus II, tapahtumaluettelo - Matinkylän keskus II, kaavamääräykset 1 - Matinkylän keskus II, kaavamääräykset 2 - Matinkylän keskus II, kaavakartta - Matinkylän keskus II, ajantasa-asemakaava - Matinkylän keskus II, havainnekuva - Matinkylän keskus II, perspektiivikuva Fortumin puretun lämpövoimalaitoksen tontille suunnitellaan 5-8 kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin rakennusoikeus nousee k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6794, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Fortum Power and Heat Oy kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu kaupungin ilmoituslehdissä kuulutuksella nimikkeellä Matinkylän keskus II - Matinkallio. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 77 Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän keskuksessa metriä Ison Omenan kauppakeskuksesta itään ja Matinkallionpuiston vieressä. Matinkallionpuiston ympärille on 2000 luvulla rakennettu kerrostaloalue, jolla kerrosluku vaihtelee 4-8 kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, länsipuolella kerrostalotontti ja Matinkallionpuisto ja eteläpuolella Matinkallio -kadun varressa kerrostaloasutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä Matinsyrjä -kadun varressa sijaitsevat Mattlidensin ruotsinkielinen koulu, lukio ja päiväkoti. Kaavamuutostontin omistaa Fortum Power and Heat Oy ja sen pinta-ala on m 2. Kaavamuutosalueelta on purettu jo aiemmin käytöstä poistettu Fortumin lämpövoimala. Rakentaminen sijoittuu siten jo kertaalleen rakennetulle paikalle kallioisen metsärinteen viereen. Länsiväylä aiheuttaa suunnittelualueelle tieliikennemelua ja huonontaa ilman laatua. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Alueen länsi- ja eteläpuolella on asuntoaluetta A. Kaavamuutosalueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaava, jossa tontti 23294/4 on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Tontilla on rakennusoikeutta k-m 2. Korttelialueelle on merkitty luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jota saa käyttää leikkiin ja oleskeluun (sl). Aluetta tulee hoitaa niin, ettei sen luonne oleellisesti muutu. Matinkallio -kadun varteen on merkitty leveä istutettava alueen osa ja puurivi. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläolon aikana kaavamuutoksesta ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin neljä. Espoon ympäristökeskus mainitsee, että kaavamuutos täydentää hyvin Matinkylän yhdyskuntarakennetta, mutta muistuttaa myös Länsiväylän aiheuttamista haitoista. Tonttiyksikkö ilmoittaa, että kaavamuutoksessa tulisi varautua valtion lainoittamaan vuokra-asuntotuotantoon. Kaavan muutosehdotukseen on tehty vain vähäisiä tarkistuksia: - rakennusoikeusluku on jaettu kolmeen osaan ja merkitty erikseen kullekin rakennusalalle tonttijaon helpottamiseksi, - kaavamääräyksiä on tarkistettu ja täydennetty, mm. autopaikkamääräystä (1 ) ja rakennuksia koskevaa määräystä (3 ).

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 77 Asemakaavan muutos Kaavamuutos saa lähtökohtansa nykyisestä ympäristöstä, johon kuuluvat Länsiväylä, ympäröivä kerrostaloalue ja Matinkallionpuisto. Kaavamuutos eheyttää Länsiväylän maisemakuvaa ja täydentää Matinkallion asuinalueen yhdeksi kokonaisuudeksi. Umpikorttelimainen rakenne luo liikennemelulta suojatun kaupunkipihan, joka avautuu kalliorinteelle ja Matinkallionpuistoon. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1,75. Kaava-alueen rakennusoikeus nousee k-m 2. Teoreettinen asukasluvun lisäys on n. 310 henkilöä (45 k-m 2 / asukas). Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asemakaavan muutos perustuu hakijan ja NCC Oy:n konsulttina toimivan Optiplan Oy:n viitesuunnitelmaan. Rauhalanpuisto -kadun varteen on suunniteltu kaksi 8-kerroksista asuintaloa ja pihan puolelle yksi 5-kerroksinen asuintalo. Korttelialueen puoliksi suljetulla rakenteella saadaan liikennemelulta suojattu ja pienilmastoltaan hyvä korttelipiha. Koilliskulman kaupunkikuvallista asemaa korostetaan katoksella ja viistolla kulkuaukolla, joka on tärkeä myös ilmanlaadun kannalta. Matinkallion kerrostaloalueen pohjoinen julkisivulinja jatkuu polveilevana aiempien rakennusvaiheiden mukaisesti. Uudisrakentaminen on sovitettu korkeudeltaan, kattomuodoltaan (tasakatto) ja julkisivuiltaan naapurirakennuksiin. Julkisivut ovat pääosin vaaleita pintoja, joissa voi käyttää tehostevärejä. Rakennuksiin pääsee kaupunkimaisesti sekä kadulta että pihalta. Rauhalanpuiston varressa oleviin rakennuksiin ei saa sijoittaa sellaisia asuntoja, jotka avautuvat pelkästään liikennemelun suuntaan. Myös parvekkeet ja on sijoitettava pihan puolelle. Kansipiha liitetään kalliomäkeen luiskaamalla ja porrastamalla. Puustoisena säilytettävän kalliomäen vehreys jatkuu kansipihalle, jolle on istutettava monikerroksista kasvillisuutta. Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutosalueen pysäköintipaikat sijoittuvat tontille rakennusten ja pihakannen alle (a I/ma), jonne ajetaan Rauhalanpuisto -kadulta alkavaa katettua ramppia pitkin. Rampin jatkeelle rakennetaan polkupyöräkatos. Autopaikkoja saa rakentaa myös viereiselle pysäköintitontille 23294/3. Autopaikkojen mitoitus perustuu pysäköintimääräykseen 1 ap / 80 m 2 asuinkerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,6 ap / asunto. Lisäksi tulee

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 77 Päätöshistoria kiinteistössä vierailevia varten osoittaa autopaikkoja vähintään 5 % asukkaille osoitettujen autopaikkojen määrästä. Tontille rakennetaan reilut 200 asuntoa ja yli 180 autopaikkaa. Polkupyöräpaikkavaatimuksena on 1 pp / 30 k-m 2, mikä merkitsee 470 polkupyöräpaikkaa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu meluselvitys (Ramboll) ja ilmanlaatuselvtitys (Enwin Oy). Maaperän mahdollinen likaantuneisuus on tutkittu (Golder Associates Oy). Selvitysten mukaan kaavamuutosalue soveltuu asumiseen. Typpipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun typpioksidin terveysperusteisia ohje- ja raja-arvoja nykytilanteessa eikä arvioidussa vuoden 2020 liikennetilanteessa. Näytteenottojen perusteella on voitu todeta, että kaavamuutosalueen maa-aines ei ole pilaantunutta. Alueelle on lisäksi laadittu korttelisuunnitelma (Optiplan Oy ja Arkkitehtuuri- ja Maisemasuunnittelu Nyman & Ristimäki). Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavan selostus liitteineen - Korttelisuunnitelma - Meluselvitys - Ilmanlaatuselvitys - Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 77 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät liitteestä. Lausunto ja kannonotto on annettu Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Matinkylän keskus II - Matinkallio - Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6776, joka käsittää korttelin tontin 4, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannantotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Tiedoksi Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote ilman liitteitä, hakija - Toimenpiteitä varten, jatkokäsittely kaupunginhallitus - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kivenlahden teollisuusalue, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Markus Pasanen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Kivenlahden teollisuusalueen asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Kivenlahden teollisuusalue - Stenviks industriområde asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6761, joka käsittää korttelit ja virkistysalueet (muodostuu uusi kortteli 42010) 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 600,00 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,32 euroa, eli yhteensä 4 133,32 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 2 Kivenlahden teollisuusalue, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 77 Oheismateriaali Selostus - Kivenlahden teollisuusalue, tapahtumaluettelo - Kivenlahden teollisuusalue, kaavamääräykset - Kivenlahden teollisuusalue, kaavakartta - Kivenlahden teollisuusalue, ajantasa-asemakaava - Kivenlahden teollisuusalue, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kiviruukin alueelle paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätilojen rakentaminen teollisuusrakentamisen lisäksi. Alueelle on alustavasti suunniteltu autokaupan, rautakaupan ja muita paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan (niin sanotun tiva-kaupan) tiloja sekä näiden kaupallista tarjontaa täydentäviä palveluita. Alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta m 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston (Ekyj) tekemän päätöksen mukaisesti on tutkittu Niittykummun alueen autokaupan korvaavien tilojen sijoittamista Kiviruukkiin (Kivenlahden teollisuusalueelle). Ekyj:n tekemän päätöksen mukaisesti hakijoille on osoitettu alueelle suunnitteluvaraus asti. Suunnitteluvarausta on jatkettu saakka. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville, että nähtävillä olon aikana selvitetään myös vaihtoehto, jossa EV-1-vihervyöhykettä laajennetaan pohjoisosasta. Lisäksi merkittiin seuraava pöytäkirjamerkintä: kiirehditään Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien liittymän välityskyvyn nostamista, mikä oleellisesti liittyy kaavamuutosalueelle tulevien palvelujen saavutettavuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 77 Kivenlahden teollisuusalue - Stenviks industriområde, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6761, käsittää korttelin ja virkistysalueet (muodostuu uusi kortteli 42010) 42. kaupunginosassa Saunalahti, alue Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Kaavamuutoksen hakijoina ovat SRV Rakennus Oy ja Kiinteistö Oy Espoon Ruukinmestarintie 2, joka on kokonaan Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varman omistuksessa. Hakemus jätettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty sekä tarkistettu ja Alueen nykytilanteen kuvaus Asemakaavan muutos käsittää noin 9,5 hehtaarin kokoisen alueen Kiviruukissa (entinen Kivenlahden teollisuusalue). Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsiväylään, lännessä Kauklahdenväylään, idässä viereiseen Bilteman tonttiin, koillisessa Ruukintiehen ja pohjoisessa Ruukinmestarintiehen sekä Fortumin lämpökeskuksen tonttiin. Suunnittelualue käsittää korttelin sekä Ruukinmäen puistoalueen ja osan Kivipellon puistoalueesta. Kortteli on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Toisella tonteista sijaitsee teollisuusrakennus, entinen Otavan painotalo; toinen tonteista on rakentamaton. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee Ruukinmäen puistoalue, jonka korkein lakialue on avokalliota ja alemmat rinnealueet pääosin tuoretta kangasta. Ruukinmäen luoteisrinteen alaosassa on havaittu keväällä 2013 Espoonlahden alueella tehdyssä laajassa liito-oravien elinpiirien kartoituksessa liito-oravan papanajälkiä kolmen puun juurella. Kivipellon puistoalue suunnittelualueen itäosassa on vähäisesti hoidettua, pääosin avointa niittyä, jolla kasvaa pensaikkoa ja puita. Jalankulun ja pyöräilyn reitit johtavat Länsiväylän alikululta Ruukintielle sekä Ruukinmestarintielle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Länsiväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Alueelle on osoitettu seutuliikenteen rata, jonka ohjeellinen linjaus kulkee Kauklahdenväylän itäpuolella. Voimassa oleva maakuntakaava ei ohjaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätilojen sijoittumista. Se ei salli seudullisen

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 77 vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista alueelle. Myöskään Ympäristöministeriön vahvistettavana oleva 2. vaihemaakuntakaava ei salli seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa asemakaavan muutosalue sijaitsee pääosin teollisuus- ja varastoalueella (T), jolla voidaan sallia myös varikkotiloja sekä suuria varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Pieneltä osin alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi (ET). Nämä alueet on yleiskaavassa määritelty pienin toimenpitein kehitettäviksi alueiksi. Alueelle on osoitettu raide, jonka sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Raiteen ohjeellinen linjaus kulkee Kauklahdenväylän itäpuolella ja Länsiväylän pohjoispuolella. Alueelle on lisäksi merkitty virkistysaluetta (V) ja ulkoilureitti sekä varaus joukkoliikenteen varikkoalueelle. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on pääosiltaan yleiskaavan mukainen. Voimassa olevat asemakaavat Kivenlahden teollisuusalue, muutos (alue ). Kaava koskee alueen itäosaa, korttelia Alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT), jolla suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kolme (III). Kaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Kivenlahden teollisuusalue (alue ). Kaava koskee alueen länsiosaa, jossa Ruukinmäki on merkitty puistoalueeksi (P). Kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Kivenlahden teollisuusalue, muutos, Kivenlahden teollisuusalue III, muutos (alue ). Kaava koskee suunnittelualueen kaakkoisosaa ja kapeaa kaistaletta eteläosassa, jotka on merkitty puistoksi (VP-2). Kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä yhdeksän lausuntoa ja kannanottoa. Muistutuksia ei jätetty. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) lausunnossa todetaan, että selvityksin on osoitettu kyseessä olevan kaupallisilta vaikutuksiltaan paikallinen hanke. Siten kaavassa voidaan liikerakentaminen osoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sallivalla KMmerkinnällä. Ely-keskus korostaa, että hankkeella voi olla vaikutusta Kauklahdenväylän länsipuolen yleiskaavan TP/k-alueen toteutumiseen ja Kiviruukin alueen kaupan asemakaavojen uudistamiseen vähittäiskaupan

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 77 suuryksiköitä salliviksi. Kaavan maankäyttö lisää liikennettä Tillinmäentien ja Kauklahdenväylän välisessä liittymässä, jonka välityskykyä tulisi nostaa jo nykytilanteessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Espoon ympäristökeskus huomauttavat, että asemakaavan muutosalueen naapurissa sijaitsevan Fortumin lämpökeskuksen polttoöljysäiliöiden aiheuttamat turvallisuusriskit ovat selvittämättä. Alueella sijaitsevien liito-oravapuiden ja liito-oravien liikkumisyhteyksien huomioimisesta huomautetaan sekä Ely-keskuksen lausunnossa että Espoon ympäristökeskuksen kannanotossa. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen saadun palautteen perusteella asemakaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty seuraavia tarkistuksia: - Korttelin ja kaava-alueen luoteisosan suojaviheralueen välistä rajausta on tarkistettu liito-oravapuut huomioiden. - EV-2-suojaviheraluetta koskemaan on lisätty määräys liito-oravista - Kaavakarttaan on lisätty rakennusalat kahdelle puistomuuntamolle Muita nähtävilläolon jälkeen ehdotukseen tehtyjä muutoksia ovat muun muassa: - Korttelin rajausta on tarkistettu Kivipellonpuiston pohjoispäässä siten, että suojaviheralue EV-1 (Kiviruukinpelto) toteutuu leveämpänä. - KM-1- ja KM-2-korttelialueiden merkinnät on yhtenäistetty KM-1- merkinnäksi - KM-1-korttelialueilla rakennusten kerroslukumerkinnät on muutettu vesikaton ylimmän kohdan likimääräisiksi korkeusasemamerkinnöiksi - KM-1-korttelialueilla maanpinnan likimääräinen korkeusasema on merkitty kaavakarttaan - Korttelin rakennusoikeus on pienentynyt 600 m 2 :llä. - Istutettavia alueenosia on tarkennettu suunnitelmien muuttamisen myötä - Ruukinmäen EV- ja VL-1-alueiden sekä korttelin välistä rajausta on muutettu - Kortteliin rakennettavaksi sallittu päivittäistavarakaupan myymälä on osoitettu m400-merkinnällä - Kaavakarttaan on merkitty 3-kerroksisen pysäköintitalon rakennusala - Asiakkaiden ja henkilökunnan autopaikkojen rakentaminen on sallittu rakennuksen kerroksiin asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi - Hulevesimääräystä on tarkennettu laaditun hulevesisuunnitelman pohjalta - Kaavasta on poistettu pilaantuneita maita koskeva määräys tarpeettomana Kaavaselostusta on tarkistettu ja täydennetty. Tarkistukset kaavakarttaan ja -määräyksiin ovat vähäisiä, joten asemakaavaehdotusta ja asemakaavan muutosehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 77 Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksella muutetaan osittain korttelin käyttötarkoitusta teollisuusrakentamisesta liikerakentamiselle sekä muodostetaan uusi noin 1,4 hehtaarin kokoinen liikerakentamiselle osoitettu kortteli osasta Ruukinmäen puistoaluetta. Näille kahdelle liikerakennusten korttelialueelle (KM-1) saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikön, jonka sijainti keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on kaupan laatu ja paikallisuus huomioon ottaen perusteltua. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta m 2, yhteensä rakennusoikeuden määrä on m 2. Liikerakentamiselle rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä k-m 2. Korttelin KM-1-korttelialueelle on mahdollista sijoittaa yksi enintään 400 k-m 2 suuruinen päivittäistavarakaupan myymälätila. Kortteli laajenee vähäisessä määrin itäpuoliselle puistoalueelle. Olemassa olevan teollisuusrakennuksen tontin (kortteli 42004, tontti 8) rakennusoikeus m 2 ja käyttötarkoitus teollisuusrakennusten korttelialueena (TT-1) eivät muutu. Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikenteen aiheuttaman melun vuoksi nykyiset puistoalueet osoitetaan pääosin suojaviheralueiksi EV, EV-1 ja EV-2. EV-1-alueen (Kiviruukinpuisto) ja korttelin välistä rajausta on tarkistettu kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti: suojaviheraluetta on levennetty pohjoisosastaan mahdollistaen edelleen korttelin Ruukintien puoleisessa päässä KM-1-korttelialueen ajoyhteyden toteuttamisen sekä riittävän kokoisen liikerakennuksen sijoittumisen. Kaava-alueen luoteiskulmaan on osoitettu suojaviheralue EV-2 (Ruukinmestarinrinne). Siihen liitetyllä määräyksellä varmistetaan, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät vaarannu. Liitooravien liikkumisyhteydet saadaan toteutettua Kauklahdenväylän vartta pohjoiseen ja sieltä kahta reittiä idän suuntaan. Liikkumisyhteydet on tutkittu osana laajempaa selvitystä Espoonlahden ja Matinkylän liitooravien ja maankäytön yhteensovittamisesta; selvitys on juuri valmistumassa. Osa Ruukinmäen puistosta osoitetaan suojaviheralueeksi EV ja osa lähivirkistysalueeksi VL-1, jolle osoitetaan alue koirien ulkoiluttamiseen korvaamaan Kivenlahden metroaseman tieltä väistyvän koirapuiston. Suunnittelualueen virkistysalueet pienenevät voimassa olevan kaavan mukaisesta tilanteesta noin 1,5 ha, mutta toisaalta yleisten alueiden laatu ja kaupunkikuvallinen ilme kohenevat asemakaavan muutoksen myötä. Liikenne Tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit osoitetaan kaavassa. Ruukinmestarinrinne, uusi jalankululle ja pyöräilylle osoitettu katu, sekä sitä jatkava sitova yhteys EV-2-alueen kautta Ruukinmestarintieltä Kauklahdenväylälle parantaa lähialueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 77 Kivenlahteen kaavaillun metroaseman toteutuessa Saunalahteen ja Tillinmäkeen suuntautuva jalankulku- ja pyöräilyliikenne kulkee suunnittelualueen kautta; parantunut yhteys muodostunee yhdeksi pääreiteistä pohjoisen suuntaan. Asemakaavan muutos lisää liikennettä suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Ajoneuvoliikenteen järjestämisessä ei tapahdu muutoksia lukuun ottamatta uuden korttelin liittymistä Ruukinmestarintielle. Laajempia vaikutuksia asemakaavan muutoksen toteuttamisella on Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien väliseen liittymään, jonka välityskykyä tulisi tehtyjen toimivuustarkastelujen mukaan nostaa. Espoon tekninen keskus on käynnistänyt Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien kiertoliittymän katusuunnittelun. Liittymän rakentaminen on tarkoitus aloittaa alustavasti vuonna Kiertoliittymään lännestä yhdistyvä Kummelivuorentie rakennettaneen vuoden 2014 aikana. Kaupalliset vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan Lainmuutos laajensi vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kaupaksi luetaan moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa). Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta alkaen. Ympäristöministeriön paljon tilaa vaativasta erikoistavaran kaupasta ja siirtymäsäännöksestä julkaiseman ohjeen (YM2/501/2012, ) mukaan siirtymäkauden aikana voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksikkö KM-merkinnällä, mikäli selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla voidaan osoittaa, että tiva-kaupan suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä. Ely-keskus on kaavaehdotuksesta jättämässään lausunnossa todennut selvityksin osoitetun, että kyse on paikallisesta hankkeesta. Ely-keskuksen mukaan selvitykset osoittavat, että hanke on sen kokoinen, että yhdessä voimassa olevien asemakaavojen kanssa se muodostaa varsin merkittävän kaupan alueen. Asemakaavan muutoksen vaikutuksena on Ely-keskuksen mukaan se, että yleiskaavan TP/k-alueen toteutuminen Kauklahdenväylän länsipuolella saattaa tästä syystä vastaisuudessa olla epävarmaa; toisaalta kyseisen alueen liito-oravahavainnot saattavat osaltaan rajoittaa alueen rakentamista. Lisäksi Kiviruukin alueella voimassa olevien asemakaavojen uudistaminen vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistaviksi alkaa olla rajallista asemakaavan muutoksen hyväksymisen myötä.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 77 Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimuksen tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Ramboll Finland Oy:n laatimassa kaupallisten vaikutusten arvioinnissa (2013) on tarkasteltu nyt laaditun asemakaavan muutoksen vaikutusten lisäksi muun muassa Kiviruukin alueen muun liikerakentamisen rakennusoikeuksia, lähivaikutusalueen ostovoimaa ja kaupallista kysyntää. Asemakaavan muutoksen vaikutukset on todettu olevan seudullisesti vähäisiä, eikä kaavamuutoksella ole vaikutusta yleiskaavan teollisuus- ja varastoalueen (T) pääkäyttötarkoitukseen. Sito Oy:n laatimassa liikenteen toimivuustarkastelussa (2013) asemakaavan muutoksen uuden maankäytön liikennetuotokseksi on laskettu noin ajoneuvoa vuorokaudessa (kasvua noin 30 % ennustettuihin liikennemääriin). Tarkastelun mukaan Tillinmäentien ja Kauklahdenväylän välisen liittymän välityskykyä tulisi nostaa jo nykytilanteessa. Katualueen mitoitus mahdollistaa Tillinmäentien ja Kauklahdenväylän välisen liittymän toteuttamisen usealla vaihtoehtoisella tavalla. Selvityksen Liito-oravien suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen Etelä-Espoossa (Ramboll Finland Oy, 2014) tiedot muun muassa liito-oravien liikkumisyhteyksistä ovat olleet käytettävissä kaavaehdotusta valmisteltaessa. Liito-oravaselvitystä ei ole kuitenkaan kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyyn mennessä vielä julkaistu. Arviointi polttoöljysäiliön vaikutuksista on laadittu Sito Oy:n toimesta (2014). Selvityksessä on standardin SFS 3350 mukaisesti arvioitu säiliöiden suojaetäisyydet ja esitetty ne kartalla. Suojaetäisyydet kaavan mukaiseen rakentamiseen ovat riittävät. Lisäksi asemakaavan muutosehdotukseen liittyen on laadittu viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy 2014), hulevesisuunnitelma (Sito Oy, 2014) ja suunnitelma liikennejärjestelyistä (Sito Oy, 2014). Sito Oy on laatinut kaava-alueelle päivätyn lähiympäristösuunnitelman. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV ja kuulutusluokkaan I. Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 77 Päätöshistoria Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Lähiympäristösuunnitelma, Sito Oy Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista ja kannanotoista - Viitesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy Kaupallisten vaikutusten arviointi, Ramboll Finland Oy Hulevesisuunnitelma, Sito Oy Liikenteen toimivuustarkastelut, Sito Oy Liikennejärjestelyt, Sito Oy Arviointi polttoöljysäiliön vaikutuksista, Sito Oy 2014 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivenlahden teollisuusalueen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kivenlahden teollisuusalue - Stenviks industriområde asemakaavan muutosehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosten muutosehdotukset, piirustusnumero 6761, joka käsittää korttelin sekä puistoalueita, alue (Muodostuu uusi kortteli 42010). 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Nevanlinna teki varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana lisäysehdotuksen, että nähtävillä olon aikana selvitetään myös vaihtoehto, jossa EV-1 -vihervyöhykettä laajennetaan pohjoisosasta. Jäsen Pöntynen teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: kiirehditään Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien liittymän välityskyvyn nostamista, mikä

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 77 oleellisesti liittyy kaavamuutosalueelle tulevien palvelujen saavutettavuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus ja jäsen Nevanlinnan tekemä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei tätä vastustanut, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että jäsen Pöntysen pöytäkirjamerkintä merkitään. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivenlahden teollisuusalueen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kivenlahden teollisuusalue - Stenviks industriområde asemakaavan muutosehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosten muutosehdotukset, piirustusnumero 6761, joka käsittää korttelin sekä puistoalueita, alue (Muodostuu uusi kortteli 42010). 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lisäksi lautakunta päätti, että nähtävillä olon aikana selvitetään myös vaihtoehto, jossa EV-1 -vihervyöhykettä laajennetaan pohjoisosasta. Merkittiin jäsen Pöntysen seuraava pöytäkirjamerkintä: kiirehditään Kauklahdenväylän ja Tillinmäentien liittymän välityskyvyn nostamista, mikä oleellisesti liittyy kaavamuutosalueelle tulevien palvelujen saavutettavuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten, jatkokäsittely kaupunginhallitus - Ote ilman liitteitä, hakijat - Laskutus, kaupunkisuunnittelukeskus palvelu- ja kehittämisyksikkö

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / / / Klovinportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Aino Aspiala, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Klovinportin valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Klovinportti - Klovisporten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6820, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Mankkaa), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Klovinportti, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 Klovinportti, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Klovinportti, tapahtumaluettelo - Klovinportti, kaavakartta - Klovinportti, kaavamääräykset - Klovinportti, ajantasa-asemakaava - Klovinportti, havainnekuva - Klovinportti, kuva3d-mallista

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 77 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimistorakennusten korttelialue asuinrakennusten korttelialueeksi. Kaavan nykyinen suurin sallittu kerrosluku on III1/2 ja rakennusoikeus k-m 2. Tavoitteena on nostaa kerrosluku neljään asuinkerrokseen ja rakennusoikeus kerrosneliömetriin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Klovinportti - Klovisporten, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6820, joka käsittää yhden korttelin (26172) 26. kaupunginosassa (Mankkaa), alue Vireilletulo Kaavoitushakemus on saapunut Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Muutoksen alainen korttelialue on rakentamaton, puustoinen ja kallioinen etelään laskeva rinne. Kolmiomaisen korttelin pohjoiskärjessä on avokallio. Alueen omistaa YIT-Rakennus Oy. Korttelia ympäröivät vilkkaasti liikennöidyt Klovinpellontie ja Sinimäentie sekä Klovinportin asuntokatu. Klovinportin eteläpuolella on asuinpientaloja, muuten ympäröivissä kortteleissa on toimitilarakennuksia. Toimistorakennukset ovat 3, 5 ja 9 kerrosta korkeita.